Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Transkriptio

1 Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta suorittamaan valitut opiskelijat, valmistuminen vuoden 2012 lopussa). Vastaajien keski-ikä oli 40 vuotta (mo=32; md=38,5; ka=40,0; s=9,0). Lähes kaikki (86 %) kävivät työssä opintojensa ohella. Viisi vastaajaa kertoi työtilanteensa parantuneen opintojen myötä. Lisäksi kolme vastaajaa oli tyytyväisiä siihen, että heillä oli opintojen jälkeen pätevyys hakea työpaikkaa kirjastoalalta. Opiskelijat olivat tavoiteorientoituneita, sillä he halusivat suorittaa opintonsa aikataulussaan (82 % täysin/jokseenkin samaa mieltä, ka=4,5; s=0,9) ja mahdollisimman hyvin (86 %, ka=4,3; s=0,8) sekä pyrkivät ylläpitämään ammattitaitoaan aktiivisesti (82 %, ka=4,3; s=0,9). Suurin osa määrittelikin itsensä tunnolliseksi opiskelijaksi (86 %, ka=4,2; s=0,7). Tämä näkyi myös siinä, että opiskelijat kokivat ottaneensa itse vastuun omasta opiskelustaan (95 %, ka=4,6; s=0,6) ja käyttäneensä riittävästi aikaa itseopiskeluun (64 %, ka=4,2; s=1,1). Etäopiskelun suhteen vastaajat poikkesivat toisistaan. Kolmasosa vastaajista määritteli itsensä kokeneeksi etäopiskelijaksi, mutta yli neljäsosa piti itseään melko kokemattomana etäopiskelijana (ka=3,2; s=1,2). Opiskelijat kokivat saaneensa tarpeelliset tiedot koulutuksesta ennen sen alkua (77 % täysin/jokseenkin samaa mieltä, ka= 4,0; s=0,7) ja 91 prosenttia (ka=4,3; s=0,8) oli sitä mieltä, että luennoijat hallitsivat kurssin asiasisällön, ja 77 prosenttia (ka=3,9; s=0,8) sitä mieltä, että myös luennoitsijoiden opetustaito oli riittävä. Kurssin aikana opiskelijoiden informaationlukutaito (77 %, ka=3,9; s=1,0) ja ammatillinen osaaminen kehittyivät (59 %, ka=3,7; s=1,0). 82 prosenttia vastaajista (ka=4,2; s=0,8) sanoi ymmärtävänsä kurssin jälkeen paremmin informaatiotutkimusta. 12 kaikista vastaajista (55 %) vastaajista käytti Facebookia opiskelunsa tukena, mutta heistä vain kaksi (17 %) sanoi käyttäneensä sitä melko aktiivisesti. Facebookia opiskelujensa tukena käyttäneistä 12 opiskelijasta kahta lukuun ottamatta kaikki kertoivat olevansa kokeneita tai melko kokeneita Facebookin käyttäjiä. Vaikka Facebookia käytettiin opiskelujen tukena, Moodle oli kuitenkin selvästi tärkeämpi työkalu kuin Facebook.

2 Facebookilla suurempi merkitys kuin Moodlella 60% 50% 50% 40% 30% 33% 20% 17% 10% 0% Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä 0 0 Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 1. Moodlella on enemmän merkitystä opiskelujen kannalta kuin Facebookilla. Vaikka vain vähän reilut puolet vastanneista oli käyttänyt Facebookia opiskelussaan, sen käytöllä nähtiin olevan merkitystä ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen kehittymisessä. Tätä mieltä oli 83 prosenttia vastaajista (täysin/jokseenkin samaa mieltä, ka=4,0; s= 0,6). Facebookin käyttö ei kuitenkaan välttämättä aina liity opiskeluun. 67 prosenttia kurssin aikana Facebookia käyttäneistä sanoi käytön liittyvän enemmän sosiaaliseen toimintaan kuin itse opiskeluun. Ehkä siksi hieman yli puolet vastanneista ei pitänyt tärkeänä sitä, että myös opettaja liittyisi kurssin Facebook-ryhmään. Täytyy kuitenkin muistaa, että tähän kysymykseen vastaajia oli vain 12 ja keskihajonta oli suuri (s=1,3). Facebook koettiin motivoivana tekijänä ryhmän toiminnan näkökulmasta (67 % täysin/jokseenkin samaa, ka= 3,7; s= 1,1), joskin siinäkin vastausten hajonta oli melko suurta. Facebook näyttää kuitenkin palautteen perusteella olevan tulevaisuuden työkalu, sillä 83 prosenttia haluaisi käyttää sitä jatkossakin vastaavilla kursseilla (ka= 4,1; s= 0,7). Eniten Facebookista oli hyötyä mielipiteiden vaihdossa (100 % täysin/jokseenkin samaa mieltä, ka= 4,7; s=0,5). Seuraavaksi eniten siitä oli hyötyä vertaistuessa (100 %, ka= 4,5, s= 0,5), opiskelukaverien kannustuksessa (92 %, ka=4,3; s= 0,6) ja siinä, että Facebook lisäsi sosiaalista läsnäolon tunnetta (83 %; ka=4,1; s=0,7). Sen sijaan tenttiin valmistumisessa (58 % täysin/jokseenkin eri mieltä, ka= 2,3; s= 0,8), materiaalien jaossa (58 %; ka=2,3; s=0,7)ja tehtävien suorittamisessa (50 %, ka= 2,5; s= 0,8) Facebookista oli vähemmän hyötyä. Kurssilla käytettiin myös luentotallenteita. 36 prosenttia vastaajista sanoi katsoneensa 90 prosenttia tai enemmän ja 73 prosenttia ainakin puolet annetuista tallenteista luentojen jälkeen.

