Oppimisvaikeudet työpaikoilla Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Jouni Puumalainen Annika Laisola-Nuotio Mika Ala-Kauhaluoma Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista
Sisällys Sisällys... 1 Esipuhe... 2 1 Oppimisvaikeudet työpaikoilla... 3 2 Selvityksen toteuttaminen ja aineisto... 3 3 Taustatiedot... 5 4 Oppimisvaikeudet... 8 4.1 Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen... 8 4.2 Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia... 11 4.3 Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla... 16 4.4 Tietämys oppimisvaikeuksien tukemisesta... 27 4.5 Työpaikan tuki henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia... 28 5 Yhteenveto ja pohdinta... 32 Kirjallisuutta ja oppaita... 34 1
Esipuhe Oppimisvaikeudet työpaikalla kartoitushanke on toteutettu Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus Aikuiskoulutus ohjelman rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa eri maissa, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia ja jos, niin millaisia keinoja ja apuvälineitä työpaikalla on tukea työntekijää omassa työssään. Tavoitteena oli myös jakaa hyviä käytäntöjä maiden välillä. Hankkeen taustalla oli ammattiyhdistyskouluttajien kokemukset aikuisten oppimiseen liittyvistä ongelmista koulutuksissaan. Jo vuosien ajan mm. Metallityöväen liiton Murikka-opiston erityispedagogi Marjo Nurmi on perehtynyt ja tutkinut opiston kursseille osallistuneiden oppimisvaikeuksia, niiden esiintymistä ja vaikutuksia yksilön käsitykseen itsestään oppijana ja motivaatioon kehittää osaamistaan. Metallityöntekijöistä yli 30 % on jonkin asteisia oppimisvaikeuksia. SAK:n, KSL:n ja TSL:n kouluttajat lähtivät yhteistyössä hakemaan mahdollisuuksia kartoittaa, kuinka työpaikoilla työntekijöiden mahdolliset oppimisvaikeudet tunnistetaan ja miten oppimisvaikeuksia työpaikoilla tuetaan. Tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea aikuisen oppimista ja työssä suoriutumista on, mutta miten niitä hyödynnetään työn tukena, on ollut selvittämättä. Nordplus-ohjelma tarjosi tilaisuuden selvittää tilannetta eri Pohjoismaiden välillä. Kartoitushankkeen partnereiksi lähtivät Arbetarnas Bildningsförbund ABF Ruotsissa, Arbeiders Studieforbundet AOF Norjassa, Mimír Islannissa, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Kansansivistystyön liitto KSL. Hanketta koordinoi Työväen Sivistysliitto, TSL:n hankekeskus. Hankkeen toteutusta seurasi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Erilaisten oppijoiden liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Murikka-opisto ja Kiljavan opisto. Selvityksen tulokset osoittavat, että oppimisvaikeudet työpaikoilla ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö eikä keinoja niiden tunnistamiseen ja tukeen juurikaan tunneta. Tiedon ja apukeinojen puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, joiden seuraukset voivat aiheuttaa ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta aikuisten oppimisvaikeuksien ilmenemisestä työssä. Tietoisuuden lisääminen, työyhteisön tuki ja kannustava suhtautuminen oppimisvaikeuksiin edistävät osaamisen kehittämisen kulttuuria työpaikoilla. Kyse on myös työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisen edunvalvonnasta. Tulokset rohkaisevat esittämään toimenpiteitä oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen kehittämiseksi työpaikoilla. Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja soveltuva tuen tarjoaminen edellyttää testausta. Tuen ja apuvälineiden saatavuutta työpaikoilla on lisättävä. Työntekijöiden ajantasaisen osaamisen tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu on jokaisen oikeus, ja oikeuksien toteutumisen valvominen on edunvalvojien tehtävä. Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja edistää oppimisvaikeuksien tunnistamista työpaikoilla. Lisätietoja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista saa hankkeen koordinaattorilta. Mervi Ylitalo hankkeen koordinaattori mervi.ylitalo@tsl.fi Työväen Sivistysliitto TSL 2
1 Oppimisvaikeudet työpaikoilla Kehitykselliset oppimisvaikeudet eivät selity vammoilla tai sairauksilla, vaan niillä on neurobiologinen tausta. Ne ilmenevät siten, että ihmisellä on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikan alueella. Vaikeuksia voi olla myös kuuntelemisessa, puhumisessa tai muistamisessa. (Haapasalo ja Korkeamäki 2009, Nukari 2010.) Aluksi kehitykselliset oppimisvaikeudet nähtiin lähinnä lasten ja nuorten ongelmana, mutta nykyisin ymmärretään, etteivät nämä vaikeudet häviä aikuisuudessa (esim. Wolf ym. 2008). Ne aiheuttavat aikuisillekin monenlaista haittaa työelämässä tai arjen hallinnassa, vaikka on mahdollista oppia kompensoimaan vaikeudet erilaisilla keinoilla. Myös aikuiset voivat hyötyä oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tutkimisesta ja tarpeen mukaan myös kuntoutuksesta ja ohjauksesta. On olemassa monia eri mahdollisuuksia kompensoida oppimisvaikeuksia työtilanteissa. Työpaikoilla voidaan järjestää rauhallisempi työtila tai lisäaikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja kirjallisten töiden tekemiseen. Työtehtäviä voidaan myös rytmittää ja rauhoittaa jokin hetki työpäivästä vaativimmille töille. Joitakin työtehtäviä voidaan myös siirtää toiselle työntekijälle. Työtehtävät voidaan myös antaa sekä kirjallisesti, että suullisesti tai perehdyttää työntekijä uusiin asioihin kertomalla ensin keskeiset asiat suullisesti. Nukari 2010.) Myös erilaisia apuvälineitä voidaan käyttää kuten värillisiä lukukalvoja, ohjeiden nauhoittamista, puhuvaa laskinta, skannaavaa kynää, äänikirjoja tai sanelinta. Tai voidaan käyttää erilaisia apuvälineohjelmia. Nykyisin mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kompensoimiseen on jo melko runsaasti käytettävissä. Näitä mahdollisuuksia löytyy myös netistä, esimerkiksi sivustoilta www.oppimisvaikeus.fi, www.lukiapuvaline.fi. 