KIRJASTOVERKKOSELVITYS 2014-2025 22.4.2014

KIRJASTOVERKKOSELVITYS 2014-2025 22.4.2014

2 SISÄLTÖ DIA Johdanto 3-5 Työryhmä 6 Aikataulu 7 Selvityksen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi 8 Väestöennuste 9 Kirjastoverkko 2010 10 Kirjastoverkon muutokset 2010-2013 11 Kirjastoverkko toimipisteittäin 12-13 Ehdotus kirjastoverkon muutoksista vuoteen 2025 14-15 Tilapalvelun näkökulma 16 Kirjastoverkon muutokset 2014-2025 17 Kirjastoverkko 2014-2025, alueellinen tarkastelu 18 Kirjastopalvelujen saavutettavuus 19 Verkkoratkaisun vaikutukset kirjastojen toimintaympäristöön 20 Verkkoratkaisun vaikutukset tilakustannuksiin 21-22 Johtopäätökset 23 Liitteet Liite 1: Kävijä- ja lainausmäärät Liite 2: Tietoa vertailukaupunkien kirjastoista

3 JOHDANTO 1/3 Kirjastoverkko koostuu Jyväskylässä pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, 9 lähikirjastosta, 1 pienkirjastosta ja 3 kirjastoautosta. Pääkirjasto on näistä sekä tiloiltaan suurin että eniten käytetty. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokonaislainaus v. 2013 oli lähes 3 miljoonaa lainaa, joista 43 % rekisteröitiin pääkirjastossa. Käytetyimmät toimipisteet suuruusjärjestyksessä ovat pääkirjasto, Palokan aluekirjasto, Vaajakosken aluekirjasto, kirjastoautot ja Kortepohjan lähikirjasto. Lainauksiltaan pienimmät puolestaan pienuusjärjestyksessä ovat Vesangan lähikirjasto, Lohikosken pienkirjasto, Korpilahden lähikirjasto sekä Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot (toiminta lakkaa huhtikuussa 2014). Fyysisen kirjastoasioinnin rinnalle on tullut verkkopalvelut. Verkkokäyntejä oli v. 2013 yli 3 miljoonaa kertaa ja jokainen kaupunkilainen asioi kirjaston verkkopalveluissa vuosittain yli 20 kertaa.

4 JOHDANTO 2/3 Kirjastoverkkoselvityksen päivitys on käynnistetty valtuuston hyväksyminen palvelulinjausten 2013 2016 ja vuoden 2014 talousarvion pohjalta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt palvelulinjaukset 2013-1016 (kv 30.9.2013/124), joissa linjataan muun muassa kaupunginlaajuisten palveluverkkojen periaatteista. Palveluverkkolinjausten mukaan alueellisten palvelujen keskittymät sijoittuvat Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Alueellisesti järjestettäviä palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja pääosa nykyisistä terveysasemien vastaanotoista. Alueellisina lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Kaupungin talousarvioon 2014 sisältyy talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014 2016 (kv 2.12.2013/147). Siinä on kirjattu kirjastoverkkoa koskevana asiana : Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastotiloista ja toiminnasta nykyisessä laajuudessaan luovutaan. Kirjastopalveluiden sijoittuminen mahdollisen monipalvelupisteen yhteyteen Kuokkalassa selvitetään. Kypärämäessä selvitetään kirjastopalveluiden sijoittuminen kaupungin omiin tiloihin, esimerkiksi Kypärämäen koulun tiloihin. Lisäksi siinä on kirjattu kirjastoverkkoa koskien ratkaisuja, joita valmistellaan toteutettavaksi 2014 2016: Monipalvelupisteet sijoittuvat Tikkakoskelle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Huhtasuolle, niihin sijoittuvia palveluja ovat mm. terveyspalveluista neuvola, kouluhammashoito sekä terveyshoitaja- ja lääkäripalvelut, sivistyspalveluista pienkirjasto ja nuorisotila, keskushallinnosta yhteispalvelupiste. Selvitetään monipalvelupisteen tarve ja mahdollinen sijoittuminen Kuokkalaan. Monipalvelupisteiden lopullinen laajuus määritellään aluekohtaisesti ja vastuualueiden kanssa. Pääkirjaston lisäksi aluekirjastoiksi jäävät Palokan ja Vaajakosken kirjastot. Monipalvelupisteiden yhteyteen jäävät Korpilahden, Tikkakosken, Säynätsalon ja Huhtasuon kirjastot. Kaikki muut toimipisteet arvioidaan ja päätetään keväällä 2014.

