Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat

Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat Anne Jokilammi Vuokko Loimaranta

TIIVISTELMÄ TURUN YLIOPISTO Avoin yliopisto JOKILAMMI, ANNE JA LOIMARANTA, VUOKKO: Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat Tammikuu 2008 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tässä tutkielmassa seurattiin lääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden opintoihin käyttämää aikaa viikon ajan. Seuranta toteutettiin reaaliaikaisella ajankäytönseurantalomakkeella, jota opiskelijat täyttivät päivittäin. Opiskelijoilta kysyttiin myös omaa käsitystä ajanhallinnan taidoista ja saadusta opintojen ohjauksesta. Tavoitteena oli selvittää kuinka paljon ja minkälaista aikaa lääketieteen alkuvaiheen opiskelijat käyttävät opiskeluunsa. Tutkielmassa ilmeni, että opiskelijoista noin viidennes koki hallitsevansa oman ajankäyttönsä hyvin. Välttävästi tai heikosti ajankäyttöään hallitsi noin neljännes opiskelijoista. Vaikka yli puolet osallistuneista piti saamaansa opintojen ohjausta riittävänä, 62 % arvioi, että ajankäytön hallinnan ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. Erityisen tyytyväisiä opiskelun ohjaukseen olivat hammaslääketieteen opiskelijat, mutta heistäkin lähes kaikki arvioivat että lisäohjaus ajankäytön hallinnasta edistäisi heidän opiskeluaan. Opiskelijat tuntevat saavansa ohjausta riittävästi yleiseen opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta ajankäyttöä ja sen hallintaa ei ohjauksessa ilmeisestikään riittävästi käsitellä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat käyttivät opiskeluunsa tutkimusviikolla aikaa keskimäärin 31 tuntia. Koko viikon opiskelleiden opintoihin käyttämä aika vaihteli paljon, 17-60 tunnin välillä. Syynä saattavat olla opiskelijoiden erilaiset lukujärjestykset, mutta muitakin syitä varmasti on. Tutkielmassa tarkasteltiin myös perheen, asumismuodon, iän, työn ja harrastusten sekä aikaisemman koulutuksen vaikutuksia, mutta mikään näistä ei yksinään selkeästi korreloinut opiskeluun käytetyn ajan kanssa. Opiskelijoista kolmannes koki tähänastisen opiskelunsa raskaaksi ja he myös opiskelivat huomattavasti kurssitovereitaan enemmän. Tässä tutkielmassa ei löytynyt selitystä sille miksi nämä opiskelijat opiskelevat niin paljon, että kokevat sen raskaaksi. Mahdollisesti juuri he voisivat hyötyä ajankäytön hallinnan ja erilaisten opiskelustrategioiden lisäohjauksesta. Asiasanat: lääketieteen opiskelu, korkeakouluopiskelu, ajankäyttö, ajankäytön seuranta, opiskelutavat

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 TUTKIMUSONGELMAT... 5 3 OPISKELIJA, OPPIMINEN JA AIKA... 5 3.1 OPPIMINEN VAATII AIKAA... 5 3.2 OPINTOJEN MITOITUS... 7 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 8 4.1 KÄYTETYT MENETELMÄT... 8 4.2 LOMAKKEIDEN ESITESTAUS... 9 4.3 TOTEUTETTU KYSELY... 10 4.3.1 Kyselyn kohderyhmä... 10 4.3.2 Kyselyn toteutus... 11 5 TULOKSET... 12 5.1 KYSELYYN OSALLISTUNEET OPISKELIJAT... 12 5.2 AJANKÄYTÖN HALLINTA JA OPISKELUJEN ORGANISOINTI... 13 5.3 OHJAUS JA SEN MERKITYS OPINTOIHIN... 15 5.3.1 Opintojen ohjaus... 15 5.3.2 Ohjaus opintojen tehostajana... 16 5.4 OPISKELIJOIDEN TAVOITTEET OPISKELUSSA... 17 5.5 OPISKELUUN KÄYTETTY AIKA... 18 5.5.1 Osallistuneet opiskelijat... 18 5.5.2 Opiskeluun käytetty aika... 19 5.5.3 Opiskelijoiden arvio ajankäytöstä... 20 5.6 OPISKELUTAVAT JA MIELTYMYKSET... 23 5.6.1 Ajan jakautuminen eri opiskelutapojen välillä... 23 5.6.2 Mieltymyksistä todellisuuteen... 26 5.7 OPISKELUAIKAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ... 27 5.7.1 Asuminen opiskeluaikana... 27 5.7.2 Aikaisempi koulutus... 30 5.7.3 Harrastukset ja työ... 31 5.8 OPINTOJEN KUORMITTAVUUS... 32 5.9 PALAUTE... 35 5.9.1 Palaute aikapäiväkirjasta... 35 5.9.2 Palaute tutkimuksesta... 36 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 37 LÄHTEET... 41 LIITTEET... 43 LIITE 1 SAATEKIRJE...43 LIITE 2 ESITIETOLOMAKE... 44 LIITE 3 AIKAPÄIVÄKIRJA... 47 LIITE 4 OHJEET REAALIAIKAISEN AIKAPÄIVÄKIRJAN TÄYTTÄMISEKSI... 48 LIITE 5 PALAUTELOMAKE... 49 LIITE 6 LOMAKKEET ENNEN ESITESTAUSTA... 50

