MIELENTERVEYDEN ENSIAPU



Samankaltaiset tiedostot
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden häiriöt

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Kaamosmasennusta vai syysväsymystä

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Psykoositietoisuustapahtuma

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

Yleistä addiktioista

Perustietoa masennuksesta

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Heräteinfo henkiseen tukeen

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Lataa Sairaalapäiväkirja - SusuPetal. Lataa

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito

Ensiapua mielenterveydelle työpajan arjessa. Jyväskylä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Rakastatko minua tänäänkin?

Lataa Masennustarinoita - Kari Saarinen. Lataa

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Itsemurhasta on turvallista puhua

NUORTEN DEPRESSION HOITO

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Traumat ja traumatisoituminen

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Lataa Masennus - Marjo Romakkaniemi. Lataa

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Transkriptio:

Jyrki Tuulari 25.9.2007 1

MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus. Masennustilasta on kyse, kun oireita on esiintynyt yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan ja oireet ovat vaikeusasteeltaan merkittäviä. Masennuksen oirekuvaan kuuluu yhteensä 10 eri oiretta.

MASENNUKSEN MÄÄRITELMÄ Vähintään kaksi seuraavaa oiretta/kahden viimeisen viikon ajan: Epätavallisen surullinen mieliala, joka ei tunnu kohenevan Mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen asioihin, joista aikaisemmin nautti Väsymystä ja voimattomuutta

MUITA MASENNUKSEN OIREITA: Itseluottamuksen ja itsearvostuksen aleneminen Aiheettomia syyllisyyden tunteita Kuoleman ajattelua ja kuolemantoiveita Vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä Liikkumisen hitautta, rauhattomuutta tai kiihtyneisyyttä Univaikeuksia tai liiallista nukkumista Painon laskua tai nousua

MASENNUKSEN ERI ASTEET Lievää masennustilaa poteva pystyy yleensä toimimaan normaalisti. Keskivaikea masennustila huonontaa yleensä jo selvästi työ- ja toimintakykyä. Vaikeasta masennustilasta kärsivä on lähes aina työkyvytön ja tarvitsee usein apua päivittäisissä toimissaan. Psykoottisessa masennuksessa henkilön todellisuudentaju pettää.

MASENNUKSEN YLEISYYS Masennustiloista kärsii noin viidesosa suomalaisista aikuisista elämänsä aikana. Vuoden sisällä noin 6 % suomalaisista sairastaa hoitoa vaativaa masennusta. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen Suomessa.

MIKÄ VOI AIHEUTTAA MASENNUKSEN? Kriisi, loukkaus, pettymys tai vaikea uupumus Ero tai ristiriitainen parisuhde Lapsen saaminen Työn menetys tai vaikeus uuden työn löytämisessä Onnettomuuteen joutuminen tai sairastuminen pitkäaikaisesti

MIKÄ VOI AIHEUTTAA MASENNUKSEN? Rikoksen uhriksi joutuminen Muut kuormittavat elämäntilanteet Muista syistä kuten: lääkkeiden tai huumeiden sivuvaikutuksista, talvisin kirkkaan valon puutteesta Ajoissa aloitettu tehokas hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennustilan kroonistumisen ja syvenemisen.

SUURIN ALTTIUS: Naisilla Henkilöillä, joilla on suvussa esiintynyt masennusta Henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut masennusta Henkilöillä, joilla on haavoittuva tunne-elämä Henkilöillä, joilla on ollut vaikea lapsuus, esim. pahoinpitelyä, heitteillejättöä tms.

MASENTUNEEN ENSIAPU 1. Arvioi avunhakijan itsetuhoisuuden riski. 2. Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta. 3. Rohkaise ja anna tietoa asioista. 4. Rohkaise hakemaan tarvittaessa ammattiapua. 5. Rohkaise huolehtimaan itsestä.

1. ASKEL: Arvioi itsetuhoisuuden riski Keskustele itsetuhoisen henkilön kanssa suoraan siitä, mitä hän ajattelee ja miten hän kokee tilanteensa. 1. Kysy onko hänellä itsemurha-ajatuksia. Kysymys ei kannusta toteuttamaan itsemurhaajatuksia, vaan osoittaa että välität. 2. Kysy onko hänellä valmis suunnitelma. 3. Kysy onko hänellä aikaisempia itsemurhayrityksiä.

2. ASKEL: Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta Kuuntele, älä tuomitse apua tarvitsevaa heikoksi. Älä ole kriittinen. Älä ilmaise turhautumistasi. Älä anna ylimielisiä ja vähätteleviä neuvoja, kuten ryhdistäydy tai piristy. Vältä riitaantumista ellei se ole välttämätöntä vaarallisen tai vahingollisen tilanteen ehkäisemiseksi.

3. ASKEL: Rohkaise ja anna tietoa Kerro, että: Masennus on yleinen sairaus, joka ei kehity hetkessä. Myös toipuminen vie aikaa. Kyseessä on tilanne, jossa tarvitaan lääketieteellistä apua. Asiantuntijoilta on saatavissa apua. Masennukseen on olemassa hoitokeinoja. Masennus ei ole luonteen heikkoutta tai laiskuutta.

4. ASKEL: Rohkaise hakemaan ammattiapua Ensimmäinen auttaja on useimmiten terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäri, joka voi: kertoa masennuksesta ja sen hoidosta. tutkia mahdollisia fyysisiä syitä masennukseen. määrätä tarvittaessa masennuslääkityksen. antaa lähetteen psykologille tai psykiatrille, jos masennus on pitkäkestoista ja vakavaa.

5. ASKEL: Rohkaise huolehtimaan itsestä Säännöllisyys on tärkeää hyvinvoinnille. Mielekäs työ ja tekeminen ovat tärkeä voimavara varsinkin jos masennus pitkittyy. Ajoittainen unettomuus tai nukahtamisongelmat eivät ole pahasta. Säännöllinen kuntoliikunta ylläpitää fyysisen kunnon ohella myös henkistä jaksamista. Vertaistukiryhmät ovat hyödyllinen tuen ja tiedon lähde.

MASENNUKSEN HOITOMUOTOJA Masennuksen hoidossa voidaan käyttää: jotakin vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa antidepressiivistä lääkehoitoa tai molempia yhtäaikaisesti joissakin tapauksissa myös kirkasvalo- tai sähköhoitoa Hoitomuodon valintaan vaikuttavat yksilölliset syyt, masennuksen vaikeusaste sekä eri hoitomuotojen saatavuus.

MASENNUKSEN LÄÄKEHOITO Masennuslääkkeitä on käytettävä säännöllisesti ei tabletti tarvittaessa. Vaikutus alkaa yleensä 2-3 viikon sisällä. Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. Masennuslääkehoidon suositeltu kesto on vähintään 6 kk. Lääkehoidon lopetus tehdään vaiheittain.

KIITOS!