As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
|
|
- Jarno Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi lahon laajuuden arvioinnissa käytettiin apuna puuaineen vastusta mittaavaa Sibert Dmp mikroporaa. Mikroporamittaukset otettiin sisäpihan neljästä runkopaksuudeltaan suurimmasta koivusta ja B- talon takana kasvavasta kuusesta. Silmämääräisten havaintojen ja mikroporaustulosten perusteella puille määriteltiin aikataulutetut hoitotoimenpiteet. Puiden kuntoarvioraportti
2 Havainnot: Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontilla on runsas ja lajistoltaan melko monipuolinen puusto. Valtapuusto koostuu koivuista (38 kpl) ja vaahteroista (30 kpl). Ainavihantia puita ovat pihdat (15 kpl), kuuset (11 kpl), sembramänty (1 kpl), sekä tuijat (3 kpl) ja marjakuuset (2 kpl). Lisäksi tontilla kasvaa vuorivaahteroita (4 kpl), lehmuksia (5 kpl), saarnivaahtera (1kpl), pähkinäpensas (1 kpl) ja hopeasalava (1 kpl). Pieniä kukkapuita ovat koristeomenapuut (5 kpl), koristekirsikat (3 kpl) ja pihlajat (3 kpl). Uusia istutuksia ovat luumu (1 kpl), omenapuu (1kpl) ja riippahernepensas (1 kpl). Puiden ikäjakauma on tasainen ja pääsääntöisesti puiden ikäluokka rajoittuu vuoden välille. Tyvi Kasvualustana puilla on hoidettu nurmikko. Säännöllinen nurmikonleikkaus, kulkuväylien talvikunnossapito sekä kiinteistöjen restaurointi ovat aiheuttaneet puille juuristovaurioita, pintaruhjeita ja maanpinnan tiivistymistä. Paikoin puiden tyvialueille on kertynyt täyttömaata eivätkä puiden juurenniskat ole näkyvissä. Kuva 1: Kuva 1 Kuva 2 Puiden juuristoalueilla käytettävät koneet (ajettavat ruohonleikkurit / muu kunnossapitokalusto) tiivistävät ja kuluttavat puiden kasvualustaa. Tiivistynyt maa vaikeuttaa puiden hapen ja veden saantia. Koneet vaurioittavat puiden pintajuuria ja vauriokohdat toimivat lahottajasienien sisäänpääsyreitteinä. Kuva 2: Ylimääräisen maan kasaantumisella puun tyvelle on vaikutusta puun hyvinvointiin, koska puut hengittävät juurenniskallaan. (Juurenniska on rungon ja juurten yhtymäkohta.) Etenkin pintajuuriset puulajit kuten kuusi ja koivu ovat erittäin herkkiä tyvialueen täytölle. 1
3 Runko Rakennusten lähellä kasvavien puiden rungoissa on runsaasti avonaisia sahauspintoja. Puista on poistettu rungonhaaroja ja suuria oksia. Sahaukset ovat tehty ilman puunhoidollista ammattitaitoa joko rungon myötäisesti (niin sanottu flush cut- leikkaus) tai niihin on jätetty oksantappeja. Lisäksi puiden rungoissa on jonkin verran koneiden aiheuttamia pintaruhjeita ja pihkavuotoa (kuuset ja pihdat). Joidenkin puiden kohdalla kasvutilanahtaus on aiheuttanut runkojen kallistumista. Kuva 3 Kuva 5 Kuvat 3 ja 4: Liian suuret oksan poistot aiheuttavat puille lahovaurioita. Vuosien saatossa puiden kunto heikkenee ja niiden poistuminen ennen aikaistuu. 2 Kuva 5: Pintaruhje koivun rungossa. Kuva 6: Lehmuksen rungosta on poistettu useita oksia samalta korkeudelta. Oksantappien jättäminen hidastaa puun luontaisen haavapinnan paranemisen alkamista. Kuva 4 Kuva 6
4 Latvus Puiden latvukset ovat monin paikoin toispuoleisia rajallisesta kasvutilasta johtuen. Useat puut kasvavat liian lähellä toisia puita tai rakennuksia. Vaahteroissa on havaittavissa jonkin verran heikkoja oksaliitoksia ja yhden vaahteran latvus on tapitettu. Puissa on kuolleita oksia, mutta muutoin niiden latvukset ovat elinvoimaisia (pihtoja lukuun ottamatta). Kuva 7: Kuva 7 Etenkin vuorivaahteroissa on heikkoja oksaliitoksia. Oksien kasvaessa paksuutta haarakohta voi revetä. Kuvat 8 ja 9: Puita on istutettu liian lähekkäin toisiaan sekä liian lähelle rakennuksia. Puiden kasvaessa ne joutuvat kilpailemaan kasvutilasta ja puista kehittyy latvukseltaan toispuoleisia ja vinoja. Rakennuksissa kiinni kasvavat puut ovat haitallisia rakenteille ja vaikeuttavat kiinteistön kunnossapitotöitä. Puu 3 Kuva 8 Kuva 9
