Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit"

Kaisa Sipilä
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä Nykyisen puuston käsittely Kaikki puistoalueilla olevat metsät tulevat hoitoluokkaan C5 (arvometsä). Alueen metsien harvennusta ja tulevaa hoitoa varten valmistetaan tarkempi liito-oravan elinympäristöt huomioiva metsänhoito-ohje. Alla yleisperiaatteet. Metsien hoitotoimet alueittain 1 Alueen valtapuusto on vanhaa kuusikkoa, jonka seassa kasvaa mäntyjä ja useita suuria haapoja. Osalla aluetta valtapuuston alla kasvaa tiheä lehtipuuvaltainen taimikko. Alueen keskiosassa, mäen päällä kasvaa yhtenäinen lehtipuuvaltainen taimikko. Edistetään puuston luontaista uudistumista harventamalla taimikkoa. Taimikonhoidossa suositaan haapaa, koivuja ja kuusta. 2 Ei hoitotoimenpiteitä tässä vaiheessa. 3 Ei hoitotoimenpiteitä tässä vaiheessa. 4 Paikoin hyvin tiheä, sekapuustoinen, nuori metsikkö, jota harvennetaan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Suositaan haapaa, koivua ja kuusta. Harmaaleppäryhmät säästetään. 5 Nykyinen putkilinjan kaivun jälkeen syntynyt tervaleppätaimikko on hyvässä kasvussa. Taimikon hoidossa tervalepän määrää rajoitetaan. Tavoitteena on monipuolinen lajisto. Numerointi vastaa suunnitelmapiirustuksen 18/16772/3 aluemerkintöjä. Kauhakorvenkadun pohjoispuolella (Alue 5, Kytömaanpiennar) alueen halki hiljattain kaivetun putkilinjan kohdalla on luontainen metsittyminen jo käynnistynyt. Alue kasvaa 2-3 metrin korkuista lehtipuutaimikkoa, pääasiassa tervaleppää, reunoilla joitakin kuusen taimia. Putkilinjoilla on 3m suojaetäisyys, jonka vuoksi taimikko joudutaan raivaamaan linjojen kohdalta. Suojaetäisyydet rajoittavat myös metsitystä. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit Liito-oravien kulkureitti-istutukset toteutetaan myös tällä alueella ennen työmaan aloitusta. Nykyiset maa-aineskasat poistetaan, tilalle levitetään 25 cm vahvuinen vähäravinteinen kasvualustakerros ja alue metsitetään. Alueella olevien putkilinjojen kohdalla on m suojaetäisyydet, joille istutusta ei voi toteuttaa. 1

2 Kompensaatioistutukset ja lieventävät toimet Kompensaatiotoimia tehdään Etuhaanpuiston niittyalueella, Kauhakorvenkadun varressa ja pohjoisempana Kytömaanpuiston alueella. Toimenpiteet ovat välittömästi toteutettavien kulkureittien rakentaminen ja pidemmällä aikavälillä liito-oravalle soveltuvan elinympäristön lisääminen ja vahvistaminen metsityksin. Vihersuunnitelmassa esitetään myös katupuurivin istutus ja näkösuojapuuston lisääminen varikon kohdalle Hervannantien varteen. Nämä istutukset täydentävät osaltaan liito-oravan pohjois-eteläsuuntaisia kulkureittejä, ja helpottavat niiden kulkumahdollisuutta Hermiankadun pohjoispuolelta Etuhaanpuistoon. Kytömaanpuistossa Kauhakorvenkadun reunan puusto, jossa metsää täydentää myös katupuurivi, toimii liito-oravan kannalta luontevimpana itä-länsisuuntaisena liikkumisreittinä. Vahvistettavat reittipaikat itä-länsisuunnassa ovat nykyinen maa-ainesvaraston alue ja Kiitolinjan tontin liittymän kohta. Varikon rakentamisen vaikutuksia lieventävinä toimina varikon tontin alueella tehdään puuistutuksia ja metsitystä rakennusalueen reunaluiskiin. Itse varikon alueelle ei juurikaan ole mahdollista istuttaa puita sinne sijoitettavien ajojohtimien takia. Raitiotievarikon tontille sijoittuvat istutukset tullaan esittämään tarkemmin varikon rakennussuunnitelmaan liittyvässä pihasuunnitelmassa. Varikon louheluiskaan tehtävä metsitys vaatii menestyäkseen yli 1 m vahvuisen perusmaa/kasvualustarakenteen ja näkösuojapuuston kasvualusta kosteutta pidättävän erikoisrakenteen. Etuhaanpuistossa on varikon luiskia haluttu pidentää, koska näin saataisiin louhetäytön päälle tehtäville metsityksille paremmin varmistettua kasvualustan kosteuden pysyminen. Tästä johtuen tuleva hulevesiputken sijainti poikkeaa hiukan kaavaan merkitystä alueesta. Hulevesisuunnittelu on tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Hulevesien viivytyksen tilavuusvaatimukset saattavat aiheuttaa muutostarpeita varikon luiskakaltevuuksiin. Lisäksi ulkoilu- ja latureittilinjaus Kytömaanpuistossa on merkitty kauemmaksi liito-oravien nykyisistä pesäpuista Kytömaanpuiston osuudella viheralueiden yleissuunnitelmasta poiketen. Ulkoilureitin toteutusajankohta ei ole vielä tiedossa. Käytännön toimet Istutukset liito-oravan kulkureittien varmistamiseksi Niittyalueille tehtävät liito-oravan kulkemista turvaavat reitit toteutetaan puupylväillä, joiden yhteyteen istutetaan puita mahdollisimman suurikokoisina. Pylväillä saadaan reitille korkeutta, ja puiden lisääminen pylväsreiteille puolestaan helpottaa liito-oravan suojautumista luontaisilta vihollisilta. Tietoon on tullut, että liito-orava ei näytä mielellään käyttävän pelkistä pylväistä tehtyä reittiä 1). Paikoilla, joilla reitti on käyttökelpoinen, mutta joilla kulkuyhteyttä on siitä huolimatta haluttu vahvistaa, pylväitä ei ole tarpeen käyttää. 2