1 Johdanto Opetusministeriön vuosille 2007 2012 laatiman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan muutokset väestön ikärakenteessa aiheuttavat haasteita koulutuksen kehittämiselle. Ikäluokkien pienenemisen vuoksi työvoiman riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korkeakoulujen kohdalla tämä merkitsee tarvetta tehostaa järjestelmää lyhentämällä opintoaikoja, vähentämällä opiskelujen keskeyttämistä ja nopeuttamalla siirtymävaiheita. Opiskelijoiden nopeampi valmistuminen on nimetty yhdeksi kehittämisen painopisteistä suunnitelmakaudella. (OPM 2007, 3-5, 9.) Tästä johtuen esimerkiksi Turun yliopistossa on kirjattu opetuksen kehittämisstrategiaan, että opintojen etenemisen edistämiseksi tiedekunnissa tulisi kiinnittää huomiota tutkintovaatimusten mitoittamiseen ja opintojen kuormittavuuteen (TY 2001, elektroninen dokumentti). Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että opiskelijat voisivat hyötyä ohjauksesta ajankäytön suunnittelussa (Jutila 2005, 12; Wennström, 2006, 61). Myös Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE:n) tekemän selvityksen mukaan Turun yliopistosta valmistuneet nuoret lääkärit saavat hyvät teoreettiset tiedot ammattinsa harjoittamiseen, mutta yleisistä taidoista esimerkiksi ajankäytön hallinnan ja opintojen organisoinnin ohjauksessa on edelleen puutteita (TUTKE:n vielä julkaisemattomia tuloksia). Voidaankin ajatella, että ajankäytön ohjausta tehostamalla opiskelijat suoriutuisivat paremmin opinnoistaan. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää lääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden opiskeluun käyttämää aikaa ja sen hallintaa. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään suunniteltaessa ajankäytön hallinnan ohjausta opettajatuutorointiin. Tulokset tulevat myös hyödyntämään opetussuunnitelman laadintaa ja opintokokonaisuuksien ja jaksojen kuormittavuuden arviointia. Samalla se myös saattaa auttaa osallistuvia opiskelijoita paremmin hahmottamaan omaa ajankäyttöään. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä TUTKE.n kanssa. 4

2 Tutkimusongelmat Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ja minkälaista aikaa opiskelijat käyttävät opiskeluunsa? a) Kuinka paljon opiskelijat keskimäärin käyttävät viikossa aikaa opiskeluun? b) Miten käytetty aika jakautuu eri opiskelutapojen välille (itsenäinen ohjattu, yksilö ryhmä)? c) Muuttuuko opiskeluun käytetty aika laadullisesti/määrällisesti opintojen edetessä? d) Mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan opintoihinsa käyttämään aikaan (aiemmat opinnot, elämäntilanne, ikä, sukupuoli, opiskelijoiden opiskelumieltymykset (yksin yhdessä kilpaillen) ja muuttuvatko nämä opintojen aikana? e) Kuinka hyvin opiskelijat hahmottavat opiskeluunsa käyttämän ajan määrän? f) Saavatko opiskelijat mielestään riittävästi ohjausta opintojensa suunnitteluun? 3 Opiskelija, oppiminen ja aika 3.1 Oppiminen vaatii aikaa Opiskelu on haastavaa työtä ja siihen menee aikaa. Vaikka opiskelijalla on käytössään tukihenkilöitä, kuten opinto-ohjaaja ja tuutori, suunnittelee opiskelija kuitenkin oman ajankäyttönsä hyvin itsenäisesti. Tutkimuksen mukaan suomalaiset opiskelijat käyttävät opiskeluun vähemmän aikaa kuin opiskelijat muissa maissa (Kolari, Savander-Ranne & Viskari 2006, 44). Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastolla on havaittu, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat käyttivät opiskeluun vain noin 23 tuntia viikossa, kun opetussuunnitelman mitoitusperusteena on 40 5

