KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta Yli-/alijäämät Rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden tarkastelu puitelain 9 :ssä määriteltyjen raja-arvojen mukaan Investoinnit Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040 359 1000 info@lapinliitto.fi 96101 Rovaniemi Faksi 016 318 705 etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

2 Yleistä Lapin kuntien talous koheni edelleen vuonna 2008. Verotuksellisia tuloja (valtionosuudet ja verotulot) kertyi 9,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna ( /as). Verotuloissa kasvu oli 8,3 % ja valtionosuuksissa 12,2 %. Käyttötalouden nettokustannusten kasvu oli 1,9 % koko maan kasvua alempi. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli yksi ja alijäämäisiä kuntia kaksi. Kattamatonta alijämää on edelleen yhdeksällä kunnalla, joista neljällä yli 500 /asukas. Yhteensä kattamatonta alijäämää Lapin em. kunnilla oli 26,3 milj. euroa, kun sitä vuotta aiemmin oli 43,3 milj. euroa. Taloustilanteen kohentumisen myötä myös lainakanta aleni. Keskimääräinen lainakanta Lapin kunnissa aleni 21 /asukas ja kokonaislainamäärä 5,5 milj. euroa. Nettoinvestointien kokonaismäärä oli 69,8 milj. ja 379 /as (kasvu 27 /as). Kuntien henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan, sillä muutos oli vain -0,1 % / - 13 henkilöä. Käyttötalouden nettokustannukset vuonna 2008 ja muutos vuodesta 2008, /asukas Kunta 2008 2007 Muutos,% Kunta 2008 2007 Muutos,% Savukoski 6 037 5 496 9,8 Pello 4 976 4 889 1,8 Utsjoki 5 996 5 688 5,4 Kittilä 4 973 4 632 7,4 Enontekiö 5 893 5 486 7,4 Ylitornio 4 965 4 712 5,4 Kemijärvi 5 890 5 304 11,0 Kolari 4 941 4 776 3,5 Ranua 5 845 5 380 8,6 Muonio 4 917 5 026-2,2 Salla 5 713 5 351 6,8 Simo 4 735 4 285 10,5 Pelkosenniemi 5 582 5 505 1,4 Kemi 4 610 4 505 2,3 Tervola 5 446 4 993 9,1 Rovaniemi 4 334 4 126 5,0 Posio 5 320 4 887 8,9 Keminmaa 4 332 4 234 2,3 Inari 5 250 4 828 8,7 Tornio 4 157 3 799 9,4 Sodankylä 5 212 4 909 6,2 Lappi 4 737 4 473 5,9 Koko maa 4 545 4 218 7,8 Käyttötalouden nettokustannukset kasvoivat eniten Kemijärvellä ja Simossa. Muoniossa nettokäyttömenot alenivat. Toimintatuotot/toimintakulut Toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi kuudessa kunnassa edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten (3,7 %-yksikköä) osuus kasvoi Pelkosenniemellä, jolla oli myös paras vuosikate. Osuus laski eninten Enontekiöllä (-4,7 %-yksikköä), missä toimintatuotot alenivat 25 % edellisestä vuodesta. Toiminatakulut laskivat edellisestä vuodesta ainoastaan Enontekiöllä (-1,3 %) ja Muoniossa (-4,7 %). Toimintakulut kasvoivat eniten Kemijärvellä (8,3 %), lähes verotuksellisten tulojen muutosta vastaavasti (verotuksellisten tulojen muutos + 8 %). Valtionosuudet Lapin kuntien saamat valtionosuudet ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta nousivat 12,8 % ja 205 /as vuodesta 2007 vuoteen 2008. Vastaavat luvut koko maan tasolla olivat 11,5 % ja 120. Harkinnanvaraista avustusta sai vuonna 2008 Lapissa kuusi kuntaa yhteensä 4,2 milj. euroa. Taulukossa esitettyihin valtionosuuksiin sisältyvät myös verotulotasaus ja harkinnanvarainen avustus. Harkinnanvaraiset avustukset v. 2008 ja 2007 /as Kunta 2008 2007 Kunta 2008 2007 Kunta 2008 2007 Enontekiö 433 356 Muonio 300 356 Utsjoki 757 510 Kemi 50 50 Pello 97 Lappi 25 31 Keminmaa 101 Salla 51 Koko maa 4 4 Kolari 93 80 Tornio 50