3 Koska liito-olosuhteet (tuulen suunta ja voimakkuus jne.) vaihtelevat, maksimiliitoetäisyyttä 2) ei sellaisenaan voi pitää istutustiheyttä määräävänä tekijänä. Pylväiden ja puiden välinen enimmäisetäisyys voidaan saatavissa olevan taimimateriaalin korkeuteen suhteutettuna määrittää noin 20 metriksi (kuva yllä). Saatavissa olevien siirtokelpoisten puuntaimien korkeus on lajista riippuen noin 4-8 m. Maksimiliitoetäisyydestä on johdettu liitoluku 3 (1:3), jolla voidaan kuvata liitokykyä suhteessa puiden korkeuteen ja niiden väliseen etäisyyteen. Vihersuunnitelmassa on suurin pylväiden välinen etäisyys 19 m ja pylväiden yhteyteen istutettavien puiden välinen suurin etäisyys noin 16 m. Pylväät merkitään suunnitelmaan koordinaatein 3

4 varustettuna, jolla varmistetaan vähimmäisetäisyydet. Reittipaikoissa, joissa puusto on täysikokoista (15m+), enimmäisetäisyys metsäkuvioiden välillä on noin 20 m. Istutettujen puiden kasvua seurataan, ja mahdolliset huonosti menestyvät puut korvataan uusilla. Käytettävät puulajit Liito-oravien reitit Kulkureiteille tehtävissä istutuksissa käytetään metsäkuusen lisäksi myös muita lajeja: rauduskoivu (Betula pendula, rym. vähintään 25) pihlaja (Sorbus aucuparia, rym. 30) tervaleppä (Alnus glutinosa, rym. 20) mänty (Pinus sylvestris, rym. 25) siperianlehtikuusi (Larix sibirica, rym. 25) saarni (Fraxinus excelsior, rym. 25) vaahtera (Acer platanoides, rym. 25) Yllä olevien vähimmäiskokojen (rym.) lisäksi puuntaimilla on vähimmäiskorkeusvaatimus (min. 4m). Tavoitekorkeus on 6-8m. Koska näin suurten puuntaimien saatavuus on rajallinen, noudatetaan viime kädessä korkeusvaatimusta. Mahdollisesti käytetään myös muita lajeja saatavuuden mukaan, kuitenkin käyttäen Suomessa luonnonvaraisena esiintyviä lajeja. Poikkeuksena on siperianlehtikuusi, joka ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon, mutta sitä on viljelty täällä pitkään ja se on sopeutunut hyvin. Lehtikuusi on anatomiselta rakenteeltaan hyvin paljon metsäkuusen tapainen. Lisäksi se on nopeakasvuinen. Metsitykset Maaperä metsitettävillä alueilla on enimmäkseen tuoretta ja ravinteisuudeltaan se vaihtelee keskiravinteisesta ravinteiseen. Tämä maaperä soveltuu monille puulajeille. Metsäistutuksia tehdään metsikkötaimilla, tavoitteena sekametsä. Istutus tehdään noin 1 m välein lajista riippuen (alla ohjeellinen metsityksen istutustiheys): rauduskoivu 1-v. pottitaimi 1600 kpl/ha kuusi 2-v. pottitaimi 1800 kpl/m2 hybridihaapa, kennotaimi 1000 kpl/m2 Olosuhteiltaan kuivempiin varikon luiskiin istutetaan lisäksi: mänty 1-v. pottitaimi 2000 kpl/ha Katupuuistutukset Taimikokovaatimus katupuille on korkeuden osalta sama kuin liito-oravien reiteillä (min. 4m). Katupuuna Hervannantien varressa on rauduskoivu jota käytetään myös varikon kohdalle istutettavalla uudella osuudella. Kauhakorvenkadun varressa katupuuna on käytetty tervaleppää. Nykyiset katupuut säilyvät liittymien kohdalta poistettavia puita lukuun ottamatta. Maa-ainesvaraston liittymän kohdalla olevaan aukkoon istutetaan rivi-istutuksen täydentävä puu työmaan valmistuttua. 4

5 päivitys Juha-Pekka Reilin, ma. ympäristösuunnittelija Viitteet: 1) Nikoskelainen Matti, 2016: tieto suullisesti. Liito-orava-LIFE-hankkeen yhteydessä Kuopiosta saadut riistakamerahavainnot. 2) Virtanen, T., Salomäki, P., Tanskanen, S., Yrjölä, R. 2014: Liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisusarja 4/2014. ISBN

Samankaltaiset tiedostot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on