2 Selvityksen toteuttaminen ja aineisto Selvityksen aineisto koottiin sähköisenä kyselynä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Kysely toteutettiin kussakin maassa neljässä ammattiliitossa ja suunnattiin näiden liittojen luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Näitä pyydettiin valitsemaan työpaikaltaan joku työnantajan edustaja, jolle pyydettiin välittämään saatekirje vastaamisosoitteineen (yleensä kyseessä toivottiin olevan joku henkilöstöhallinnon edustaja). Kyselylomake tehtiin ensiksi suomeksi ja ruotsiksi ja käännettiin muissa maissa omalle kielelle. Täytetyt lomakkeet ohjautuivat Kuntoutussäätiön palvelimelle. Vastauksia kertyi kaikkiaan 703 ja varsin epätasaisesti eri pohjoismaista. Eniten vastauksia saatiin Suomesta, vähiten Islannista. Yleisimmin vastaajana oli luottamusmies, työsuojeluvaltuutettuja vastasi eniten Suomesta ja Ruotsista, Islannista ei vastannut yhtään työsuojeluvaltuutettua. Kaikista vastanneista työnantajan edustajia oli 12 prosenttia. (Taulukko 1.) Koska Suomesta kertyi huomattavasti enemmän vastauksia kuin muista maista, käytetään jatkossa maajakoa siten, että analyyseissä Suomen vastauksia verrataan kaikkien muiden maiden vastauksiin eli Norjan, Ruotsin ja Islannin vastauksia käsitellään yhdessä. Suomi Norja Ruotsi Islanti Kaikki n % n % n % n % n % Luottamusmies 235 55 74 65 64 60 32 82 405 59 Työsuojeluvaltuutettu 154 36 16 130 28 0 0 202 29 8 Työnantajan 38 13 22 19 12 12 7 18 80 12 edustaja Yhteensä 427 100 114 100 107 100 39 100 687 100 Tieto asemasta 6 1 10 8 0 0 0 0 16 2 puuttuu Kaikki 433 62 124 17 107 15 39 6 703 100 3
Taulukko 1. Vastanneiden asema työpaikalla asuinmaan mukaan. n % Suomi Palvelualojen ammattiliitto PAM 198 46 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 126 29 Paperiliitto 51 12 Metalliliitto 27 6 Jokin työnantajaliitto 26 6 Norja Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen 68 55 arbeidstakerorg Handel & Kontor 30 24 Fellesforbundet 14 11 Fagforbundet 6 5 Arbeidsgiverorganisasjon 6 5 Ruotsi Industrifacket Metall 37 35 Svenska Kommunarbetareförbundet 29 27 Facket för service och kommunikation SEKO 26 25 Svenska Pappersindustriarbetareförbundet 4 4 Någon arbetsgivarorganisation 10 9 Islanti Eflingu 5 13 Hlif 0 0 VR 0 0 Öðru stéttarfélagi 34 87 Taulukko 2. Vastanneet ammattiliitoittain. Suomessa eniten vastauksia kertyi Palvelualojen ammattiliitosta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, vähiten Metalliliitosta. Norjassa Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg oli suurin vastaajaorganisaatio, Ruotsissa puolestaan Industrifacket Metall ja Svenska Kommunarbetareförbundet sekä Facket för service och kommunikation SEKO. Islannissa taas ylivoimaisesti suurin vastaajaorganisaatio oli Öðru stéttarfélagi. (Taulukko 2.) Taulukoista 1 ja 2 on pääteltävissä, että aineiston keruu ei onnistunut riittävän hyvin kaikissa maissa ja kaikissa ammattiliitoissa. Kysely tehtiin melko nopealla aikataululla ja ammattiliitojen toimijat joutuivat tekemään postitukset sähköpostiosoitteisiin omalla ajallaan, muiden töiden ohella. Tutkimusryhmällä ei ollut mahdollisuutta kiertää jokaisessa ammattiliitossa tai jokaisessa maassa ohjeistamassa kyselyn kulkua, vaan ohjeistukset tapahtuivat kahdessa yhdyshenkilöiden tapaamisessa Suomessa. Ilmeisesti erityisesti muiden pohjoismaiden kuin Suomen osalta ohjeistus oli puutteellinen ja se tapahtui vielä kaikille vieraalla kielellä, englanniksi. Lomake tosin käännettiin kunkin maan omalle kielelle. Joistakin ammattiliitoista saatiin vain muutama vastaus ja Islannin kohdalla vastauksia saatiin vain kahdesta ammattiliitosta. Myöskin työantajien lähestyminen ei tällä tavalla oikein onnistunut. Tällaisessa yhteispohjoismaisessa hankkeessa olisi ilmeisesti kyselyn toteuttamiseen panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt oli mahdollista tehdä. On korostettava myös sitä, että selvityksellä ei tavoiteltu todellista kuvaa oppimisvaikeuksista työpaikoilla, vaan tarkoitus oli saada esiin nimenomaan luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien käsitykset ja näkemykset. Raportissa esitellään ristiintaulukoinneista vain ne tulokset, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä (Khii²-testi, vähintään p<.05). 4
3 Taustatiedot Vastanneiden työpaikat olivat yleensä yksityisellä sektorilla. Kolmannelta sektorilta (järjestöt ja säätiöt) oli vain 19 vastaajaa, joten analyyseissä heidät on yhdistetty julkiseen sektoriin. Yleisimmin vastaajien työpaikat edustivat keskisuuria toimipaikkoja, alle 50 hengen työpaikkoja oli kolmannes ja suuria (500 työntekijää tai enemmän) oli noin viidennes. Henkilöstön keski-ikä oli yleisimmin 40-49,9-vuotta. Vastanneiden mukaan miltei puolet työpaikoista oli sellaisia, joissa suurin osa henkilöstöstä oli naisia ja kolmasosassa työpaikkoja olii miesten enemmistö. Tämä johtunee ainakin Suomen osalta siitä, että miesvaltaisemmilta aloilta, kuten paperiteollisuudesta ja metalliteollisuudesta oli vastaajia melko vähän. Vastanneiden työpaikkojen päätoimiala hajaantui 19 eri päätoimialaan. Suurimpina olivat teollisuus, muu palvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja julkinen hallinto. (Taulukko 3.) n % Vastanneiden työpaikan toimintasektori Yksityinen sektori 403 58 Julkinen sektori ja kolmas sektori 291 41 Vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä Alle 50 239 34 50-499 306 44 500-156 22 Vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-ikä Alle 40 vuotta 229 33 40 49,9 vuotta 369 53 50-98 14 Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suurin osa on naisia 346 49 Suurin osa on miehiä 241 34 Yhtä paljon miehiä ja naisia 100 14 Ei osaa sanoa 15 2 Vastanneiden työpaikan toimiala Teollisuus 134 19 Muu palvelutoiminta 133 19 Terveys- ja sosiaalipalvelut 89 13 Tukku- ja vähittäiskauppa 73 10 Julkinen hallinto 62 9 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 45 6 Kiinteistöala 34 5 Koulutus 29 4 Kuljetus- ja varastointi 22 3 Rakentaminen 19 3 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 18 3 Muut 8 päätoimialaa 45 6 Taulukko 3. Vastanneiden työpaikkojen taustatiedot. 5
Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %. 70 60 50 40 64 36 49 51 58 42 30 20 10 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Yksityinen Julkinen ja kolmas sektori Kuvio 1. Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %. Suomen vastanneet edustivat muita maita vahvemmin yksityistä sektoria, muissa maissa työpaikan toimintasektori jakautui tasaisemmin (kuvio 1.) Myös henkilöstön lukumäärän jakautuma oli erilainen Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa oli enemmän pienimpiä työpaikkoja ja Suomessa puolestaan muita maita enemmän suurimpia. (Kuvio 2.) Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % 60 50 40 30 20 31 41 28 39 48 13 34 44 22 10 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Alle 50 50-499 500- Kuvio 2. Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % 6
Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, % Ei osannut sanoa 2 3 1 Miehiä ja naisia yhtä paljon 14 12 19 Suurin osa miehiä 34 32 38 Suurin osa naisia 40 49 55 0 10 20 30 40 50 60 Kaikki (n) Muut maat Suomi Kuvio 3. Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, %. Työpaikan henkilöstön keski-ikä ei erotellut maita toisistaan. Sen sijaan henkilöstön sukupuolijakauma erotteli, sillä Suomessa vastanneiden työpaikoilla oli muita useammin naisenemmistö, muissa maissa taas oli Suomea enemmän työpaikkoja, joilla joko miehet olivat enemmistönä tai miehiä ja naisia oli yhtä paljon (kuvio 3.) Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Luottamusmies 60 57 59 Työsuojeluvaltuutettu 33 25 30 Työnantajan edustaja 7 18 12 Yhteensä (n) 100 (401) 100 (279) 100 (680) Taulukko 4. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja asema työpaikalla, %. Taulukon 4 mukaan julkiselta sektorilta saatiin suhteellisesti enemmän työantajien vastauksia kuin yksityiseltä sektorilta. Yksityiseltä sektorilta saatiin puolestaan suhteellisesti enemmän työsuojeluvaltuutettujen vastauksia kuin julkiselta puolelta. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Alle 40 vuotta 43 19 33 40 49,9 vuotta 48 59 53 50 tai enemmän 9 21 14 Yhteensä (n) 100 (401) 100 (286) 100 (687) Taulukko 5. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön ikäjakauma, %. Yksityistä sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla oli huomattavasti nuorempi henkilöstön ikäjakauma kuin julkista sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla (taulukko 5). Julkisella sektorilta oli yksityistä sektoria enemmän myös vastaajia, joiden työpaikalla oli naisenemmistö, yksityisen sektorin työpaikoissa taas oli useimmin miesenemmistö (taulukko 6). 7
Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Suurin osa naisia 35 69 49 Suurin osa miehiä 48 15 34 Saman verran miehiä ja naisia 16 13 15 Ei osaa sanoa 1 3 2 Yhteensä (n) 100 (403) 100 (290) 100 (693) Taulukko 6. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön sukupuolijakauma, %. Suurin osa Suurin osa Yhtä paljon Ei osaa Kaikki (n) naisia miehiä sanoa Alle 50 38 30 35 20 34 50-499 36 53 46 47 44 500-26 17 19 33 22 Yhteensä (n) 100 (344) 100 (241) 100 (100) 100 (15) 100 (700) Taulukko 7. Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma ja työpaikan henkilöstön määrä, %. Silloin kun vastaajien työpaikka oli naisenemmistöinen, oli kyse muita useammin henkilöstömäärältään pienistä työpaikoista. Miesenemmistöiset työpaikat olivat puolestaan useimmiten henkilöstömäärältään keskisuuria työpaikkoja. (Taulukko 7.) 4 Oppimisvaikeudet 4.1 Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen Suurin osa vastanneista totesi oppimisvaikeuksien olevan entuudestaan tuttu ilmiö. Muissa maissa vastanneet vastasivat Suomen vastanneita useammin, että oppimisvaikeudet olivat heille entuudestaan tuttuja. Suomessa miltei neljäsosa vastanneista totesi, etteivät oppimisvaikeudet ole tuttuja. (Kuvio 4.) Oppimisvaikeuksien tuttuus Suomessa ja muissa maissa, %. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 93 83 77 23 17 7 Suomi Muut maat Kaikki (n) On tuttu ilmiö Ei ole tuttu ilmiö Kuvio 4. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, ovatko oppimisvaikeudet ilmiönä entuudestaan tuttuja, %. Siinä, olivatko oppimisvaikeudet entuudestaan tuttuja, ei ollut eroa vastanneiden aseman, vastanneiden työpaikan toimintasektorin, henkilöstön määrän, keski-iän eikä sukupuolijakauman mukaan. 8
Yli puolet vastanneista totesi tietävänsä, että heidän työpaikallaan on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. Muissa maissa asian tietäviä oli hieman enemmän kuin Suomessa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 5.) Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Suomessa ja muissa maissa, % 70 60 56 64 59 50 40 30 20 24 20 19 14 22 19 10 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Tietää olevan Ei tiedä onko heitä Ei osaa sanoa Kuvio 5. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Tietää olevan 48 63 70 59 Ei tiedä, onko heitä 34 17 13 22 Ei osaa sanoa 18 20 17 19 Yhteensä (n) 100 (237) 100 (306) 100 (80) 100 (698) Taulukko 8. Tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Sen sijaan vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä oli yhteydessä siihen, tiesikö työpaikan henkilöiden oppimisvaikeuksista. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin vastaaja totesi tietävänsä työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. (Taulukko 8.) Tietysti todennäköisyys siihen, että työpaikalla on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, kasvaa, kun henkilöstöä on enemmän. Toisaalta suuremmilla työpaikoilla lienee myös mahdollisuuksia ja resursseja etsiä oppimisvaikeuksiin kompensaatioita. Muilla käytetyillä taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä siihen, tiedettiinkö työpaikan oppimisvaikeuksista. Vaikka työnantajien edustajat ilmoittivatkin jonkin verran muita useammin (73 % vs. 57 % ja 58 %) tietävänsä tällaisia henkilöitä, ei ero ollut tilastollisesti merkitsevä. 9
