SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Samankaltaiset tiedostot
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Magneettinen energia

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Luento 1 / SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Luku Ohmin laki

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Luento 1. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

DEE Sähkötekniikan perusteet

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

Elektroniikka ja sähkötekniikka

Sähkö ja magnetismi 2

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Sähkömagneettinen induktio

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Elektroniikan komponentit

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Magneettikenttä ja sähkökenttä

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Pynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

a P en.pdf KOKEET;

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Aurinkosähkön perusteet

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen Magneettinen energia

Sähkötekniikka ja elektroniikka

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Transkriptio:

SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden komponenttien virta-jännite-yhtälöt.

VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm, Ω) Vastus on komponentti, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi (esim. sähkökiuas, silitysrauta, jne...). Kun elektronit kulkevat johteessa, ne törmäilevät toisiinsa ja materiaalin kiderakenteeseen. Törmäyksissä elektronien liike-energiaa muuttuu lämpöenergiaksi. Ohmin laki: vastuksen yli oleva jännite U on suoraan verrannollinen vastuksen virtaan I. Verrannollisuuskerroin on resistanssi : U = I. Mitä enemmän materiaali vastustaa elektronien liikettä, sitä suurempi on resistanssi. Johtokyky eli konduktanssi G (Siemens, S) on on resistanssin käänteisluku: G =.

KONDENSAATTOI ja KAPASITANSSI (Faraday, F) Kondensaattori on komponentti, joka varastoi sähköenergiaa levyjensä väliseen sähkökenttään. Kondensaattorin virta poikkeaa nollasta ainoastaan siinä tapauksessa, että kondensaattorin levyjen välinen jännite muuttuu. Siksi kondensaattorin virta i on suoraan verrannollinen levyjen välisen jännitteen u muutosnopeuteen. Verrannollisuuskerroin on kapasitanssi : du i =. Kondensaattorin levyjen välinen jännite saadaan integroimalla: t u = i + U. t 3

KÄÄMI (kela) ja INDUKTANSSI (Henry, H) Käämi on komponentti, joka varastoi sähköenergiaa käämiä ympäröivään magneettikenttään. Ampère: Virrallista johdinta ympäröi magneettikenttä. Magneettikenttää saadaan voimistettua kieputtamalla johdin käämiksi. Faraday: Magneettikentän muutos indusoi jännitteen sähköä johtavaan kappaleeseen. Siksi käämin yli indusoituu jännite, kun käämin virta muuttuu. Käämin yli oleva jännite u on suoraan verrannollinen käämin virran i muutosnopeuteen. Verrannollisuuskerroin on induktanssi : di u =. Käämin virta saadaan integroimalla: t i = u + I. t 4

Esimerkkejä. Vastuksen ( = kω) jännite on V. Vastuksen virta on: (a) A, (b) A, (c) ma, (d) ma.. Kondensaattorin ( = µf) jännite on vakio V. Kondensaattorin virta on tällöin: (a) ma, (b). A, (c) A, (d) A. 3. Käämin ( = mh) virta noudattaa ajan funktiona lauseketta i(t) = 5t A. Käämin jännite on tällöin: (a) 5 mv, (b) V, (c).5t V, (d) 5 V. 5

Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi u u u i i i t u = i u = i + U u = d i i = u i du = t i = u + I 6

Passiivisten piirikomponenttien energiat W = p = ui u u u i i i W = u i W = u ( t) i ( t) W = u i du di W u = W = i W U = u du W = i di U W = u W = U I I W = i W = I 7

Mitä passiivisten piirikomponenttien energiat tarkoittavat? Vastuksen teho tarkoittaa sitä tehoa, jolla sähköenergiaa muuttuu vastuksessa lämpöenergiaksi. Hehkulampun kantaan kirjoitettu teho ( W, 4 W, 6 W,...) tarkoittaa sitä sähkötehoa, jonka hehkulamppu ottaa sähköverkosta. Hehkulampussa sähköenergia muuttuu tällä teholla lämpöenergiaksi ja näkyväksi valoksi. Kondensaattorin teho tarkoittaa sitä tehoa, jolla energiaa varastoituu levyjen väliseen sähkökenttään (tai vastaavasti purkautuu levyjen välisestä sähkökentästä). Kondensaattoriin varastoitunutta energiaa käytetään esimerkiksi kameroiden salamavaloissa. Kondensaattoria tarvitaan, koska salaman tarvitsemaa energiaa ei saada riittävän nopeasti (eli riittävän suurella teholla) suoraan kameran akusta. Käämin teho tarkoittaa sitä tehoa, jolla energiaa varastoituu käämin magneettikenttään (tai vastaavasti purkautuu käämin magneettikentästä). Käämejä käytetään esimerkiksi loisteputkien yhteydessä. Kun valot laitetaan päälle, käämiin varastoituva energia hidastaa loisteputken läpi kulkevan sähkövirran kasvua antaen loisteputken syttymiselle "pehmeän lähdön". Ilman käämiä loisteputki särkyisi valojen sytyttämisen yhteydessä. 8

Esimerkkejä: passiiviset piirikomponentit ) Ω:n vastuksen yli on V:n jännite. Kuinka paljon vastuksessa muuttuu sähköenergiaa lämpöenergiaksi yhden minuutin aikana? ) Piirielementin virta laskee suoran yhtälöä noudattaen arvosta 3 A arvoon A kolmessa sekunnissa. aske piirielementin yli olevan jännitteen arvo aikavälillä -3 s, kun piirielementti on (a) vastus, = Ω, (b) kondensaattori, = 47 µf (alkuvaraus q = 4 m), (c) kela, = 3 mh. Miten saat kunakin ajanhetkenä selville piirikomponentin tehon? Mitä nämä tehot tarkoittavat kohdissa (a) (c)? 9