MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA INVESTOINTEJA KOSKEVAN KORVAUKSEN HAKEMISESTA VUONNA Yleistä 2 Asetuksen sisältö Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman päivänä joulukuuta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvät tukijärjestelminä ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus ja ei-tuotannollisia investointeja koskeva korvaus. Kansallisesti ympäristökorvauksesta, luonnonhaittakorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 5 :n 9 momentin, 6 :n 4 momentin, 7 :n 4 momentin, 8 :n 5 momentin ja 9 :n 4 momentin nojalla korvauksen vuosittaisesta myöntämisestä, sitoumuksista ja korvauskelpoisesta alasta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ohjelmakaudella annetaan vuosittain valtioneuvoston asetus ympäristökorvausta ja luonnonmukaisen tuotannon korvausta koskevien uusien sitoumusten antamisesta, luonnonhaittakorvauksen hakemisesta sekä uusien ympäristösopimusten ja geenivarojen säilyttämistä koskevien sopimusten tekemisestä. Samoin vuosittain säädetään aikaisemmin korvauskelvottoman peltoalan mahdollisesta hyväksymisestä korvauskelpoiseksi edellä mainituissa tukijärjestelmissä. Vuosittain annettavalla asetuksella säädetään myös ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta. Valtioneuvoston asetuksen antamisen yhteydessä otetaan huomioon vuosittain käytettävissä oleva valtion talousarvion määräraha. 1 Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin ympäristösitoumuksesta. Ehdotetun 1 :n 1 momentin mukaan vuonna 2016 ei voisi määrärahojen niukkuuden vuoksi antaa uutta ympäristösitoumusta. Pykälän 2 momentin mukaan vuonna 2016 voimassa olevaan ympäristösitoumukseen voitaisiin viljelijän hakemuksesta hyväksyä korvauskelpoiseksi peltoalaksi ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015) 5 :n 1 momentissa (uusjakoalat) ja 6 :ssä tarkoitettua peltoalaa (peruslohkoon tehtävät

2 2 0,1 hehtaarin lisäykset). Ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 1 momentissa tarkoitettua peltoalaa saisi liittää ympäristösitoumukseen enintään viisi hehtaaria. 2 Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin ympäristösopimuksista. Uusia ympäristösopimuksia olisi vuonna 2016 mahdollista tehdä määrärahojen niukkuuden vuoksi vain rajoitetusti. Ympäristösopimuksista voisi tehdä ainoastaan kosteikon hoitoa koskevan sopimuksen, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan sopimuksen sekä alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskevan sopimuksen. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin alkuperäiskasvilajikkeen ylläpitoa koskevien sopimusten tekemisestä. Edellä mainittuja sopimuksia olisi mahdollista tehdä vuonna Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevista sitoumuksista. Vuonna 2016 aktiiviviljelijä voisi antaa 1 momentin mukaan uuden sitoumuksen. Sitoumukseen voitaisiin viljelijän hakemuksesta hyväksyä korvauskelpoiseksi peltoalaksi luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (237/2015) 4 ja 7 :ssä ja ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 1 momentissa tarkoitettua peltoalaa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin korvauskelpoisen alan lisäämisestä voimassa oleviin sitoumuksiin. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin aikaisemmin korvauskelvottoman alan lisäämisestä voimassa oleviin sitoumuksiin. 4 Asetuksen 4 :ssä säädettäisiin korvauskelpoisesta alasta luonnonhaittakorvausta haettaessa ja korvauskelpoiseksi hyväksyttävissä olevasta alasta vuonna Korvauskelpoiseksi alaksi voitaisiin hyväksyä luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (236/2015) 3 :ssä tarkoitettu ala. Korvauskelpoiseksi voitaisiin hyväksyä myös luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :ssä tarkoitettu peltoala, joka on maankäyttömuodoltaan peltoa (peruslohkoon tehtävät 0,1 hehtaarin lisäykset). Lisäksi korvauskelpoiseksi voitaisiin hyväksyä ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 1 momentissa tarkoitettua peltoalaa (uusjakoalat) enintään viisi hehtaaria. 5 Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta. Korvausta olisi vuonna 2016 mahdollista hakea sekä kosteikkoinvestointeihin että perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. 6 Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä maaliskuuta Taloudelliset vaikutukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoitus koostuu Euroopan unionin maaseuturahaston rahoitusosuudesta (42 prosenttia) ja kansallisesta rahoitusosuudesta sekä kokonaan kansallisesta lisärahoituksesta. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoitus on miljoonaa euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoituksesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuus on miljoonaa euroa. Kehittämisohjelman kokonaan kansallisen lisärahoituksen osuus on miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämisohjelma sisältää yksityistä rahoitusta miljoonaa euroa.

