KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011
SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa eteneminen 6 7 Raportointi 7 Laatukuvaukset 1 5 8 1 JOHTAJUUS 9 1.1 JOHTAMISEN PERUSTA 10 1.2 JOHTAMINEN TOIMINTANA 11 1.3 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN 12 1.4 SIDOSRYHMÄJOHTAMINEN 13 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU 14 2.1 TIEDON KERÄÄMINEN SUUNNITTELUSSA 15 2.2 TIEDON HYÖYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA 16 2.3 YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 17 2.4 SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN 18 3 HENKILÖSTÖ 19 3.1 HENKILÖSTÖRESURSSIT 20 3.2 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 21 3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 22 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT 23 4.1 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 24 4.2 KUNTALAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 25 4.3 RESURSSIT / TALOUDENHOITO 26 4.4 RESURSSIT / TIETOJEN HALLINTA 27 4.5 RESURSSIT / TEKNOLOGIAN HALLINTA 28 4.6 RESURSSIT / TOIMITILOJEN HALLINTA 29 5 PROSESSIT 30 5.1 PROSESSIEN HALLINTA 31 5.2 ASIAKASLÄHTÖISET PROSESSIT 32 5.3 PROSESSIEN KEHITTÄMINEN 33 Laatukuvaukset 6 9 34 6 ASIAKASTULOKSET 35 6.1 ASIAKASTULOSTEN MITTAAMINEN 36 6.2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS 37 7 HENKILÖSTÖTULOKSET 38 7.1 HENKILÖSTÖTULOSTEN MITTAAMINEN 39 7.2 HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖTYYTYVÄISYYS 40 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET 41 8.1 YHTEISKUNNALLISTEN TULOSTEN MITTAAMINEN 42 8.2 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET 43
9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET 44 9.1 ULKOISET TULOKSET 45 9.2 SISÄISET TULOKSET / TOIMINTA 46 9.3 SISÄISET TULOKSET / TALOUS 47 LIITE 1. CAF ARVIOINTIKRITEERIT
CAF arvioinnin taustaa Kansalaisopistojen liitto ja Meri Pohjolan opistopiirin jäsenopistot ovat Kotvahankeen puitteissa laatineet ja koekäyttäneet vapaan sivistystyön oppilaitoksille tarkoitetun itsearviointivälineen lukuvuoden 2010 2011 aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Pohjois Suomen Aluehallintovirasto. Pilotointiin osallistuvat kansalaisopistot toteuttivat CAF arviointijärjestelmään perustuvan opiston itsearvioinnin välineen ja prosessin. Prosessi kohdistui kansalaisopiston organisaatiotason laadunhallinnan ja strategisen suunnittelun kehittämiseen arvioinnin avulla. Pilotoinnin aikana luotiin vapaan sivistyöstyön oppilaitosten laadunhallinnalle CAF pohjainen arviointimalli, rakenteet ja työvälineitä arvioinnin suorittamiseen ja kehittämistoiminnalle. Luodussa toimintamallissa osallistujat laativat prosessikonsultin avulla hyvin toimivan opiston kuvaukset CAF arviointialueiden mukaisista toimintatavoista ja saavutetuista tuloksista. Yhteisten työseminaarien välissä opistot työskentelivät itsenäisesti laatien omasta toiminnastaan nykytilan kuvaukset ja vertasivat omaa toimintaansa hyvän toiminnan kuvaukseen. Samalla kartoitettiin toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä hahmoteltiin mahdollisia kehittämiskohteita. Arvioinnin perusteet Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 Arviointi, velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Lain mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edelleen saman pykälän neljännessä momentissa todetaan, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Arviointia ohjeistetaan tarkemmin asetuksella. Laki taiteen perusopetuksesta on samansuuntainen kuin vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Siten vapaan sivistystyön arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää myös taiteen perusopetuksen arviointityössä. Arvioinnin hyöty Lainsäädännön toteuttamisen lisäksi arvioinnin liittäminen osaksi jokapäiväistä toimintaa tuo opistolle monenlaista hyötyä. Pilottiopistot nimesivät arviointitoiminnalle mm. seuraavia hyötynäkökulmia: Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla parannetaan laatua systemaattisesti ja säännöllisesti.
