ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSESSA

ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSESSA 1

Sisällysluettelo Johdanto 3 Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi varhaiskasvatuksessa 4 Päivähoidon aloitus 5 S2-ohjaaja 6 Arjen tuki varhaiskasvatuksessa 6 Lapsen kielen kehitys 8 Kieleen liittyviä käsitteitä Kielen kehityksen vaiheet 8 Monikielisen lapsen kielen kehityksen tukeminen 10 Miksi äidinkieli tarvitsee tukea 10 Lapsen monet reitit kaksikieliseksi 10 S2-opetus 11 Milloin on syytä huolestua monikielisen lapsen suomen kielen taidoista? 11 Miten erottaa kaksikielisyys ja kielihäiriöt toisistaan? 11 Tulkkipalvelut 13 Näin tilaat tulkin 13 Asiointi tulkin kanssa 14 Maahanmuuttajainfo MAINIO 15 Monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä 15 Linkkejä ja vinkkejä 16 Kirjallisuutta 17 Lähteet 22 2

Johdanto Monikulttuurisuus Ylöjärven Varhaiskasvatuksessa ilmenee entistä monimuotoisempana eri kulttuureista koostuvana kokonaisuutena. Yhä useammin perheiden monikulttuurisuuden taustalla ovat työperäiset maahanmuutot, eri kulttuuritaustaa olevien puolisoiden avo-/avioliitot tai ulkomailta tapahtuvien adoptiot. Perheet ovat voineet muuttaa Suomeen omasta maastaan myös pakolaisina. Oman maamme sisällä erilaista kulttuuritaustaa edustavat myös romanit. Perheen kulttuuritaustan huomioiminen ja kunnioittaminen edellyttää henkilöstön kiinnostusta ja ammatillista tutustumista perheeseen ja sen kulttuuritaustaan. Perheen kanssa keskustellaan avoimesti ja näin luodaan pohja luottamukselliselle yhteistyölle. Kulttuuritaustan tuomat kielelliset haasteet otetaan huomioon ja mahdollistetaan lapsen huoltajille tasavertainen mahdollisuus olla tietoisia ja osallisia lapsensa varhaiskasvatuksessa. Yleisiä tavoitteita eri kieli- ja kulttuuritaustaltaan varhaiskasvatuksessa ovat mm. lapsen sopeutuminen suomalaiseen varhaiskasvatukseen, lapsen oman identiteetin tukeminen sekä kouluvalmiuksien saavuttaminen. Sekä suomen kielen taito että lapsen oman äidinkielen säilyminen ovat myös tärkeitä tavoitteita toiminnallemme. Haasteita varhaiskasvatukselle voivat asettaa lapsen kielelliset tai muut kehitysvaikeudet, joita voi olla vaikeampi havaita lapsen kielen oppimisen vuoksi. Myös monet vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön haasteet, kuten kommunikaatiovaikeudet, ennakkoluulot, kasvatusnäkemysten erot, sekä ruokaan, puhtauteen, vaatetukseen ja sukupuoleen liittyvät erilaiset käsitykset ja käytännöt saattavat herättää kysymyksiä henkilöstölle. Tämän materiaalin tarkoituksena on toimia tukena ja apuna varhaiskasvatuksen henkilöstölle heidän kohdatessa eri kieli- ja kulttuuritaustaustaisia lapsia ja perheitä. Materiaali on päivitetty nykypäivän tilannetta paremmin palvelevaksi. Aiemmin laaditussa Maahanmuuttajat päivähoidossa Ylöjärvellä -materiaalissa painopiste on enemmän pakolaistaustaisuudessa. Lisäksi käytössä on Romanilapsi päivähoidossa Ylöjärvellä -materiaali. Tätä materiaalin laativat lastentarhanopettaja/s2-ohjaaja Helena Hieturi, Varhaiskasvatuksen erityisopettajat Suvi Hiitelä, Marja Heikkinen ja Tanja Sire n, lastentarhanopettaja Heini Pihko, lähihoitaja Merja Tuomi sekä varhaiskasvatuksen aluejohtaja Elina Hurme On paljon asioita, joita ei tiedosta lähtiessään omasta maastaan. On mahdotonta aavistaa, että mukana kulkeutuu niin suuri määrä sielussa olevia rakenteita ja jälkiä, että ne lopulta tekevät muuttajasta ikuisen muukalaisen. Sillä sinä hetkenä, kun ei ole enää muukalainen uudessa maassa, on jo muuttunut muukalaiseksi omassa sydämessään. Ja silloin on muukalainen kaikkialla. -Theodor Kallifatides 3

Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi saa tukea kasvulleen, kehitykselleen ja oppimiselleen varhaiskasvatuksen eri toimintaympäristöissä. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää näiden lasten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kontaktien luomista ja suomen kielen oppimista sekä vanhempien tukemista lasten kasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan kulttuurin tapoja, uskontoa, perinteitä ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan käytännön toimintaa näiden mukaisesti. Tavoitteena on kuitenkin myös tuoda suomen kulttuuria ja tapoja esiin ja toimia kaikkien lasten kohdalla yleisten päivähoidon periaatteiden mukaisesti, silti erilaisia kulttuureja kunnioittaen. (Ylöjärven kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2003) 4