5 JOHDANTO 3/3 Palvelulinjaukset ja talouden tasapainottamisohjelma edellyttävät selvittämään kirjastoverkon tiheyttä sekä myös kirjastojen käytössä olevien tilojen määrän ja tilankäytön tehokkuuden uudelleen arviointia. Palveluverkkojen päivityksen perustana on väestöennuste ja palvelurakenteen muutokset. Kirjastoverkkoa on tarkasteltu alueittain (keskusta ja lähikeskukset, pohjoinen, Itäinen, läntinen ja eteläinen). Alueellinen jaotus perustuu kaupungin kasvusuuntiin sekä toimiviin liikenneyhteyksiin suuraluilla ja kyseisiltä alueilta keskustaan, mm. pääliikenneväyliin, joukkoliikenne yhteyksiin ja kevyen liikenteen väyliin. Monipalvelupisteistä on laadittu Selvitys monipalvelupisteistä 2014, joka tulee hallinnolliseen käsittelyyn kevään 2014 aikana. Selvityksessä on esitetty monipalvelupisteiden sijainti ja laajuus Tikkakoskella, Huhtasuolla, Säynätsalossa ja Korpilahdella. Näissä kaikissa monipalvelupisteissä on mukana kirjastopalvelut.

6 TYÖRYHMÄ Kirjastoverkkoselvitys 2014-25 päivitettiin palvelulinjausten ja talousarvion kirjausten pohjalta yhteistyössä sivistyspalveluiden vastuualuejohtaja Ari Karimäen, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisman ja Jyväskylän Tilapalvelusta suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimon kanssa. Väestöennusteet ja saavutettavuustarkastelun laati kaavoitustutkija Hannu Onkila. Selvityksen kustannusvertailut ja taloudellisuuslaskelmat kokosi projektipäällikkö Raili Kuosmanen / Haahtela Oy.

7 AIKATAULU Selvitystyö aloitettiin helmikuussa 2014. Monipalvelupisteiden asukastilaisuudet on pidetty Säynätsalossa 5.2.2014, Huhtasuolla 11.2.2014, Tikkakoskella 18.2.2014 ja Korpilahdella 19.3.2014. Kirjastoverkkoselvitystä hallinnolliset käsittelyt etenevät seuraavasti: 9.4. kirjaston johtoryhmä 10.4. kulttuuri- ja liikuntapalveluiden johtoryhmä 15.4. sivistyksen johtoryhmä 16.4. henkilöstöpalaveri pääkirjastolla 23.4. iltakouluasiana kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan 24.4. yleisötilaisuus pääkirjastolla klo 18-20 Tilaisuus videoidaan suorana, katsottavissa osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/tilaisuus, live-kommentointi twitterissä #kirjastoverkkojkl 24.4.-9.5. otakantaa.fi -keskustelu, sekä virallinen palaute kirjaamoon, mahdolliset viranomaislausunnot, lautakunnista ja johtokunnista 13.5. tiedoksi asiana Tilapalvelun johtokuntaan 21.5. päätösasiana kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan

8 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI Kirjastoverkkoselvityksen 2014 tavoitteet: kehittää laadukas ja saavutettava kirjastoverkko saada aikaan kuntatalouden säästöjä Tavoitteiden saavuttamiseksi: huomioitiin palvelulinjaukset ja talouden tasapainottamisohjelma sekä edellisen kirjastoverkkoselvityksen linjaukset huomioitiin arvioitu väestökehitys ja muutos kirjastoverkon saavutettavuudessa arvioitiin pienkirjastojen toiminnallisuutta arvioitiin kirjastojen tilankäytön tehokkuutta ja tilojen yhteiskäyttöä, mm. monipalvelupisteet arvioitiin nykyisten toimitilojen peruskorjaus- ja muutostarpeita ja pyrittiin minimoimaan investointitarve

9 Väestönkasvu 2012-2025 VÄESTÖENNUSTE Palveluverkon suunnittelussa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen strategisissa kehittämissuunnitelmissa tehdyt linjaukset. Suunnitelmista keskeisin on Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotus, jossa on osoitettu kaupunkirakenteen pitkän tähtäimen laajenemissuunnat. Sitovat suunnitelmat siitä, mihin Jyväskylässä tulevaisuudessa rakennetaan, mikä on eri alueiden maankäyttöpotentiaali ja millaisia väestömuutoksia alueilla on odotettavissa, luovat lähtökohtia palveluverkoissa tarvittaville muutoksille. Jyväskylän kaupungin yleiskaava: http://www.jkl.fi/kaavoitus/yleiskaava Selvityksessä käytetyt väestöarviot pohjautuvat Kymppi R 2013- maankäytön toteuttamisohjelmaan. Ennustettu väestönkasvu 2012-2025 7 000 6 000 6 075 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 793 2 341 948 3 561 1 2 3 4 5 Läntinen alue Pohjoinen alue Itäinen alue Eteläinen alue Keskusta ja lähikeskukset Tarkastelualue Lähde: Tilastokeskuksen väestöarvio 2012. Jyväskylän kaupunki on tarkistanut ennustetta toteutuneeseen kehitykseen ja tuleviin rakentamissuunnitelmiin peilaten.

