Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki!



Samankaltaiset tiedostot
Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

MERKKITEKOJA. Kampanjaesittely

R U K A. ratkaisijana

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Vähänkö hyvää! -lautasella

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

Luomuliiton ympäristöstrategia

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0081/168. Tarkistus

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Luonnonmukainen tuotanto

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

B8-1278/2015 } B8-1280/2015 } B8-1282/2015 } B8-1283/2015 } RC1/Am. 1/rev

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Yleiset tiedot vastaajasta

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Strategian perusteet

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM MAO Miettinen Anna-Leena(MMM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

Luomu Suomessa Päivitetty

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

EUROOPAN PARLAMENTTI

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

from the north poultry protein meal

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0057/1. Tarkistus. Sofia Ribeiro PPE-ryhmän puolesta

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Transkriptio:

Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki! Friends of the Earth Europe Kestävä maatalous ja ruoka kampanja Maan ystävät, Friends of the Earth Finland

Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki! Mitä lihantuotanto on? Naudan- ja sianliha, siipikarja ja kananmunat Euroopan maatalous ja eurooppalaiset ruoantuotantotavat on muutettava: nykyiset ruoantuotanto- ja viljelymenetelmät eivät takaa terveellistä ja turvallista ruokaa. Voimaperäinen maatalous saastuttaa maaperäämme, ilmaamme ja vettämme. Euroopan unionin (EU) yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tarkoituksena on tukea maanviljelijöitä ja korkeatasoisen ruoan tuotantoa. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Suurin osa niistä 40 miljardista eurosta, joilla EU rahoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vuosittain, edistää maatalouden teollistumista ja ympäristön saastumista. Huomattava osa rahasta annetaan suurtilallisille ja maatalousbisnekselle: 20 prosenttia maanviljelijöistä käyttää 70 prosenttia koko CAP-tuesta. CAP-rahoituksella tuetut vientituotteet koituvat haitaksi kehitysmaille, koska ne vievät markkinat paikallisilta tuottajilta. Liity mukaan! Maan ystävät kampanjoi kestävän maatalouden ja terveellisen ruoan puolesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liity mukaan ja auta meitä välittämään viesti sekä tavallisille kansalaisille, poliitikoille että maatalousbisneksen ja ruokakauppojenkin edustajille. Voimaperäinen lihan- ja siipikarjantuotanto ei ole kestävää.tehdasmaisilla maatiloilla pidetään kohtuuttoman suuria määriä eläimiä. Peltojen lannoitukseen käyttämättä jääneen lannan ravinteet saastuttavat ja rehevöittävät vettämme siinä olevien nitraattien, fosforin ja bakteerien vuoksi. Eläinten tehdasmainen kasvattaminen on päästölähde, joka edistää ilmakehän lämpenemistä, otsonikerroksen vähenemistä ja happosateita. Voimaperäinen lihantuotanto on erittäin tehotonta. Jokaista nautakiloa varten tarvitaan 5 kiloa hyvin proteiinipitoista rehua. Eurooppaan kuljetetaan joka vuosi 55 miljoonaa tonnia rehua Brasiliasta, Thaimaasta ja muista etelän maista, joissa rehuntuotanto vähentää viljelymaata, jota voitaisiin käyttää hyvin tarpeellisen ihmisravinnon tehokkaaseen tuottamiseen. Ruoka oli ennen ihmisille, lapsille. Nyt kasvatetaan soijaa eurooppalaisten sioille", sanoo João Claudio, brasilialainen maanviljelijä. Eläinten rehuissa kasvun edistämiseksi käytetyt antibiootit voivat vähentää ihmiselle tärkeiden lääkkeiden vaikutusta. Onko viime vuosien aikana ollut yhtään ruokaskandaalia, joka ei olisi liittynyt lihan ja kananmunien tehdasmaiseen tuottamiseen? Yhteinen maatalouspolitiikka tukee tehdasmaista tuotantoa myöntämällä pääluvun mukaista tukea naudanlihalle ja vientitukea sian-, naudan- ja siipikarjanlihalle. Karjan pääluvun mukaan maksettavat tuet kannustavat viljelijöitä voimaperäistämään tuotantoaan. Eläintuki tulisi maksaa maatilan koon mukaan, jolloin voitaisiin varmistaa, ettei maaperää rasiteta liiallisella lantamäärällä.yhdistettyä kasvinviljelyä ja kotieläintaloutta onkin edistettävä. Vaikka eläinkuljetukset aiheuttavat kärsimystä eläimille, kuljetetaan eläviä eläimiä kaikkialla maailmassa. CAP ennemminkin edistää kuljetuksia myöntämällä vientitukea elävien eläinten kuljettamiseen kuin vähentäisi niitä jo alkuaankin puuttumalla ylituotanto-ongelmaan.