Tarkkaavaisuuden ongelmat, ei huomaa omia virheitään Uuden oppiminen on hankalaa Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia Suomi Muut maat Kaikki Maiden välisen eron tilastollinen merkitsevyys 45 33 40 p<.01 42 25 36 p<.001 37 35 36 ns. Kirjoittaa työläästi 25 43 32 p<.001 On haluton osallistumaan 33 24 30 p<.05 koulutukseen Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 29 29 29 ns. Omaksuu heikosti ohjeita Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä Hitaus, ei pysy aikataulussa Ei osaa suunnitella omaa toimintaansa Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa Hahmottaa heikosti numeroita tai symboleja 29 25 27 ns. 27 24 26 ns. 29 19 25 p<.01 29 19 25 p<.01 28 11 22 p<.001 12 12 12 ns. Muita vaikeuksia 4 7 5 ns. Taulukko 9. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut Suomessa ja muissa maissa, %. Eri oppimisvaikeuksiin kiinnitetään huomiota eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa kiinnitetään eniten huomiota siihen, että työntekijä kirjoittaa työläästi eli työntekijällä on ongelmia kirjoitetun tekstin tuottamisessa. Suomessa taas kiinnitettiin huomiota muita maita enemmän siihen, että työntekijällä oli uuden oppiminen hankalaa tai työntekijällä oli tarkkaavaisuuden ongelmia, eikä hän huomaa omia virheitään tai tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Ylipäänsä suomalaiset vastaajat olivat huomanneet useammanlaisia ongelmia kuin muiden maiden vastaajat, kuten työntekijän hitautta tai sitä ettei osaa suunnitella toimintaansa tai on haluton osallistumaan koulutukseen. (Taulukko 9.) Yksityinen Julkinen Uuden oppiminen on hankalaa 40 30 Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 32 25 Omaksuu heikosti ohjeita 32 21 Taulukko 10. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. 10
Yksityisen sektorin vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia jonkin verran useammin kuin julkisen sektorin vastaajat. Tällaisia ongelmia olivat erityisesti: lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti, uuden oppiminen on hankalaa ja omaksuu heikosti ohjeita. (Taulukko 10.) Työnantajien edustajat taas kiinnittivät muita useammin huomiota kirjoittamisen työläyteen (48 % vs. 31 % ja 29 %). Vastaajien työpaikan henkilöstön määrällä oli myös yhteys oppimisvaikeuksien havaitsemiseen työpaikalla. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys sitä enemmän vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia. (Taulukko 11.) Niillä vastanneiden työpaikoilla, joilla oli nuorin keski-ikä (alle 40 vuotta) tai joissa suurin osa oli naisia, kiinnitettiin muita useammin huomiota siihen, että työntekijä oli hidas eikä tahdo pysyä aikataulussa. Oppimisvaikeuksien havaitsemisessa ei ollut muita eroja käytettyjen taustamuuttujien suhteen. Alle 50-500 - 50 499 Uuden oppiminen on hankalaa 25 40 44 Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia 30 37 42 Kirjoittaa työläästi 24 31 46 On haluton osallistumaan koulutukseen 18 32 42 Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 23 30 36 Omaksuu heikosti ohjeita 18 29 39 Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä 18 31 27 Hitaus, ei pysy aikataulussa 21 25 33 Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa 20 17 34 Taulukko 11. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. 4.2 Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia Vastaajista valtaosa ei nähnyt oppimisvaikeuksissa työpaikoilla erityistä ongelmaa: oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät suoriutuvat työssä siinä missä muutkin, ovat yhtä hyväksyttyjä työyhteisössään kuin muutkin, ovat sitoutuneet työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. Suomalaiset vastaajat näkivät muiden maiden vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet edellyttävät erityisiä toimia työpaikalla ja tuottavat ongelmia eli oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät vaativat enemmän aikaa työsuoritukseensa tai edellyttävät erityisiä järjestelyjä. Selkeä vähemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että oppimisvaikeudet olisivat riski työturvallisuudelle tai että niistä aiheutuvat ongelmat aiheuttaisivat sairauspoissaoloja, näissäkin suomalaiset vastaajat olivat muiden maiden vastaajia kriittisempiä. (Taulukko 12.) 11
Ovat sitoutuneita työhönsä Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Suoriutuvat työssä siinä missä muutkin työntekijät Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle Oppimisvaikeuksista johtuvat ongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja Suomi Muut maat Kaikki (n) Tilastollinen merkitsevyys 88 82 86 p.<.05 86 83 85 ns. 85 77 82 p<.05 72 69 71 ns. 78 40 63 p<.001 42 25 36 p<.001 27 12 22 p<.001 19 5 14 p.<001 Taulukko 12. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityinen Julkinen Ovat sitoutuneita työhönsä 89 81 Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin 88 80 muutkin työntekijät Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle 25 17 Taulukko 13. Miten eri toimintasektoreiden vastaajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vastaajien työpaikan toimintasektorin mukaan tarkasteltuna eroja oli melko vähän. Yksityisen sektorin vastaajat katsoivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet ovat riski työturvallisuudelle, mutta toisaalta katsoivat myös useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. (Taulukko 13.) 12
Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 82 90 84 79 87 86 Työnantajan edustaja Taulukko 14. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Luottamusmiehet olivat erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin nähden hieman epäilevämpiä sen suhteen ovatko oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät yhtä hyväksyttyjä työyhteisössä kuin muutkin tai sopeutuvatko he työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät (taulukko 14). Työpaikan henkilöstön määrällä ei ollut yhteyttä siihen, miten oppimisvaikeuksiin suhtauduttiin. Sen sijaan henkilöstön ikärakenteella oli lievä yhteys, sillä vastaajat, joiden työpaikan henkilöstö oli keski-iässä (40-49,9-vuotta), suhtautuvat positiivisemmin työpaikan hyväksyntään tai sopeutumiseen kuin niiden työpaikkojen vastaajat, joiden henkilöstö oli keski-iältään nuorempia tai vanhempia (taulukko 15). Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Alle 40 40-49,9 50-80 88 83 76 87 79 Taulukko 15. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon 69 56 65 62 42 26 36 46 Ei osaa sanoa Taulukko 16. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vastaajat, joiden työpaikan henkilöstöstä suurin osa oli naisia, katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt vaativat enemmän aikaa työtehtäviinsä ja edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä (taulukko 16). 13
Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Suomi Muut maat Kaikki Tilastollinen merkitsevyys 81 73 78 p<.05 75 70 73 ns. 55 33 46 p<.001 Taulukko 17. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vastaajat saivat myös esittää mielipiteensä työtahdista ja suhtautumisesta työpaikan erityisjärjestelyihin ja työpaikan tasa-arvoisuuteen. Vastaajista miltei puolet oli sitä mieltä, että oman työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen. Suomalaiset vastaajat olivat tätä mieltä useammin kuin muiden maiden vastaajat. Toisaalta suomalaiset vastaajat olivat muita useammin myös sitä mieltä, että työn helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys. Yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan kohdellaan kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti. Toisin sanoen epäilijöitäkin löytyi. (Taulukko 17.) Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Yksityinen 52 38 Julkinen Taulukko 18. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin yksityisellä ja julkisella sektorilla; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityisen sektorin vastaajat ilmoittivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen (taulukko 18). Työnantajia edustavat vastaajat puolestaan katsoivat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja useammin, että työpaikalla kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina (taulukko 19). Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 69 73 94 Työnantajan edustaja Taulukko 19. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työantajan edustajat suhtautuivat mielipideväittämiin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. 14
Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Alle 50 50-499 500-70 80 88 Taulukko 20 Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Alle 40 50 49,9 50-72 81 81 56 45 30 Taulukko 21. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön keskiiän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Työtahti työpaikoillamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon 51 39 49 31 Ei osaa sanoa Taulukko 22. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kysymys, sitä useammin vastaaja katsoi, että työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys (taulukko 20). Mitä vanhempi oli vastaajan työpaikan henkilöstön keski-ikä, sitä vähemmän vastaaja katsoi, että työpaikan nopea työtahti olisi joillekin ongelma ja kaikista nuorimman henkilöstön vastaajat epäilivät eniten olisiko työn erityisjärjestelyt vain tahtokysymys (taulukko 21). Vastaajat, joiden työpaikan enemmistö oli naisia, katsoivat muita useammin, että työpaikan nopea työtahti on joillekin ongelma (taulukko 22). 15
4.3 Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, suomalaisten vastaajien mukaan vielä harvemmin kuin muun maalaisten vastaajien. Suomessa peräti kolme neljästä oli sitä mieltä, että ei käsitellä. (Kuvio 6.) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Oppimisvaikeuksien käsittely Suomessa ja muissa maissa, % 76 68 57 33 24 19 10 5 7 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Suomi Muut maat Kaikki (n) Kuvio 6. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä 8 6 7 Ei 72 63 68 Ei osaa sanoa 20 31 24 Yhteensä (n) 100 (398) 100 (287) 100 (685) Taulukko 23. Käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. Työpaikan toimintasektorin mukaan yksityinen ja julkinen sektori ovat asian käsittelyn vähyydestä samaa mieltä. Yksityisellä puolella vastaajat osasivat useammin sanoa, ettei oppimisvaikeuksia käsitelty, julkisen puolen vastaajat olivat epätietoisempia. (Taulukko 23.) Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita epätietoisempia. (Taulukko 24.) Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleet vastaajia tässä suhteessa. Luottamusmies Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) valtuutettu edustaja Kyllä 6 9 14 7 Ei 68 70 73 69 Ei osaa sanoa 26 21 14 24 Yhteensä (n) 100 (398) 100 (200) 100 (80) 100 (678) Taulukko 24. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. 16
Oppimisvaikeuksien käsittely luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa, % (n=591) 4 14 11 71 Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta kysyttiin myös onko heidän luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessaan käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Noin joka kymmenes vastaaja totesi, että ao. koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia. Valtaosa eli 71 % totesi, ettei asiaa koulutuksessa käsitelty. Yllättävän moni ei ollut saanut tällaista koulutusta. (Kuvio 7.) Suomessa oppimisvaikeuksia käsitellään luottamusmies- ja työsuojelukoulutuksessa huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa (kuvio 8.) Oppimisvaikeuksien käsittely koulutuksessa Suomessa ja muissa maissa, % (n=591) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74 65 16 14 15 9 3 4 Käsitelllään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Suomi Muut maat Kuvio 8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista Suomessa ja muissa maissa, %. 17