10 KIRJASTOVERKKO 2010 Edellinen Kirjastoverkkoselvitys laadittiin vuonna 2010. Se pohjautui vuonna 2009 laadittuun toiminnalliseen kirjastoverkkoselvitys. (http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/38693_kirjastoverkk oselvitys_net131009.pdf http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/38561_ki rjastoverkko_loppuraportti_11052010_ja_liitteet.pdf ja http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/40504_ki rjastoverkko_jatkoselvitys_20100831.pdf). Tuolloin kirjastoverkon kehittämiselle asetettiin kaksi tavoitetta: kirjastotiloja tulee vähentää 1.600 m² eli 10 % nykyisistä kirjastotiloista ja kirjastojen toimintamenojen tavoitetason tulee olla ns. 10-kuntien keskiarvo ilman pääkaupunkiseutua. Selvityksessä esitettiin 2 vaihtoehtoa siten, että 15 kirjaston sijaista jäisi joko 8 tai 10 toimipistettä. Jyväskylän kulttuurilautakunnan käsittelyn jälkeen tehdyssä jatkoselvityksessä puolestaan esitettiin, että kaupunkiin jäisi 12 toimipistettä: lakkautettaviksi esitettiin Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot ja Keltinmäen lähikirjasto. Kirjastotiloja on vähentynyt 2009-2013 kaikkiaan 1600 m². Uusi Palokan aluekirjasto kasvatti tiloja 1400 m2, joten nettovähennys on noin 200 m². Tilamuutokset on lueteltu seuraavassa diassa. Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastojen toiminta lakkaa 16.4.2014 valtuuston 2.12.2013 päätöksen mukaan. Kirjaston toimintamenot ovat pysyneet ennallaan vertailukaupunkeihin nähden. Edellisen kirjastoverkkoselvityksen aikana sekä vuonna 2013 Jyväskylän kirjastomenot olivat vertailukaupungeista toiseksi suurimmat. Valtakunnallisissa vertailutilastoissa ei vielä näy Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastojen toiminnan loppuminen huhtikuussa 2014.

11 KIRJASTOVERKON MUUTOKSET 2010-2013 Kirjastoverkkoselvityksen 2010 jälkeen kirjastopalveluiden käytössä olevat tilat ovat vähentyneet ja keskeisimmät muutokset ovat: - Pääkirjaston pohjakerrokseen on sijoitettu Keski-Suomen museon arkistotilaa (2013) - Pääkirjastoon on sijoitettu kahden kirjastoauton tallitilat ja Korpilahden kirjastoautotallista on luovuttu (2013) - Palokan uusi aluekirjasto on valmistunut (2012) - Yhteispalvelupisteiden tilat on rakennettu Vaajakosken ja Tikkakosken kirjaston tiloihin (2010-2011) - Pääkirjaston yhteydessä olevasta autohallista on luovuttu (2011) - Kirjastoautojen reittejä on kehitetty asutusten muutokset huomioiden kirjastoautotoiminnan kehittämishankkeen (2011) yhteydessä

12 KIRJASTOVERKKO TOIMIPISTETYYPEITTÄIN 1/2 Pääkirjasto: keskustassa avoinna arkisin klo 20 saakka, avoinna myös lauantaisin, lehtilukusali myös sunnuntaisin kokoelma on laaja ja sisältää eri aineistoja tiloihin sisältyy kokoontumis- ja opiskelutiloja kaupunkilaisten käytettäviksi monipuoliset palvelut: tarjoaa keskitettyjä palveluita ja erikoistuneita toimintoja (hankinta, luettelointi, musiikkiosasto yms) ylläpitää koko kirjastolaitoksen aineistovarastoa kirjaston automaatio kehittynyttä (lainaus, palautus) mitoitus: 100 m² / 1.000 asukasta. Asukkaista 50% lasketaan käyttäjiksi, huomioidaan myös keskitettyjen toimintojen tilantarve. Tilantarve n. 6.600 m² Aluekirjasto: toiminta-alueen väestöpohja 15 000 asukasta avoinna arkisin klo 19 saakka, avoinna myös lauantaisin alueellisesti keskeisellä paikalla, hyvät liikenneyhteydet, yhteistyö alueen toimijoiden kanssa tilat erilaisille toiminnoille ja kokoelmille monipuoliset palvelut, kokoelma on laaja ja sisältää eri aineistoja kirjaston automaatio kehittynyttä (lainaus, palautus) mitoitus: 100 m² / 1.000 asukasta eli n. 1.500 m²

KIRJASTOVERKKO TOIMIPISTETYYPEITTÄIN 2/2 13 Lähikirjasto: paikallinen, lähellä ihmisiä perustoiminnot: lainaus, palautus, tietopalvelu avoinna arkisin. Kolmena arki-iltana viikossa klo 19 saakka, suljettu lauantaisin alueen asukasryhmien mukaan profiloitunut kokoelma yhteistyö alueen toimijoiden kanssa välittää aineistoja muualta kaupungin kirjastoverkosta asiakkaille mitoitus: 100 m² / 1.000 asukasta eli n. 300-600 m² Kirjastoautot: liikkuva kirjasto, jonka palveluverkkoa voidaan muunnella tarpeen mukaan täydentää kiinteiden kirjastojen palveluverkkoa ja turvaa kirjastopalveluja alueilla, joissa ei ole kiinteää kirjastoa tuo kirjastopalveluita erityisesti kouluille, päiväkodeille, laitoksissa asuville ja vanhusväestölle (palvelukodit, päiväkeskukset) välittää aineistoja muualta kaupungin kirjastoverkosta asiakkaille Pienkirjasto: rajoittunut aukioloaika, avoinna kolmena päivänä viikossa pieni kokoelma, joka käyttäjäkunnan mukaan profiloitunut (lapset, ikääntyneet yms.) palvelut ovat rajoitetut ja perustuvat itsepalveluun välittää aineistoja muualta kaupungin kirjastoverkosta asiakkaille mitoitus: alle 150 m²