Ovatko hedelmät terveellisiä? CAP rahoittaa hävitystä Oliivit: maksetaan saastuttamisesta Noin puolet kaupoissamme olevista hedelmistä ja vihanneksista sisältävät merkittäviä määriä torjunta-ainejäämiä. Suomalaisten saamista jäämistä noin 10 % on kotimaisista kasviksista ja 90 % ulkomaisista kasviksista. Tuoreet hedelmät ja vihannekset ovat olennainen osa terveellistä ruokavaliota ilman torjunta-ainejäämiä ne tosin olisivat vieläkin terveellisimpiä. Torjunta-aineiden on todettu aiheuttavan muun muassa käyttäytymishäiriöitä, immuunijärjestelmän heikentymistä, hormonijärjestelmän häiriintymistä ja syöpää. Vuosittain EU käyttää 2 miljardia euroa hedelmäja vihannestuotannon tukemiseen. Miksi tätä rahaa ei käytetä torjunta-aineiden käytön vähentämiseen ja terveellisen ruoan tuottamiseen? Tämän sijasta EU on pakkomielteenomaisesti standardisoinut hedelmien tuotantoa paikallisten lajikkeiden kustannuksella. Pohjois-Euroopassa kasvaa yli 2 300 erilaista omenalajiketta, mutta kuinka monta näistä löydämme kaupoistamme? Vuonna 1990 tuli voimaan EU:n asetus, joka edellyttää, että alle 55 mm halkaisijaltaan olevia omenoita ei enää saa myydä omenoina. Jotta EU:ssa suosittuja pulleita ja virheettömiä omenoita voitaisiin tuottaa, on asetuksen vuoksi hävitetty tonneittain omenoita ja ryhdytty käyttämään massiivisia määriä kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita. Ranskassa CAP-tukea käytetään noin 5,2 euroa/ha tuhansien omena-, persikka- ja nektariinitarhojen hehtaarien kunnostamiseksi huipputuottoisiksi. EU:n mukaan tämä on välttämätöntä ranskalaisten tuotteiden laadun lisäämiseksi ja kokonaishedelmätuotannon vähentämiseksi. Oliivisadot voisivat hyvinkin olla esimerkki kestävän kehityksen mukaisesta ekologisesta viljelystä, mutta yhteinen maatalouspolitiikka palkitsee viljelijät, jotka ovat muuttaneet tuotantonsa voimaperäisemmäksi. Suurin osa eurooppalaisille oliivinviljelijöille myönnetystä CAP-tuista on tuotantoperusteisia. Oliivien intensiivinen uudelleenistutus tuhoaa vanhoja oliivilehtoja ja niiden hyödyllisiä vaikutuksia. Perinteisten oliivilehtohabitaattien moninaisuus katoaa, ja kasvinsuojeluaineiden sekä rikkakasvien torjunta-aineiden liiallinen käyttö vaikuttaa vakavasti hyönteisiin ja tätä kautta myös lintujen selviytymiseen. Terveydelle vahingollinen CAP: tupakka Vaikka tupakka ei suoraan ravitse ihmisiä, tukee CAP tupakan tuotantoa hehtaaria kohden enemmän kuin minkään muun kasvin viljelyä (lähes 7 000 euroa per hehtaari). Enin osa tästä huonolaatuisesta tupakasta viedään muihin maihin. Samaan aikaan EU kuitenkin tekee yhä Voimaperäiset viljelymenetelmät vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttavat maaperän eroosiota, minkä vuoksi viljelijät käyttävät yhä enemmän lannoitteita. Pintamaa, lannoitteet ja rikkakasvien torjunta-aineet huuhtoutuvat vesistöihin ja aiheuttavat saastumista.viljelyn voimaperäistymisen vuoksi keinokastelua käytetään myös sellaisilla oliiviviljelmillä, jotka sijaitsevat alueilla, joissa jo ennestään on puutetta vedestä. enemmän työtä ja lisää rahoitusta sen puolesta, että ihmiset eivät polttaisi tupakkaa.vakaviin, tupakan viljelyn aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin kuuluvat metsien väheneminen, eroosio ja aavikoituminen sekä tupakan viljelyssä käytettyjen suurien torjuntaainemäärien aiheuttamat haitat.