tuntia viikossa (Jutila 2005, 3-12). Amerikkalaisilla College-opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan heidän opiskeluunsa käyttämä aika oli viikossa keskimäärin 42 tuntia (Moffat 1991, 48). Opiskelijan työmäärä ja varsinainen oppiminen vaativat tietyn ajan. Opintoihin kuluva aika, oppiaineksen määrä ja sen vaativuus muodostavat opintojen kuormittavuuden. Esimerkiksi tietyssä ajassa opiskelija pystyy lukemaan huolellisesti rajallisen määrän sivuja tenttiin. Mikäli aika ei riitä tekstin lukemiseen opiskelija tuntee tilanteen ylikuormittavana, ja yrittää vain selviytyä tentistä. Tällöin opiskelija helposti siirtyy ymmärtävästä pinnalliseen oppimiseen. (Karjalainen 2003, 7-8.) Ylikuormittumisen kokemus syntyy suurelta osin opiskelijan omista lähtökohdista, kuten aikaisemmista oppimiskokemuksista, elämäntilanteesta, puutteellisista alkutiedoista tai vääränlaisista opiskelutottumuksista. Ylikuormittunut opiskelija ei pysty samassa määrin ymmärtävään oppimiseen kuin sopivasti kuormitettu opiskelija, eikä näin ollen saa positiivisia oppimiskokemuksia. (Karjalainen 2003, 9.) Karjalainen (2003) viittaa jo 1970-luvulta alkaneisiin oppimistutkimuksiin, joissa kaikissa opittavan aineksen, oppimisen ja ajan riippuvuus toisistaan on ollut samankaltaista. Usein liiallinen materiaalin määrä hämmentää opiskelijan, ja hän yrittää vain selvitä tentistä läpi opettelemalla ulkoa minimimäärän asioita. Sisällön suuri määrä johtaa myös vaikeuteen erottaa oppiaineksen oleellisimmat kohdat, jolloin oppiminen saattaa johtaa epäoleellisten yksityiskohtien ulkoa opetteluksi. Opiskelijan tunne ylikuormittumisesta todennäköisesti ohjaa häntä pintasuuntautuneeseen oppimiseen. Yhtälö toimii myös toisin päin, sillä pinnalliseen oppimiseen suuntautunut opiskelija myös helpommin ylikuormittuu. (Karjalainen 2003, 8.) Karjalainen ottaa esille mielenkiintoisen Kember & Leungin (1998) havainnon, että suuret kontaktiopetus määrät johtavat todennäköisesti pinnalliseen ja ulkomuistia painottavaan opiskeluun kun taas itsenäisen työn lisääminen parantaa oppimistuloksia. Itsenäinen työskentely lisää opiskelijan omaa 6

ajattelua, jonka kautta hän prosessoi tietoa ja rakentaa oman käsityksensä. Kontaktiopetuksen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija uuteen tietoon, mutta itse oppiminen riippuu opiskelijan omasta työstä ja ajattelusta sekä hänen niihin käyttämästään ajasta. Oppiminen on mahdotonta ellei siihen ole aikaa, mutta ääretönkään aika ei voi taata oppimista. (Karjalainen 2003, 10.) 3.2 Opintojen mitoitus Opintojen mitoittamisella tarkoitetaan sopivan ajan varaamista oppimista varten. Mitoitus on vaikeaa, mutta sen onnistuessa opiskelijalla on riittävästi aikaa omaksua asiat. Riittävän ajan arvioinnin tekee vaikeaksi se, että opiskelijoiden lähtökohdat, motivaatio ja valmiudet ovat hyvin erilaisia. Osa opiskelijoista pyrkii vain läpäisemään kurssin käyttäen erilaisia selviytymiskeinoja, kuten valmiita tenttitärppejä ja vanhoja harjoitustöitä. Tällöin kurssin suorittamiseen tarvittava aika on vain pieni osa sille varatusta ajasta. Vastaavasti opiskelija, joka pyrkii ymmärtämään kurssin asioita, tarvitsee siihen paljon enemmän aikaa. Opintojen mitoitus olisikin tehtävä aina ymmärtävän oppimisen mukaan. (Mikkonen 2000, 152; Karjalainen 2003, 11.) Opiskelijan aine- ja kurssivalinnat saattavat myös olla aikaa rajoittavia tekijöitä. Mikäli opiskelijalla on useita kursseja samanaikaisesti, hänen täytyy jakaa aikansa niiden kesken, eikä kaikkiin tai ei mihinkään kurssiin jää riittävästi aikaa. Kurssien liiallinen samanaikaisuus voi johtua opetussuunnitelman puutteista, lukujärjestyksen virheellisestä laadinnasta tai opiskelijan ahneudesta ottaa liikaa kursseja. Opiskelijan todelliseen työmäärään vaikuttavat myös useat opiskelun ulkoiset tekijät, esimerkiksi perhe, työ ja elämäntilanne. (Karjalainen 2003, 12-14.) Opintojen mitoituksen avulla opettaja ohjaa opiskelijoiden ajankäyttöä ja luo puitteet opiskelulle. Antaessaan aikaa oppimistyöhön, opettajat samalla ohjaavat työskentelytottumuksia. Kun opiskelijalle on varattu aikaa itsenäiseen työskentelyyn, hänelle samalla opetetaan oppimista edistävää työskentelytyyliä. Mitoituksen avulla opettajalla on mahdollisuus ohjata opiskelijan ajankäyttöä 7

