Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset poissaolot... 4 Työterveyshuolto... 5 Henkilöstön vaihtuvuus... 5 Eläköityminen... 7 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet... 7 Eläkemaksut... 7 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 8 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 8 Palkitseminen... 9 Palkkaus... 9 Henkilöstöetuudet... 9

Johdanto Henkilöstötilinpäätös KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvotteleman uuden suosituksen mukaisesti henkilöstöraportointia on kehitettävä niin että henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut ovat vertailtavissa valtakunnallisesti. Tämä edellyttää sitä, että tunnusluvut kerätään ja raportoidaan yhdenmukaisesti. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat joilla palvelut järjestetään. Kuhmon kaupungissa henkilöstöraportoinnin välineenä on henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätös auttaa henkilöstösuunnittelua ja se on tarkoitettu työyhteisön, johdon sekä poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön laadukkaan kunnallisen palvelun tuottamiseksi. Henkilöstösuunnitelma Kuhmon kaupungin henkilöstösuunnitelma on tehty vuosiksi 2009-2013. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on ohjata ja ennakoida henkilöstömäärien kehitystä vuosina 2009-2013 siten että palvelut pystytään turvaamaan jatkossakin. Joulukuussa 2013 alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen kaupungille on tehtävä henkilöstöstrategian mukainen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen avulla voi arvioida onko henkilöstösuunnitelma toteutunut.

Henkilöstömäärä Kuhmon kaupunkiin oli 31.12.2013 palvelussuhteessa 394 henkilöä joista vakituisessa palvelussuhteessa 298 henkilöä ja määräaikaisia 96 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli edelliseen vuoteen verrattuna 21 % vähemmän. Määräaikaisten työsuhteiden pääasialliset syyt ovat sijaisuus tai avoimen tehtävän hoito. Osa määräaikaisista työsuhteista johtuu myös projekteista. Taulukko 1 Henkilöstön määrä 31.12.2013 Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset 70 228 298 +1 % Määräaikaiset 37 59 96-21 % - joista työllistettyjä 9 5 14 0 % Yhteensä 107 287 394-4 % Työllistettyjen työntekijöiden määrä on pysynyt samana. 3 Kaupunginhallituksen toimialoilla määräaikaiset palvelussuhteet ovat pääasiassa kuntakokeilun sekä Woodpoliksen projektityöntekijöiden työsuhteita. Sivistyspalvelujen toimialalla palvelussuhteen määräaikaisuus johtuu osittain pätevien työntekijöiden puutteesta. Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla määräaikaisia työntekijöitä tarvitaan kausiluonteisten töiden hoitamiseen. Viheralueiden hoito, kadunrakennustyöt sekä kiinteistöjen korjausrakentaminen ovat pääasiassa kesäaikana tehtäviä töitä joihin tarvitaan määräaikaista työvoimaa. Henkilötyövuodet Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2013 yhteensä 416,46 ja vuonna 2012 yhteensä 405 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähenivät vuodesta 2012 kaupunginhallituksen toimialoilla -2,48 henkilötyövuotta mutta lisääntyivät tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla 3,91 ja sivistyspalvelujen toimialalla 10,03 henkilötyövuotta. Taulukko 2 Henkilötyövuodet 2013 toimialoittain palvelussuhteen mukaan Kaupunginhallituksen toimialat Sivistyspalvelujen toimiala Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen Kaikki toimialat yhteensä toimiala Toistaiseksi voimassaoleva 15,60 193,46 82,69 291,75 Määräaikainen 8,18 74,76 20,91 103,85 Palkkatuettu työ 0,04 16,31 4,51 20,86 Yhteensä 23,82 284,53 108,11 416,46 Muutos edellisestä vuodesta -2,48 10,03 3,91 11,46

Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakenne on kuvattu taulukossa 3 ja kuviossa 2. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 50,35 vuotta. Ikätietojen pohjalta on hyvä asettaa henkilöstösuunnittelussa painopisteitä työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin koska 62,41 % vakituisesta henkilöstöstä on yli 50 vuotiaita. Alle 30 vuotiaita vakituisessa henkilöstössä oli vain 6 henkilöä ja yli 60 vuotiaita 49 henkilöä. Henkilöstön työssä jaksamista voidaan seurata sairauspoissaoloista sekä työtyytyväisyyskyselyillä, kehityskeskusteluissa voidaan myös käydä läpi henkilön työhyvinvointiin liittyviä toimia. Viimeisin työtyytyväisyyskysely Kuhmon kaupungin henkilöstölle on tehty 2011. Uusi työtyytyväisyyskysely on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2014. Taulukossa 4 on kuvattu henkilöstön ikärakennetta toimialoittain. Taulukko 4 Henkilöstön ikärakenne toimialoittain Kaupunginhallituksen toimialat 54,87 Sivistyspalvelut 49,23 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 52 Keski-ikä 50,35 4 Taulukko 3 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2013 Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 6 2,0 30-39 40 13,4 40-49 66 22,1 50-59 137 46,0 60-49 16,4 Yhteensä 298 100 Keski-ikä 50,35 vuotta

Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteiset poissaolot johtuvat työtapaturmista, omasta sairaudesta, työmatkatapaturmista tai ammattitaudeista. Poissaolojen vertailu toimialoittain onnistuu jakamalla poissaolopäivät henkilötyövuosilla. Henkilötyövuosiin verraten Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa on eniten terveysperusteisia poissaoloja, taulukko 5 Terveysperusteisista poissaolot on kuvattu taulukossa 6 jossa on myös eritelty tapaturmasta ja ammattitaudista johtuvat poissaolot. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli yhteensä 399 kalenteripäivää. Poissaolot jakautuivat seuraavasti: varhaiskasvatus 202, perusopetus 179, ateriapalvelut 14, vapaa-aikatoimi 2 ja tilapalvelut 2 kalenteripäivää. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen työterveyspalveluja. Kuhmon kaupungilla on toistaiseksi solmittu laajennettu työterveyshuoltosopimus Kainuun Työterveys liikelaitoksen kanssa. Laajennettuun sopimukseen kuuluu lakisääteisten ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi sairaanhoito. Sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeus on vakituisella henkilöstöllä ja määräaikaisilla yli 6 kk:n palvelussuhteessa olevilla. Työterveyshuollon sairaskäyntikertoja oli toimialoilla yhteensä 1 509 kpl. Työterveyshuollon käytön jakaantumista toimialoittain kuvaa kuvio 3. 5 Taulukko 5 Sairauspoissaolot toimialoittain Kaupunginhallituksen Työpäivät toimialat 154 115 6 Sivistyspalvelujen toimiala 3 751 2 809 13 Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimiala 1 745 1 243 16 Yhteensä 5 650 4 167 36 Taulukko 6 Terveysperusteiset poissaolot Työterveyshuolto teki terveystarkastuksia yhteensä 218 kpl. Tarkastukset kuvattu toimialoittain kuviossa 4. Kalenteripäivät Poissaolopäivät/HTV Josta Kalenteripäivät työtapaturma tai ammattitauti Lyhyet alle 4 pv poissaolot 865 11 4-9 828 49 10-59 2871 339 60-179 874 Yli 180 päivää 212 Yhteensä 5650 399 Keskimäärin/henlötyövuosi 13,6 0,96

Henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuuteen vaikuttaa suuresti Kuhmon lukion siirtyminen kaupungin ylläpitämäksi 1.1.2013 alkaen. Vakituiseen palvelussuhteeseen tulleita vuonna 2013 oli 16 henkilöä joista lukion ja perusopetuksen henkilöstöä 13 henkilöä. Taulukko 7 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet Lukumäärä Vaihtuvuus% 16 5 % 20 7 % Yli puolet lähtevistä on jäänyt eläkkeelle. Muista syistä päättyneitä palvelussuhteita on kaikkiaan kuusi joista viisi on sivistyspalvelujen henkilöstöä. 6 Vaihtuvuusprosentti on laskettu vertaamalla muuttujia vuoden 2012 lopun vakituisessa työsuhteessa olleeseen henkilöstömäärään. Kuhmon kaupunki muistaa henkilökuntaa kaupungin viirillä 25 vuoden palveluksesta. Kuvassa tekniikka- ja ympäristöpalvelujen henkilöstöä. Onni Heikkisen juhlatilaisuus Kuhmo-talossa 6.5.2013, Tuupalan koulun rehtori jäi eläkkeelle 2013.