14 EHDOTUS KIRJASTOVERKON MUUTOKSISTA VUOTEEN 2025 1/2 Jyväskylässä on kokeiltu pienkirjastomallia vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäinen aloitti toimintansa Kuokkalassa 2008 ja sitä seurasivat Kypärämäen pienkirjasto 2009 ja Lohikosken pienkirjasto 2010. Myös Vesangan lähikirjasto täyttää nämä pienkirjaston kriteerit. Aukioloaika on ollut 15 viikkotuntia kolmena päivänä viikossa. Tavoitteena pienkirjastojen perustamisessa oli turvata välttämättömimmät kirjaston peruspalvelut näille asuinalueille. Pienkirjastojen ongelmaksi on osoittautunut, että niiden aukioloajat ja tilojen koko ovat olleet riittämättömät palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Suoritemäärät (lainojen ja käyntien määrät) ovat olleet alhaiset, kun tila ollut riittämättömistä henkilöstöresursseista johtuen suuren osan ajasta kiinni. Henkilöstönäkökulmasta yhden hengen toimipisteet ovat haavoittuvia ja sen työntekijä vailla muun työyhteisön tuomaa tukea. Esimerkiksi Lohikosken kirjaston osalta on havaittavissa, että lainaus on laskenut alle puoleen kirjaston muututtua pienkirjastoksi. Eniten on laskenut aikuisten lainaus, mutta myös lasten lainaus on vähentynyt 28% huolimatta siitä että pienkirjasto toimii koulun yhteydessä. Muissa kirjastoissa lasten lainaus on samana ajanjaksona pysynyt lähes ennallaan tai kasvanut. Myös Kypärämäen kohdalla kehitys on ollut samansuuntainen, kokonaislainaus on vähentynyt runsaalla neljänneksellä vuodesta 2006. Muiden kaupungin kirjastojen yhteenlaskettu kokonaislainaus on tällä aikavälillä laskenut vain 2%. Myös erityisen ongelmallinen on ollut Kuokkalan pienkirjasto, koska sen mitoitus on ollut alun alkaen liian pieni alueen laajaan väestöpohjaan nähden.

15 EHDOTUS KIRJASTOVERKON MUUTOKSISTA VUOTEEN 2025 2/2 Suurimmat muutokset kirjastoverkossa vuoteen 2025 mennessä: Kypärämäen pienkirjaston toiminta lakkaa 16.4.2014 Kypärämäen koulun tilat jäävät opetuskäyttöön ja kirjastolla ei ole resursseja kirjastopalveluiden järjestämiseen. Kirjastopalvelut saadaan kirjastoautosta, Kortepohjan kirjastosta ja pääkirjastosta. Kuokkalan pienkirjaston toiminta lakkaa 16.4.2014 Kuokkalan väestöpohja edellyttäisi aluekirjastoa. Kirjaston tarve otetaan huomioon Kuokkalan monipalvelupisteestä tehtävän selvityksen ja Pohjanlammen koulun laajennuksen hankesuunnitelman yhteydessä. Toistaiseksi Kuokkalan kirjastopalvelut saadaan pääkirjastolta ja kirjastoautopalveluna. Luovutaan Lohikosken pienkirjastosta 2015-2017, tilat jäävät koulun käyttöön Kirjastopalvelut saadaan kirjastoautosta, Palokan kirjastosta ja pääkirjastosta. Vapautuva tila siirtyy koulun käyttöön. Luovutaan Vesangan pienkirjastosta 2017, tilat jäävät koulun käyttöön Kirjastopalvelu korvataan kirjastoautopalvelulla. Vapautuva tila siirtyy koulun käyttöön, jolloin vältytään koulun laajennukselta. Luovutaan Halssilan lähikirjastosta 2015-2016. Tilat tutkitaan osaksi koulua tai muuhun käyttöön Tikkakosken kirjasto siirtyy Tikkakosken monipalvelupisteen yhteyteen vuoden 2015 alussa. Huhtasuon, Säynätsalon ja Korpilahden monipalvelupisteiden kirjastot jäävät nykyisiin tiloihin Vaajakosken kirjaston tiloja pienennetään noin 430 m2 ja muutetaan nuorisotilaksi 2017 Kolmelle kirjastoautolle etsitään yhteiset, liikenteellisesti hyvät talli- ja huoltotilat 2017 Pääkirjaston tiloja pienennetään noin 2000 m2 viimeistään rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2018-2019. Tiloihin tutkitaan kuvataidekoulun, kulttuuripalveluiden toimiston sijoittuminen tai muuta kaupungin toimintaa