niin, että oikeanlaista oppimista todennäköisesti tapahtuu. (Karjalainen 2003, 19 20.) Opiskelijoiden todellisen ajankäytön tutkiminen saattaa antaa tärkeää tietoa opetussuunnitelman toimivuuden arvioinnissa ja kurssien mitoituksessa, mutta se saattaa harhauttaa arvioimaan oppimiseen vaadittavaa aikaa vain kurssin suorittamiseen käytettynä aikana. Kurssin suorittamiseen käytetty aika riippuu monista opiskelijoiden työtapoihin ja elämäntilanteisiin liittyvistä asioista. (Karjalainen 2003, 12-14.) Opiskelijoilta kerättävän ajankäytön aineiston avulla voidaan arvioida opiskelijoiden halukkuutta ja mahdollisuuksia käyttää heille varattua aikaa. On kuitenkin muistettava, että opiskelijoiden antama tieto ei aina ole luotettavaa. Erityisesti suorituskeskeiset ja lahjakkaat opiskelijat voivat vähätellä työmääräänsä. Samaten kiinnostavaan ja tärkeäksi koettuun kurssiin kulunut aika voidaan arvioida toisin kuin vähemmän motivoiva opintojakso. (Mikkonen 2000, 74, 154.) Reaaliaikaisella ajan seurannalla voidaan ehkä kuitenkin saada luotettavampaa tietoa opiskelijoiden todellisesta ajankäytöstä kuin esimerkiksi opintokokonaisuuden suorituksen jälkeen suoritetulla kyselyllä. Tällöin pitkän opintojakson arvioinnissa yksittäisiin opintekoihin käytettyä aikaa voi olla vaikea arvioida realistisesti ja esimerkiksi työläs lopputentti voi painottua kohtuuttomasti (Mikkonen 2000, 53-54). 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Käytetyt menetelmät Tutkimus suoritettiin reaaliaikaisella ajankäytönseurantalomakkeella ja siihen liittyvillä esitieto- ja palautelomakkeilla (Liitteet 2,3 ja 5). Aikapäiväkirjan sekä esitieto- ja palautelomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin Jutilan (2005) käyttämiä lomakkeita (Jutila 2005, 105-111). Esitietolomakkeeseen on koottu kysymyksiä, joiden avulla pyritään kartoittamaan mahdollisia ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Esitieto- ja seurantalomakkeissa kysytään opiskelijan opiskelijanumeroa (kysymys 1), jotta saman opiskelijan lomakkeet voidaan yhdistää. Opiskelijan sukupuoli (k 2), ikä (k 3), vuosikurssi (k 6) ja aikaisemmat opinnot (k 8) voivat vaikuttaa opiskelijoiden taitoon hallita ajankäyttöään. 8

Opiskelijan ajankäyttöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten mahdollinen työssäkäynti (k 7) ja perhe (k 4 ja k 5). Aikapäiväkirjan avulla pyrittiin selvittämään: 1. Kuinka paljon aikaa opiskelijat käyttävät opiskeluun viikossa ja muuttuuko ajankäytön määrä opiskelujen edetessä. 2. Ohjatun ja itsenäisen opiskelun osuus opiskeluajasta ja onko siinä eroja ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilla. 3. Paljonko opiskelijat käyttävät heille tarjottua ohjattua opetusta hyväkseen ja eroavatko ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tässä suhteessa. 4. Kuinka paljon opiskellaan ryhmässä verrattuna oma aloitteiseen opiskeluun ja muuttuuko suuntautuminen opintojen edetessä. 5. Välillisesti opintojen kuormittavuutta ja siten voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä opintojen mitoituksen onnistumisesta. Esitietolomakkeella pyrittiin myös selvittämään kuinka hyvin opiskelijat tiedostavat ja hallitsevat opiskeluunsa käyttämänsä ajan vertaamalla vastausta kysymykseen 9 (Arvioi montako tuntia keskimäärin käytät opiskeluun viikossa) seurantalomakkeesta saatuihin tuloksiin. Opiskelijan omaa näkemystä asiaan kysytään kysymyksessä 10 ja palautelomakkeen kysymyksessä 4. Kysymykset 11-13 kartoittavat saadun ja tarvittavan ohjauksen määrää ja koettua kuormittavuutta. Esitietolomakkeen kysymyksillä 14-16 pyritään kartoittamaan opiskelijan tavoitteita ja suhdetta yksinopiskeluun, yhteisvoimin opiskeluun ja kilpailullisuuteen. Palautelomakkeessa toivotaan saatavan tietoa tutkimuksen käytännön toteutuksen onnistumisesta (k 2 ja k 6 ) sekä pyritään kartoittamaan ajankäyttölomakkeen tuloksiin mahdollisesti vaikuttaneita virhelähteitä (k 2, k 3, k 5). 4.2 Lomakkeiden esitestaus Ensimmäiset versiot lomakkeista ja ohjeista annettiin tulostettuina versioina testattavaksi yhdelle ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijalle (Liite 9