3 3 Ympäristökorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja eituotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) määrärahasta. Vuoden 2016 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 300,043 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Ympäristökorvauksen osuus momentin määrärahasta on noin 240,027 miljoonaa euroa, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 48,683 miljoonaa euroa, neuvonnan osuus noin 10,333 miljoonaa euroa ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus noin 1,0 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilla on noin 48,382 miljoonaa euroa vuodelta 2015 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu ympäristötuen kaudelta ja ympäristökorvauksen kaudelta siirtyvistä määrärahoista. Momentilla on siten yhteensä käytettävissä yhteensä 338,092 miljoonaa euroa ympäristösitoumuksiin, ympäristösopimuksiin, luomusitoumuksiin ja eituotannollisiin investointeihin. Siirtyvä erä käytetään vuodelta 2015 maksettavan ympäristökorvauksen toisen maksuerän maksamiseen. Vuoden 2016 määrärahasta käytetään vuodelta 2015 maksettavien ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen maksamiseen yhteensä 33,368 miljoonaa euroa. Vuodelta 2016 maksettavasta ympäristökorvauksesta ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta maksetaan vuonna 2016 ensimmäinen maksuerä eli yhteensä noin 221,065 miljoonaa euroa, joka on noin 75 prosenttia vuodelta 2016 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä. Loppuosa eli noin 25 prosenttia vuodelta 2016 maksettavista korvauksista maksetaan vuonna Voimassa oleviin ympäristösitoumuksiin arvioidaan tarvittavan vuonna 2016 noin 230 miljoonaa euroa. Voimassa oleviin ympäristösopimuksiin, maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksiin ja geenivarojen säilyttämistä koskeviin sopimuksiin arvioidaan tarvittavan noin 15,59 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksen mukaisiin uusiin ympäristösopimuksiin arvioidaan tarvittavan noin 3,0 miljoonaa euroa ja uusiin geenivarojen säilyttämistä koskeviin sopimuksiin noin euroa. Asetusehdotuksen mukaan kustannuksia aiheutuu harkinnanvaraisesti korvauskelpoisten alojen eli uusjakoalojen ja peruslohkoon tehtävien 0,1 hehtaarin lisäysten sisällyttämisestä voimassa oleviin sitoumuksiin. Tämä lisäisi kustannuksia yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa, mikä sisältyy edellä mainittuun ympäristösitoumusten arvioituun kokonaismenoon. Edellä mainituista korvauksista maksetaan vuonna 2016 noin 75 prosenttia. Voimassa oleviin luonnonmukaisen tuotannon korvausta koskeviin sitoumuksiin arvioidaan tarvittavan vuonna 2016 noin 43 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksen mukaisiin uusiin luonnonmukaisen tuotannon korvausta koskeviin sitoumuksiin arvioidaan tarvittavan noin 3,0 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksen mukaan kustannuksia aiheutuu ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :ssä tarkoitettujen alojen sekä harkinnanvaraisesti korvauskelpoisten alojen eli uusjakoalojen ja peruslohkoon tehtävien 0,1 hehtaarin lisäysten sisällyttämisestä voimassa oleviin sitoumuksiin. Tämä lisäisi kustannuksia yhteensä noin 0,95 miljoonaa euroa, mikä sisältyy edellä mainittuun luonnonmukaisen tuotannon korvauksen arvioituun kokonaismenoon. Edellä mainituista korvauksista maksetaan vuonna 2016 noin 75 prosenttia.

4 4 4 Lausunnot Ei-tuotannollisia investointeja koskevaan korvaukseen arvioidaan vuonna 2016 tarvittavan noin 1,0 miljoonaa euroa. Luonnonhaittakorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin (Luonnonhaittakorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2016 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 546,888 miljoonaa euroa. Määrärahasta Euroopan unionin rahoitusosuus on noin 97,113 miljoonaa euroa, valtion osuus noin 134,108 miljoonaa euroa ja kokonaan kansallisesti rahoitetun luonnonhaittakorvauksen osuus noin 315,667 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilla on noin 55,673 miljoonaa euroa vuodelta 2015 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu luonnonhaittakorvauksen kaudelta sekä kaudelta siirtyvistä määrärahoista. Momentilla on siten yhteensä käytettävissä noin 602,561 miljoonaa euroa. Siirtyvä erä käytetään vuodelta 2015 maksettavan luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen maksamiseen. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2016 tarvittavan noin 546,888 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksen mukaan kustannuksia aiheutuu vuonna 2016 ensimmäistä kertaa tukihaussa ilmoitettavista luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n mukaisista aloista sekä harkinnanvaraisesti korvauskelpoisten alojen eli uusjakoalojen ja peruslohkoon tehtävien 0,1 hehtaarin lisäysten hyväksymisestä korvauskelpoiseksi alaksi. Tämä lisäisi kustannuksia yhteensä noin 5,2 miljoonaa euroa, mikä sisältyy edellä mainittuun luonnonhaittakorvauksen arvioituun kokonaismenoon. Ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä ja Maaseudun Kehittäjät ry:ltä. Lausunnon antoivat valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, Keski-Karjalan lintutyöryhmä, Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö rf ja WWF Suomi. Lausuntojen perusteella tarkennettiin 4 :ssä tarkoitettuja korvauskelpoiseksi hyväksyttäviä aloja ja poistettiin niistä ala, joka on tullut viljelijän hallintaan luonnonhaittakorvaukseen sitoutumattomalta viljelijältä. Näin korvauskelpoiseksi hyväksyttävissä olevien alojen hyväksymisperusteet vastaavat toisiaan ympäristökorvauksessa ja luonnonhaittakorvauksessa. Lisäksi 4 :n osalta tarkennettiin, että uusjakoaloja voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi enintään viisi hehtaaria. Maatalousluonnon mo-

5 5 5 Laintarkastus nimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan sopimuksen osalta poistettiin maininta etusijajärjestyksen soveltamisesta. Suurimmassa osassa lausuntoja tuotiin esille, että nuorille aloittaville viljelijöille tulisi antaa vuonna 2016 mahdollisuus tehdä uusi ympäristösitoumus. Asetusehdotusta ei kuitenkaan muutettu tältä osin, koska uuden ympäristösitoumuksen antaminen vuonna 2016 ei ole mahdollista määrärahojen niukkuuden vuoksi. Osassa lausunnoista tuotiin esille, että kaikkia ympäristösopimuksia tulisi voida tehdä myös vuonna Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpitoa koskevia sopimuksia ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä vuonna 2016, koska niiden osalta on saavutettu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen tavoiteala. Asian kiireellisyyden vuoksi vain suomenkielinen asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.