Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015
Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tilanne Tähtäimessä Pariisin ilmastokokous (COP21) 30.11. -11.12. Genevessä virallinen neuvotteluteksti 8.-13.2., 90-sivuinen vaikealukuinen dokumentti, runsaasti osapuolten ehdotuksia eri vaihtoehdoiksi Nyt 31 panosta (= 58 maata), kattavat yli 60 % globaaleista ilmastopäästöistä (ml. maankäyttö). Seitsemän G20 maan INDC vielä puuttuu. EU antanut oman panoksensa 6.3., perustuu EU:n 2030-pakettiin Panokset eivät riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilaa enintään 2 C:een. Bonn virkamiestason neuvottelut 1.-11.6.: Geneven tekstiä ei pystytty juurikaan selkeyttämään, pj:lle mandaatti tehdä uusi asiakirja 24.7. Alustavaa yhteisymmärrystä monista asioista heinäkuun epävirallisissa kokouksissa Bonnin virkamiestason neuvottelut 31.8. 4.9.: puheenjohtajien asiakirjan läpikäyntiä, pj:lle mandaatti tehdä uudet tekstit lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Suomen kantoja Suomi katsoo, että Pariisin sopimuksen tulee olla kattava, sääntöihin perustuva ja oikeudenmukainen mahdollistaen laajan osallistumisen ja velvoitteiden täysimääräisen toteuttamisen. Suomi suhtautuu myönteisesti näkemyksiin, joiden mukaan Pariisin sopimuksen tulisi olla tiivis ja pitkäikäinen, sisältäen siten vain kaikkein keskeisimmät päätökset ja periaatteet samalla kun sopimuksen toimeenpanoon liittyvät ja muut yksityiskohdat voitaisiin hyväksyä osapuolikokouksen päätöksillä Pariisissa ja sen jälkeen. Suomen näkemyksen mukaan yksityiskohtien myöhempi tarkentuminen ei saa laskea Pariisin sopimukseen annettavien lopullisten päästövähennyslupausten kunnianhimon tasoa suhteessa aiottuihin kansallisiin panoksiin (ns. intended nationally determined contribution, INDC). Suomelle on erittäin tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa päästövähennystavoitteensa yhteisesti Eurooppa-neuvoston lokakuun 2014 päätelmien mukaisella tavalla.
Suomen kantoja kv. lentoliikenne ja merenkulku E-kirje 10.4.: Suomi katsoo, että päästöjä tulee vähentää kaikilta sektoreilta, mutta korostaa samalla, että yksittäisten, yksityiskohtaisten päästövähennyskeinojen sääntely uudessa sopimuksessa ei ole toivottavaa. Suomi yhtyy tiedonannon linjaukseen, jonka mukaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tulisi toimia tehokkaasti kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöjen vähentämistä koskevan sääntelyn aikaansaamiseksi. Suomi katsoo, että aikataulutavoitteesta tulee kuitenkin vielä keskustella, ottaen huomioon ICAO:n ja IMO:n valmisteluprosessit. ICAO:n ja IMO:n laatimien, kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöjä rajoittavien instrumenttien soveltamisen voimaantulon tulisi tapahtua viimeistään samanaikaisesti uuden ilmastosopimuksen kanssa vuonna 2020. Suomi katsoo, että uudessa sopimuksessa ei tule määritellä, miten ICAO:n ja IMO:n tulisi sopia päästöjen vähentämisestä. E-jatkokirje: Suomi katsoo, että kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöjen vähentämistä koskevista toimista olisi mahdollisimman pian säänneltävä tehokkaasti ICAOssa ja IMOssa.
Kiitos!
Rinnakkaispuheenjohtajien luonnos (24.7.) 24.7. rinnakkaispuheenjohtajien työkalu, jossa neuvottelutekstiä selkeytetty rakenteellisesti ja jaettu kolmeen osioon 1. Pariisin sopimus (= laillisesti sitova ja ratifioitava) (= 19 sivua) pitkäikäinen raamisopimus, tavoitteet, periaatteet ja keskeiset kriteerit 2. Sopimusta täydentävä osapuolikokouksen päätös (= 21 sivua) Pariisin sopimuksen hyväksyminen (adoption) Kansalliset panokset Sopimuksen toimeenpanoon liittyviä tarkentavia päätöksiä Kunnianhimon parantaminen ennen vuotta 2020 Työohjelma ennen sopimuksen voimaanastumista Väliaikaiset institutionaaliset järjestelyt + hallinnolliset ja budjettikysymykset 3. Ehdotukset, joiden allokointi kategorioihin (1) tai (2) vielä epäselvä ( =35 sivua) Kaikki osapuolten vaihtoehdot edelleen mukana TAKAISIN