5 Muita havaintoja: Pihdat Piha-alueen lähes kaikki pihdat ovat alkaneet kuivattamaan oksistoaan ja yksi puu on kuivunut kokonaan pystyyn. Puiden heikentyneeseen kuntoon ei löytynyt yksiselitteistä syytä, joten kysymyksessä saattaakin olla usean osatekijän summa. Tässä tapauksessa voidaan olettaa, että taloyhtiön kattosaneeraus on ollut pihdoille ratkaiseva stressitekijä. Pihdat eivät ole kotonaan meren läheisyyden kosteassa ilmassa ja tästäkin syystä ne saattavat reagoida entistä herkemmin kattoremontin tuomiin hetkellisiin elinolosuhteiden muutoksiin. Kunnon heikkeneminen voi altistaa pihdat esimerkiksi pihtakirvan (Adelges pectinatae) tuhoille, jotka näkyvät puissa alaoksien neulasten kellastumisena ja oksien kuivumisena. Pihtojen ränsistynyt ulkonäkö ei tee puista vaarallisia, mutta ylös runkoon kuivuneet puut kuolevat pikkuhiljaa pystyyn. 4
6 Puiden kunto nyt ja tulevaisuudessa: As Oy Mäkärän tontin puusto on tällä hetkellä pääosin hyvässä / kohtalaisessa kunnossa. Nuorehkot puut ovat hyvässä kasvussa eikä puille aiheutettujen vaurioiden vaikutukset vielä näy puiden elinvoimassa. Mikroporausmittausten perusteella runkopaksuudeltaan kookkaimpien koivujen ja kuusen puuaineksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Puille tehtyjen radikaalien leikkausten seuraamukset tulevat esiin vasta vuosien / vuosikymmenien viiveellä, mutta sitä ennen puiden hyvinvointiin alkavat vaikuttamaan kasvutilan rajallisuus sekä juuristoalueen ongelmat. Taloyhtiön pihalle on istutettu liikaa runsaasti tilaa vaativia puulajeja eikä kaikilla puilla tule olemaan mahdollisuuksia kehittyä täysikasvuisiksi puuyksilöiksi. Esimerkiksi sisäpihan vaahterat sopivat tässä vaiheessa hyvin kasvupaikalleen, mutta vuosien kuluessa rungon ympärillä pitäisi olla säteittäisesti noin 15 metriä kasvutilaa. Toinen puiden kuntoon vaikuttava seikka on nurmikko. Lähes kaikkien puiden kasvualustana on hoidettu nurmikko, joka ulottuu puun tyvelle asti. Nurmikon kunnossapito tiivistää ja kuluttaa maata. Tiivistynyt kasvualusta vaikeuttaa puiden hapen, veden ja ravinteiden saantia. Lisäksi koneet vaurioittavat puiden tyvi- ja runkoalueita sekä pintajuuria. Jotta Tapiolan puutarhakaupungin henki säilyisi myös jatkossa Hakalehdon atriumtalojen pihoilla, on taloyhtiössä suositeltavaa alkaa kiinnittämään huomiota puiden hoidollisiin ratkaisuihin sekä tuleviin puulajivalintoihin. Kehityskelpoisten puiden kohdalla puita voidaan alkaa muokkaamaan kasvupaikalleen sopivaksi säännöllisten hoitoleikkausten avulla. Pahoin vaurioituneet ja ei-kehityskelpoiset puut tulevat poistumaan ennen aikaisesti jolloin näiden puiden tilalle voidaan harkita uusia, kasvupaikalleen sopivampia puulajeja. 5 Puiden hyvinvointiin voidaan myös vaikuttaa juuristoalueen hoidolla, jossa puiden tyvi- ja juuristoalueen nurmikko poistetaan tai vaihtoehtoisesti puiden juuristoalue pyritään rauhoittamaan mahdollisimman laajalta alueelta. Kaikkien hoitotoimenpiteiden tavoitteena on aikaansaada terveitä ja rakenteellisesti kestäviä puita. Hoidettu piha, jossa kasvaa elinvoimaisia ja maisemallisia puita tuo pitkää iloa asukkaille. Hyväkuntoiset puut nostavat myös kiinteistöjen arvoa.
