Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HLJ-suunnittelualue Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta (HLJ) Suunnittelee ja järjestää toimialueensa joukkoliikenteen ja edistää sen toimintaedellytyksiä
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Pohjautuu lakiin alueiden kehittämisestä sekä HSLperussopimukseen. Strateginen, pitkän tähtäimen suunnitelma. Suuntaa seudullista liikennepolitiikkaa. Kehittää liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Osapuolten yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämispolusta ja lähikauden toimenpiteistä. Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä sekä MAL-aiesopimusten laadinta- ja seurantaprosessia.
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 HSL:n hallitus 29.3.2011 KUUMA-hallitus 19.4.2011
Kehittämistaso 3 Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Käytetään monipuolisesti ja tehokkaasti taloudellisia ohjauskeinoja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi ja toimivuuden turvaamiseksi. Laaditaan joukkoliikenteen uusi yhteinen taksa- ja lippujärjestelmä ja laajennetaan sitä kuntien päätösten mukaisesti. Toteutetaan monipuolisia liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä. Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Luodaan kuntien ja valtion yhteinen seudullinen, joukkoliikennettä suosiva tariffipolitiikka. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla ja hinnoittelulla ohjataan liikennejärjestelmän käyttöä. Otetaan käyttöön liityntäpysäköinnin reaaliaikainen informaatiojärjestelmä ja reittiopas sekä integroidaan liityntäpysäköinnin maksaminen lippujärjestelmään.
HLJ 2011:n vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnin tulosten mukaan ruuhkamaksulla voidaan: hillitä liikennemäärän kasvua, lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, vähentää ruuhkautumista ja lyhentää matka-aikoja ja parantaa saavutettavuutta ja alentaa ruuhkautumisesta aiheutuvia matka-aikakustannuksia.
HLJ 2011 -suunnitelma HLJ 2011 -suunnitelmassa todetaan: Taloudellisia ohjauskeinoja käytetään monipuolisesti ja tehokkaasti liikennejärjestelmän toimivuuden ja kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi liikenteen kysynnänohjauksen, päästöjen vähentämisen ja rahoituksen järjestämisen osalta. Liikenteeltä mahdollisesti kerättävät käyttömaksut tulee ohjata joukkoliikenteen edistämiseen ja joukkoliikennettä tukeviin investointeihin sillä seudulla, jolta ne kerätään. Tavoitteiden toteutumiseen liittyviä epävarmuuksia: Taloudellisella ohjauksella ja etenkin ruuhkamaksun käytöllä olisi merkittävä ja valtaosin myönteinen vaikutus monen kärkitavoitteen toteutumiseen.
Maankäyttösuunnitelmaprosessi Helsingin seudun visio MAL 2020 toteutusohjelma HLJ 2015 -prosessi HLJ 2011 + jatkotyöt, MAL-työ Ja muut lähtökohdat MAL 2050- strategiset linjaukset Rajaton metropoli KUUMAkehityskuva Alustavat maankäyttöarviot vaikuttamaan HLJ-prosessiin HLJ-strategiaselvitys Lisätarkastelut ja seudullinen yhteensovittaminen T Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu Osastrategioiden täsmentäminen Maankäytön rakennemalli Väestö Asuminen Elinkeinot Palvelut Viher- ja luontoalueet Vaikutusten arviointi SOVA Suunnitelman luonnos Tietopohja ja tulokset HLJ-luonnoksen valmisteluun HLJ-kehittämisstrategia MAL-yhteistyö Kestävät kulkumuodot Liikkumisen ohjaus ja hallinta Operointi ja ylläpito Tieliikenteen ratkaisut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma HLJ 2015 -luonnos MALaiesopimus 2016-2019 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015
HLJ 2015:n Nykytilaselvitys Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteita Helsingin seudun voimakas kasvu Yhdyskuntarakenteen hajautuminen Tie- ja katuverkon ruuhkautuminen Joukkoliikenteen kilpailukyvyn heikkeneminen Liikenneturvallisuus ja ympäristöhaitat edelleen haasteena Liikennejärjestelmän rahoituksen turvaaminen Toimintaympäristön vahvistuneita muutossuuntia Seudullisuus (mm. MALPE -ajattelu) Kokonaisuuden hallinnan merkitys, yhteistyö ja sitoutuminen (MALyhteistyö) Solmukohtien ja poikittaislinjojen kehittäminen, saavutettavuus Toimivuus ja käyttäjälähtöisyys Talousajattelu ja ohjaavuuden merkitys, oikeudenmukainen hinnoittelu Vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja priorisointi.
Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun sisällä
Kulkutapajakauma Helsingin seudulla vuosina 2008 ja 2012 Kulkutapajakauma Helsingin seudull
HLJ-Barometri: HLJ 2011 tavoitteiden kannatus Joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannettava Moottoriajoneuvoliikenteen kasvua hillittävä Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannettava Turvallisuutta tulee parantaa Asunnot, palvelut ja työpaikat tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle Liikennemelua on vähennettävä Terveydelle haitallisia päästöjä on vähennettävä Ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä on vähennettävä
Koko Helsingin seudulle luodaan yhtenäinen joukkoliikenteen matkalippu- ja informaatiojärjestelmä (HLJ 2011) Kaikista asukkaista 78 % kannattaa ja 9 % ei kannata KUUMA seudulla 91 % asukkaista kannattaa toimenpidettä Miehet kannattavat väittämää hiukan naisia useammin
Tieliikenteeltä kerätään ruuhkamaksuja ja varat ohjataan joukkoliikenteen kehittämiseen
Mitä liikennemuotoa haluaisit kehitettävän nykyistä enemmän. Valitse 1 2 vaihtoehtoa.
POLISE Kaupunkiseudut Tukholma Selvitysmiehiä ja suuria päätöksiä Helsinki - Seudullisen suunnittelun ja yhteistyön laajeneminen vaiheittain Göteborg Autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi Kööpenhamina Sormimalli ohjaa liikenteen ja maankäytön suunnittelua Oslo Tietulleilla seudun rahoitusta investointeihin ja joukkoliikenteen hoitoon
Liikennejärjestelmäpakettien rahoitus eri pohjoismaisissa kaupungeissa (POLISE) Oslo Göteborg Tukholma tietullit 1990 tieinvestointien rahoittamiseksi vuodesta 2002 myös joukkoliikenneinvestointeihin vuodesta 2008 lähtien vähintään 25 % joukkoliikenteen investointeihin ja hoitoon Tietullien osuus paketin kokonaisrahoituksesta nyt noin 45 % Valtio 50 %, ruuhkavero 41%, Göteborg 4 %, 3 % seutuhallinto, 2 % maankäyttömaksut Ruuhkavero (netto) 600-700 milj. SEK tieinvestointien rahoittamiseen Kööpenhamina Esimerkkinä metron rahoitus: liikennöinnin tuotto 41 %, tonttien myyntitulot 39 %, kiinteistövero 15% ja avustukset 5%
Johtopäätöksiä 1/2 Helsingin seutu tulee kasvamaan voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä: Asukasmäärän ja työpaikkojen kasvu Tieliikenteen kasvu ja ruuhkautuminen Joukkoliikenteen kilpailukyky Taloudellisen ohjauksen tarve kasvaa: Kysynnän ohjaus, liikkumistavan valintaan ja liikenteen päästöihin vaikuttaminen Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitus
Johtopäätöksiä 2/2 Taloudellisia ohjauskeinoja tulee käyttää monipuolisesti liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi ja toimivuuden turvaamiseksi. Liikenteeltä mahdollisesti kerättävät käyttömaksut tulee ohjata joukkoliikenteen edistämiseen ja joukkoliikennettä tukeviin investointeihin sillä seudulla, jolta ne kerätään.
Kiitos! Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja www.hsl.fi/hlj