3 Valtionosuudet euroa/asukas Kunta 2008 2007 Kunta 2008 2007 Enontekiö 3 447 3 122 Posio 2 769 2 503 Inari 2 350 2 086 Ranua 3 949 3 461 Kemi 1 432 1 262 Rovaniemi 1 177 1 056 Kemijärvi 2 865 2 454 Salla 3 638 3 054 Keminmaa 1 282 1 244 Savukoski 2 904 2 618 Kittilä 2 308 2 075 Simo 2 028 1 860 Kolari 2 303 2 126 Sodankylä 2 144 2 001 Muonio 2 762 2 472 Tervola 2 659 2 422 Pelkosenniemi 2 697 2 332 Tornio 1 327 1 156 Pello 3 061 2 422 Utsjoki 3 192 2 745 Lappi 1 830 1 631 Ylitornio 2 812 2 532 Koko maa 1 206 1 081 Harkinnanvaraiset avustukset vv. 1994 2008 Avustukset maakunnittain vuosina 1994 2008 Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu K-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala E-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Savo P-Pohjanmaa Lappi 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Tarkastelujakson aikana harkinnanvaraista rahoitusavustusta ovat saaneet kaikki kunnat Ranuan kuntaa lukuun ottamatta. Useimmin, eli 14 kertaa avustusta on saanut Utsjoen kunta. Koko maan tasolla Lapin maakuntaan avustusta on tullut eniten, eli 73,8 milj. euroa. Yksittäisistä kunnista eniten avustusta on saanut Kemi. Toisella sijalla on Tornio. Lisäksi 15 eniten avustusta saaneen kunnan joukossa Lapista ovat Utsjoki, Kemijärvi ja Keminmaa.

4 Seuraavassa taulukossa esitettäviin kuntakohtaisiin lukuihin sisältyy vuoden 2009 avustus, jota sai Enontekiö 699 000 ja Utsjoki 992 000 euroa. Lapin kuntien saamat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 1994 2009 Kunta 1 000 Kunta 1 000 Kemi 11 000 Savukoski 2 979 Tornio 8 984 Kittilä 2 820 Utsjoki 6 278 Salla 2 652 Kemijärvi 5 251 Pelkosenniemi 2 318 Keminmaa 5 154 Tervola 1 757 Enontekiö 4 788 Pello 1 652 Rovaniemi 4 154 Posio 1 341 Kolari 3 790 Simo 1 215 Sodankylä 3 790 Inari 1 005 Muonio 3 735 Ylitornio 787 Verotulot Lapin liiton jäsenkunnista 11 nosti veroprosenttiaan vuodeksi 2008. Keksimääräinen veroprosentti oli 19,83, mikä on 1,28 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Vuonna 2009 ero supistui 0,03 yksikköä. Myös maakunnittain tarkasteltuna Lapin keskimääräinen veroprosentti on korkein. 10 vuoden tarkastelujaksolla Lapin keskimääräinen veroprosentti on noussut 1,23 %-yksikköä, kun vastaava nousu koko maassa on ollut 0,88 %-yksikköä. Korkein veroprosentti 21,00 oli Pelkosenniemellä ja matalin 19 oli Inarissa ja Kittilässä. Verotulot kertyvät Lapin kunnissa selvästi muuta maata korkeammalla keskimääräisellä veroprosentilla, mikä on otettava huomioon, kun verrataan Lapin verotulokertymää koko maan lukuihin. Jokaisen Lapin kunnan veroprosentti ylittää maan keskiarvon. Verotulot kasvoivat Lapissa 8,3 %, kun koko maassa kasvu oli 7,6 %. Eniten Lapissa kasvoi kiinteistöveron tuotto (9,9 %). Yhteisöverotuoton kasvu oli Lapissa koko maan tuottoa huomattavasti korkeampi (7,4/4,1). Alkanut talouden taantuma ei vaikuttanut Lapin yhteisöverotuottoon vuonna 2008 samalla tavalla kuin muualla Suomessa. Koko maassa eniten kasvoi ansioveron tuotto (8,0 %) Verotulot euroa/asukas Kunta 2008 2007 Kunta 2008 2007 