Kehittämisen väline, jonka avulla tunnistetaan vahvuudet ja parantamisalueet. Dialogin väline: Yksittäiselle opettajalle arviointikeskustelut ovat vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi ja vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline Perehdyttämisväline Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää päätöksentekoa. On kyse sitten vapaan sivistystyön oppilaitoksesta tai muusta vastaavasta organisaatiosta, arviointityö on hyvä aloittaa johdon ja henkilöstön välisellä avoimella keskustelulla arvioinnin toteuttamisesta ja erityisesti arvioinnin hyödyistä. Edellä esiintuotujen näkökulmien lisäksi opistossa on hyvä pohtia itsearvioinnin hyödyt juuri omalle yhteisölle. CAF Common Assessment Framework Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Suomessa CAFlaadunarviointityökalun kehittämisestä vastaa Valtiovarainministeriö. CAF 2006 opas löytyy Valtiovarainministeriön sivuilta internetosoitteesta: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_ kehittaminen/20060927caf200/name.jsp Tarkastelun kohteena ovat toiminta ja tulokset arviointialueittain. CAF:n arviointialueet ovat: Arviointialue 1 Johtajuus Arviointialue 2 Strategiat ja toiminnan suunnittelu Arviointialue 3 Henkilöstö Arviointialue 4 Sidosryhmät ja resurssit Arviointialue 5 Prosessit Arviointialue 6 Asiakastulokset Arviointialue 7 Henkilöstötulokset Arviointialue 8 Yhteiskunnalliset tulokset Arviointialue 9 Keskeiset suorituskykytulokset Itsearvioinnin tavoitteena on synnyttää organisaatiossa innovatiivisuus ja oppiminen eli hyvien tulosten syntyminen. Perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, mutta malli sopii myös organisaation osien arviointiin.
Arviointiin valmistautuminen Arviointiin valmistautuminen alkaa siten, että rehtori tiedottaa itsearvioinnin aloittamisesta ja päättää, ketkä opiston henkilöstöstä osallistuvat arvioinnin suorittamiseen. Opistossa on hyvä pohtia osallistuvatko arvioinnin suorittamiseen esimerkiksi kaikki päätoimiset opettajat, tuntiopettajat ja muun henkilöstön edustajat. Arviointikeskusteluryhmän kokoa ja laaja alaisuutta tulee myös etukäteen pohtia. Käytännössä on huomattu, että alle kymmenen hengen ryhmässä muodostuu aitoa keskustelua. Jos arviointi suoritetaan aluksi pienemmissä ryhmissä, kootaan arviointialueen käsittelyn lopuksi eri ryhmien näkemykset opiston yhdeksi tulokseksi opiston laadusta. Opisto päättää arvioinnin syklistä itsenäisesti, mutta suositeltavaa on, että kaikki arviointialueet käydään läpi vuosittain. Rehtori etsii arviointialueisiin liittyvät pohjatiedot ja halutessaan laatii alustavan nykytilaluonnoksen. Henkilöstölle kohdennetun arvioinnin perehdytyksessä tutustutaan arvioinnin tarkoitukseen, käytettävään arviointivälineeseen ja työskentelymenetelmiin ja sovitaan tarkemmin opiston arvioinnin suorittamisesta. Arviointityön perehdyttämisvaihe voi sisältää jo ennakkotyöskentelyn eli jokaisen arviointiin osallistuvan ennakkoon tutustumisen lomakkeistoon ja erityisesti hyvän toiminnan kuvauksiin. Arvioinnissa eteneminen Ennen arvioinnin suorittamista ja arviointikeskustelua määritellään arviointikeskusteluun osallistuvien kesken, mitä arvioinnin kohteena olevaan arviointialueeseen omassa opistossa kuuluu. Lisäksi käydään keskustelu ja määritellään, miten kyseisen arviointialueen käsitteet ymmärretään ja mitä toimintaa kyseisen arviointialueen yhteydessä arvioidaan. Arviointikohteet määräytyvät kunnan tai opetus /vapaa aikatoimen strategiasta tai lautakunnan talous ja toimintasuunnitelman