Oppimisvaikeuksien käsittely esimieskoulutuksessa, % (n=73) 16 18 4 62 Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 9. Työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko heidän saamassaan esimieskoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Työantajan edustajilta puolestaan kysyttiin, oliko oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista käsitelty heidän saamassaan esimieskoulutuksessa. Vajaa viidennes totesi, että koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Silti työnantajien edustajistakin valtaosa (62 %) totesi, ettei tätä asiaa koulutuksessa käsitellä. (Kuvio 9.) Esimiesten vastaukset eivät tässä suhteessa eronneet minkään taustamuuttujan mukaan tarkasteltuna. 100 80 Käsitelläänkö oppimisvaikeuksia alan työehtosopimuksessa Suomessa ja muissa maissa, %. 93 85 90 60 40 20 0 7 15 Suomi Muut maat Kaikki (n) 10 Kyllä Ei Kuvio 10. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Joka kymmenes vastaaja totesi, että alan työehtosopimuksessa käsitellään oppimisvaikeuksia. Suomalaisista vastaajista näin totesi noin puolet vähemmän kuin muiden maiden vastaajista. (Kuvio 10.) 18
Työsuojeluvaltuutetut vastasivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään alan työehtosopimuksessa (taulukko 25). Muiden taustamuuttujien (vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä, sukupuolijakauma, keski-ikä ja toimintasektori) mukaan eroja ei tässä suhteessa ollut. Luottamusmies Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) valtuutettu edustaja Kyllä 8 16 9 10 Ei 92 84 91 90 Yhteensä (n) 100 (371) 100 (194) 100 (78) 100 (643) Taulukko 25. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Oppimisvaikeuksista puhuminen henkilöstön kanssa Suomessa ja muissa maissa, % 100 89 86 88 80 60 40 20 0 11 14 12 Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 11. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, %. Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla on oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, suomalaisten vastaajien mukaan harvemmin kuin muiden maiden vastaajien (kuvio 11.). Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleen vastaajia tässä suhteessa. 19
Noin kolmasosa vastaajista totesi, että joku on ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. Suomalaiset vastaajat totesivat muiden maiden vastaajia useammin, että näin oli tapahtunut. (Kuvio 12.) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 37 Puhuminen oppimisvaikeuksista työtoverien kanssa Suomessa ja muissa maissa, % 63 24 Suomi Muut maat Kaikki (n) 76 32 68 Kyllä Ei Kuvio 12. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet vastanneiden, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 27 31 41 32 Ei 73 69 59 68 Yhteensä (n) 100 (231) 100 (295) 100 (155) 100 (681) Taulukko 26. Onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Muista taustamuuttujista vain vastaajan työpaikan henkilöstön määrällä oli vaikutusta tähän asiaan. Mitä suuremmasta työpaikasta vastaaja oli, sitä useammin oli joku ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. (Taulukko 26.) 20
Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 16 16 30 18 Ei 30 23 24 27 Ei osaa sanoa/ ei ole otettu puheeksi 54 61 46 55 Yhteensä (n) 100 (379) 100 (196) 100 (79) 100 (654) Taulukko 27. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen jälkeen sovittu tukemisesta työnantajan kanssa, %. Varsin harva vastaaja katsoi myös, että puheeksi ottamisen jälkeen olisi työantajan kanssa sovittu tukemisesta oppimisvaikeuksissa. Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita selkeästi useammin, että näin oli menetelty. (Taulukko 27.) Se, mistä maasta vastaaja oli, ei tässä suhteessa erotellut vastaajia, eivätkä muutkaan taustamuuttujat lukuun ottamatta vastaajien työpaikan henkilöstön määrää. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin oli työnantajan kanssa sovittu tukemisesta oppimisvaikeuksissa. (Taulukko 28.) Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 12 18 26 18 Ei 26 27 28 27 Ei osaa sanoa/ 61 55 47 55 ei ole otettu puheeksi Yhteensä (n) 100 (197) 100 (242) 100 (129) 100 (568) Taulukko 28. Onko oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen jälkeen sovittu tukemisesta työnantajan kanssa työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Luottamusmies Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) valtuutettu edustaja Kyllä 49 57 76 55 Ei 18 13 6 15 Ei osaa sanoa 33 30 18 30 Yhteensä (n) 100 (401) 100 (201) 100 (80) 100 (682) Taulukko 29. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla mahdollista ottaa oppimisvaikeudet puheeksi ja saada niihin apua, %. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oppimisvaikeudet on mahdollista ottaa työpaikalla puheeksi ja saada niihin apua. Työantajia edustavat vastaajat olivat selkeästi muita useammin sitä mieltä, että tällainen on mahdollista. (Taulukko 29.) Tässä suhteessa vastaajat eivät eronneet vastaajan asuinmaan eivätkä muidenkaan taustamuuttujien mukaan, lukuun ottamatta vastaajien työpaikan toimintasektoria. Julkisen sektorin vastaajat katsoivat yksityisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet on mahdollista ottaa puheeksi ja saada niihin apua. (Taulukko 30.) Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä 50 60 54 Ei 18 13 16 Ei osaa sanoa 32 27 30 Yhteensä (n) 100 (401) 100 (288) 100 (689) Taulukko 30. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla mahdollista ottaa oppimisvaikeudet puheeksi ja saada niihin apua, %. 21