3 Luentotallenteiden katselu 40% 35% 36% 30% 25% 23% 20% 15% 10% 5% 14% 14% 14% 0% Kuvio 2. Yli kolmasosa vastaajista katsoi vähintään 90 prosenttia luentotallenteista luentojen jälkeen. Kaikki katsoivat ainakin 10 prosenttia tallenteista. Tallenteet auttoivat opiskelijoita valmistautumaan tenttiin hieman paremmin kuin Facebook (50 % täysin/jokseenkin samaa mieltä, ka= 3,4; s=1,1), joskin hajonta oli jälleen melko suuri. Tenttiin valmistautuminen Adobe connect auttoi tenttiin valmistautumisessa Facebook auttoi tenttiin valmistautumisessa Kuvio 3. Adobe Connect (n=22) auttoi tenttiin valmistautumisessa paremmin kuin Facebook (n=12). Tallenteet auttoivat kertaamaan luennoilla käsiteltyjä asioita (68 %, ka= 3,8; s=1,1) ja niillä oli myös motivoiva vaikutus (73 %, ka= 4,0; s=1,1), koska ne mahdollistivat erilaisia

4 osallistumistapoja. Vaikka Adobe Connect ei ollut suurimmalle osalle (59 % vastaajista) tuttu entuudestaan, opiskelijat arvioivat saaneensa riittävän perehdytyksen sen käyttöön (100 % täysin/jokseenkin samaa mieltä, ka=4,6; s=0,5). Myös opetuksen toteutukseen Adobe Connect -ympäristössä (68 %, ka=4,0; s=0,8), kouluttajien Adobe Connect -osaamiseen (72 %, ka=3,9; s=0,9) ja tekniseen toteutukseen (41 %, ka=3,4; s=0,8) oltiin melko tyytyväisiä. Etäopiskelu näyttää olevan suosittu työkalu myöhemmissä opinnoissa. 86 prosenttia (ka=4,2; s=0,8) opiskelijoista koki etäopiskelun sopivan paremmin opiskelijan henkilökohtaisiin opiskelutapoihin kuin perinteisen lähiopetuksen. 27 prosenttia vastaajista haluaisi jatkossa osallistua vastaaville kursseille etäopiskellen ja 73 prosenttia niin, että voisivat itse valita tilanteen mukaan etä- tai lähiopiskelun. Vastaajista kukaan ei haluaisi jatkossa osallistua enää pelkän lähiopetuksen varaan rakennetulle kurssille. Osallistumishalukkuus jatkossa eri välineittäin 0 % 27 % Haluaisin osallistua lähiopetukseen paikan päällä. Haluaisin osallistua etäyhteyden tai tallenteiden kautta 73 % Haluaisin käyttää molempia osallistumistapoja tilanteen mukaan. Kuvio 4. Etäopiskelu sopii hyvin kaikille opiskelijoille. Kolme neljäsosaa vastaajista haluaisi kuitenkin itse valita etäopiskelun ja lähiopetuksen väliltä tilanteen mukaan. Opiskelijat (82 %)haluaisivat valita joustavasti myös reaaliaikaisen verkkovideon katselun ja jälkikäteen tapahtuvan tallenteiden katselun väliltä. 14 prosenttia tyytyisi pelkkiin tallenteisiin.