Enontekiö 2 469 2 337 Rovaniemi 3 105 2 892 Inari 3 019 2 715 Salla 2 425 2 276 Kemi 3 378 3 058 Savukoski 3 050 2 883 Kemijärvi 3 037 2 872 Simo 2 880 2 732 Keminmaa 3 440 3 169 Sodankylä 3 065 2 831 Kittilä 3 031 2 658 Tervola 2 896 2 790 Kolari 2 990 2 645 Tornio 3 082 2 795 Muonio 2 994 2 740 Utsjoki 2 902 2 658 Pelkosenniemi 3 805 3 533 Ylitornio 2 366 2 282 Pello 2 593 2 291 Posio 2 300 2 125 Lappi 3 033 2 794 Ranua 1 982 1 942 Koko maa* 3 292 3 076 Lähde: VM/Kuntaosasto *) Manner-Suomi

Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde 5 Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, jos vuosikate riittää kattamaan poistot. Vuosikatteen riittävyyteen puolestaan vaikuttaa se, mitä verorahoituksesta (verotulot ja valtionosuudet) jää toimintakatteen jälkeen jäljelle. Verotuloihin kunta voi tiettyyn rajaan saakka vaikuttaa omilla päätöksillään, mutta ei juurikaan valtionosuuksiin. Toimintakatteeseen eli toimintamenoihin ja tuloihin kunnalla sitä vastoin on mahdollisuuksia vaikuttaa. Kunnan toimintojen järjestämisestä ja kunnan koosta riippuu se, kuinka paljon kullakin kunnalla on toimintakatteen suhteen liikkumavaraa. Verorahoituksen muutos jää tarkastelujaksolla 2002 2008 toimintakatetta pienemmäksi 10 Lapin kunnassa ja selvimmin Sodankylässä (-383 ). Verorahoitus ylittää toimintakatteen moninkertaisesti toisiin kuntiin verrattuna Pelkosenniemellä, missä muutoksen ero on 1 798 euroa asukasta kohti laskettuna. Eroa ei voi selittää yksin harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella, koska asukasta kohti laskettuna Utsjoen kunta on vastaavana aikana saanut vuoden 2008 asukasluvulla laskettuna harkinnanvaraista 3 222 /as (Pelkosenniemi 1 910 /as). Utsjoella verorahoituksen muutos on 11 euroa toimintakatteen muutosta heikompi. Myös Enontekiö, Muonio ja Savukoski ovat saaneet vastaavana aikana harkinnanvaraista avustusta 1 255 1 786 /asukas. Toiminakatteen ja verorah. muutos 2002-2008 2100 1600 2000 1500 1100 1000 600 500 100 0-400 -500 Koko maa Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi * Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö 2002-2008 Toim.kate 2002-2008 Verorah. 2002-2008 ERO Luvut /as 2002-2008 2002-2008 2002-2008 2002-2008 Toim.kate Verorah. ERO Toim.kate Verorah. ERO Enontekiö 802 1170 368 Ranua 1762 1731-31 Inari 930 1404 474 Rovaniemi 1163 997-166 Kemi 946 1098 152 Salla 1760 1744-16 Kemijärvi 1678 1610-68 Savukoski 1404 1708 304 Keminmaa 1017 1290 273 Simo 1226 1136-90 Kittilä 842 1086 244 Sodankylä 1059 676-383 Kolari 901 1162 261 Tervola 1588 1458-130 Muonio 712 1489 777 Tornio 888 776-112 Pelkosenniemi 481 2279 1798 Utsjoki 1138 1127-11 Pello 1299 1736 437 Ylitornio 1169 1507 338 Posio 1415 1130-285 Koko maa 1033 1048 15 * Rovaniemen ja Rovaniemen mlk:n luvut on yhdistetty vuosina 2002-2005