16 TILAPALVELUN NÄKÖKULMA Selvitystyön tavoitteena on ollut tehostaa ja tiivistää tilojenkäyttöä sekä mahdollistaa keskitettyjen tilaratkaisujen avulla toiminnan tehostamista esimerkkinä monipalvelupisteet. Keskittämällä toimintoja ja tehostamalla tilankäyttöä voidaan säästää palvelualueiden tilakustannuksissa. Esitetyllä kirjastoverkkoratkaisulla pyritään minimoimaan peruskorjattavien sekä uusien kohteiden tarve ja siten minimoimaan investointitarpeita. Vesangan kirjaston tilat (131 m2) otetaan koulun käyttöön ja vältytään koulun laajennukselta vuosina 2017-18 (1,55 M ). Osa rakennushankkeista on jo aiemmin investointimäärärahan pienentyessä siirretty myöhäisemmäksi mm. Vaajakosken kirjaston muutostyöt 2016-2017 (1,0 M ), Kortepohjan kirjasto-päiväkodin peruskorjaus 2016-17 (2,3 M ) ja kaupunginkirjaston peruskorjaus 2018-2019 (27 M ). Kortepohjan kirjasto-päiväkodin toiminnan jatko, laajuus ja sijainti tai luopuminen arvioidaan hankesuunnitteluvaiheessa vuonna 2015. Samoin arvioidaan ja tutkitaan toiminnan jatko, laajuus ja sijainti tai luopuminen Keltinmäen ja Keljonkankaan kirjastojen peruskorjausvaiheessa. Merkittävin tilanmäärän tehostumiseen vaikuttava muutos on pääkirjaston tilojen pienentäminen. Lyhyellä aikavälillä tutkitaan kuvataidekoulukoulun ja kulttuuripalvelun toimiston sijoittumista kirjastorakennukseen. Kuvataidekoulu (825 m2) toimii nykyisin kaupungin omissa tiloissa Kauppakatu 12:ssa ja kulttuuritoimisto (329 m2) vuokratiloissa Matarakatu 6:ssa. Peruskorjauksen yhteydessä 2018-19 rakennukseen tutkitaan myös muuta kaupungin toimintaa hankesuunnitelman mukaisesti tai ulkopuolista käyttöä. Toinen tilankäyttöön liittyvä muutos on 4 pienkirjastosta ja Halssilan lähikirjastosta luopuminen. Lohikosken ja Vesangan kirjaston tilat otetaan koulun käyttöön. Halssilan kirjastorakennuksen tilat (534 m2) tutkitaan osaksi koulua tai ulkopuoliseen käyttöön. Tikkakosken kirjaston sijoittuminen Tikkakosken monipalvelupisteen yhteyteen tuo tilasäästöä n. 200 m2. Tikkakosken kirjaston jatkaessa nykyisissä tiloissa olisi niissä tehtävä mittavia teknisiä korjauksia. Muut monipalvelupisteisiin sijoittuvat kirjastot jatkavat nykyisissä tiloissa. Monipalvelupisteiden kehittämisen lähtökohtana on ollut kaupungin omiin kiinteistöihin sijoittuminen. Monipalvelupisteisiin kohdistuvat muutostyöt on huomioitu vuoden 2014 investointiohjelmassa. Jatkossa selvitetään Kuokkalan kirjaston tarve ja sijoittuminen Pohjanlammen koulun laajennukseen, koska Kuokkalan alueen iso väestömäärä edellyttää lähikirjastoa alueelle. Pohjanlammen koulun laajennuksen hankesuunnitelma tarkennetaan vuonna 2015. Suunnitelmissa on aiemmin huomioitu kirjaston mitoitus pienkirjastona sen hetkisen tiedon mukaan. Kirjastokäytöstä vapautuvat tilat voidaan osin hyödyntää koulujen tiloiksi, osa vuokrata muuhun käyttöön tai myydä sekä osasta vuokratuista tiloista luopua.

