Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008
Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue 6 2.1 Sijainti 6 2.2 Osayleiskaavan maankäyttö 7 2.3 Liikennemäärät nykytilanteessa 8 2.4 Maankäytön kytkeytyminen liikenneverkkoon 9 3. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 11 3.1 Osayleiskaava-alueen liikennetuotoksen laskentaperusteet 11 3.2 Osayleiskaava-alueen liikennetuotos v.2030 11 3.3 Osayleiskaava-alueen liikenteen suuntautuminen 13 3.4 Muut liikenne-ennusteessa huomioidut seikat 13 3.5 Liikenne-ennuste vuodelle 2030 13 4. Ajoneuvoliikenne 15 4.1 Ajoneuvoliikenteen yhteydet nykytilanteessa 15 4.2 Ajoneuvoliikenteen liikenneverkon kehittämistoimenpiteet 15 4.3 Ajoneuvoliikenteen sujuvuus v.2030 17 5. Kevyt liikenne 18 5.1 Kevyen liikenteen nykyverkko 18 5.2 Kevyen liikenteen verkon kehittämistoimenpiteet 18 5.3 Kevyen liikenteen yhteydet v.2030 19 6. Joukkoliikenne 20 6.1 Joukkoliikenteen nykyiset reitit ja pysäkit nykytilanteessa 20 6.2 Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet 21 6.3 Joukkoliikenne v.2030 21 7. Muuta 22 7.1 Erikoiskuljetusreitit 7.2 Huolto- ja tavaraliikenne 22 22 7.3 Pelastusreitit 22 7.4 Melu ja päästöt 23 7.5 Liikenteen rauhoittamistarpeet 23 7.6 Esteettömyyden aiheuttamat vaatimukset 23 7.7 Rakentamiskustannukset 23 Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Tiivistelmä Taustaa Jyväskylän kaupungin tavoitteena on rakentaa Eteläportista monipuolinen ja hallittu Jyväskylän seudun eteläinen kaupan ja työpaikkojen keskus. Eteläportti täydentää nykyisen Keljon keskuksen kanssa seudun eteläistä kaupan tarjontaa ja muodostaa vastapainon kaupungin pohjoispuolelle sijoittuneille Seppälän ja Palokan-Kirrin kaupan keskuksille. Tavoitteena on myös monipuolistaa sekä koko eteläisen kaupunkiseudun että Eteläportin lähialueiden eli Keljonkankaan asumisvaltaista maankäyttöä. Eteläportin alue tullaan toteuttamaan useassa vaiheessa, jonka vuoksi yleiskaavan keskeisiä kaupallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu vuoden 2030 tilanteessa. Kaupallinen kehittäminen käynnistyy yleiskaavan KM-1 ja KM-2 korttelialueilla ja vastaavasti työpaikkarakentaminen on käynnistynyt alueen eteläosassa. Eteläportin osayleiskaavan maankäyttö Osayleiskaavasta on vuoteen 2030 mennessä arvioitu toteutuvan enimmillään 310 000 kerrosneliömetriä, josta valtaosa (163 400 k-m2) on kaupallista maankäyttöä. Alueelle sijoittuu vajaan 50 000 k-m2 kokoinen kauppakeskuksen ja hypermarketin alue. Lisäksi alueelle sijoittuu merkittävästi työpaikka- ja teollisuusrakentamista. Osayleiskaavan maankäyttö aiheuttaa merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Eteläportin osayleiskaava-alue ja sen kytkeytyminen liikenneverkkoon Eteläportin osayleiskaava-alue sijaitsee valtatien 9 varrella noin Jyväskylän ja Muuramen puolessa välissä. Osayleiskaava-alue liittyy Keljonkankaan eritasoliittymän kautta valtatielle 9. Eritasoliittymässä olevan Eteläväylän (mt 6110) kautta Keljonkankaan ja Säynätsalon suuntiin. Valtatiellä 9 on rinnakkaistie valtatien itäpuolella Keljosta Muurameen. Valtatiellä 9 liikkuu nykyisin Keljonkankaan eritasoliittymän pohjoispuolella noin 22 700 ajon./vrk ja eteläpuolella 15 500 ajon./vrk. Eteläväylällä kulkee noin 7 200 ajon./vrk. Alueen ajoneuvoliikenteen yhteyksiä muuhun liikenneverkkoon on suunniteltu parannettavan kahden uuden liikenneyhteyden avulla vuoteen 2030 mennessä: 1) Eteläväylän jatko luoteeseen Keuruuntien suuntaan ja 2) valtatien 9 rinnakkaiskatu vt 9 länsipuolelle etelän suuntaan. Maankäytön aiheuttamat vaikutukset ajoneuvoliikenteeseen Talvilauantaina v.2030 Eteläportin osayleiskaava-alueen maankäyttö aiheuttaa enimmillään noin 16 400 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Alueelle suuntautuvista matkoista hieman yli 80 % tehdään henkilöautolla. Eteläväylän ja alueen sisäisen katuverkon kannalta liikenneverkon mitoittava ajankohta on lauantaina puolenpäivän jälkeen. Talvilauantain huipputunnin aikana enimmäismaankäytöllä alue tuottaa noin 2100 ajoneuvokäyntiä huipputunnissa. Liikenne-ennuste kuvaa osayleiskaavan enimmäismaankäytön mukaista liikennetilannetta vuonna 2030. Todennäköistä on, että maankäyttö ei toteudu osayleiskaavan esittämässä laajuudessa. Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä 1