Päivähoidon aloitus Perheen kanssa on tärkeää järjestää tutustuminen hyvissä ajoin ennen päivähoidon aloittamista. On hyvä varata tutustumiseen mahdollisimman rauhallinen ja kiireetön aika, jossa on myös tulkki mukana. Tulkki on tarpeen palavereissa, koska tulkin käyttö varmistaa yhteisen ymmärryksen ja mahdollistaa hyvän varhaiskasvatuksen aloituksen perheelle. Perheen kanssa keskustellaan ja kirjataan keskustellut asiat varhaiskasvatuksen aloituslomakkeeseen Keskustelussa kiinnitetään erityisesti huomiota alla oleviin aihealueisiin Kysellään henkilö- ja yhteystiedot lapsesta ja perheestä sekä kysellään heidän kulttuuristaan ja sovitaan osallistumisesta päiväkodin toimintaan. Selvitetään lapsen oma äidinkieli sekä perheen käyttämä puhuttu ja kirjoitettu kieli. Keskustellaan vanhempien kanssa kotikielen säilyttämisen merkityksestä sekä suomen kielen oppimisen tärkeydestä. Kerrotaan päiväkodin toimintaperiaatteista, päivärytmistä ja yhteistyöstä. Selvitetään meidän kulttuurimme kasvatuskeinot, mikä meillä on sallittua ja mikä ei. Kerrotaan miten toimitaan lapsen sairastuessa päivähoitopäivän aikana ja miten jatkossa toimitaan. Kerrotaan miten sääolosuhteet vaikuttavat lapsen pukeutumiseen ja tarvittaessa ohjataan vanhempia vaatehuoltoon liittyvissä asioissa. Selvitetään lapsen ruokailuun liittyvät ruokailutavat, toivomukset ja rajoitukset. Lapselle annetaan aikaa ja ohjausta uusien ruokailutapojen oppimiseen. Lapsen erityisruokavalio kirjataan erillisen ilmoitukseen ruokavalion tarpeesta uskonnollisiin ja tai eettisiin syihin perustuen (linkki lomakkeeseen) ja toimitetaan valmistuskeittiölle Kerrotaan miten lapsen kehitystä seurataan varhaiskasvatuksessa ja kerrotaan varhaiskasvatuksen yhteistyömuodoista. Hyödyllistä materiaalia eri kielillä varhaiskasvatukseen 5

Suomi toisena kielenä (S2) -ohjaaja Ylöjärven varhaiskasvatuksessa toimii S2-ohjaaja, jonka tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä eri kielitaustaisen lapsen suomen kielen opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ohjaajalta saatavan tuen tarve vaihtelee sekä lapsen suomen kielen taitojen että henkilöstön aiemman kokemuksen ja osaamisen mukaan. S2-ohjaajan kanssa sovitaan tarpeen mukaan 1-4 ohjauskäyntiä. Häneltä voi tämän lisäksi kysyä neuvoa S2-opetukseen liittyvissä asioissa. Taulukkoon koottu päivähoidon aloitukseen liittyvät huomioitavat asiat ennen tästä aloitusta eteenpäin Aloituskeskustelu perheen kanssa X X VASU-keskustelu Päiväkodin tilojen ja toiminnan esittely X X X Tutustuminen perheen kulttuuriin Lapsen ja perheen perehdyttäminen päiväkodin arkeen Suomen kielen arviointi ja S2-suunnitelma X X X X X X X X X X X X X X X X X S2-opetus X X X X X X X S2-ohjaajan konsultoinnit XX X X Arjen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää, että arjen rutiinit sujuvat ja lapsi ymmärtää miten toimitaan. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, kuvat selkeyttävät arjen toimintoja. Aikuisen tuki korostuu lapsen vuorovaikutussuhteisiin pääsemisessä. Vuorovaikutuksessa huomioitavaa on kuvien käytön ja aikuisen tuen lisäksi konkreettinen näyttäminen johon liittyy selkeä, lyhytsanainen puhe. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat konsultoivat tarvittaessa kuvien käytössä. 6

Monikulttuurisen lapsen hyvä päivä sisältää Päivärytmin ja tutut säännöt Aikuisen ja lapsen yhteistä leikkiä Ennakointia Mallintamista Kirjojen lukemista, loruja ja riimejä sekä pelien pelaamista yhdessä Lapsen kanssa keskustelua arjen asioista ja kokemuksista Ohjaavaa keskustelua Havainnollistamista ja omakohtaisuutta Kertausta ja toistoa Huomion kiinnittämistä oppimisympäristöön ja välineisiin Niemi, J. (2012), Seppälä, H. & Sirén, T., (2012) Lapsi tarvitsee kielen oppimiseen säännöllistä, systemaattista kielen opetusta ja paljon toistoja. Esimerkkejä löytyy Suomi toisena kielenä, S2 -opetus Ylöjärvellä. Lapsen aloittaessa hoidon, päiväkodinjohtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat harkitsevat tarvitseeko lapsi rakenteellista tukea. Hoidon alkaessa voi ensimmäiset kuusi kuukautta suomea puhumaton yli 3-vuotias lapsi olla kahden kertoimella. Puolen vuoden jälkeen lapsen kielen kehitys ja tuen tarve arvioidaan uudelleen ja tehdään tarvittaessa S2-suunnitelma ja mahdolliset muut suunnitelmat. Lasta havainnoidaan, lapsen kielenkehitystä ja oppimista arvioidaan säännöllisesti sekä hänelle tehdään iänmukaiset arvioinnit. Tarvittaessa ollaan yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan ja yhdessä vanhempien kanssa sovitaan mahdollisista tukitoimista. Olipa kerran tarha. Hyvä Artan. Ja sitte taputan. Onks hämähäkki hankala? Menee Artanin sisään hihaan. Hämähäkki tekee verkon, näin. Missä hämähäkin hammas on? Tässä on terävät hammas, ja tässä. Niin, sitte isä koskee hämähäkin jalkaan, ja sitte hämähäkki menee pakoon, ja sitte isä on rohkee. Ja sitte hämähäkki tappaa muurahaiset, ja hämähäkki tappaa heinäsirkka ja kärpänen ja hyttynen. Ja myös leppäkerttu ja perhoset. Se yks leppäkerttu oli lehdissä verkossa. Se menee pakoon, ja sitte hämähäkki menee verkkoon, niin hämähäkillä on maha täynnä, ja hämähäkki ei pysty käveleen. Jos isä lyö jalalla hämähäkkiä, se kuolee. Ja sitte tulee paha hämähäkki ja menee isän hatun päälle, ja isä ottaa hanskalla litistää se hämähäkki. -Artan 5 7