17 KIRJASTOVERKKO 2014-2025 KIRJASTOPALVELUT: Pääkirjasto: tilankäyttöä tehostetaan peruskorjauksen yhteydessä. Kevään 2014 aikana selvitetään kuvataidekoulun sijoitus kirjastopalvelun ja kansalaisopiston kanssa ja tutkitaan kulttuuripalvelun siirtyminen tiloihin. Palokan aluekirjasto: ei muutoksia Vaajakosken aluekirjasto: tilankäyttöä tehostetaan, nuorisotilat siirtyy kirjaston yhteyteen 2017. Keltinmäen lähikirjasto: ei muutoksia nyt. Peruskorjausvaiheessa arvioidaan ja tutkitaan toiminnan jatko, laajuus ja sijainti tai luopuminen. Keljonkankaan lähikirjasto: ei muutoksia nyt. Peruskorjausvaiheessa arvioidaan ja tutkitaan toiminnan jatko, laajuus ja sijainti tai luopuminen. Kortepohjan lähikirjasto: peruskorjaus 2016-17. Hankesuunnittelun yhteydessä 2015 arvioidaan ja tutkitaan toiminnan jatko, laajuus ja sijainti tai luopuminen. Kirjaston aukioloaikaa kasvatetaan 2014 avaamalla kirjasto mm. sunnuntaisin omatoimisen asioinnin avulla (ns. itsepalvelukirjasto). Kolme kirjastoautoa säilyvät. MONIPALVELUPISTEIDEN YHTEYTEEN SIJOITTUVAT KIRJASTOT: Tikkakosken kirjasto sijoittuu terveyspalveluiden, nuorisopalveluiden ja yhteispalvelupisteen kanssa nykyisen terveysaseman rakennukseen 2015 alussa Huhtasuon kirjasto jää nykyisiin tiloihin nuorisopalveluiden kanssa lähes nykyisen kokoisena Korpilahden kirjasto jää nykyiselleen Korpilahtitaloon, jossa toimii jo nyt terveys- ja sosiaalipalvelut ja yhteispalvelupiste Säynätsalon kirjasto jää nykyiselleen, samassa rakennuksessa toimii myös yhteispalvelupiste

18 KIRJASTOVERKKO 2014-2025, ALUEELLINEN TARKASTELU Keskusta ja lähikeskukset (Keskusta, Lohikoski, Kortepohja, Kuokkala, Halssila, Huhtasuo) Pääkirjasto Kortepohjan lähikirjasto Huhtasuon lähikirjasto jää osana Huhtasuon monipalvelupistettä Halssilan lähikirjastosta luovutaan Lohikosken pienkirjastosta luovutaan Kuokkalan pienkirjastosta luovutaan. Jatkossa selvitetään lähikirjastona Pohjanlammen koulun laajennuksen tai monipalvelupisteeseen siirtymisen yhteydessä. Pohjoinen (Tikkakoski, Puuppola, Palokka) Palokan aluekirjasto Tikkakosken kirjasto siirtyy monipalvelupisteeseen Itäinen (Vaajakoski, Jyskä, Väinölä) Vaajakosken aluekirjasto Läntinen (Kypärämäki, Keltinmäki, Myllyjärvi, Kuohu-Vesanka) Keltinmäen lähikirjasto Kypärämäen pienkirjastosta luovutaan Vesangan kirjastosta luovutaan Eteläinen (Eteläportti, Keljonkangas, Säynätsalo, Korpilahti) Korpilahden kirjasto jää monipalvelupisteeseen Säynätsalon kirjasto jää osana monipalvelupistettä Keljonkankaan lähikirjasto

19 KIRJASTOJEN SAAVUTETTAVUUS Yhtenä kirjastoverkon palvelutason mittarina voidaan käyttää kirjastojen maantieteellistä saavutettavuutta. Saavutettavuusmuutosten laskennalla voidaan osaltaan arvioida toimipisteiden lakkauttamisen vaikutuksia kaupungin kirjastoverkon palvelupotentiaaliin. Saavutettavuuden ohella palvelupotentiaaliin vaikuttavat myös lukuisat muut tekijät. Tässä selvityksessä saavutettavuudella tarkoitetaan katu- ja maantieverkkoa pitkin määritetyn enimmäisetäisyyden päässä kirjastosta tai kirjastoauton pysäkistä asuvien asukkaiden määrää tai osuutta. Valtakunnallisissa laatusuosituksissa kirjastopalveluiden saavutettavuuden tavoitteeksi on asetettu: Kirjasto- ja tietopalvelujen tulisi sijaita niin, että noin 80 %:lla vakinaisesta kunnan väestöstä on palvelupaikkaan enintään kahden kilometrin matka, tai kirjastopysäkki enintään yhden kilometrin päässä. Suositus koskee taajama-alueita. Kirjastojen saavutettavuuden muutos katu- ja maantieverkkoa pitkin Asukkaat saavutettavuusvyöhykkeellä - nykytilanne (15 kirjastoa) Asukkaat saavutettavuusvyöhykkeellä - verkkoehdotuksen mukainen tuleva tilanne (10 kirjastoa) 2,0 km 95 896 72 716 72,1 % 54,7 % 3,0 km 115 775 100 259 87,0 % 75,4 % 5,0 km 125 099 121 607 94,0 % 91,4 % Verkkoehdotuksen mukaisessa tulevassa tilanteessa 1,0 km etäisyydellä kirjastoauton pysäkistä ja/tai 2,0 km etäisyydellä kirjastosta asuu noin 113 900 asukasta eli noin 86 % kaupungin väestöstä. Alueet, joilla kirjasto sijaitsee alle 2,0 kilometrin etäisyydellä. *Osuudet laskettu 133 048 asukkaasta (1/2014). Alue, jolta alle 2,0 kilometrin etäisyydellä oleva kirjasto tulee poistumaan.