tavoitteistosta. Arvioinnin kohteen tulee kuitenkin olla sen kaltainen, että sen toteutumista voidaan arvioida suhteessa CAF kriteereihin. Laatukuvauksen kirjaamistapa on vapaamuotoinen. Nykytilan, vahvuuksien ja parantamisalueiden kuvaukset laaditaan peilaamalla organisaation toimintaa CAF kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Olennaista on merkitä muistiin selkeästi kaikki esiin nousevat vahvuudet ja parantamisalueet. Huomaa, että kirjaamistavan tulee olla niin selkeä, että myöhemminkin ymmärretään, mitä kehittämistoimia kirjattujen asioiden pohjalta tulisi käynnistää.
Seurannan takia on tärkeää muistaa merkitä arvioinnin suorittamisen ajankohta ja lisätä tietoihin myöhemmin päätöspykälä ja ajankohta, minkä yhteydessä johtokunta tai lautakunta on arvioinnin tuloksia käsitellyt. Toimintaa ja tuloksia arvioidaan eri pisteytyksellä. Ensimmäisellä arviointikerralla pisteytyksen tekeminen voidaan jättää kokonaan tekemättä ja keskittyä laatukuvausten laadintaan. kuvaa sitä tasoa, jolle opistosi on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Opistosi voi olla suunnittelu, kokeilu, tarkistus tai kehittämis /korjausvaiheessa. Pisteytyksessä arvioidaan ja valitaan se taso, johon opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Jos toimintatapaa ei ole määritelty tai kyseistä toimintaa ei ole, merkitään pisteeksi nolla (0). Jos toimintaa on suunniteltu, mutta toiminnassa ei toteuteta suunnitelmaa, on saavutettu yksi (1) piste. Edistyneemmän tason saavuttaminen edellyttää aiempien vaiheiden toteuttamista. Esimerkiksi taso 4 edellyttää, että toimintaa varten on laadittu suunnitelma, suunnitelmaa toteutetaan, toimintoja arvioidaan ja kehitetään. Arviointialueiden pisteytyksen tarkempi ohjeistus on esitetty arviointialueen 1 ja 6 yhteydessä. Raportointi Tuloksista laaditaan arviointiraportti. Keskeiset tulokset julkistetaan.
Laatukuvaukset 1 5 Arviointialueiden 1 5 pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: 0 Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Meillä ei ole arviointitietoa tai tiedot toiminnasta ovat hataria. 1 Toimintatapa on suunniteltu. SUUNNIT TELE 2 Toimintapa on suunniteltu ja käyttöönotettu. KOKEILE 3 4 5 Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu, ts. tarkistamme teemmekö oikeita asioita oikealla tavalla. Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta toimintaa on myös järjestelmällisesti parannettu. Toimintatapamme ovat suunniteltuja, käyttöönotettuja ja säännöllisten arviointien pohjalta parannettuja. Vertailukehittämistä tehdään järjestelmällisesti ja toimintatapamme ovat jatkuvan kehittämisen kohteina. TARKISTA TOTEUTA / KORJAA PDCA
1 JOHTAJUUS Tämän arviointialueen kohteena on johtajuus. Johtajistoon voivat kuulua mm.: rehtori (johtava rehtori) apulaisrehtori aluerehtori johtava opettaja / tiimijohtaja Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Strategiat (kansalaisopistojen liiton ja kunnan) Toiminta ja taloussuunnitelmat Toimintakertomus ja tilinpäätös Organisaatiokuvaukset Hallinto ja johtosääntö, virkasääntö Suunnitelmat (työturvallisuus, viestintä, markkinointi, henkilöstö jne) Työhyvinvointikyselyjen johtajuutta koskevat osiot Taloushallinnon ohjeistus Esimiesohjeistus CAF Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat
1.1 JOHTAMISEN PERUSTA Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä.
1.2 JOHTAMINEN TOIMINTANA Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa.
1.3 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään.