n % Työsuojelun toimintaohjelma Kyllä 576 84 Ei 74 11 Valmisteilla 37 5 Yhteensä 687 100 Henkilöstön koulutussuunnitelma Kyllä 414 61 Ei 178 26 Valmisteilla 91 13 Yhteensä 683 100 Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma Kyllä 493 72 Ei 142 21 Valmisteilla 48 7 Yhteensä 683 100 Tasa-arvosuunnitelma Kyllä 430 63 Ei 198 29 Valmisteilla 52 8 Yhteensä 680 100 Taulukko 31. Vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä tai valmisteilla erilaisia ohjelmia tai suunnitelmia. Luottamusmiehiltä, työsuojeluvaltuutetuilta ja työnantajien edustajilta kysyttiin oliko työpaikoilla käytössään erilaisia toimintaohjelmia ja suunnitelmia henkilöstön työkyvyn, työviihtyvyyden tai ammattitaidon parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Työsuojelun toimintaohjelma oli tai se oli valmisteilla miltei 90 prosentilla työpaikoista. Myös varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli miltei 80 prosentilla työpaikoista. Henkilöstön koulutussuunnitelma tai tasa-arvosuunnitelma ei ollut niin usein käytössä, mutta kuitenkin yli 60 prosentissa työpaikoista. (Taulukko 31.) Työsuojelun toimintaohjelma oli useimmiten käytössä suomalaisilla työpaikoilla kuin muun maalaisilla työpaikoilla (kuvio 13). Työsuojelun toimintaohjelma Suomessa ja muissa maissa, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 89 6 75 18 11 5 7 5 Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla 84 Kuvio 13. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma, %. 22
Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 80 89 87 84 Ei 14 6 8 11 Valmisteilla 6 5 5 5 Yhteensä (n) 100 (396) 100 (199) 100 (79) 100 (674) Taulukko 32. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 70 88 96 84 Ei 22 7 1 11 Valmisteilla 8 5 3 5 Yhteensä (n) 100 (229) 100 (300) 100 (156) 100 (685) Taulukko 33. Onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Luottamusmiesten mielestä se ei ollut käytössä yhtä usein kuin muiden mielestä (Taulukko 32). Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kyse, sitä useammin työsuojelun toimintasuunnitelma oli käytössä (taulukko 33). 70 60 50 66 Henkilöstön koulutussuunnitelma Suomessa ja muissa maissa, % 51 61 40 30 20 10 23 11 31 18 26 13 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Kuvio 14. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla henkilöstön koulutussuunnitelma, %. Myös henkilöstön koulutussuunnitelma oli suomalaisten vastaajien mukaan useimmin käytössä kuin muiden maiden vastaajien mielestä kuvio 14). Jälleen oli niin, että mitä suuremmasta työpaikasta oli kyse, sitä useammin henkilöstön koulutussuunnitelma oli käytössä (taulukko 34). 23
Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 46 62 80 61 Ei 39 24 10 26 Valmisteilla 15 14 10 13 Yhteensä (n) 100 (229) 100 (296) 100 (156) 100 (681) Taulukko 34. Onko työpaikalla henkilöstön koulutussuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma Suomessa ja muissa maissa, %. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 77 72 64 26 18 21 10 5 Suomi Muut maat Kaikki (n) 7 Kyllä Ei Valmisteilla Kuvio 15. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma, %. Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli sekin useammin käytössä suomalaisilla työpaikoilla kuin muun maalaisilla työpakoilla (kuvio 15). Malli oli myös useimmin käytössä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla (taulukko 35), luottamusmiesten mielestä malli oli harvemmin käytössä kuin muiden vastanneiden (taulukko 36) ja mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli käytössä (taulukko 37). Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä 70 77 73 Ei 21 19 20 Valmisteilla 9 4 7 Yhteensä (n) 100 (396) 100 (280) 100 (676) Taulukko 35. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma, %. Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 66 81 80 72 Ei 26 14 14 21 Valmisteilla 8 5 6 7 Yhteensä (n) 100 (393) 100 (198) 100 (79) 100 (670) 24
Taulukko 36. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma ja vastanneiden asema työpaikalla, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 55 75 92 72 Ei 38 16 5 21 Valmisteilla 7 9 3 7 Yhteensä (n) 100 (228) 100 (298) 100 (155) 100 (681) Taulukko 37. Onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 50 65 79 63 Ei 43 26 15 29 Valmisteilla 7 9 6 8 Yhteensä (n) 100 (228) 100 (294) 100 (156) 100 (678) Taulukko 38. Onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Niin kuin muidenkin ohjelmien ja suunnitelmien kohdalla, myös tasa-arvosuunnitelma oli käytössä sitä useammin, mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys (taulukko 38). Julkisen sektorin puolella tasa-arvosuunnitelma oli useammin käytössä kuin yksityisen sektorin puolella (taulukko 39). Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä 59 68 63 Ei 33 24 29 Valmisteilla 8 7 8 Yhteensä (n) 100 (391) 100 (282) 100 (673) Taulukko 39. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelma, %. Suunnitelmissa mainittu oppimisvaikeudet Suomessa ja muissa maissa, %. 100 80 60 77 58 70 40 20 11 12 26 16 13 17 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Ei ole tällaisia suunnitelmia Kuvio 16. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko jossakin työpaikan suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %. 25