Kaupallinen maankäyttö aiheuttaa yli 85 % ajoneuvomatkoista. Hypermarketin ja kauppakeskuksen alue tuottaa osayleiskaavan osa-alueista eniten ajoneuvoliikennettä. Kaava-alueen liikenteestä arvioidaan suuntautuvan valtatien 9 kautta Jyväskylään 55 % ja Tampereelle 25 %. Eteläväylän kautta itä- ja länsisuuntiin kulkee molempiin noin 10 % ajoneuvoliikenteestä. Vuoteen 2030 mennessä valtatien 9 liikennemäärän arvioidaan kasvavan osayleiskaava-alueen johdosta Keljonkankaan eritasoliittymän pohjoispuolella 14 400 ajon./vrk ja eteläpuolella 7000 ajon./vrk. Valtatien 9 liikennemäärät suunnilleen kaksinkertaistuvat nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ollen tällöin Keljonkankaan eritasoliittymän eteläpuolella noin 28 400 ja pohjoispuolella 46 600 ajon./vrk. Kuva 1. Keskimääräinen vuorokausiliikenne nykytilanteessa ja v.2030. Ajoneuvoliikenteen liikenneverkon kehittäminen osayleiskaava-alueella Valtatien 9 Keljonkankaan eritasoliittymään rakennetaan kaksi uutta ramppia palvelemaan Jyväskylän ja osayleiskaava-alueen välistä liikennettä. Eteläväylän kaistoja lisätään nykyisestä. Vt 9 länsipuolelle rakennetaan rinnakkaiskatu (Kauramäentie-Härköojantie). Molempiin eritasoliittymän ramppiliittymiin rakennetaan valo-ohjaus. Muuten liittymät ovat pääosin kierto- ja suuntaisliittymiä. Ajoneuvoliikenteen arvioidaan toimivan vuoden 2030 liikenne-ennusteella, koska se toimi liikennesuunnitelman yhteydessä suuremmalla liikenne-ennusteella. Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä 2
Kevyt liikenne osayleiskaava-alueella Eteläväylän eteläpuolella on nykyisin kevyen liikenteen väylä. Kevyelle liikenteelle tehdään erilliset kevyen liikenteen väylät Eteläväylälle puuttuvin osin Keljonkankaantieltä Kauramäentielle asti. Lisäksi kevyellä liikenteellä on alikulkuyhteys vt 9 ali noin 750 metriä Keljonkankaan eritasoliittymän pohjoispuolella, joka yhdistetään Eteläportin alueen kevyen liikenteen verkkoon. Härköojantien-Kauramäentien itäreunaan tehdään kevyen liikenteen väylä, jolloin kevyellä liikenteellä on osayleiskaava-alueella yhtenäinen ja jatkuva verkko. Kevyen liikenteen risteämiset tehdään Eteläväylällä sekä Keljonkankaan eritasoliittymässä pääreiteillä eritasoon viiden uuden alikulkukäytävän avulla. Vuoteen 2030 mennessä kevyellä liikenteellä on kattavat ja turvalliset kulkuyhteydet osayleiskaava-alueella ja kevyelle liikenteelle muodostuu yhtenäinen verkko. Joukkoliikenne osayleiskaava-alueella Joukkoliikenteen vuoroja kulkee noin kilometrin säteellä vt 9 Keljonkankaan eritasoliittymästä arkivuorokaudessa nykyisin noin 100 vuoroa suuntaansa. Keljonkankaan eritasoliittymässä on neljä linja-autopysäkkiä, minkä lisäksi Eteläväylällä sekä Keljonkankaantien, Säynätsalontien, Muuramentien ja Eteläväylän liittymässä on yhteensä kuusi muuta pysäkkiä. Eteläportin alueen oletetaan olevan maankäytön toteutuessa joukkoliikennevyöhykettä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Valtatie 9 mahdollistaa nopeat joukkoliikenneyhteydet alueelle. Alueelle tuodaan paikallisliikenteen palveluja Jyväskylän kaupungin suunnasta. Eteläportin alue toimii aluksi joukkoliikenteen kääntöpaikkana ja myöhemmin joukkoliikennereittejä jatketaan rinnakkaiskadun kautta Muuramen suuntaan. Joukkoliikenteelle sijoitetaan korkeatasoiset pääpysäkit Eteläväylälle alueen maankäytön kannalta keskeisimmälle kohdalle. Valtatien 9 itäpuolella rampeille on mahdollista rakentaa joukkoliikennepysäkki, jolloin moottoritietä käyttävä joukkoliikenne ei joudu kulkemaan valo-ohjatun ramppiliittymän kautta. Pysäkeiltä rakennetaan yhteydet kevyen liikenteen verkkoon. Joukkoliikenteen puitteet mahdollistavat joukkoliikenteen hyvät toimintaedellytykset. Muuta Eteläportin tuottaman liikenteen kasvu valtatiellä 9 etenkin Keljonkankaan eritasoliittymästä pohjoiseen lisää jonkin verran keskimääräisen vuorokausiliikenteen aiheuttamaa meluhaittaa. Koska kaupallisen liikenteen huipputuntiliikenne sijoittuu lauantaille ja kauppojen aukiolo on mahdollista osalla vuotta myös sunnuntaina, lisääntyy liikennemelu nykyisestään myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Eteläportin ensimmäisen vaiheen tie- ja katuyhteyksien kustannuksiksi arvioidaan yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset sisältävät kohteiden suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset sekä rakennuskustannukset. Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä 3
Kuva 2. Liikenneverkon kehittämistoimenpiteet. Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä 4