6). Opiskelijaa pyydettiin täyttämään esitietolomake sekä aikapäiväkirja ja palautelomake viikolla 42. Aikapäiväkirjan täyttöohjeet annettiin ainoastaan kirjallisesti. Täytettyjen lomakkeiden palautuksen yhteydessä opiskelija antoi suullista palautetta lomakkeista. Saadun palautteen perusteella esitietolomakkeen kysymystä 8 muokattiin siten, että vaihtoehtoihin alempi yliopistotutkinto ja ylempi yliopistotutkinto lisättiin selvennykset kandidaatti ja maisteri. Lisäksi kysymysten järjestyksiä hieman muutettiin. Aikapäiväkirjan täyttöohjeet olivat riittävän selkeät, joten niitä ei muutettu. Aikapäiväkirjaan lisättiin selvyyden vuoksi päivämäärä jokaisen päivän kohdalle. Päiväkirjan ruudukon alareunan tekstiä muutettiin selkeämmäksi, koska opiskelijalle heräsi epäilys, että hänen olisi itse pitänyt laskea jokaisena päivänä kertyneet tunnit vapaisiin ruutuihin. Lisäksi alareunan teksti Osallistuin tämän viikon aikana suurennettiin, ettei se jäisi vahingossa huomaamatta ja täyttämättä. Aikasarakkeen ajat tarkistettiin, niin että jokainen tunti klo 07 01 välillä on merkitty. Palautelomakkeeseen tehtiin ainoastaan yksi muutos kysymykseen 2. Testauksen suorittaneelle opiskelijalle oli kysymyksen perusteella epäselvää kenen kannalta ajankäyttölomakkeen täytön hyödyllisyyttä oli tarkoitus arvioida. Niinpä kysymykseen lisättiin sana minulle, jotta epäselvyyttä ei syntyisi. 4.3 Toteutettu kysely 4.3.1 Kyselyn kohderyhmä Kohderyhmäksi valittiin lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat, eli vuosina 2007 ja 2005 aloittaneet. Kohdejoukon koko oli 314 opiskelijaa, josta 145 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita (119 lääketieteen ja 26 hammaslääketieteen opiskelijoita) ja 169 kolmannen vuoden opiskelijoita (149 lääketieteen ja 20 hammaslääketieteen opiskelijoita). Osa kyselystä suoritettiin internet-kyselynä. Opiskelijoiden sähköpostiosoitteet saatiin Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijajärjestöiltä. Saaduista sähköpostiosoitteista kolme ei toiminut, ja ne poistettiin sähköpostituslistalta, jolloin kohdejoukon koko oli 311 opiskelijaa. 10

4.3.2 Kyselyn toteutus Opiskelijoiden sähköpostiosoitteisiin lähetettiin tutkimuksesta kertova kirje (Liite 1), jossa oli linkki esitietolomakkeeseen (Liite 2). Kirje lähetettiin opiskelijoille päivää ennen kuin tutkimuksesta pidettiin kohdejoukon opiskelijoille luentojen yhteydessä viiden minuutin suullinen informaatiotilaisuus. Luennot valittiin niin, että niihin osallistuivat sekä lääketieteen- että hammaslääketieteen koko vuosikurssin opiskelijat. Opiskelijoiden osallistumista pyrittiin aktivoimaan kertomalla, että aikaisempien selvityksien mukaan Turusta valmistuneet lääkärit ovat kokeneet saaneensa hyvät teoreettiset tiedot ammattinsa hoitamiseen, mutta ajankäytön hallintaan toivottiin enemmän ohjausta jo opintojen aikana. Lisäksi opiskelijoille painotettiin, että tuloksia tullaan käyttämään myös opintojen kuormittavuuden arvioinnissa, ja siitä vain opiskelijoilla on todellista asiantuntijuutta. Opiskelijoita yritettiin motivoida myös arpomalla 10 Biofellows Oy:n lahjoittamaa elokuvalippua. Tietoja tutkimuksesta ja miten siihen voi osallistua laitettiin myös opiskelijajärjestön ilmoitustaululle. Verkossa täytettävään esitietolomakkeeseen pyydettiin vastausta 7.11.2007 mennessä. Tiistaina 6.11.2007 lähetettiin muistutus niille opiskelijoille, jotka eivät vielä olleet osallistuneet tutkimukseen. Esitietolomakkeen 14 ensimmäistä kysymystä määriteltiin niin, että niihin vastaaminen on pakollista ennen kuin kyselyn voi palauttaa. Kahdessa viimeisessä kysymyksessä, joissa opiskelijoita pyydettiin laittamaan väittämät suosituimmuusjärjestykseen, kysymyksiä ei merkitty pakollisiksi. Esitietolomakkeeseen vastattuaan opiskelijat saivat automaattisesti sähköpostin, jonka liitteinä olivat opintojen seuraamista varten aikapäiväkirja (Liite 3), sen täyttöohjeet (Liite 4) sekä palautelomake (Liite 5). Täytetty aikapäiväkirja ja palautelomake pyydettiin palauttamaan 20.11.2007 mennessä joko sähköpostilla tai kirjallisesti Medisiinan vahtimestaripisteessä olevaan laatikkoon. Aikapäiväkirjaa täytettiin viikolla 46. Maanantaina 12.11.2007 lähetettiin sähköposti esitietolomakkeen täyttäneille opiskelijoille, jossa muistutettiin että tällä viikolla täytetään aikapäiväkirjaa. Aikapäiväkirjoja ja niihin liittyviä 11