Lapsen kielen kehitys Kieleen liittyviä käsitteitä Ensikieli lapsen ensimmäisenä oppima kieli Kotikieli kieli, jota perheessä käytetään Perinnekieli korostuu kulttuuriperinteen vaalimisen näkökulma Maahanmuuttajien äidinkieli äidinkieli on se kieli, jonka on oppinut ensin ja johon samastuu kaksikielinen lapsi voi samastua useampaan kuin yhteen kieleen, ja lapsi voi oppia useamman kuin yhden kielen ensikielenään kaksikielisellä itsellään on oikeus määritellä äidinkielensä, ja niitä voi olla yksi tai useampia (Sirkku Latomaa, Oma kieli kullan kallis) Ylläpitokieli suomenkielinen lapsi on oppinut kielen ulkomailla asuessaan ja saa tämän kielen opetusta Suomeen palattuaan Kielen kehityksen vaiheet Kielen kehittyminen on lapsen aivotoiminnan kehittymisen sekä lapsen ja hänen ympäristönsä kiinteän vuorovaikutuksen tulosta. Lapsi on aktiivinen oppija, joka itse rakentaa käsityksensä kielestä ja ympäröivästä maailmasta. Tietoja ei voi siirtää tai välittää pelkästään kielen avulla. Uusien asioiden oppiminen edellyttää myös lapsen omaa toimintaa ja toiminnan kautta tapahtuvaa oivaltamista. Kieltä opetellessaan lapsi havainnoi innokkaasti ympäristönsä puhetilanteita ja tuottaa havaintojensa pohjalta valikoiden puhetta. Varhainen kielen kehitys on voimakkaasti liitoksissa lapsen tunteisiin. Halu olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja jakaa heidän kanssaan asioita voimistavat lapsen pyrkimystä havainnoida ympäristönsä tapahtumia ja kuvata niitä kielellisesti. Samanikäisten lasten kielenhallinta voi olla hyvin erilaista, mutta silti aivan normaalia. Myös saman perheen sisarukset voivat omaksua kielellisiä taitoja ja edetä kielellisessä kehityksessä eri aikataulussa. (Siiskonen ym. 2003, 48.) Kielellinen kehitys jaetaan kahteen osa-alueeseen; puheen ymmärtämiseen ja puheen tuottamiseen. Puheen ymmärtäminen kehittyy nopeammin kuin puheen tuottaminen. Lapsi ymmärtää ensimmäiset sanat noin 8 kk iässä. Puheen tuottamisessa yksilöllinen vaihtelu on kehityksen alussa suurta. Lapsen ensimmäinen sanottu sana tulee noin vuoden iässä. Puheen tuottaminen vaatii aina taustalleen puheen ymmärtämisen taitoja. (Niemi, J. 2012) Taulukossa on kuvattuna kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia 8

Ikä Kielen kehitys ennen kouluikää 7 9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10 15 kk Vauva osaa käyttää eleitä ilmaisu tukena 1v 6 kk Lapsella on 10 30 merkityksellistä sanaa Lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy itse tuottamaan Lapsi noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia Lapsella on symbolisia leikkitoimintoja 2 v Lapsi tuntee yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0-600 sanaa) Lapsi käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat Ilmaisujen keskipituus 5-6 morfeemia 2 v 6 kk Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä (reilut 3 000 sanaa vuodessa) Substantiivien ja verbien osuus on määrällisesti suurin Adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät Puheessa esiintyy taivutusmuotoja: preesens- ja imperfektimuotoja, monikon tunnusta, genetiiviä partitiivia, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapsi käyttää myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia 3 v Lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää Lapsi käyttää apuverbejä ja eri aikamuotoja ja taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa Lapsen puheessa on käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Lapsi osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin Adjektiivien vertailuasteet ovat käytössä Kielellinen tietoisuus alkaa: sana- ja loruleikit 4 5 v Eri sanaluokkien sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt Omatekoiset taivutusmuodot vähenevät Ilmaisujen tarkentuminen tulee esille ajan ilmaisuissa paikan ja sijainnin kuvauksessa esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä, väri, muoto) tarinankerrontataidossa 6 v Lapsi hallitsee noin 14 000 sanaa, ja sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Foneeminen tietoisuus kehittyy Lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erillisistä äänteistä Lapsi havaitsee sanojen äänne-eroja Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot Lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan Hän vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti Lähde: (Siiskonen ym. 2003, 60). 9