Miten elintarvike- ja maatalouspolitiikkaa tulisi muuttaa? Mitä sinä voit tehdä? Olet sitä mitä syöt Ympäristöehtojen on oltava kaikkien CAP-suoritusten edellytyksenä CAP-tuen edellytyksenä pitää olla tiettyjä ympäristöehtoja, ja tuen pitää perustua viljelijöiden toteuttamiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Kaikkien kestävästi viljeltyjen alueiden tuki tulisi nykyisten hehtaari- ja päälukukohtaisten tukien sijaan perustua yksinkertaiselle tuen lisäykselle. Globalisaation sijasta on kannustettava paikallisuuteen Uuden yhteisen maatalouspolitiikan ei tule enää tukea maailmanmarkkinoiden valloittamista vaan paikallista ja alueellista kauppaa. Vientituet on poistettava. Maaseudun kehittämiseen pitää käyttää enemmän varoja Entistä suurempi osuus CAP-tuista pitää käyttää maaseudun ympäristön ja toimeentulon turvaamiseen. Tämä tarkoittaa luonnonmukaisen tuotannon tukemista, luonnon ja monimuotoisuuden ylläpitämistä, paikallisten lajikkeiden suosimista ja paikallisten tuotanto- ja markkinointimahdollisuuksien edistämistä. Pienet ja kestävän kehityksen mukaiset maatilat on asetettava etusijalle Suurille maatiloille myönnettävää CAP-tukea on voimakkaasti vähennettävä, ja pienten sekä kestävän kehityksen mukaisten maatilojen tukea on lisättävä. Vihreä verouudistus on toteutettava Vihreän verouudistuksen tulee vähentää työn verottamista. Verotuksessa tulee asteittain siirtyä yhä suurenevaan kuljetusten ja kemiallisten tuotantopanosten verottamiseen (ympäristöverotus). Ruoka- ja maatalouskemikaalibisnes on saatava hallintaan Nykyään elintarvikeketjua hallitsee pieni määrä jälleenmyyjiä, jakelijoita ja jalostajia, jotka pystyvät vahvasti vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin heille edullisella tavalla. Näin ollen kuluttajat ostavat yhä enemmän standardisoituja, muista maista tuotuja tuotteita paikallisen monimuotoisuuden ja paikallisten viljelijöiden kustannuksella. EU:n tulee kehittää toimintamuotoja, joilla yritykset saadaan kantamaan vastuu toiminnastaan ja joilla markkinoiden dominointi voidaan estää. Osta paikallisesti, kestävästi ja luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita sekä kauden satoa. Luonnonmukainen tuotanto on maatalouden suuntaus, jonka päämääränä on luoda ekologisesti ja taloudellisesti kestävää maataloutta. Luonnonmukainen maatalous on parempi vaihtoehto ympäristölle, eläimille ja sinulle. Luonnonmukaiset maatilat muodostavat omavaraisia ekosysteemejä, jotka joko tuottavat kaiken tarvitsemansa itse tai hankkivat sen lähialueilta. Luomutuotannon mukaisessa kasvinsuojelussa vältetään keinotekoisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä niin pitkälle kuin mahdollista. Luonnonmukaisten maatilojen monimuotoisuus on yleensä runsaampaa kuin perinteisten maatilojen. Tukemalla paikallista tuotantoa ja paikallisten viljelijöiden tilakauppoja voidaan vahvistaa kuluttajien, ruoan ja viljelijöiden välistä suhdetta. Tilakauppojen kautta kuluttajat ovat yhteydessä viljelijöihin, ja he oppivat arvostamaan maatalouden ja syömänsä ruoan välistä linkkiä. Paikallinen tuotanto ja jakelu edistävät maatalouden monimuotoisuutta, vähentävät energiaa vaativia kuljetuksia ja vahvistavat paikallista taloutta sekä paikallisia yhteisöjä. Elintarvikeketjun palauttaminen paikalliselle tasolle siirtää vallan takaisin viljelijöille ja kuluttajille.

Sinä voit vaikuttaa Tue paikallisia viljelijöitä, osta paikallisesti tuotettua luonnonmukaista ruokaa ja syö vähemmän lihaa. Näin voit edistää korkeatasoista ja terveellistä maataloutta sekä vihreämpää maaseutua. Kerro kauppiaallesi, että haluat luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, joka on kohtuuhintaista niin sinun kuin ruokaa tuottavan viljelijänkin kannalta. Kerro, että haluat ostaa paikallisia lajikkeita sekä paikallisilla maatiloilla tuotettua ruokaa. Vieraile www-sivuillamme ja osallistu verkkotoimintaan kertoaksesi poliitikoille ja kauppiaille mielipiteesi. Liity alueellasi toimivaan Maan ystävien paikallisryhmään ja ole osa muutosta, joka tuo monimuotoisuuden, maun ja terveyden takaisin ruokapöytäämme! Friends of the Earth Europe 29 Rue Blanche Brussels B-1060 Belgium tel.: +32-25420180 fax: +32-2537 5596 info@foeeurope.org www.foeeurope.org www.choosefoodchoosefarming.org Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Finland tel.: 358 2 2310321 fax: 358 2 2371670 www.maanystavat.fi www.maanystavat.fi/maaseutu.html Teksti: Leisa Gibson ja Kees Kodde Suomenkielinen käännös: Maarit Perkonoja Tätä kampanjaa tukee osaksi Euroopan unioni, ympäristöasioiden pääosasto. www.ruoka-aika.net