palautelomakkeita oli saatavissa myös vahtimestaripisteessä olevista laatikoista. Kaikille esitietolomakkeen täyttäneille opiskelijoille lähetettiin sähköposti 20.11.2007, jossa kiiteltiin jo aikapäiväkirjansa ja palautelomakkeensa lähettäneitä ja pyydettiin niitä jotka eivät vielä olleet palauttaneet lomakkeita palauttamaan ne pikaisesti. 5 Tulokset 5.1 Kyselyyn osallistuneet opiskelijat Määräpäivään mennessä 81 opiskelijaa oli käynyt täyttämässä esitietolomakkeen. Täten kyselyn ensimmäisen vaiheen vastausprosentiksi muodostui 26 %. Näiden opiskelijoiden vastauksia on käytetty, kun on analysoitu opiskelijoiden käsityksiä ajankäytöstä, sen hallinnasta, ohjauksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Täytetyn aikapäiväkirjan palautti 53 opiskelijaa. Tällöin aikapäiväkirjan palauttaneiden vastausprosentiksi muodostui 17 %. Kuusi opiskelijaa palautti vain aikapäiväkirjan, eikä lainkaan esitietolomaketta. Näiden opiskelijoiden tulokset ovat mukana laskettaessa kaikkien opiskelijoiden opiskeluunsa käyttämää aikaa ja ajan jakautumista eri opiskelutapojen välillä. Muutoin heidän tuloksiaan ei voitu analysoida. Esitietolomakkeen palauttaneista 76 % oli naisia ja 24 % miehiä. Vastaajien ikä vaihteli 18-38 vuoden välillä keskiarvon ollessa 22 vuotta. Tämä vastaa melko hyvin lääketieteen opiskelijoiden keskimääräistä ikä ja sukupuolijakaumaa (TY 2007, elektroninen dokumentti). Osallistuneista 53 % oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 48 % kolmannen vuoden opiskelijoita (Kuvio 1). Hammaslääketieteen opiskelijoita kaikista osallistuneista oli 15 %. Heidän lukumääränsä on selvästi pienempi, koska heitä otetaan yliopistoon vähemmän (25 vuonna 2007 ja 24 vuonna 2005) kuin lääketieteen opiskelijoita (120 vuonna 2007 ja 147 vuonna 2005). Hammaslääketieteen opiskelijoiden suhteellinen osuus osallistuneista vastaa siis kohtalaisen hyvin heidän osuuttaan koko kohderyhmässä. 12

42 % 5 % 43 % 1.vuoden lääk. opiskelijat 1. vuoden hammaslääk. opiskelijat 3.vuoden lääk. opiskelijat 3. vuoden hammaslääk. opiskelijat 10 % Kuvio 1 Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden jakautuminen ensimmäisen ja kolmannen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoihin 5.2 Ajankäytön hallinta ja opiskelujen organisointi Tässä tutkimuksessa 30 % kaikista vastanneista koki hallitsevansa oman ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin vain välttävästi tai heikosti (Kuvio 2), mikä tukee aikaisemmassa selvityksessä saatua tulosta, jonka mukaan Turusta valmistuneet lääkärit ovat toivoneet ajankäytön hallintaan enemmän ohjausta jo opintojen aikana (TUTKE, vielä julkaisemattomia tuloksia). Eroja ajankäytön hallinnassa oli ensimmäisen sekä kolmannen vuoden opiskelijoiden välillä sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden välillä. Kolmannen vuoden opiskelijoista 82 % kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelujensa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti, kun vastaava luku ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on 61 %. Tämä selittynee osittain sillä, että ensimmäisenä vuonna suurin osa opiskelijoista vasta totuttelee yliopisto-opiskelun vaatimuksiin ja oman ajan hallintaan (Jutila 2005, 63). Ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoista taas 75% (n = 6/8) kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti vastaavan luvun ollessa vain 57 % lääketieteen ensimmäisen 13