20 VERKKORATKAISUN VAIKUTUKSET KIRJASTOPALVELUIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Kirjastoverkko koostuu jatkossa pääkirjastosta, kahdesta suuralueilla toimivasta aluekirjastosta, kolmesta lähikirjastosta ja neljästä monipalvelupisteiden yhteydessä toimivasta kirjastosta. Muiden asuinalueiden ja haja-asutusalueiden palveluista huolehditaan kirjastoautoilla. Merkittävin muutos on neljästä pienkirjastoista ja yhdestä lähikirjastosta luopuminen sekä neljän kirjaston sijoittuminen monipalvelupisteiden yhteyteen. Ehdotettu kirjastojen lakkauttaminen heikentää kirjastopalveluiden saavutettavuutta Kuokkalassa, Lohikoskella, Halssilassa ja Vesangassa. Kortepohjan, Keltinmäen ja Kypärämäen kirjastot sijaitsevat lähekkäin ja osittain toistensa saavutettavuusalueilla, jolloin Kypärämäen pienkirjaston lakkauttaminen ei aiheuta merkittävää saavutettavuusmuutosta. Jatkossa noin 55 prosentilla jyväskyläläisistä on enintään 2,0 kilometrin matka lähimpään kirjastoon. Kun kirjastojen ohella huomioidaan enintään kilometrin etäisyydellä saatavilla olevat kirjastoautot, ehdotetun verkon kirjastopalveluiden saavutettavuus kattaa noin 86 prosenttia jyväskyläläisistä. Muutosten jälkeen kirjastojen koko, aukioloajat ja kokoelmat ovat oikeassa suhteessa alueen väestöpohjiin nähden. Epätaloudellisista ja palvelutarpeisiin vastaamattomista pienistä yksiköistä, ns. pienkirjastoista luovutaan. Kuokkalan ja Kortepohjan kirjaston tarve selvitetään 2015. Osa palveluista tuotetaan seudullisesti. 23 maakunnan kuntaa muodostaa Keski-kirjastot-verkon, joilla on yhteiset tietojärjestelmät, verkkopalvelut ja kokoelmien yhteiskäyttöä edistävät logistiset palvelut. Kirjastojen aukioloaikoja lisätään jatkossa itsepalvelun avulla. Henkilökunta palvelee asiakkaita normaaleina aukioloaikoina, lisäksi tulevat omatoimisen asioinnin tunnit. Itsepalvelutunnit otetaan käyttöön ensimmäisenä Palokan aluekirjaston lehtilukutilassa ja Kortepohjan kirjastossa. Tavoitteena on, että kaupungissa olisi ainakin yksi myös sunnuntaisin avoinna oleva kirjasto mm. perheiden yhteistä kirjastoasiointia varten. Fyysistä kirjastoverkkoa täydennetään verkkopalveluilla. Kirjastopalveluiden henkilöstö on vähentynyt vuosina 2010-2014 viidellä hengellä. Vuosina 2015-2016 laskennallinen eläkeikä täyttyy viidellä hengellä. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti osa tehtävistä tulee jättää täyttämättä. Nykyistä palveluverkkoa ei ole mahdollista pitää yllä pienenevällä henkilöstöllä.

21 VERKKORATKAISUN VAIKUTUKSET TILAKUSTANNUKSIIN Kirjastotilojen määrä vähentyy nykyisestä vuoteen 2020 mennessä -22 %, mutta tilavuokrat kasvavat tilojen peruskorjauksen myötä nykyisestä noin 18 %. Tilojen määrän arvioidaan pysyvän vuoteen 2025 vuoden 2020 tasolla. Tilojen peruskorjauksia ei arvioida ajoittuvan vuosien 2020 ja 2025 välille. Tilat m 2 2014 2020 Arvio Tilavuokrat Tilat m 2 Tilavuokrat Kirjastojen tilat ja tilavuokrat Muutos verrattuna vuoteen 2014 Tilat m 2 Tilavuokrat 2025 Arvio Tilojen määrä vuoden 2020 tasolla Tilat m 2 Tilavuokrat Muutos verrattuna vuoteen 2014 Tilat m 2 Tilavuokrat 16 120 2 105 000 12 590 2 493 000-3 530 (-22%) 390 000 (+18%) 12 590 2 493 000-3 530 (-22%) 390 000 (+18%) Tiloja tulee olemaan käytössä noin 3 530 m2 nykyistä vähemmän. Näiden tilojen laskennallinen säästö on noin 700 000 euroa vuodessa. Jos tilojen määrää ei vähennetä nykyisestä, tilavuokrat vuonna 2020 olisivat 1,1 milj. e /v enemmän kuin vuonna 2014. Esitetyt kirjaston henkilöstövähennykset aikaansaavat säästöä yhteensä noin 260.000 e/ v.