7 Toimenpidesuositukset: Poistot: (yhteensä 11 puuta) 1 vuoden kuluessa: - pystyyn kuivunut pihta (autokatoksen puoli) - laho raita (C ja D-talon takana) - nuori koivu, kasvaa liian lähellä käytävää, harsuuntunut latvus (L ja G-talon välissä). 1 2 vuoden kuluessa: - tapitettu vaahtera, ei-kehityskelpoinen puu (K- talon edessä) - nuoret pihdat, ei tilaa kasvaa (L-talon takana 1kpl ja M-talon edessä 2 kpl) - harsuuntuneet pihdat (autokatoksen puoli, yhteensä 4 kpl) Poistettavat puut ovat merkattu karttaan punaisella. Hoitoleikkaukset: (yhteensä 61 puuta) - lasten leikkialueen vaahterat (14 kpl) ja koivut (5 kpl) - parkki- ja piha-alueen vaahterat (19 kpl) ja lehmukset (5 kpl) - rakennusten vieressä kasvavat kuuset (8 kpl) - koristeomenat ja kirsikat (9 kpl) - nuoren luumupuun rakenneleikkaus (P-talon takana) Hoitoleikkauksissa puista poistetaan suurimmat kuivat oksat sekä tarvittaessa oksien kasvua ohjataan rakennuksista poispäin ja oksakorkeutta nostetaan. Heikkoliitoksisia oksahaaroja voidaan tarpeen vaatiessa keventää tai/ja tukea. Työn toteutuksessa käytetään ammattitaitoista, puiden hoitoleikkaukset hallitsevaa arboristia. 6 Työ on suositeltavaa toteuttaa 1-2 vuoden kuluessa. Puiden hoitoleikkaus uusitaan 3-5 vuoden kuluttua puiden elinvoimasta riippuen. Hoitoleikattavat puut ovat merkattu karttaan oranssilla. Istutukset: (5 puuta 1-2 vuoden kuluessa) Piha-alueen puusto pyritään pitämään tasaisena ja puiden ikäjakaumaa monipuolistetaan. Puiden istutuksissa huolehditaan, että koivut tulevat säilymään pihapiirissä myös jatkossa, mutta taimien kasvupaikka valitaan tarkoin. Uusia puita voidaan istuttaa huonokuntoisten ja ei-kehityskelpoisten puiden tilalle harkinnan varaisesti. (Onko puulla riittävästi tilaa kasvaa kyseisellä paikalla?) Pihalle istutetaan sellaisia puulajeja joilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä täysikasvuisiksi puiksi ilman, että kiinteistön kunnossapidolle koituu tästä ongelmia. Sopivia puulajeja ovat: 1. Yksittäispuut - rauduskoivu Betula pendula - taalainkoivu Betula pendula 'Dalecarlica' (koristeellisempi ja hieman pienempi koivu kuin rauduskoivu) - serbiankuusi Picea omorika
8 2. Pienet ja kapeakasvuiset puut - pylväspihlaja Sorbus aucuparia 'Fastigiata' - tuurenpihlaja Sorbus 'Dodong' - pylväskoivu Betula pupescens f. golumnaris - kartiotaatanpihlaja Sorbus x thuringiaca 'Fastigiata' - marjatuomipihlaja Amelanchier alnifolia - pilvikirsikka Prunus pensylvanica - pilarikuusi (surukuusi) Picea abies f. pendula (ryhmäistutus) Kapeakasvuisia puita ja pieniä kukkapuita voidaan istuttaa 2-3 puun ryhmiin jolloin puille voidaan tehdä yhtenäinen kasvualusta ja istutuksesta tulee näyttävämmän näköinen. Taimien laadun tulee täyttää taimilaatuvaatimukset (Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset, Viherympäristöliitto ry) ja taimikoko on suositeltavaa pitää riittävän pienenä ( cm) paremman kasvuun lähdön takaamiseksi. Uusien puiden kasvupaikkoja valittaessa, taimien hankinnassa ja puiden istutuksissa on suositeltavaa käyttää arboristia. Istutuksen jälkeen huolehditaan, että puiden juuristoalueet pysyvät puhtaina. Ei nurmikkoa puiden tyvialueille! Uusille puille tehdään rakenneleikkaus juurtumisen jälkeen (2-3 vuotta istutuksesta) ammattitaitoisen arboristin toimesta. Juuristoalueen hoito: (kaikki puut) Puiden juuristoalueet pyritään rauhoittamaan mahdollisimman laajalta alueelta. Puiden kasvualustaa parannetaan kuorimalla nurmikko pois noin 2-3 m säteeltä puun ympäriltä. Lähekkäin kasvavilla puilla puiden juuristoalueet voidaan yhdistää poistamalla nurmikko myös puiden välistä jolloin rauhoitettu alue on laajempi. 7 Jos puun tyvelle on kertynyt ylimääräistä maata, kaivetaan puun juurenniska esiin. Jos maa on pahoin tiivistynyttä puun tyveltä, poistetaan myös ylin noin cm multakerros. Maan poistoon käytetään käsityökaluja. Pintamaa korvataan uudella ravinteikkaalla ja kuohkealla kasvualustalla, jonka päälle levitetään kuorikate. Puun juurenniskaa ei peitetä! Uutta kasvualustaa levitetään myös puille joiden pintajuuret ovat paljaina maanpäällä. Lehtipuilla katteena käytetään lehtipuuhaketta ja havupuilla voidaan käyttää myös havupuuhaketta. Vaihtoehtoisesti puiden juuristoalueille voidaan nurmikon poiston jälkeen istuttaa matalia pensasryhmiä tai maanpeiteperennaa. Pihan reuna-alueilla puiden juuristoalueille voidaan jättää pitkän heinän saarekkeita, joista nurmikko leikataan esimerkiksi 2-3 kertaa kasvukaudessa. Juuristoalueen hoito on mahdollista toteuttaa arboristien toimesta tai taloyhtiön talkoovoimin arboristin opastuksella. Työ on suositeltavaa toteuttaa 1-2 vuoden kuluessa. Juuristoalueen hoitoa vaativat puut ovat merkitty karttaan vihreällä ja oranssilla.