vuoden opiskelijoilla. Hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmä on pienempi (noin 25 opiskelijaa) verrattuna lääketieteen ryhmään (noin 120 opiskelijaa) ja opiskelijat ehkä saavat henkilökohtaisempaa ohjausta opintojensa alusta lähtien. Lisäksi tutkimukseen osallistuneiden hammaslääketieteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden määrä oli vain kahdeksan, jolloin yksittäisen vastauksen merkitys saattaa korostua. Miehistä selvästi suurempi osuus kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin. Tätä ei selitä se, että vastanneista miehistä suurin osa olisi kolmannen vuoden opiskelijoita, vaan tutkimukseen osallistuneista miehistä (n=19) vain 37 % on kolmannen vuoden opiskelijoita. Naiset ehkä vähättelevät ajanhallinnan taitojaan tai tutkimukseen ovat osallistuneet ne miehet, jotka hallitsevat paremmin ajankäyttöään. Toisaalta mikäli katsotaan naisia ja miehiä, jotka hallitsevat ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti, ei voida nähdä eroa. 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaikki 1.vuoden opiskelijat 1.vuoden lääk. 1. vuoden hammaslääk. 3.vuoden opiskelijat Naiset Miehet Prosenttia (%) Heikosti Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Kuvio 2 Opiskelijoiden kokemus oman ajankäyttönsä hallinnasta ja opiskelunsa organisoinnista 14

5.3 Ohjaus ja sen merkitys opintoihin 5.3.1 Opintojen ohjaus Yliopistossa opiskelijan itseohjautuvuus on ollut korostettua. Opiskelijoiden on oletettu heti alusta lähtien olevan kypsiä tekemään itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, sekä arvioimaan ja analysoimaan omaa toimintaansa. Ohjausta on ollut saatavilla, mutta sitä ei ole aktiivisesti markkinoitu, koska aktiivisen ohjauksen ja seurannan on katsottu jopa sotivan akateemista vapautta vastaan. Viime vuosina opintojen ohjaukseen on kiinnitetty paljon huomiota ja sen aktiivista tarjontaa lisätty. (Mikkonen, Eriksson & Jyry 2003, 35.) Opintojen ohjaus yliopistossa on kohdannut suuria haasteita kun sisään otettujen opiskelijoiden määrä on kasvanut. Ajankäytön hallinnassa ja opiskelutekniikassa on puutteita monella uudella yliopisto-opiskelijalla, vaikka opiskelijat itse kokevat saaneensa opintoihinsa tarpeeksi ohjausta (Jutila 2005, 63.) Aikaisemmin Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa lääketieteen opiskelijoista 72 % oli osittain tai täysin tyytyväisiä opintojensa alkuvaiheen ohjaukseen ja 43 % opintojen suunnittelun ohjaukseen (Mäkinen 2006, 74-75). Opintojen ohjauksen tehostamiseen on yliopistossa kiinnitetty erityistä huomiota Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisluonnoksessa 2007-2012. Tavoitteena on kehittää korkeakouluopintojen ohjausta niin, että tutkinnot suoritetaan tavoiteajassa ja opiskelijat siirtyvät joko työelämään tai jatkoopintoihin nopeammin. (OPM 2007, 37.) Tässä tutkimuksessa 61 % opiskelijoista (n = 81) koki saaneensa riittävästi ohjausta opintojensa tueksi. Ohjauksen määrä poikkesi vain ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mikä selittynee sillä että opiskelemaan otettavien ryhmä on pieni ja he mahdollisesti saavat henkilökohtaisempaa ohjausta. Lisäksi tässäkin on otettava huomioon tutkimukseen osallistuneiden hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä, kahdeksan, jolloin yksittäisen henkilön vastauksen osuus saattaa korostua. 15

Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet riittävästi ohjausta nostavat esille opettajatutorit, opinto-ohjaajat ja opettajat, sekä vanhempiensa, opiskelijatutorien ja vanhempien opiskelijoiden kokemukset. Lisää ohjausta haluttaisiin kurssien konkreettisista vaatimuksista, selkeitä tietoja opintokokonaisuuksista, enemmän tietoa opintojen jatkosta ja käytännön oppimistavoista. Muutama on myös maininnut haluavansa enemmän henkilökohtaista palautetta. 5.3.2 Ohjaus opintojen tehostajana Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 62 % uskoi, että ajankäytön suunnittelun ja hallinnan ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. Erityisesti kolmannen vuoden opiskelijat, hammaslääketieteen opiskelijat ja naiset arvioivat siitä olevan hyötyä heidän opinnoissaan. Miehistä vajaa puolet (47 %) arvioi, että ajankäytön ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. (Kuvio 3.) Aikaisemmassa Turun yliopiston opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat olivat tiedekuntien välisessä vertailussa tyytyväisimpiä opiskelutaitojen ohjaukseen, heistäkin kuitenkin vain 47 % oli joko täysin tai osittain tyytyväisiä. (Mäkinen 2006, 76; Merenluoto 2006, 23-24.) Opiskelutaitojen ohjaukselle, johon myös ajankäytön suunnittelu ja hallinta kuuluvat, näyttäisi siis olevan tarvetta. Prosenttia (%) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kyllä Ei Kaikki 1.vuoden opiskelijat 1.vuoden lääk. opiskelijat 1. vuoden hammaslääk. opiskelijat 3.vuoden opiskelijat Naiset Miehet Kuvio 3 Opiskelijoiden arvio tehostaisiko ajankäytön hallinnan ohjaus heidän opiskeluaan 16

Tutkimukseen osallistuneet kolmannen vuoden opiskelijat uskoivat ajankäytön ohjauksen tehostavan heidän ajankäyttöään ja vähentävän kiirettä esim. ennen tenttejä, tällöin aikaa jäisi myös muuhun, kuten perheelle, vapaa-aikaan ja rentoutumiseen. Hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijat uskoivat ajanhallinnan ohjauksen tehostavan heidän opiskeluaan, koska silloin asioita tulisi tehtyä enemmän ja tekeminen olisi johdonmukaista. Naiset uskoivat ajanhallinnan ohjauksen tehostavan heidän opiskeluaan, koska se vähentäisi kiirettä ja antaisi aikaa myös opiskelujen ulkopuoliseen elämään, kuten eräs vastaaja kertoo: Opiskeluun käytettävä aika on minulla suuri, ja haluaisin tietää miten saan lyhennettyä tätä aikaa jolloin jäisi myös liikuntaan enemmän aikaa. Vapaa-aikaa minulla on viikonloppuisin ainoastaan 5.4 Opiskelijoiden tavoitteet opiskelussa Opiskelijoista suurimman osan (80 %) tavoitteena oli ymmärtää kurssilla opetetut asiat. Tämä on ns. yleisesti hyväksyttävä vastaus mikä on saattanut vaikuttaa opiskelijoiden vastauksiin etenkin, kun kysymyslomakkeissa piti ilmoittaa oma opiskelijanumero. Samansuuntaisia tuloksia on kuitenkin saatu aikaisemmissa tutkimuksissa mm. humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla tehdyssä kyselyssä, jossa ymmärtävän oppimisen ilmoitti tavoitteekseen 78 % opiskelijoista (Wennström 2006, 33). Muita tavoitteita kirjanneiden opiskelijoiden vastauksissa kurssien priorisointi nousi esille. Yleisistä kaukana käytännöstä olevista kursseista haluttiin päästä vain läpi, kun taas oman pääaineen kursseihin panostettiin enemmän. (Kuvio 4.) 17

90 80 70 Prosenttia (%) 60 50 40 30 20 10 0 Ymmärtää kurssilla opetetut asiat Ensisijaisesti läpäistä kurssi Läpäistä kurssi parhaimpien joukossa Muu Kuvio 4 Opiskelun tavoitteet 5.5 Opiskeluun käytetty aika 5.5.1 Osallistuneet opiskelijat Opiskeluun käytettyä todellista aikaa mitattiin aikapäiväkirjan avulla. Sekä esitietolomakkeen, että aikapäiväkirjan jättäneitä opiskelijoita oli 47, joka vastaa 15 % koko tutkittavasta aineistosta ja 58 % esitietolomakkeen täyttäneistä. Näistä naisia oli 83 %:a ja miehiä 17 %. Siis, esitietolomakkeen täyttäneistä miesopiskelijat olivat jättäneet aikapäiväkirjan täyttämättä naisopiskelijoita useammin. Vastaajien ikä vaihteli 19 vuodesta 37:ään. Kuusi opiskelijaa palautti vain aikapäiväkirjan, eikä lainkaan esitietolomaketta. Näiden opiskelijoiden tulokset ovat mukana laskettaessa kaikkien opiskelijoiden opiskeluunsa käyttämää aikaa ja ajan jakautumista eri opiskelutapojen välillä. Muutoin heidän tuloksiaan ei voitu analysoida. Aikapäiväkirjan ja esitietolomakkeen palauttaneista oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita 25 (53 %) ja kolmannen vuoden opiskelijoita 22 (47 %). Hammaslääketieteen opiskelijoita vastanneista oli vain kahdeksan (viisi ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja kolme kolmannen vuoden opiskelijaa), joten heidän vastauksiaan ei käsitellä erillisenä ryhmänä. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat on siten liitetty yhdeksi ryhmäksi ja kolmannen vuoden opiskelijat toiseksi ryhmäksi. 18