22 VERKKORATKAISUN VAIKUTUKSET TILAKUSTANNUKSIIN Nyt esitetyssä verkkoratkaisussa tilojen määrä tulisi olemaan yhteensä 12 590 m2. Kirjastojen tilankäyttö neliöinä tehostuu nykyisestä 22 %. m2 17000 16000 15000 14000 Esitys tilojen määrästä vuoteen 2025 Toteuma vuoteen 2014 13000 12000 11000 2009 2010 2014 2018 2020 2025 Pääkirjastosta vähennetään tiloja 2 000 m2 Pienkirjastoista luopuminen 4 kpl ja kirjastojen (4 kpl) siirtyminen monipalvelupisteisiin vähentää tiloja noin 1 000 m2 Halssilan aluekirjastosta luopuminen vähentää tiloja 530 m2

23 JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnitellulla kirjastoverkkoratkaisulla esitetään linjaukset, jolla turvataan paras mahdollinen kirjastoverkko haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Kirjastoverkon tulee olla taloudellinen palveluita järjestävälle kaupungille ja niitä käyttäville asukkaille. Keskeinen tavoite on ollut, että kirjastoverkko on toimiva, kirjastopalvelut ovat kohtuullisen hyvin ja tasapuolisesti saavutettavissa kullakin suuralueella sekä toimipisteissä voidaan tulevaisuudessa tarjota laadukasta kirjastopalvelua. Kirjastoverkko on jo nykytilassaan kohtuullisen tehokas, joten mittava tilankäytön tehostaminen on vaikeaa. Selvityksen avulla on arvioitu seuraavan kymmen vuoden kirjaston tilaratkaisuja siten, että kiinteistöjen ylläpito- ja investointikustannukset ovat suunniteltuja ja hallittavissa. Ehdotetussa kirjastoverkossa tilojen määrä pienenee. Merkittävin muutos on pääkirjaston tilojen määrän pienentäminen. Toiminnallisesti suurin muutos on neljästä pienkirjastoista ja yhdestä lähikirjastosta luopuminen sekä neljän kirjaston sijoittuminen monipalvelupisteiden yhteyteen. Pääkirjaston tilankäytön tehostamisen osalta lähitulevaisuuden tavoite on tutkia kuvataidekoulukoulun ja kulttuuripalvelun toimiston sijoittuminen pääkirjaston yhteyteen. Pitkän tähtäyksen tavoite on sijoittaa rakennukseen myös muuta kaupungin toimintaa laaditun hankesuunnitelman mukaisesti tai ulkopuolista käyttöä. Jäävät kirjastot ovat keskustassa pääkirjasto, Palokan aluekirjasto, Vaajakosken aluekirjasto, Keltinmäen lähikirjasto, Keljonkankaan lähikirjasto ja Kortepohjan lähikirjasto. Monipalvelupisteiden yhteyteen sijoittuvat kirjastot ovat Tikkakosken kirjasto, Huhtasuon kirjasto, Korpilahden kirjasto ja Säynätsalon kirjasto. Poistuvat kirjastot ovat Kypärämäen pienkirjasto, Kuokkalan pienkirjasto, Lohikosken pienkirjasto ja Vesangan pienkirjasto ja Halssilan lähikirjasto. Näiden palvelut korvataan kirjastoautopalveluna. Kirjastoautoille etsitään yhteinen, kolmen kirjastoauton tallitila vuonna 2017, jolloin Vaajakosken kirjaston yhteydessä oleva autohalli remontoidaan nuorisotiloiksi.

24 KÄVIJÄ- JA LAINAUSMÄÄRÄT JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 Liite 1 Lainaus vuonna 2013 Kävijät vuonna 2013 Kävijät/päivä vuonna 2013 KIRJASTOJEN KÄYTTÖ 2013 Pääkirjasto 1165468 483394 1845 Laitoskirjasto 19189 4555 36 Yhteensä 1184657 487949 1881 Alue-, lähi- ja pienkirjastot Halssilan lähikirjasto 63246 22927 107 Huhtasuon lähikirjasto 61968 40280 188 Keljonkankaan lähikirjasto 66001 20979 97 Keltinmäen lähikirjasto 67941 26145 159 Korpilahden lähikirjasto 37086 21221 90 Kortepohjan lähikirjasto 150672 48570 215 Kuokkalan pienkirjasto 43460 14257 111 Kypärämäen pienkirjasto 41946 14380 112 Lohikosken pienkirjasto 30043 12480 96 Palokan aluekirjasto 304082 134339 496 Säynätsalon lähikirjasto 49565 18820 80 Tikkakosken lähikirjasto 107020 32446 138 Vaajakosken aluekirjasto 295643 102355 378 Vesangan lähikirjasto 27142 13825 108 Yhteensä 1345815 523024 2376 Kirjastoauto Aino 139596 48638 235 Kirjastoauto Martti 24049 11686 61 Kirjastoauto Wivi 94422 38281 181 Kirjastoautot yhteensä 258067 98605 477 Kaikki yhteensä 2788539 1109578 4734

25 10-KUNTIEN KIRJASTOJEN TOIMINTAMENOT 2013 Liite 2 10-KUNTIEN KIRJASTOJEN TOIMINTAMENOT / ASUKAS 2013 Kouvola 66,60 Jyväskylä 65,13 Turku 64,29 Lahti 62,57 Tampere 61,84 Oulu 55,54 Kuopio 54,50 keskiarvo 61,50 Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokanta