Motivoiva haastattelu (MI) terveydenhuollon työkaluna Tapani Jorma 21.10.2010
Mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan? Määritelmä: Motivoiva haastattelu on yksilökeskeistä johdattelua, jossa herätellään ja vahvistetaan muutosmotivaatiota Motivational interviewing is a collaborative, person-centered form of guiding to elicit and strengthen motivation for change (Miller and Rollnick 2009)
Mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan? Lähestymistapa ongelmiin - toisenlainen kuin perinteisessä potilas- /lääkäri/hoitaja/terapeutti- suhteessa - hoitaja ei pyri itse ratkaisemaan potilaan ongelmaa, vaan antaa potilaalle tilaa löytää ratkaisu itse. Näin motivaatio muutoksen tekemiseen on voimakkaampi ja haettu lopputulos todennäköisempi
Historia Kuvattu 1. kerran 1983, jolloin MI kehitettiin työkaluksi alkoholistien terapiaan/interventioihin Vuodesta 1990 metodia laajennettu käyttöön myös osaksi kroonisten sairauksien hoitoa (Miller and Rollnick 2009)
Miksi MI? Myytti : potilaalla ei ole motivaatiota muutoksen tekemiseen Potilaan vaikuttaessa haluttomalta tekemään mitään terveytensä hyväksi, - usein luovutaan yrityksestä ja päädytään umpikujaan - todennäköisesti kysymys on lähestymistavasta - hän ei ole itse löytänyt syitä motivoituakseen muutokseen ja ulkopuolinen taho ei voi niitä hänelle kertoa (Miller and Rollnick 2009)
Miksi MI? Oletus: Potilaalle tarjottava lisätieto sairauden hoidosta parantaa hoitoennustetta ja hoitoon sitoutumista (Corbett, 2010)
Perinteisten lähestymistapojen haasteet* hoitoon sitoutumisessa Haaste 1: Yli 130 tutkimusta osoittaa, että potilaan tiedon lisäämisellä sairaudestaan ja hoidostaan ja hoitoon sitoutumisella ei ole korrelaatiota. Haaste 2: Perinteisellä terveysneuvonnalla ei ole selkeää näyttöä siitä, että se parantaisi merkitsevästi potilaiden hoitoon sitoutumista. * Grant Corbett, Behaviour Change Solutions Inc., 2009
Tosiasia: Motivoiva haastattelu on tehokkaampi keino (kuin perinteinen ohjeistaminen/konsultaatio) saada toivottu muutos aikaan Esimerkkinä motivoivaan haastatteluun perustuva ohjeistus lääkityksen aloitukseen apteekissa (Corbett, 2009)
Tähän McKesson kuva +
MI:n avulla herättely vs. ohjeistaminen MI:n avulla herätellään potilaita sitoutumaan tietyn päämäärän saavuttamiseen ohjeistamisen sijasta Erot herättelyn ja ohjeistamisen välillä: Läsnäolo otetaan huomioon potilaan suullisesti esiintuomat seikat ja sanattomat viestit. Kyky kuunnella potilasta heijastaen tai esittää kysymyksiä tavalla, joka saa potilaan motivaation tai huolestuneisuuden viriämään. Kyky kuunnella reflektiivisesti ja havaita asioita, jotka kertovat potilaan tahdosta tai sitoutumisesta; tuoda esiin nämä asiat ja tukea ja vahvistaa niitä myönteisesti.
MI on muutosmotivaation herättelyä ja vahvistamista MI on pikemminkin viestintämenetelmä kuin tekninen korjaussarja. Se ei ole mikään taikasauva, jolla ihmiset saadaan tekemään jotain, mitä he eivät halua tehdä. Se ei ole jotain, mitä ihmisille tehdään, vaan se on perustavaa laatua oleva tapa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja heitä varten (Miller & Rollnick, 2002)
Motivoivan haastattelun periaatteet Vallitsevana epäpätevä maailma : - halutessaan auttaa toista, ihmisillä on taipumus keksiä omasta mielestään parempi ratkaisu toisen ongelmiin - ihmiset eivät muuta käyttäytymistään, koska: * heillä ei ole riittävästi tietoa, * heillä ei ole näkemystä asioista * heillä ei ole riittävää kykyä muuttua (Corbett 2010)
Motivoivan haastattelun periaatteet Kun ihminen saa ulkopuoliselta neuvoja, hän usein - nousee vastarintaan ja keksii selityksiä - kyseenalaistaa ohjeita Epäpätevässä maailmassa ihminen on kuin tyhjä vesilasi, joka hoitajan tulee täyttää! (Corbett 2010)
Motivoivan haastattelun periaatteet Motivoivan haastattelun pätevä maailma : - tärkeää olla läsnä - vesilasia ei pyritä täyttämään vaan annetaan potilaan johtaa itse itsensä muutokseen (Corbett 2010)
Potilas nähdään epäpätevänä ja puutteellisena Jos terveydenhuollon ammattilainen uskoo, että hän tietää mitä tarvitaan, mutta potilas ei, hän saattaa vastata potilaan ajatuksiin tai tunteisiin: Arvostelemalla, tuomitsemalla, syyttämällä Olemalla samaa mieltä, hyväksymällä, kehumalla Olemalla eri mieltä Olemalla sulkeutunut, etäinen, epärehellinen Olemalla persoonaton, epäystävällinen, poissa tolaltaan Neuvomalla, ohjaamalla, komentamalla Moralisoimalla, saarnaamalla, käskemällä Olemalla piittaamaton tunteista, ilmaisemalla sympatiaa Olemalla vastakkainasettelu tilanteessa Kyseenalaistava, heikkoja kohtia etsivä Nöyryyttävä, ivaava, leimaava Tulkitseva, analysoiva Potilas nähdään pätevänä ja itseohjautuvana Jos terveydenhuollon ammattilainen uskoo, että potilas tietää sisimmässään, mitä tarvitsee, hän saattaa vastata potilaan ajatuksiin tai tunteisiin: Hyväksynnällä, kunnioituksella Myönteisesti vahvistamalla, tukemalla Olemalla käänteisesti samaa mieltä Olemalla avoin, vastaanottavainen, aito Olemalla läsnäoleva, lämmin, ystävällinen Herättelemällä ja edistämällä muutospuhetta Korostamalla potilaan omaa päätösvaltaa ja valinnanvapautta Ilmaisemalla empatiaa Heijastavalla kuuntelulla ja toteamuksilla: Yksinkertainen (sisältö, tunne) Tarkentava (vaikutus) Kaksiosainen ( vaikeudet, tavoitteet) Vakuuttamalla Väittelemällä logiikkaa apuna käyttäen, luennoimalla Ehdottamalla Varoittamalla, uhkaamalla Esittämällä luottamuksen määrää arvioivan viivoitinkysymyksen Vaihtamalla keskustelun painopistettä Tekemällä omia ehdotuksia vain, jos on pyytänyt ja saanut siihen potilaalta luvan Tekemällä yhteenvetoja
MI:n neljä perustaitoa 1. Kuunteleminen ja heijastaminen 2. Myönteinen vahvistaminen 3. Yhteenvetojen tekeminen 4. Avoimet kysymykset
Kommunikointi motivoivassa haastattelussa (Rollinick 2009) Seurataan (following) - kuunnellaan, annetaan potilaan viedä - sallitaan potilaan näkökulma, ymmärretään - reflektoidaan Johdetaan (directing) - kerrotaan, päätellään, - otetaan auktoriteetti Ohjataan (guiding) - näytetään suuntaa
Motivoiva haastattelu käytännössä Status Quo - haluan lopettaa tupakoinnin, MUTTA. - Kyvyttömyys vallitsevana (Ambivalence) Päämäärä - saada potilas muutosprosessiin * kuuntelemalla * heijastamalla (yksinkertainen, kaksipuolinen, vahvistettu) (Rollnick 2009)
1. Kuunteleminen ja heijastaminen Kuunnellaan ja heijastetaan sellaisia asioita, joita potilas sanoo - ääneen ja sanattomasti jotka puhuvat muutoksen puolesta. Tätä kutsutaan muutospuheeksi Sinulla on kaksi korvaa ja yksi suu. Sano siis sana ja kuuntele kaksi. (arabialainen sananlasku)
Heijastamisen nejä tyyppiä A. Yksinkertainen heijastaminen Minua väsyttää. Väsyttää? B. Kaksiosainen heijastaminen MUTTA JA C. Tarkentava heijastaminen Laajempi tulkinta potilaan sanomasta D. Käänteinen heijastaminen Minun on vaikea muuttaa Haluaisit siis onnistua
2. Myönteinen vahvistaminen Myönteinen vahvistaminen poikkeaa kehumisesta, joka on potilaan ajattelun tai käytöksen arviointia. Potilas: Olen ollut viikon ilman tupakkaa. Ohjaaja: Se on todella hyvä. Olen tyytyväinen. (kehuminen) Potilas: Olen ollut viikon ilman tupakkaa. Ohjaaja: Huomaan, että olet tyytyväinen ja arvostan sitä, että olet onnistunut. (myönteinen vahvistaminen)
3. Yhteenvedon tekeminen Näytä, että olet kuunnellut Kokoa palaset yhteen: puuttuuko jotain? Painota keskeisiä asioita Siirrä fokus seuraavaan asiaan Kerää potilaan puheesta hänen omaa motivaatiotaan kuvaavat kukat, sido niistä kimppu ja ojenna se takaisin hänelle yhteenvedossa.
4. Avoimet kysymykset Avoimen kysymyksen tulisi rohkaista potilasta puhumaan enemmän siitä, mitä hän ajattelee kuin siitä, mitä me haluamme tietää. Ei kyllä tai ei -vastauksia
KIITOS!