6 Vuosikate Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli yksi ja kahdessa kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Tulorahoituksen riittävyys on tältä osin parantunut selvästi, sillä vuonna 2007 vuosikate ei riittänyt poistoihin yhdeksässä kunnassa, joista kaksi oli negatiivisen vuosikatteen kuntia. Parhaaseen vuosikatteeseen ylsi Pelkosenniemi (1 015 /as). Heikoin vuosikate oli Posiolla (-38 /as). Tunnusluvulla Vuosikate %:ia poistoista mitattuna tulorahoitus oli riittävä 18 kunnassa. Lapin kuntien keskimääräinen vuosikate 367 /as ylitti koko maan keskiarvon neljällä eurolla. Aikaisemmin yhtä hyvään vuosikatteeseen suhteessa maan keskiarvoon päästiin vuonna 2002. Vuosikate 2001-2008 Lappi ja koko maa ( /as) Lappi Koko maa 500 400 300 200 100 0-100 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lapin kuntien vuosikate vuosina 2007 ja 2008, /as Kunta 2008 2007 Muutos Kunta 2008 2007 Muutos Enontekiö 290 107 119 Ranua 339 271 68 Inari 685 464 221 Rovaniemi 244 137 107 Kemi 397 64 333 Salla 443 61 382 Kemijärvi 387 361 26 Savukoski 72 1 541-1 469 Keminmaa 544 334 210 Simo 314 463-149 Kittilä 624 365 259 Sodankylä 225 161 64 Kolari 468 93 375 Tervola 453 454-1 Muonio 913 237 676 Tornio 376 295 81 Pelkosenniemi 1 015 442 573 Utsjoki 130-180 310 Pello 774 27 747 Ylitornio 461 387 74 Posio -38-27 -11 Lappi 367 202 165 Koko maa 364 382-18 Lainakanta Lapin kunnilla oli velkaa keskimäärin 1 972 euroa/asukas. Luku on 338 euroa maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2008 asukasta kohti laskettu lainamäärä Lapin kunnissa aleni 21 euroa, kun se koko valtakunnan tasolla nousi 86 euroa. Suurin lainakanta on Kemillä (3 861 /as). Yli 3 000 /as lainaa on myös Pelkosenniemellä, Utsjoella ja Muoniolla. Pienimmät lainakannat ovat Ylitorniolla (518 /as) ja Ranualla (570 /as). Lainakanta kasvoi 10 kunnalla. Eniten kasvua oli Utsjoella (434 /as). Lainakantaansa pienensi eniten

Pelkosenniemi (-539 /as). Puitelain 9 :n mukaisen raja-arvon (1,5 * maan keskiarvo) ylittää kuusi kuntaa. Tunnusluvun lainanhoitokate mukaan lainanhoitokyky oli hyvä kuudella kunnalla (Inari, Kittilä, Pelkosenniemi, Pello, Ranua ja Ylitornio), tyydyttävä se oli yhdeksällä kunnalla (Kemijärvi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Rovaniemi, Salla, Simo, Tervola ja Tornio) ja heikko Enontekiöllä, Kemissä, Posiolla, Savukoskella, Sodankylässä ja Utsjoella. 7 Lainat (kunta) /as Lappi ja koko maa Koko maa Lappi 2500 2000 1500 1000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuoden 2008 aikana Lapin kuntien yhteenlaskettu lainamäärä kääntyi laskuun, kun se valtakunnan tasolla kasvoi. Lapin kuntien lainat ja konsernilainat /as 31.12.2008 Kunta Lainat/kunta Konsernilainat Kunta Lainat/kunta Konsernilainat Enontekiö 2 985 4 637 Ranua 570 2 188 Inari 2 174 6 250 Rovaniemi 1 272 2 508 Kemi 3 861 6 263 Salla 1 870 3 954 Kemijärvi 2 963 7 608 Savukoski 1 024 1 692 Keminmaa 2 016 4 211 Simo 1 352 2 923 Kittilä 2 298 9 419 Sodankylä 1 925 5 836 Kolari 2 169 3 572 Tervola 1 506 3 690 Muonio 3 023 4 268 Tornio 1 819 4 913 Pelkosenniemi 3 675 7 195 Utsjoki 3 779 5 092 Pello 2 037 3 076 Ylitornio 518 2 037 Posio 1 822 1 838 Lappi 1 972 4 259 Koko maa 1 631 3 904 Yli-/alijäämä Lapin liiton jäsenkunnista yhdeksällä oli vuoden 2008 lopussa kattamatonta alijäämää. Eniten (2 656 /as) alijäämää oli Utsjoella. Myös Muoniolla alijäämää oli yli 1 000 /as. Alijäämän määrä kasvoi Savukosken ja Utsjoen kunnissa. Vuoden 2008 hyvien tilinpäätösten ansiosta Lapin kuntien yhteenlaskettu kertynyt alijäämä kääntyi ylijäämäksi (+ 3 /as). Koko maan keskiarvoon on vielä eroa 934 euroa.