Monikielisen lapsen kielen kehityksen tukeminen Miksi äidinkieli tarvitsee tukea? Oikeus omaan äidinkieleen voidaan nähdä perusoikeutena. Se on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Äidinkieli edustaa juuria ja jatkuvuutta. Se vahvistaa kulttuurista identiteettiä, oman kulttuurin tuntemusta, siteitä omaan kieliyhteisöön ja entiseen kotimaahan. Äidinkielellä on tärkeä sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Yhteistä kieltä tarvitaan lasten, vanhempien ja muun suvun keskinäiseen kommunikaatioon. Hyvä äidinkielen taito edistää toisen kielen oppimista. Äidinkielen tuki on keskeinen keino auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja kehittymään kaksi - tai monikielisiksi. (Terhikki Mäkelä, Oma kieli kullan kallis) Vanhemman ilo ja rakkaus omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan on paras väline lapsen identiteetin kehittymisen tukemiseen. Tällöin lapselle puhutaan jo vauvaiästä paljon, hänelle tarinoidaan, lauletaan ja loruillaan omalla kielellä, ja kielellä leikitellään. (Kristiina Teiss, Oma kieli kullan kallis) Lapsen monet reitit kaksikieliseksi Lapsen mieli on avoin kaikille maailman kielille. Kasvuympäristö määrittää, minkä kielen puhuja lapsesta kehittyy. Ympäristön kieleen leimautuminen tapahtuu ennen ensisanojen omaksumista 6-9 kk:n iässä. Jokeltelu ennakoi puhumaan oppimista. Kun uusi kieli opitaan ilman jokelteluvaihetta, se perustuu vahvasti aiempaan kielitietoisuuteen. Lapsi tarvitsee sekä tunnekieltä että ajattelun kieltä. Tunteiden ilmaiseminen on aina helpompaa ensikielellä, joka on opittu hoivatilanteissa. Tilanne, jossa hoivaaja puhuisi lapselle jotakin toista, rajoittuneesti hallitsemaansa kieltä, ei ole toivottavaa. Kaksikieliseksi kasvamista vanhemmat tukevat parhaiten siten, että he käyttävät lapsen kanssa puhuessaan aina järjestelmällisesti omaa kieltään. Tällöin lapsi oppii noin 3,5 ikävuoteen mennessä molempien kielten natiivin tasoisen hallinnan. Myöhemmin tapahtuva kaksikielistyminen Toista kieltä osaamaton lapsi saattaa uuteen kieliympäristöön tullessaan, esimerkiksi aloittaessaan päivähoidon, yrittää aluksi selviytyä kotikielellään. Huomattuaan, että muut eivät ymmärrä häntä, lapsi voi olla muutamia viikkoja lähes puhumaton. Samalla lapsi kuitenkin seuraa eri tilanteisiin liittyvää puhetta ja alkaa pian toistella kuulemiaan sanoja ja puheen fraaseja. Vähitellen hän alkaa itse yhdistellä sanoja ja tuottaa omia ilmaisuja. (Pirjo Korpilahti, Oma kieli kullan kallis) 10

S2-opetus Oman äidinkielen opetus yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa vahvistaa lapsen monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. (OPH 2004:94) Tämän vuoksi monikielisen lapsen opetuksessa on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti huomioitava suomen kielen opetus (S2-opetus). Ylöjärven varhaiskasvatuksessa on vuonna 2007 otettu käyttöön Suomi toisena kielenä S2 opetus Ylöjärvellä päivähoidossa materiaali, joka toimii lapsen oman S2-opetussuunnitelman pohjana. Milloin on syytä huolestua monikielisen lapsen suomen kielen taidoista? Pääasiallisesti monikielisten lasten oletetaan omaksuvan suomen kieltä siten, että vietettyään noin kaksi vuotta suomenkielisessä ympäristössä (kuten päiväkodissa), on heille jo kehittynyt riittävä kielitaito. Jos näiden kahden vuoden kuluttua lapsen suomen kielen taidot ovat edelleen niukat, tehdään lähete puheterapeutille. Ennen kahden vuoden kokemusta suomenkielisestä ympäristöstä voidaan lapsi lähettää puheterapeutille, jos lähiympäristössä on huolta myös lapsen kotikielen omaksumisesta jos molemmissa/kaikissa kielissä näyttää olevan hyvin niukka sanavarasto ja/tai epäselvä/vaikeasti ymmärrettävä puhe jos lapsella on puheen ymmärtämisen vaikeutta Puheterapeutille tehtävään lähetteeseen tulee kirjata perheessä käytetyt kielet, miten pitkään lapsi on ollut Suomessa, miten pitkään lapsi on ollut suomenkielisessä ympäristössä, tarvitaanko vanhempien kanssa kommunikoimiseen tulkkia. Miten erottaa kaksikielisyys ja kielihäiriöt toisistaan? Kaksi- ja monikielisillä lapsilla kuten yksikielisilläkin lapsilla voi esiintyä kehityksellisiä ja neurologisperäisiä kielen kehityksen häiriöitä. Lapsen muut taidot vastaavat toisten samanikäisten lasten taitoja, mutta kielen kehitys on viivästynyttä. Pulmat voivat tulla esille kielen ymmärtämisen vaikeutena sekä keskustelutaidoissa; puheilmaisu voi olla niukkaa tai lapsi vetäytyy vuorovaikutustilanteista. Nämä pulmat heijastuvat lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen. Kaksikielisyyden ja kielihäiriöisyyden piirteitä ei ole helppo erottaa toisistaan. Kielihäiriön piirteet esiintyvät samantyyppisinä kaksikielisen lapsen molemmissa kielissä. Ne voivat tulla esille joko yleisenä kielellisten taitojen hitaana kehittymisenä tai hyvinkin rajoittuneina häiriöinä, esimerkiksi puheen äänteellis-motoriseen hallintaan tai kielen rakenteiden hallintaan liittyvinä haasteina. Kaksikielisen lapsen kielen kehityksen seuraamiseen on vain muutamia arviointimenetelmiä, esimerkiksi Kettu-testi. Kaksikielisen lapsen kielitaitoa on tärkeä arvioida molemmilla hänen puhumillaan kielillä ja huomioida arvioinneissa myös se, kumpaa kieltä lapsi hallitsee paremmin. Testit ovat kuitenkin vain osa kaksikielisen lapsen kielitaidon arviointia. Paras kokonaiskuva lapsen kielellisistä taidoista saadaan arkea havainnoimalla, seuraamalla lapsen taitojen kehitystä ja oppimiskykyä esim. oppiiko lapsi uusia sanoja. (Pirjo Korpilahti, Oma kieli kullan kallis) 11