9 Kartta: Lasten leikkialue. Koivuryhmä (15 kpl). 8
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotRunko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotRunko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
LisätiedotArboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotVIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus
1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotPuunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK 01.12.2015
Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Miksi puita kannattaa hoitaa? Puut ovat merkityksellisiä niin maisemallisesti, kuin terveydellisesti. Puusto luonnottomassa
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotPuiden kuntoarvioraportti
! Puiden kuntoarvioraportti Lahden Kaupunki Tekninen ja Ympäristötoimiala / Maankäyttö Tapani Mäkelä Kohde Tapanilakoti. Sammalsuonkatu,. Yleistä : Lähes 00 v. sitten kunnalliskodin käyttöön ostettu Tapanilan
LisätiedotPärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu.
PÄRNU SUOJELTUJEN KATUPUIDEN KUNTOTUTKIMUS KEVÄT 2010 Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh. 0400 93 55 58 teppo@puidenhoito.fi www.puidenhoito.fi 6.4-8.7.2010 Y L E I S T Ä Työ on tehty neljällä kadulla,
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
Lisätiedot430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
Lisätiedot23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotTaimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotHarjupolku - metsätalouden oppimispolku
Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotKytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi
Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta 14.01.2015 44 43 41 42 45 16 1 14 2 3 4 5 6 7 8 15 9 13 12 11 10 17 18 19 20 21 34 30 29 28 27 25 26 24 23 22 33 32 31 40 39 37 38 35 36 Puidenhoitajien Oy 09-7520010
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotTyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,
LisätiedotJättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotKaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010
24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotKOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%
KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% Alue Kustannuslaji kuvaus määrä yksikkö hinta/yks kokonaishin ta Kunnanvirasto Puiden/pensaiden hoitoleikkaus
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotSipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa
Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma Sisältö Hopeapajukuja Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Paul Olssonin puisto Länsiosa Keskiosa Itäosa Rinnepuisto 1 1. Hopeapajukujanne
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotKORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta
KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET
1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Lisätiedot"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotVauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotKIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS
KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS 11.10.2018 VIHERTEHOKKUUS PERIAATTEET Puut pieniä puita Etupiha (köynnös + perenna) Etäisyys 4m rakennuksista Kapeimmilla kohdilla pylväspuita
Lisätiedot40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kastelu 1 Kastelu Kastelua käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen tai vähentämiseen Kastelua voidaan käyttää myös mänty- ja koivukuitupuun
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotTunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
LisätiedotTuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa
Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema Sienet ja laho Helsingin puissa OTTO MIETTINEN ROY KOTO ROY KOTO Tuomo Niemelä, FT, on Helsingin yliopiston dosentti ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija, erikoisalanaan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotPääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet
Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet Viheralueiden käytön valvonta kaivutöitä viheralueella viheralueen vuokraus työmaakäyttöön tilapäinen liikennejärjestely viheralueella Aloituskatselmus Työnaikainen
LisätiedotPääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet
Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet 1 Viheralueiden käytön valvonta kaivutöitä viheralueella viheralueen vuokraus työmaakäyttöön tilapäinen liikennejärjestely viheralueella Aloituskatselmus Työnaikainen
LisätiedotKoristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
LisätiedotEtuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit
Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotARBORISTIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET
ARBORISTIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Luonnos 9.2.2015 2 S I S Ä L T Ö I Arboristin ammattitutkinnon osat ja muodostuminen -------------------------------------------------- 3 II Arboristin ammattitutkinnon
Lisätiedot