8 Kertynyt yli-/alijäämä Lappi ja koko maa Lappi Koko maa 1000 800 600 400 200 0-200 -400 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lapin kuntien kumulatiiviset yli-/alijäämät 31.12.2008, /as Kunta Kumulatiivinen yli-/alijäämä Vuoden 2008 yli-/ alijäämä Kunta Kumulatiivinen yli-/alijäämä Vuoden 2008 yli-/ alijäämä Enontekiö -872 178 Ranua 835 116 Inari 329 147 Rovaniemi 159 42 Kemi -563 160 Salla -125 285 Kemijärvi -201 96 Savukoski -189-121 Keminmaa 175 373 Simo 263 147 Kittilä 473 220 Sodankylä 130 132 Kolari 105 565 Tervola 391 199 Muonio -1 100 485 Tornio 139 219 Pelkosenniemi 10 933 Utsjoki -2 656-56 Pello -424 608 Ylitornio -319 273 Posio 55 9 Lappi 3 162 Koko maa 937 139 LAPIN kuntien rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden tarkastelu puitelain 9 :ssä määriteltyjen raja-arvojen mukaan vuonna 2008 Omavaraisuus Omavaraisuudessa hyvään tavoitetasoon yltävät ainoastaan Ranua ja Ylitornio (yli 70 %). Alle 50 %:n omavaraisuusasteen jää yhdeksän kuntaa, joista Utsjoki on omavaraisuutensa osalta merkkinen. Tämä johtuu oman pääoman painumisesta alijäämien johdosta negatiiviseksi. Jos tunnusluku on 50 % tai alempi, merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on yksi puitelain 9 :n nojalla annetun asetuksen mukainen raja-arvo. Rajaarvo on 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus Myös tämä tunnusluku on puitelain 9 :n nojalla annetun asetuksen mukainen raja-arvo. Rajana on 50 %. Lapin kunnista raja-arvon ylitti kuusi kuntaa. Kaikilla kuudella kunnalla myös asukasta kohti laskettu lainamäärä ylitti asetuksen mukaisen raja-arvon.

9 Taulukko Vuosikate Kumulat. Edell. Hark.- As.luku 1 000 (pl. Tulovero- Lainat yli/alij. Omavar- Suht. täyt- var.av. 31.12. KUNTA hark.var.) % /as 1 000 aste % velk. % tyy 1 000 2008 Kemi 7 833 20,75 3 861-12 718 33,9 71,9 5 1 133 22 594 Keminmaa 4 701 20,75 2 016 1 509 51,9 49,0 1 8 636 Simo 1 112 20,75 1 352 932 57,6 34,2 1 3 546 Tervola 1 573 19,50 1 506 1 360 53,6 33,7 1 3 476 Tornio 8 446 20,00 1 819 3 132 46,4 45,9 2 22 487 Kemijärvi 3 354 19,50 2 963-1 743 53,0 52,4 4 8 658 Pelkosenniemi 1 062 21,00 3 675 10 46,6 56,7 4 1 046 Posio -153 19,50 1 822 38 68,4 35,3 1 4 020 Salla 1 689 19,50 1 870-537 34,2 38,0 3 218 4 308 Savukoski 88 20,00 1 024-230 53,7 26,2 2 1 216 Pello 2 784 19,75 2 037-1 745 44,3 42,8 3 401 4 114 Ylitornio 2 233 19,25 517-1 544 74,7 20,2 2 4 847 Inari 4 706 19,00 2 174 2 260 59,4 43,4 0 6 866 Sodankylä 2 000 19,50 1 925 1 154 55,6 43,1 1 8 872 Utsjoki -829 20,50 3 779-3 511-18,2 60,4 6 1 001 1 322 Ranua 1 500 19,25 570 3 696 76,6 18,6 1 4 428 Rovaniemi 14 453 19,50 1 272 9 417 65,7 39,9 1 59 353 Enontekiö -230 20,00 2 985-1 669 39,7 53,2 6 786 1 915 Kittilä 3 770 19,00 2 298 2 854 51,1 44,3 0 6 039 Kolari 1 444 20,00 2 169 404 41,0 44,4 2 361 3 860 Muonio 1 445 20,50 3 023-2 596 11,0 55,8 5 709 2 360 Koko maa 18,55 1 631 20 000 edellytykset negatiiv. 