Taulukossa on kuvattuna kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia simultaanisti kaksikielisellä lapsella. Ikä Kielen kehitys ennen kouluikää 0 - Vauva on aktiivinen ja pyrkii vuorovaikutukseen 7 9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti, jokeltelussa saattaa ilmetä jonkinlaista suuntautumista eri kieliin 10kk - 1v 6 kk Vauva osaa käyttää eleitä ilmaisu tukena Lapsi tuottaa 10 30 merkityksellistä sanaa, sanastoon kuuluu sanoja kummastakin kielestä, ei ole ekvivalentteja Lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy itse tuottamaan Lapsi noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia Lapsella on symbolisia leikkitoimintoja 2 v Lapsi tuottaa yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0-600 sanaa), lapsen sanastoon kuuluu kummankin kielen sanoja, on kaksikielisiä ekvivalenttipareja. Lapsi alkaa olla tietoinen kaksikielisyydestään, hän yrittää vastata oikealla kielellä Lapsi käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat Lapsella saattaa ilmetä kahden kielen vaikutuksia sanan ja lausuman tasolla, useimmiten toisen kielen sana väärässä kontekstissa (fonologisia, morfologisia, leksikaalisia, semanttisia ja syntaktisia yhdistelmiä) 2 v 6 kk Lapsi on tietoinen kaksikielisyydestään. Hän alkaa lausua kieliin ja kielenkäyttöön kohdistuvia kommentteja. Lapsen puheessa saattaa esiintyä spontaaneja korjauksia ja kielten rinnakkaista käyttöä. Lapsi omaksuu kahden kulttuurin eroja (pragmatiikka) Lapsi omaksuu runsaasti kummankin kielen uusia sanoja ja muotoja, sanoilla ja muodoilla ei ole aina toisen kielen ekvivalenttia Uuden kieliaineksen omaksumisen runsauteen saattaa liittyä yhdistelmämuotojen lisääntymistä, yhdistelmiä aiheuttaa toisen kielen läpinäkyvä/helpommaksi koettu piirre, analogiamuodostus ja yleistäminen Substantiivien ja verbien osuus on määrällisesti suurin Puheessa esiintyy taivutusmuotoja: preesens ja imperfekti, monikko, genetiivi, partitiivi, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapsi käyttää myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia 3-4 v Lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää Lapsen kielet alkavat olla eriytyneitä, yhdistelmämuodot (leksikaaliset) vähenevät, lapsi kokeilee kielten rajoja ja yhdistelmiä esiintyy edelleen (esim. syntaksissa) Lapsi käyttää eri aikamuotoja ja taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa Lapsen puheessa on käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Lapsi osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin Lapsi kertoo tarinoita kummallakin kielellä 4 5 v Lapsen kielet ovat eriytyneitä, yhdistelmiä saattaa esiintyä edelleen Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt Ilmaisujen tarkentuminen tulee esiin ajan ilmaisuissa, paikan ja sijainnin kuvauksessa, esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa ja tarinankerrontataidoissa 12

6 v Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleita, ekvivalentit saattavat kuitenkin puuttua toisesta kielestä Sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Foneemien tietoisuus kehittyy: lapsi havaitsee kielten äänne-eroja Lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat eri äänteistä Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä/tavuja Lapsen sanallisen vuorovaikutuskeinot kehittyvät edelleen Lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan Hän vastaa kysymyksiin (puhuu vuorotellen) Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti (Hassinen, S.:Siiskonen, ym. (2003: 60) yksikielisen lapsen kielen kehityksen taulukon 2.1. mukaan sovellettu kaksikielisen lapsen tapaukseen) Kieleni on kotini Omalla kielelläni vihani on verevä, rakkauteni pehmeä. Sisimpäni elää tasapainossa oman kieleni kanssa. Sen läheisyys hyväilee hiuksiani. Kieleni on kasvanut kanssani, juurtunut minuun Kieleni voi peittää mutta sitä ei voi poistaa repimättä rikki solujeni rakennetta. Jos te maalaatte vieraan kielen ihoni päälle sisimpäni ei voi hengittää. Tunteeni eivät pysty tunkeutumaan esiin tukittujen huokosten läpi. Kuume nousee. Se etsii ulospääsyä, tapaa ilmaista itseään. 13