Eläköityminen Vuonna 2013 eläkkeelle jäi 14 henkilöä. Kuhmon kaupungin henkilöstön korkeasta keski-iästä johtuen on todennäköistä että lähivuosina eläköityvien määrä pysyy vuosittain yli kymmenessä henkilössä ainakin vuoteen 2020 saakka. Taulukossa 7 on arvioitu kaupungin työntekijöiden eläköitymistä suoraan 63 ikävuoden saavuttamisen mukaan. Kuntatyöntekijällä joka on ollut työsuhteessa ennen vuotta 2005, on henkilökotainen eläkeikä, johon vaikuttaa työssäoloaika. Joillakin eläkeikä voi olla 64 vuotta tai enemmän. Yleisesti kuntatyönantajan palveluksesta jäädään eläkkeelle heti kun eläkeikä on saavutettu. Työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 63 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai lykätylle vanhuuseläkkeelle 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden jälkeen. (Työntekijän eläkelaki 395/2006 11 1 mom.) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2013 kaksi henkilöä. Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe -maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe-maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Varhe-maksun kokonaismäärä 2013 oli yhteensä 151 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 ja sen jälkeen alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Kuhmon kaupunki maksoi varhe maksuja vuonna 2013 151 155,57 euroa joka oli 26 529 euroa enemmän kuin vuonna 2012. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Taulukko 8 Eläköityminen 2013-2023 Arviossa henkilö täyttää 63 ko. vuonna Taulukko 9 Eläkemaksut Eläköitymisvuosi Henkilömäärä Ikä 31.12.2013 2013 4 63 tai enemmän 2014 11 62 2015 15 61 2016 10 60 2017 21 59 2018 18 58 2019 13 57 2020 19 56 2021 12 55 2022 16 54 2023 10 53 % palkka- 1000 euroa kustannuksista Varhemaksu 151 1 Eläkemenoperusteinen maksu 2 267 18 7

Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimakustannuksia on eritelty taulukossa 10. Terveysperusteisten poissaolojen palkkasumma on noussut 25 % vuodesta 2012. Taulukko 10 Työvoimakustannukset 2013 Taulukko 11 1000 euroa Työterveyshuoollon kustannusvertailu 2011-2013 muutos% ed.vuoteen 1 Palkat yhteensä 12 741 4 josta Vuosiloma-ajan palkat 987 1 Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) 170 25 Perhevapaiden palkat, netto 46 32 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat 92-5 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 5 219 17 3 Muut rekrytointikustannukset 2-4 Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto 119 16 Koulutus ja muu kehittäminen 54-25 Kuntoutus 1 - Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) 68-12 Taulukossa 11 on esitetty työterveyshuollon kustannuksien kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2013. Lakisääteinen työterveyshuolto vuonna 2013 on maksanut 17 639 euroa enemmän kuin vuonna 2012. Laajennettuun sopimukseen kuuluvien sairaanhoitopalvelujen maksut ovat kasvaneet 19 306 euroa. Taulukossa 10 työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty arviona Kelan maksama korvaus koska Kela:n päätös korvauksista saapuu myöhemmin. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutukset on pyritty vähentämään säästösyistä vain pakollisiin ammattitaidon ylläpitämistä edistäviin koulutuksiin. Säästöohjelma näkyy mm. henkilöstön koulutuskustannusten 25 %:n vähennyksenä vuodesta 2012. 8 Lakisääteinen työterveyshuolto I Sairaanhoitopalvelut II v. 2011/ v. 2012/ v. 2013/ v. 2011/ v. 2012/ v. 2013/ Lääkärit 9 650 11 255 14 317 36 118 45 354 57 477 Terveydenhoitajat 18 307 14 767 19 204 26 348 28 328 30 095 Fysioterapeutit 5 934 8 436 7 755 156 753 Psykologit 2 465 3 188 3 724 Laboratoriotutkim. 18 003 12 449 20 377 40 464 35 065 38 466 Radiologia 1 211 6 458 7 094 Muut käyttökustannukset 11 411 4 483 5 629 30 6 622 7 405 Yhteensä 65 770 54 578 72 217 102 960 121 983 141 289