19,05 2 447 alijääm. alle 50 väh. 50, VM/Kuntaosasto Raja-arvot Veroprosentti on 0,5 yksikköä yli valtakunnan keskiarvon. Vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista avustusta. Lainakanta /asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %. Kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Tunnusluku omavaraisuusaste, % on alle 50. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus, % on vähintään 50. Puitelain mukaan kunnan rahoitus ja vakavaraisuus eivät ole riittäviä, kun edellä mainittujen rajaarvojen ylitykset/alitukset ovat toteutuneet kahtena peräkkäisenä vuonna. Vuonna 2007 Lapin kunnista kaikki kriteerit täyttyivät Enontekiöllä, Utsjoella ja Muoniolla.

10 Investoinnit Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2002-2008 milj. 75 55 35 15-5 -25-45 -65-85 Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Kuuden vuoden tarkastelujaksolla investoinnit ylittävät poistot 15 kunnassa. Eniten Kemijärvellä (108,9 % / 16,1 milj. euroa). Investoinnit sisältävät kaikki investoinnit, joten investoinnit, joista ei lasketa poistoja (esim. maa-alueiden hankinta), vääristää jonkin verran suhdetta niissä kunnissa, joissa Ei poistonalaisia investointeja on paljon. Rovaniemellä vastaavasti poistot ovat 67,5 % investointeja isommat. Vuosikate kattaa poistot kahdeksassa kunnassa. Suurin poikkeama (poistot isommat) on Kemissä, missä vuosikate alittaa poistot 23,1 milj. eurolla. Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot vuonna 2008 () 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö Vuosikate Nettoinvest. Poistot

11 Kun tarkastellaan pelkästään vuoden 2008 tilinpäätöstietoja, niin ainoastaan kolmessa kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Nettoinvestoinnit ylittivät poistot 17 kunnassa eli investointien määrä ei ole merkittävästi vähentynyt Lapin kunnissa. Vuonna 2005 nettoinvestoinnit yhteensä olivat 72 milj. euroa ja vuonna 2008 ne olivat 69,8 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna vastaavat luvut olivat 388 ja 379. Kuntien taloudellisen tilan parantumisesta kertoo osaltaan se, että Lapin keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 96,9 vuonna 2008 ja -7,5 vuonna 2005. Lapin kuntien nettoinvestoinnit v. 2008 ja 2007, /as Kunta 2008 2007 Muutos Enontekiö +37*) 132-169 Inari 936 778 158 Kemi 231 282-51 Kemijärvi 732 552 180 Keminmaa 147 58 89 Kittilä 665 412 253 Kolari 694 514 180 Muonio 251 416-165 Pelkosenniemi 892 478 414 Pello 485 736-251 Posio 446 280 166 Ranua 461 396 65 Rovaniemi 308 307 1 Salla 715 373 342 Savukoski 346 421-75 Simo 147 240-93 Sodankylä 346 414-68 Tervola 553 242 311 Tornio 345 285 60 Utsjoki 412 445-33 Ylitornio 376 205 171 Lappi 379 352 27 Koko maa**) 629 570 59 Lähde: VM/Kuntaosasto, Tilastokeskus Ei sisällä pysyvien vastaavien luovutustuloja. *) Enontekiöllä rahoitusosuudet investointeihin olivat suuremmat kuin investointimenot. **) Manner-Suomi