Tulkkipalvelut Näin tilaat tulkin Tilaa tulkki tulkkivälityksen kautta hyvissä ajoin. Tulkki kannattaa mieluummin tilata hyvissä ajoin varoiksi ja tarvittaessa perua se lähempänä kuin yrittää saada tulkki lyhyellä aikavälillä. Ota heti yhteys tulkkivälitykseen mikäli varattu aika muuttuu tai peruuntuu. Tulkin tilaa työntekijä, joka tulkkia tarvitsee (ei asiakas itse). Tulkit eivät voi tehdä varauksia paikan päällä. Tulkki varataan AINA tulkkikeskuksen kautta. Sinulla on mahdollisuus käyttää puhelin- ja videotulkkausta. Tilaa aina tulkki jos et ole varma asiakkaasi suomen kielen taidosta. Käytä ammattitulkkia, älä asiakkaan sukulaista, ystävää tai lasta. Viranomaisella on oikeus ja velvollisuus tilata tulkki oman työnsä helpottamiseksi. Tulkin käyttö on perusteltua, kun on syytä olettaa, ettei asiakas tule ymmärretyksi suomen kielellä. Asiakas voi kieltäytyä tulkin käytöstä, mutta tulkin voi kuitenkin tilata ainakin kerran kokeeksi ja tehdä jatkopäätelmät tulkin käytöstä sen jälkeen. Keskusteluissa on hyvä olla tulkki, jotta molemmat vanhemmat ymmärtävät varmasti kaiken. Vaikka toinen vanhemmista on suomalainen, on hyvä, että maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla on samanlaiset mahdollisuudet ymmärtää mistä asioista puhutaan ja, että hän tulee myös ymmärretyksi. Varaa tulkki riittävän pitkäksi aikaa, koska hän voi olla käytettävissä vain varaamasi ajan. Tulkkia käyttäessä aikaa tulee varata tuplasti siihen nähden, miten pelkällä suomen kielellä käytävään keskusteluun varattaisiin aikaa. Tulkki varataan vähintään yhdeksi tunniksi, jonka jälkeen hänet voi varata 30 minuutin jaksoissa. Etätulkkauksessa tulkki varataan vähintään 30 minuutiksi, jonka jälkeen laskutetaan jokaiselta alkavalta tunnilta. Ennen tulkin tilaamista on syytä selvittää, tarvitaanko tulkiksi mies vai nainen. Periaatteessa tulkkikeskus ei ota varauksia tietystä tulkista, mutta esimerkiksi uskonnolliset syyt ovat peruste valita mies tai naistulkki. Esimerkiksi muslimiperheissä naisen tullessa yksin palaveriin naistulkki on usein ainut vaihtoehto. Jos perheessä on kaksi kotikieltä (muuta kuin suomi) tarkista minkä kielen tulkki tilataan. Onko esimerkiksi toinen kotikielistä sellainen mitä molemmat vanhemmat ymmärtävät? Tilatessasi tulkin ilmoita tulkkivälittäjälle: - Kieli (mahdollisesti myös murre) - Tulkkauspäivä sekä tulkkauksen alkamis- ja päättymisaika - Tarvitaanko tulkiksi mies vai nainen - Tulkin kanssa työskentelevän viranomaisen nimi - Asiakkaan (lapsen) nimi 14

- Mahdollinen esteellisyys, esim. tulkin sukulaisuus - Tulkkauspaikka ja osoite - Varaajan nimi ja puhelinnumero - Laskutusosoite: Ylöjärven kaupunki/ostolaskut PL 22 33471 Ylöjärvi Viitteeksi Varhaiskasvatus - Tulkkauksen aihe (toimita tarvittava materiaali etukäteen) Pirkanmaan tulkkikeskus / Tulkkivälitys p. 03 5657 7314 ma to 8.00 15.45, pe 8.00 15.15 Asiointi tulkin kanssa Ennen asioimistilannetta sinun on hyvä varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukselle soveltuvat. Tulkkauspalvelujen käyttäjän on huolehdittava myös tulkin työturvallisuudesta (laki 738/2002 1,2,5,7,). Selvitä palaverin aihe tulkille etukäteen. Olisi hyvä tavata tulkki 5-10 minuuttia ennen tulkkaustilannetta ja käydä läpi tulevaa tulkkaustilannetta. Tämä kannattaa huomioida tulkilta varattavaan aikaan. Tulkilta voi kysyä neuvoa tulkkaukseen liittyvissä asioissa ENNEN tulkkausta. Kohdista puheesi asiakkaalle (älä tulkille) ja katso asiakasta kohti myös tulkkauksen aikana. Tulkin istumapaikka tulee huomioida niin, että tulkilla on esteetön näköyhteys kaikkiin tulkattaviin. Puhu selkeästi ja jaksota puhettasi sopivasti. Pidä taukoja, jotta tulkki ehtii tulkata sanomasi. Vältä ammattislangia, murreilmaisuja, murteita ja sanaleikkejä. Tulkki tulkkaa viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun jättämättä mitään pois tai lisäämättä mitään asiaankuulumatonta. Puhu siis vain se mitä haluat tulkattavan. Tulkki ei itse osallistu keskusteluun. Tulkki ei esiinny puolestapuhujana eikä ylimääräisenä virkamiehenä. Hän on täysin puolueeton ja ehdottoman vaitiolovelvollinen. Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä. Tulkki ei toimi tulkattavan avustajana tai asiamiehenä. Tulkki voi tehdä tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Hän saattaa pyytää puhujaa selvittämään sanomansa. Kun tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa 10-15 minuutin tauko. Tauoista kannattaa sopia tulkin kanssa ennen asioimistilannetta. Pidä kiinni sovituista aikatauluista. Tulkki ei voi myöhästyä seuraavasta tulkkauksesta edellisen tulkkauksen venymisen takia. Tulkkauksen lopuksi täytetään tulkin työmääräykseen kohta viranomainen täyttää. Maahanmuuttajan status on ehdottomasti käytävä ilmi. 15

Maahanmuuttajainfo MAINIO Tampereella sijaitsevasta Maahanmuuttajainfosta saa opastusta esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaita palvellaan 17 eri kielellä. Kaikki neuvojat palvelevat asiakkaita myös suomeksi Palvelu on maksutonta ja avointa kaikille taustasta ja maahantulosyystä riippumatta. Neuvonta toimii ilman ajanvarausta. Monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maasta toiseen muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen on henkilö, jolla ei ole suomen kansalaisuutta Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskeva yleissopimus). Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Kotoutuminen: Maahanmuuttaja hankkii itselleen tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa, voi osallistua työelämään ja pystyy toimimaan yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä Kotouttaminen on viranomaisten järjestämää kotoutumista edistävää toimint 16

Linkkejä ja vinkkejä Infopankki Suomi sinun kielelläsi Maahanmuuttajainfo Mainio Maahanmuuttovirasto Monikulttuurinen osaamiskeskus, Kotipuu (väestöliitto) Monikulttuurisen pedagogiikan sivusto Monikulttuurisuusohjelma, Vantaan kaupunki Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto: 17

Kirjallisuutta Monikulttuurisuus/adoptio-aiheisia kirjoja lapsille Virtanen, Leena ja Savolainen, Salla: Pikku Xing. Tammi. 2004 ja Xing superkaverit. Tammi. 2006. Kirjat kertovat adoptoidusta Xing-tytöstä, joka adoptoidaan kiinalaisesta orpokodista Suomeen vauvana. Ensimmäinen kirja (Pikku Xing) alkaa, kun pieni orpotyttö Xing löytyy torin laidalta mukanaan vain maitopullo. Tyttö viedään orpokotiin ja sieltä hänet jonkun ajan päästä adoptoidaan Suomeen. Kirjan lopussa kerrotaan tytön kotiutumisesta Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Kirjan lopussa on myös pieni tietoisku kansainvälisestä adoptiosta. Toinen kirja (Xing ja superkaverit) kertoo ystävistä, joita Xing suomessa saa ja heidän erilaisista taustoistaan. Kindersley, Barnabas ja Kindersley, Anabel: Maailman lapset. Helsinki Media Company Oy. 1995. Kirja sisältää tarinoita eri maiden lapsista ja heidän elämästään. Kirjassa on kuvituksena aitoja valokuvia mm. jokaisen lapsen kylästä ja koulusta. Kuvia voi käyttää hyödykseen, kun lapsille kertoo eri maiden kulttuureista. Velthuijs, Max: Sammakko ja muukalainen. Kustannus-Mäkelä Oy 1993. Metsään on muuttanut uusi eläin: rotta. Metsän alkuperäisasukkaat ovat kuohuksissaan, rotathan ovat tunnetusti likaisia, laiskoja varkaita. Eläinten tutustuessa rottaan paremmin muuttuvat ennakkoluulot kuitenkin vähitellen ystävyydeksi. Mickwitz, Camilla: Jason muuttaa maasta. Tammi 1996. Jason ja äiti jättävät kaiken tutun taakseen ja muuttavat uuteen maahan, jossa puhutaan outoa kieltä. Uudessa päiväkodissa leikeistä ei tahdo tulla mitään, koska Jason ei ymmärrä mitä muut lapset puhuvat, eivätkä he ymmärrä häntä. Jason vetäytyy syrjään. Eräänä päivänä Jason kuitenkin kyllästyy olemaan yksin. Hän alkaa opetella kieltä ja saa pian myös uuden ystävän. Jason huomaa, että kahden kielen osaaminen on rikkaus. Kallio, Liisa: Lentävä talo. Tammi 2003. Rikun perhe muuttaa. Riku kaipaa vanhaa kotiaan ja ystäviään ja tuntee itsensä yksinäiseksi. Yhtäkkiä tapahtuu jotain ihmeellistä: Riku huomaa, että uudella kotitalolla voi lentää! Riku lentää vanhalle kotiseudulleen tapaamaan ystäviään. Riku saa ystävän myös uudesta kotipaikastaan, kun hän tutustuu naapurissa asuvaan Hamidiin. 18

Kallio, Katja & Lindholm, Maggie: Bibi muuttaa Suomeen. Otava 2005. Bibi on viisivuotias afrikkalainen tyttö. Bibin elämä muuttuu, kun eläinlääkäri-isä saa työpaikan Suomesta. Aluksi Bibistä on surullista jättää kotimaa taakseen, mutta pian hän alkaa huomata hyviä puolia myös uudesta kotimaastaan Suomesta. Kirja tuo esiin eri maiden eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Parr, Todd: Perhekirja. Pieni karhu 2006. Ei haittaa jos on erilainen. Pieni karhu 2005. Pienimmille tarkoitettuja värikkäitä kuvakirjoja erilaisuudesta. Tekstiä yksi lause sivulla. Perheet voivat olla pieniä. Perheet voivat olla suuria. Perheessä voi olla kaksi äitiä tai kaksi isää. Perheet voivat olla vaikka minkälaisia. Juuri sinun perheesi on aivan erityinen. Ei haittaa jos puuttuu hammas tai kaksi tai kolme. Ei haittaa jos on adoptoitu. Ei haittaa jos kulkee pyörillä. Franzon, Päivi. 2007. Muuttolintulapsi. Lasten keskus. Karisto Oy. Anna on muuttanut uuteen kaupunkiin ja on yksinäinen, koska ei pääse mukaan pihan lasten leikkeihin. Muuttolintulapsi kertoo mielikuvituksen voimasta, yksinäisyydestä ja uuteen elinympäristöön sopeutumisen vaikeudesta. Kirja rohkaisee suvaitsevaisuuteen sekä avoimuuteen erilaisuutta kohtaan. Kuvitus ilmentää hyvin lapsen tuntemuksia yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta. Bolliger, Max: Mitä joulu on? Lasten keskus 2002. Pakolaistyttö Assia kohtaa uudessa kotimaassaan jatkuvasti sanan joulu. Assia ei ole ennen kuullut joulusta, eikä tiedä siitä mitään. Kaikki joutuvat miettimään, mitä joulu heille oikeastaan merkitsee ja mikä joulun perimmäinen sanoma on. Rönns, Cristel: Helmi saa kodin. Otava, 2002. Kirja kertoo kahdesta norsusta Afrikan savannilla jotka eivät ole toiveistaan huolimatta saaneet poikasta. He kuulevat että kaukana toisessa maassa on pieni hylätty valkoinen elefantti, joka kaipaa kotia. Norsut lähtevät hakemaan itselleen poikasta. Pitkän matkan jälkeen norsut löytävät pienen, valkoisen ja surullisen elefantin poikasen. Yhdessä he pelastavat poikasen sirkuksesta ja vievät sen mukanaan Afrikan savannille. Poikasta kiusataan aluksi, koska se on erilainen. Pian poikanen kuitenkin sopeutuu joukkoon. Kirjan avulla voidaan käsitellä niin adoptiota kuin erilaisuuttakin. Kirjassa on kivat kuvat ja tarina on hauska vaikka se samalla käsittelee vaikeitakin tunteita. Kaskinen, Anna-Mari: Luumunkukka ja Lohikäärme. Gummerus, 2007. Kirja kertoo kahdesta kiinalaisesta tytöstä, Luumunkukasta ja Lohikäärmeestä, jotka muuttavat kylmään maahan uusien vanhempien luokse. Kirjassa käsitellään adoptiota ja uuteen maahan muuttamista lapsen näkökulmasta, millaista on kun kaikki on erilaista, luonto on aivan erilainen ja ihmiset ihmettelevät miksi lapsi näyttää erialiselta. Kirja on kuitenkin hyvin positiiviseen sävyyn kirjoitettu ja kuvat ovat iloiset. Kirja on runoteos, joka kertoo yhden tarinan runomaisesti. 19