Vaikka erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia oli vastaajien mukaan työpaikoilla runsaasti käytössä, niissä harvoin mainittiin oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, sillä vastanneiden mukaan vain 13 prosentissa työpaikoissa jossakin näistä asiakirjoista mainittiin oppimisvaikeudet. Muissa maissa kuin Suomessa tällaisia suunnitelmia oli harvemmin, mutta niissä hieman Suomea useammin mainittiin oppimisvaikeudet. (Kuvio 16.) Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 12 12 23 13 Ei 67 73 70 70 Ei ole tällaisia 21 15 7 17 suunnitelmia Yhteensä (n) 100 (381) 100 (194) 100 (80) 100 (655) Taulukko 40. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko jossakin kirjatussa suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Kyllä 10 14 17 13 Ei 67 68 77 70 Ei ole tällaisia 23 18 6 17 suunnitelmia Yhteensä (n) 100 (223) 100 (291) 100 (150) 100 (664) Taulukko 41. Onko jossakin kirjatussa suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Työnantajan edustajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeudet mainittiin jossakin ohjelmassa tai suunnitelmassa. Toisaalta erityisesti luottamusmiehet ilmoittivat työnantajaa useammin, että tällaisia ohjelmia tai suunnitelmia ei ole käytössä. (Taulukko 40.) Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kyse, sitä useammin vastaajat ilmoittivat oppimisvaikeuksia mainittavan ohjelmissa tai suunnitelmissa. Toisaalta mitä pienemmästä työpaikasta oli kyse, sitä useammin vastaaja totesi, ettei tällaisia ohjeita tai suunnitelmia ole. (Taulukko 41.) Kaikki (n=693) 13 87 Kyllä Ei Kuvio 17. Otetaanko oppimisvaikeudet huomioon ohjeiden ja muun materiaalin laadinnassa Suomessa ja muissa maissa, %. Vain 13 prosenttia vastanneista totesi, että oppimisvaikeudet otetaan huomioon ohjeiden tai muun materiaalin laadinnassa kuvio 17). Mikään taustamuuttuja ei erotellut tässä suhteessa vastaajia. 26
4.4 Tietämys oppimisvaikeuksien tukemisesta Vastaajista kolmannes katsoi tietävänsä, mistä saa apua ja neuvoja oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta. Työnantajia edustavat vastaajat totesivat muita useammin tietävänsä, mistä tukea ja neuvoja saa. (Taulukko 42.) Muut taustamuuttujat eivät tässä suhteessa erotelleet vastaajia. Luottamusmietuutettu Työsuojeluval- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 30 33 48 33 Ei 70 67 52 67 Yhteensä (n) 100 (393) 100 (200) 100 (79) 100 (672) Taulukko 42. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, tietävätkö he mistä saa apua ja neuvoja oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta, %. Tukimuotojen tunteminen Suomessa ja muissa maissa, % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 81 78 73 27 22 19 Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 18. Tunteeko vastaaja yhteiskunnan tai järjestöjen tarjoamia tukimuotoja oppimisvaikeuksiin Suomessa ja muissa maissa, %. Runsas viidennes vastaajista totesi tuntevansa yhteiskunnan tai järjestöjen tarjoamia tukia oppimisvaikeuksiin. Muiden maiden vastaajat katsoivat tuntevansa näitä tukia useammin kuin suomalaiset vastaajat. (Kuvio 18.) Muut taustamuuttujat eivät tässä suhteessa erotelleet vastaajia. 27
4.5 Työpaikan tuki henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia Vastuksista ilmeni, että työpaikoilla ei ole kovin paljon käytössä keinoja tai tapoja tukea työntekijää oppimisvaikeuksissa. Vajaa puolet vastanneista totesi, että oppimisvaikeuksissa tuetaan heidän työpaikoillaan. Noin viidennes totesi, että ei tueta, eikä ole tarvettakaan ja pienempi osuus oli niitä, joiden mielestä ei tueta, vaikka olisikin tarvetta. Osa vastanneista ei osannut ottaa kantaa tukemiseen. (Kuvio 19.) Oppimisvaikeuksissa tukeminen, % (n=684) 21 47 14 18 Ei, eikä tarv. Ei,vaikka tarv. En osaa sanoa Tuetaan Kuvio 19. Vastaajien käsitys siitä tuetaanko heidän työpaikallaan oppimisvaikeuksissa, %. Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Ei tueta, eikä siihen ole 19 23 26 21 tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta 18 10 4 14 olisi Ei osaa sanoa 19 17 10 18 Tuetaan 44 50 60 47 Yhteensä (n) 100 (391) 100 (199) 100 (78) 100 (668) Taulukko 43. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä tuetaanko työpaikalla oppimisvaikeuksissa, %. Työnantajan edustajat olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla tuetaan oppimisvaikeuksia omaavia työntekijöitä. Toisaalta heissä oli myös suhteellisesti eniten niitä, jotka totesivat, ettei tueta, koska siihen ei ole tarvettakaan. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita useammin sitä mieltä, ettei oppimisvaikeuksissa tueta, vaikka siihen olisi tarvetta. (Taulukko 43.) Jos jossakin työpaikan ohjelmassa tai suunnitelmassa on mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, oppimisvaikeuksissa vastaajien mukaan myös tuetaan (taulukko 44). Vahvimmin tuetaan myös niissä työpaikoissa, joissa oppimisvaikeudet otetaan huomioon jo työpaikan ohjeiden ja muun materiaalin laadinnassa (taulukko 45). Tämä tukee sitä, että oppimisvaikeudet pitäisi ottaa huomioon jo erilaisissa työpaikan yleisissä ohjeissa ja suunnitelmissa. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kyse, sitä useammin vastaajat katsoivat, että työpaikalla tuetaan oppimisvaikeuksissa (taulukko 46.) 28
On mainittu Ei ole mainittu Ei ole tällaisia suunnitelmia Kaikki (n) Ei tueta, eikä siihen ole 9 23 23 21 tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta 6 15 23 15 olisi Ei osaa sanoa 3 19 20 17 Tuetaan 82 44 34 47 Yhteensä (n) 100 (87) 100 (453) 100 (109) 100 (649) Taulukko 44. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla sen mukaan, onko jossakin työpaikan ohjelmassa tai suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %. Otetaan huomioooon Ei oteta huomi- Kaikki (n) Ei tueta, eikä siihen ole 14 22 21 tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta 3 16 15 olisi Ei osaa sanoa 8 18 17 Tuetaan 75 44 47 Yhteensä (n) 100 (87) 100 (572) 100 (659) Taulukko 45. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla sen mukaan, otetaanko oppimisvaikeudet huomioon työpaikan ohjeiden ja muun materiaalien laadinnassa, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Ei tueta, eikä siihen ole 34 14 13 21 tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta 12 18 10 14 olisi Ei osaa sanoa 15 21 17 18 Tuetaan 38 47 60 47 Yhteensä (n) 100 (227) 100 (301) 100 (154) 100 (682) Taulukko 46. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. 29