Palkitseminen Palkkaus KVTES sopimusalalla maksettiin 1.2.2013 alkaen 1,46 %:n suuruinen palkankorotus sekä 0,6 % suuruinen paikallinen järjestelyerä. Tämä sama korotus oli myös TS:n palkankorotus. OVTES sopimusalalla palkankorotus 1.2.2013 lukien oli 1,36 %, paikallinen järjestelyerä oli 0,3 %. TTES eli tuntipalkkaisten palkankorotus oli kustannusvaikutukseltaan 2,06 %:a Taulukossa 12 palkkauksen rakenne keskimäärin, on kuvattu miesten ja naisten palkkausta eri sopimusaloittain. Henkilöstöetuudet Henkilöstöetuutena Kuhmon kaupungilla on käytössä ruokaliput. Ruokalippuja voivat käyttää kaikki Kuhmon kaupunkiin työsuhteessa olevat henkilöt. Ruokalipun kustannus on sama kuin verotettava ruokaetu. lounaslipulla voi syödä Kuhmossa neljässä eri lounasruokalassa sekä Sotkamossa sopimus on yhden lounasravintolan kanssa. Kuhmon kaupungilla oli määrärahoja varattu henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Tyky toiminta tapahtui pääsääntöisesti omalla ajalla. Vuonna 2013 tyky etuutena henkilöstö sai käydä uimahallissa tai kuntosalilla 10 kertaa ja hieronnasta tai muusta hyvinvointipalvelusta korvattiin kahdesti 15 euroa suoraan palvelun tarjoajalle. Lisäksi tyky-etuna sai korvausta 10 euroa Kuhmon talon kahdesta omavalintaisesta konserttilipusta. Yhteisenä tyky-toimintana järjestettiin kaikille työntekijöille avoin elokuvailta jossa osallistujia oli 73 henkilöä. Työyksiköt saivat anoa tyky määrärahoista tukea oman yksikön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Viisi työyksikköä anoi ja sai tyky määrärahoja. Taulukko 12 Palkkauksen rakenne keskimäärin KVTES OVTES TN Tehtäväkohtainen palkka % 92 74 83 Palvelusaikaan sidotut lisät % 5 14 6 Henkilökohtaiset lisät % 1 2 10 Ylitunti ja lisätehtävät % 8 Muut lisät % 2 2 1 Yhteensä % 100 100 100 Kokonaisansio keskimäärin e/kk 2452 3635 3016 Muutos % ed. vuoteen +4 +7 +3 Miesten keskiansio e/kk 2514 3911 3153 Naisten keskiansio e/kk 2336 3499 2698 Taulukko 13 Tyky -toiminta kpl Uimahallikäynnit 452 Kuntosalikäynnit 505 Kuhmo-talon lippualennus 101 Hieroja tai muu hyvinvointi 216 Kuhmon kaupungin henkilöstö sai hakea mukaan Kainuun Liikunnan järjestämään Puolivälin pysäkki hankkeeseen. Hankkeen pääkohderyhmänä oli 45-55 vuotiaat henkilöt, joiden fyysinen aktiivisuus on riittämätön ja / tai heillä on ongelmia painonhallinnassa ja työssä jaksamisessa. Hankkeeseen osallistui yhdeksän kaupungin työntekijää. Työntekijät saivat käyttää työaikaa hankkeen aikana tehtäviin mittauksiin ja ohjauksiin. 9