Kirjan kautta voidaan käsitellä adoptiota ja maahanmuuttoa. Kirjassa on kuitenkin paljon sanoja joita lapsen voi olla vaikeaa ymmärtää ja tarinan seuraaminen on jopa aikuiselle välillä hieman hankalaa. Kuvatkaan eivät paikoin liity tarinan juoneen. Kirjaa voi myös käyttää tukena, kun tutustutaan Kiinalaiseen kulttuuriin, koska tarinassa kuvaillaan millaista Kiinassa on ja kuvituksessa on paljon kiinalaiseen kulttuuriin liittyviä asioita. Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset. Lasten Keskus, 2004. Kirja kertoo Otto-ilveksenpojasta joka on yksinäinen ja ujo. Hän viihtyy yksin, kunnes keksii että hän haluaa veljen, joka on aivan samannäköinen kuin hän. Hän pyytää vanhempiaan hankkimaan hänelle veljen, mutta vanhemmat kertovat etteivät he voi saada lapsia. Ottokin tuli heille lastenkodista. Eräänä päivänä Otto polttaa pilkkunsa auringossa ja hän joutuu sen jälkeen olemaan luolassa suojassa auringolta. Luolassa Otto tapaa kaksoisveljensä joka on ihan samanlainen kuin hän. Yhdessä he tanssivat, mutta Otto alkaa hermostua, koska veli matkii häntä aina ja tekee kaiken samalla tavalla kuin hän. Myöhemmin veli paljastuukin peilikuvaksi ja Otto saa kolme muuta kaveria, jotka ovat erilaisia kuin hän. Oton tutustuessa toisiin hän huomaa että ei kaikkien tarvitsekaan olla samanlaisia, että heidän kanssaan voi leikkiä. Kirjan avulla voidaan käsittä adoptioita ja erilaisuuden hyväksymistä. Kirjassa on hauskat sekatekniikalla toteutetut kuvat, joissa lapsilla on tutkimista. Goyeryd, Ingvor &Erikson Leif E.: Sarika tyttö Intiasta. Pieni karhu, 2003. Kirja kertoo Sarika tytöstä, joka on adaptoitu Suomeen. Kirjassa kerrotaan Sarikan arjesta päiväkodissa. Eräänä päivänä Sarikalle tulee kinaa yhden pojan kanssa siitä, että Sarika näyttää erilaiselta. Seuraavana päivänä Sarika vie päiväkotiin valokuva-albumin jossa on kuvia hänestä Intiassa. Kuvien kautta toiset lapset ymmärtävät millaista Intiassa oli ja miksi Sarika näyttää siltä kuin hän näyttää. Sarika itse kertoo että hän on kasvanut intialaisen äitinsä mahassa ja hän on tullut Suomeen asumaan hänen suomalaisten vanhempiensa luokse. Kirjan avulla voidaan käsitellä adoptiota ja erilaisuuden hyväksymistä. Kirjassa on hyvät kuvat, jotka tukevat tarinaa. Kirja myös antaa lapsille kuvaa siitä millainen adoptioprosessi on. Coran, Pierre: Minun perheeni. Mäkelä, 1998. Kirja kertoo millaisia erilaisia ihmisiä sukuun kuuluu ja kertoo sukulaissuhteista. Kirjassa kerrotaan lyhyesti monen eri ihmisen elämäntarina ja miten he liittyvät ulkomailta adoptoitavan Amelien elämään. Kirjassa on myös piirretty sukupuu johon kaikki kirjassa olevat ihmiset on piirretty ja kirja korostaa sitä, että jokaista ihmistä tarvitaan ja he ovat osa sukua. Kirjan kautta voi käsitellä adoptioita tai sukulaissuhteita ylipäätänsä. Kirjan kuvat ovat selkeät ja tarina on periaatteessa aika helppo ja lyhyt. Sukulaisuuskäsitteet tosin ovat varmaan lapsille aika vieraita, joten kirja vaatii myös paljon keskustelua. 20