5 Video-opetuksen muoto 5 % 14 % Reaaliaikainen vuorovaikutteinen videoyhteys Luentotallenne jälkikäteen Haluaisin käyttää molempia tapoja opintojeni tukena 82 % Kuvio 5. Opiskelijat haluavat säilyttää video-opetuksessa joustavuuden. Neljä viidesosaa haluaisi jatkossakin valita, seuraako luentoa reaaliaikaisesti verkossa vai katsooko sen tallenteena jälkikäteen. Opiskelijoilta kysyttiin myös parannusehdotuksia kurssin tekniseen toteutukseen. Kysymykseen tuli 11 vastausta, joista kolmessa todettiin, että käytetty tekniikka toimi pääsääntöisesti hyvin. Kahdessa vastauksessa toivottiin luennoijalle parempia välineitä ja yhdessä kiinnitettiin huomio siihen, että luennoijat todella osaisivat käyttää välineitä. Kaksi vastaaja totesivat, ettei Adobe Connect, jonka avulla luennot lähetettiin ja tallennettiin jälkikäteen jaettavaksi, toiminut riittävän hyvin. Ongelmia oli erityisesti äänen laadussa. Kaiken kaikkiaan ääniongelmat nousivat suurimmaksi kritiikin aiheeksi (neljä vastausta). Yksi vastaaja toivoi, että luentotallenteet olisivat tulleet käytettäviksi heti luentojen jälkeen samana päivänä. Näin poissaolleet opiskelijat olisivat päässeet tekemään tehtäviä samassa aikataulussa luennolle osallistuneiden kanssa. Kymmenen opiskelijaa esitti kehitysehdotuksia ja muita ajatuksia kurssin kokonaistoteutuksesta. Vastauksissa toivottiin esimerkiksi opettajakeskeisyyden ja akateemisen tutkimusorientoituneen näkökulman unohtamista ja koulutuksen kiinnittämistä alan työllisyysnäkymiin. Yksi vastaaja muun muassa totesi: Kirjastojen henkilökuntarakenne on sellainen, että 2016 mennessä ei ole mitään mahdollisuutta saada riittävästi korkeakoulutettua henkilökuntaa ilman muuntokoulutusta, koska henkilökuntaa ei pystytä palkkaamaan eikä irtisanomaan. Lisäksi toivottiin, että kurssivaatimuksista ja suoritustavoista kerrottaisiin täsmällisemmin etukäteen, ettei opiskelijan työtaakka kasvaisi yllättävästi. Kaksi vastaajaa kritisoi sitä, ettei opettajaa saanut kiinni tarpeeksi nopeasti. Yksi vastaaja oli kokenut vaikeuksia tietokoneen kanssa työskentelyssä.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET Palautekyselyyn vastasi 69 prosenttia KIPA -opinnoissa kokonaisuutta suorittaneista. Vastaajat kertoivat ymmärtävänsä kurssin jälkeen paremmin informaatiotutkimusta. Heidän informaationlukutaitonsa ja ammatillinen osaamisensa kehittyivät. Muodollinen pätevöityminen paransi myös muutamien opiskelijoiden työtilannetta. Kurssin toteutus oli pääsääntöisesti onnistunutta. Opiskelijat saivat riittävät tiedot kurssista etukäteen ja opettajat hallitsivat opiskelijoiden mielestä kurssin asiasisällön. Avoimissa vastauksissa kuitenkin esitettiin myös kritiikkiä kurssin vaatimustasosta ja vuorovaikutuksesta opettajien kanssa. KIPA-opinnoissa hyödynnettiin opetusteknologiaa. Luennot lähetettiin reaaliajassa Adobe Connectin kautta ja ne tallennettiin jälkikäteen katsottavaksi. Lähes kolme neljästä opiskelijasta katsoi tallenteista ainakin puolet. Tallenteista koettiin olevan hyötyä opiskeltujen asioiden kertaamisessa, tenttiin valmistautumisessa ja erityisesti siinä, että ne toivat joustoa opiskelutapoihin (etäopetus vs. lähiopetus), vaikka tallenteiden äänenlaadussa riittää vielä parannettavaa. Puolet vastanneista osallistui myös kurssin Facebook-ryhmään. Sen suurin hyöty oli sosiaalinen, sillä opiskelijat vaihtoivat Facebookissa mielipiteitä ja kokivat läsnäolon tunnetta. Ehkä siksi opiskelijat eivät nähneet tärkeäksi opettajan osallistumista Facebookryhmään.