TOIMIALA: SIVISTYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTO 1 000 TP 2014 TA2015 TP 2015 TAE2016 KEHYS 2017 Ltk 2017 KH_KST Ulkoiset tulot 4 683 4 519 5 012 4 264 4 300 4 300 Sisäiset tulot 33 33 16 19 0 13 Tulot yhteensä 4 716 4 552 5 028 4 283 4 300 4 313 Ulkoiset menot -34 711-34 326-34 632-34 952-35 600-35 610 Sisäiset menot -15 699-15 749-15 482-15 424-15 400-15 422 Menot yhteensä -50 410-50 075-50 114-50 376-51 000-51 032 Toimintakate -45 693-45 523-45 086-46 093-46 700-46 719 Hallintopalvelut TP 2014 TA2015 TP 2015 TAE2016 Ltk 2017 Ulkoiset tulot 112 0 36 765 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 112 0 0 Ulkoiset menot -470 736-525 928-354 232-275 644 Sisäiset menot -63 766-91 072-70 207-70 000 Menot yhteensä -534 502-617 000-621 551-424 439-345 644 Toimintakate -534 391-617 000-584 786-424 439-345 644 Varhaiskasvatus TP 2014 TA2015 TP 2015 TAE2016 Ltk 2017 Ulkoiset tulot 2 044 263 2 015 000 2 077 148 2 015 000 2 045 000 Sisäiset tulot 3 977 0 1 985 0 0 Tulot yhteensä 2 044 263 2 015 000 2 079 133 2 015 000 2 045 000 Ulkoiset menot -13 383 469-13 285 068-13 153 703-13 464 313-13 554 153 Sisäiset menot -3 018 331-3 066 932-3 000 558-3 077 287-3 104 287 Menot yhteensä -16 401 800-16 352 000-16 154 261-16 541 600-16 658 440 Toimintakate -14 357 537-14 337 000-14 075 127-14 526 600-14 613 440 Koulutuspalvelut TP 2014 TA2015 TP 2015 TAE2016 Ltk 2017 Ulkoiset tulot 2 013 253 1 781 900 2 228 906 1 644 201 1 650 000 Sisäiset tulot 10 226 0 2 306 5 799 0 Tulot yhteensä 2 023 479 1 781 900 2 231 212 1 650 000 1 650 000 Ulkoiset menot -17 186 818-17 277 805-17 318 972-17 377 857-18 026 370 Sisäiset menot -10 540 282-9 865 095-10 270 589-10 184 315-10 155 315 Menot yhteensä -27 727 099-27 142 900-27 589 561-27 562 172-28 181 685 Toimintakate -25 703 621-25 361 000-25 358 349-25 912 172-26 531 685
Kulttuuri ja vapaaaika TP 2014 TA2015 TP 2015 TAE2016 Ltk 2017 Ulkoiset tulot 631 740 651 840 669 201 605 133 605 133 Sisäiset tulot 18 800 5 000 12 187 12 966 12 966 Tulot yhteensä 648 540 656 840 681 388 618 099 618 099 Ulkoiset menot -3 669 983-3 775 186-3 622 251-3 755 206-3 753 593 Sisäiset menot -2 076 159-2 089 654-2 126 763-2 092 393-2 092 393 Menot yhteensä -5 746 142-5 864 840-5 749 014-5 847 599-5 845 986 Toimintakate -5 097 602-5 208 000-5 067 626-5 229 500-5 227 887 Arviot vuosille 2017 2018 on laadittu vuoden 2016 kustannustasossa (ei inflaatiota). Sivistysosaston toiminta-ajatus Sivistysosasto tarjoaa monipuolisia ja korkeatasoisia eri kohderyhmien saavutettavissa olevia varhaiskasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita omina palveluina, ostopalveluina tai tuettuina toimintoina. Kuntalainen voi olla itse mukana vaikuttamassa palveluita suunniteltaessa. Lasten ja nuorten kasvun, kehityksen, oppimisen ja viihtymisen kautta annamme eväät hyvään elämään. Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina 2017 2019 Toimintaympäristö Opetus- ja kulttuuriministeriö ja hallituksen kärkihankkeet: Osaaminen ja koulutus hallituskauden tavoitteet painopistealueelle. Vuonna 2025: "Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa." Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2017 on Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle esitetty mm. seuraavia uudistuksia, kehittämisalueita ja lainsäädäntöhankkeita: Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus 1.8.2016 alkaen vahvistaa kuntien taloutta vuonna 2017 arviolta 25,7 milj. eurolla. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdeluvun muutos 1/7:stä 1/8:aan laskee kuntien kustannuksia ja vahvistaa kuntien taloutta. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla. Perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista rahoitusta uudistetaan. Selvitetään, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan oppilasmäärien kasvettua. Toteutetaan Uusi lukio uskalla kokeilla kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja kehittämisverkoston toimintaa. Tavoitteena on uudistaa pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että lukiokoulutus kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä.
Kevennetään kurinpitoon ja ohjeistamiseen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain suunnitteluun ja toiminnan organisointiin liittyviä säännöksiä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta, yhdenmukaistetaan alle ja yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutuksessa aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä, tehostetaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää vähentämällä järjestelmän laskennallisia vaiheita sekä toteutetaan muita hallituksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistoimenpideohjelman toimenpiteitä. Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Käynnistetään lasten sosio-emotionaalisten taitojen tukiohjelman kehittäminen varhaiskasvatukseen. Käynnistetään monikulttuurisuustaitojen tukiohjelman kehittäminen perusopetukseen. Vahvistetaan lasten monilukutaitoa jatkamalla valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Kehitetään alaikäisten tunnistautumisratkaisua osana kansallista palveluarkkitehtuuria. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutuksessa lisätään perusopetuksen, valmistavan opetuksen, muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen, kielenopetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Keväällä valmistuneessa ministeriön budjettiehdotuksessa tarkoitukseen esitettyä summaa täsmennetään vielä muuttunutta turvapaikanhakijatilannetta vastaavaksi. Maahanmuuttajien reittejä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Kielenopiskelua integroidaan muuhun koulutukseen. Kotoutumista tukevia kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteitä lisätään. Valtion rahoittaman opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa henkilöstön elinikäistä oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisissa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus. Kulttuuri ja taide: Tavoitteena on turvata taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen avulla voidaan lisätä taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin harrastamista voidaan tukea viemällä harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Näitä tavoitteita edistetään taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden kärkihankkeessa. Liikunta: Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa. Nuoriso: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitusta kohdistetaan toimiin, joilla syvennetään nuorten palveluja tarjoavien tahojen välistä yhteistyötä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Sivistysosaston toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina 2017 2019 Sivistysosaston yksi suurimmista haasteista suunnittelukauden aikana tulee olemaan vastaaminen kasvun aiheuttaman lisääntyvän palvelutarpeeseen. Tästä syystä tullaan tarvitsemaan sekä varhaiskasvatusryhmiä ja uusia perusopetusryhmiä. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa kunta suunnittelee mittavia kiinteistöinvestointeja ja varhaiskasvatuksessa myös yksityisen varhaiskasvatuksen tuotannon kasvattaminen palvelusetelipäiväkotien avulla. Yhteistyössä KEKEn (kehittämis- ja kaavoitusosaston) ja TEKYn (tekniikka- ja ympäristö) Sipoonlahden koulun ja Nikkilän Sydämen laajennushankkeiden suunnittelua jatketaan vuoden 2017 aikana. Nikkilän Sydämen päiväkodin uudisrakennuksen suunnittelua sekä Nikkilän kirjaston korjaus ja muutostyöt toteutetaan vuoden 2017 aikana.
Kulttuuri- ja vapaa-aika palveluilla on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja elinikäisen oppimisen edistäjänä. Vapaa-aikapalveluita järjestetään ja mahdollistetaan eri yhteistyömallien ja avustusten kautta. Kasvava asukasmäärä lisää palvelujen tarvetta johon pyritään vastaamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti erilaisilla ratkaisuilla. Henkilöstölisäykset sivistysosastolla liittyvät lapsi- ja oppilasmäärien lisäykseen sekä määräaikaisen rakennusprojektityöntekijän palkkaamisen osastolle. Tämän lisäksi sivistysosastolta on siirretty yksi sihteeri keksitettyyn asiahallinta tiimiin (talous- ja hallintokeskus). Varhaiskasvatuksen henkilöstökustannusten muutokset liittyvät paitsi lapsimäärien kasvuun myös erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän lisääntymiseen. Toimintavuonna 2016-2017 kustannukset ovat nousseet 3,5 htv verran ryhmäkohtaisten avustajien palkkauksen vuoksi. Soten ravitsemispalveluista siirrettiin keittäjä ravitsemustyöntekijäksi varhaiskasvatuspalveluihin Cook & chill toimintaan. Toisaalta palvelusetelitoiminnan käynnistyttyä Talmassa voitiin Talman päiväkoti lakkauttaa ja sijoittaa henkilökuntaa kunnan muihin kunnan yksiköihin. Lisäksi mietitään perhetyöntekijän siirtoa Soten työntekijäksi, jotta hän voisi toimia sosiaalihuoltolain mukaisesti. Kokonaisuudessaan muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia varhaiskasvatuspalveluille. Toiminnan tuottojen ja käyttömenojen kehittyminen vuosina 2017 2019 Varhaiskasvatuksen talouden tuloja ja menoja on vaikea arvioida tulevana vuonna uuden palvelusetelitoiminnan ja mahdollisten päivähoitomaksumuutosten vuoksi. Perusopetuksessa olevien oppilaiden määrät arvioidaan nousevan. Tästä syystä kustannukset nousevat, oppilasmäärien kasvaessa. Perusopetuksen ryhmienpienentämisavustus on poistunut syksyllä 2016 mutta mm. valtion kärkihankerahoitusten kautta arvioidaan hanketulojen pysyvän ennallaan. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset laskevat hiukan mutta aamu-ja iltapäivätoiminnan korvaukset ennustetaan pysyvän ennallaan tai hiukan nousevan. Koulujen tilakustannukset oletetaan pysyvän muuttumattomina siitä huolimatta, että Nikkilän Sydän on otettu käyttöön koska tilatehokkuutta on nostettu uusien tilojen avulla. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia tarpeita ottaa käyttöön väliaikaisia tiloja. Koko sivistysosaston tulot arvioidaan pysyvään TAE 2016 tasolla. Sipoossa tehtyjen päätösten johdosta valtion arvioimat kuntien tulojen lisäykset esim. varhaiskasvatusmaksuista tai aamu- ja iltapäivätoiminnassa eivät toteudu. Kulttuuri- ja vapaa-aika yksikön talousarvio pysyy TAE 2016 tasolla joka tarkoittaa kustannusten laskemista asukasta kohden. Jokaisen tulosyksikön osioissa on yksityiskohtaisemmin avattu kunkin yksikön toimintaa ja taloutta koskevia erityispiirteitä. Riskiarvio Pienet varhaiskasvatus- ja kouluyksiköt ovat taloudellisesti haavoittuvaisempia tilanteissa, joissa oppilasmäärät muuttuvat tai ryhmissä on lapsia/oppilaita joilla on erityisen tuen tarpeita. Talousarviossa ei ole huomioitu uusien mahdollisten turvapaikkahakijoiden koulutustarpeita.
Sivistysosaston riskit liittyvät myös tilojen riittävyyteen. Tästä syystä on tärkeätä, että kaikki tilaratkaisut vastaavat kasvua jotta kalliista tilapäisratkaisusista vältyttäisiin. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisten koulutuskuntayhtymien tappion tasapainottamistavelvoitetta vaativia varoja koska tässä vaiheessa ei ole tietoa sellaisesta tarpeesta. Koko osastoa koskevat sitovat tavoitteet 2016 2018 1. Joustava ja kustannustehokas palveluverkko 2. Digiloikka 3. Luovat oppimisympäristöt 4. Rohkeus ja ketteryys 5. Demokratia ja vaikuttamismahdollisuudet TULOSYKSIKKÖ: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yksikköön kuuluvat kansalaisopisto, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Yksikön toiminnan kautta kuntalainen voi kehittää itseään, lisätä osaamistaan, edistää hyvinvointiaan ja kokea yhteenkuuluvuutta. Kuntalaisten toiveet palveluiden kehittämiseksi otetaan huomioon ja tavoitteena on hyvä yhteistyö kunnassa toimivien yhdistysten ja muiden tahojen kanssa. Tilat, tapahtumat ja toiminta mahdollistavat eri-ikäisten kuntalaisten kohtaamisia. Viihtyisä ympäristö ja mahdollisuus aktiiviseen elämäntapaan ja elinikäiseen oppimiseen lisäävät hyvinvointia ja kunnan vetovoimaisuutta. Toimintaympäristöä, toimintaa, toiminnan tuottoja ja kuluja sekä henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina 2017 2019 Yleistä Kunnan asukasmäärän voimakas kasvu on haaste kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille. Kunnan investoinnit tulevina vuosina keskittyvät päivähoito- ja kouluinvestointeihin. Kansalaisopiston. kulttuurija nuorisopalvelujen toimintaan osoitettujen tilojen suhteen ei ole näköpiirissä investointeja. Yläkoulujen läheisyyteen suunnitellut koulu- ja päiväkotilaajennukset edellyttävät samanaikaista panostamista liikuntapaikkoihin ja -kenttiin, ulkoilualueisiin, toimivaan ja turvalliseen arkiliikuntaan, virkistykseen, nuorisotiloihin, asukkaiden tapaamispaikkoihin, kansalaisopiston toimitiloihin jne. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut pyrkii hyvään yhteistyöhön ja toimiviin sopimuksiin eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Osapuolten työn helpottamiseksi uudistetaan ja yksinkertaistetaan avustusten hakukäytänteitä ja hakuprosessia. Kansalaisopisto
Tukena Kansalaisopiston kehittämistyölle on vuoden 2016 aikana luotu laatukäsikirja, jota vuoden 2017 aikana täydennetään eri aineiden opetussuunnitelmilla. Kotouttamiskoulutus aloitettiin syksyllä 2016 oppivelvollisuusrajan ylittäneille. Toiminta jatkuu tarpeen mukaan vuonna 2017. Kirjastopalvelut Tarkoituksena on, että uusi kirjastolaki tulisi voimaan 1.1.2017. Kirjastolain sisällöstä on OKM:n tiedotteessa määritelty seuraavia tavoitteita: Kirjastolain uudistamisella edistetään asukkaiden osallisuutta ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista.verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa sekä turvataan tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. Keskeisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista demokratiakehitystä ja vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunta on yhteistyössä Porsse-kirjastojen (Porvoo, Askola, Pornainen) sekä usean muun uusmaalaisen kunnan kanssa päättänyt ottaa käyttöön KOHA-käyttöjärjestelmän alkuvuodesta 2017. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös paremmat yhteisöllisesti verkon kautta tarjottavat kirjastopalvelut. Kirjaston palvelukonsepti saa uuden lisän, kun kunnan ulkoinen asiakaspalvelu siirtyy Kuntalasta kirjastoihin. Kirjasto panostaa yhä enemmän tapahtumatarjontaan, koska kirjastoon on palkattu tuottaja, kirjastoammatillisen sijaan.. Kirjasto tarjoaa uusia tuotteita kuten mediakasvatusta ja elämyksellisiä kirjastovierailuja koulu- ja päiväkotiryhmille. Pääkirjaston peruskorjaus suoritetaan vuoden 2017 aikana. Kulttuuripalvelut Nikkilän taideohjelman kautta toteutetaan taidehankintoja sitä mukaa kun Jokilaakson ja Nikkilän keskustan eri rakennushankkeet etenevät. Nikkilän Taideohjelma sisältää hallitusohjelmassa määriteltyä taiteen prosenttiperiaatetta. Kulttuuripalvelut pyrkii yhteistyön kautta aktivoimaan asukkaat ja toimijat Söderkullassa, jotta kulttuuritapahtumien tarjonta siellä lisääntyisi. vuonna 2017 Suomi täyttää sata vuotta. Kulttuuripalvelut koordinoi tapahtumia Sipoossa juhlavuonna. Liikuntapalvelut Vuoden 2017 aikana valmistuu Sipoon kunnan liikuntapalvelusuunnitelma, joka sisältää tarkemmat toimenpide-ehdotukset ja linjaukset liikkumisen edistämiseksi kunnassa. Liikuntapalvelusuunnitelman laadinnassa kuullaan sekä kuntalaisia että päättäjiä, jotta liikuntapaikkaverkosto ja niissä tarjottavat toiminnot vastaisivat mahdollisimman hyvin paikallista tarvetta. Liikuntapalvelusuunnitelma antaa työkaluja liikuntaverkoston suunnittelulle ja tuleville liikuntapaikkainvestoinneille. Maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla jatketaan ja hankkeelle haetaan jatkorahoitus. Nuorisopalvelut Uusi nuorisolaki on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Lain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Laki pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Sipoolaisten nuorten erilaiset oireilut kuten ilkivalta, kouluista pois jääminen, päihteiden käyttö, yksinäisyys ja masentuneisuus, ovat lisääntyneet. Osaksi nuorisopalveluja onkin syytä palkata erityisnuorisotyöntekijä, jonka tehtävänä olisi kohdata ja tukea nuoria erilaisissa elämään liittyvissä ongelmatilanteissa. Erityisnuorisotyö
keskittyy ihmissuhteiden vahvistamiseen, päihteiden käytön vähentämiseen ja nuorten elämänhallinnan tukemiseen. Erityisnuorisotyö toteutetaan pääasiassa nuorten vapaa-ajalla. Nuorisopalvelut pyrkii edistämään maahanmuuttajanuorten kotoutumista järjestämällä heille mielekästä vapaaajantoimintaa. toiminnan tavoitteena on kototutuminen, tiedon lisääminen suomalaisesta kulttuurista ja erilaisista toimintatavoista sekä rohkaista nuoria olemaan aktiivisia kansalaisia.