1.4 SIDOSRYHMÄJOHTAMINEN Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä.
2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Tämän arviointialueen kohteena on strateginen toiminnan suunnittelu, jossa strategiset tavoitteet suunnittelun kautta muutetaan vastaamaan asiakaslähtöistä toimintaa. Arvioinnin kohteena on siis suunnittelu toimintana. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta ja taloussuunnitelma toimintakertomus ja tilinpäätös opinto ohjelma ohjeistus
2.1 TIEDON KERÄÄMINEN SUUNNITTELUSSA Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä tarpeista suunnittelunsa tueksi.
2.2 TIEDON HYÖYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien tarpeista.
2.3 YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa.
2.4 SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi.
3 HENKILÖSTÖ Tämän arviointialueen kohteena on henkilöstö. Henkilöstöä ovat: - johto (rehtori, aluerehtorit) - päätoimiset opettajat - tuntiopettajat, yli 16 t/vko - opistosihteerit - osastonjohtajat - muut rehtorin harkinnan mukaan Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyyskysely - Työilmapiirikyselyt - YT ja työsuojelutoiminta
3.1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti.
3.2 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät.
3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen.
4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Tämän arviointialueen kohteena ovat sidosryhmät (kumppanuudet) ja resurssit. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet
4.1 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa.
4.2 KUNTALAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa.
4.3 RESURSSIT / TALOUDENHOITO Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu strategiaan sekä toiminta ja taloussuunnitelmaan.
4.4 RESURSSIT / TIETOJEN HALLINTA Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin.
4.5 RESURSSIT / TEKNOLOGIAN HALLINTA Opisto hyödyntää teknologiaa ja sen käyttöä resurssiensa puitteissa.
4.6 RESURSSIT / TOIMITILOJEN HALLINTA Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat.
5 PROSESSIT Tämän arviointialueen kohteena ovat prosessit. Opiston ydinprosesseja ovat esimerkiksi opintosuunnitelman laadinta opetusprosessit arviointi Muita prosesseja ovat mm. ilmoittautumisprosessit tiedottaminen markkinointi hallintoprosessit Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: prosessikuvaukset opintosuunnitelmat markkinointisuunnitelma henkilöstösuunnitelma taloussuunnitelma tiedotus /viestintäsuunnitelma koulutuksen järjestäjän laatimat ohjeet
5.1 PROSESSIEN HALLINTA Opisto tunnistaa, suunnittelee ja kehittää prosessejaan.
5.2 ASIAKASLÄHTÖISET PROSESSIT Opisto järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä palvelujaan.
5.3 PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää prosessejaan asiakkaidensa kanssa.
Laatukuvaukset 6 9 Arviointialueiden 6 9 pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: 0 1 2 3 4 5 Tuloksia ei ole mitattu tai arvioitu tai tietoa niistä ei ole käytettävissä. Tuloksia on mitattu/arvioitu ja ne osoittavat negatiivista kehittymistä ja/tai tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita. Tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja/tai keskeiset tavoitteet on saavutettu. Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä ja/tai suurin osa keskeisistä tavoitteita on saavutettu. Tulokset osoittavat huomattavaa myönteistä kehitystä ja/tai kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. Tulokset ovat toistuvasti erinomaisia. Kaikki merkitykselliset tavoitteet on saavutettu. Organisaation keskeisimmät tulokset verrattuina vastaaviin organisaatioihin ovat muita parempia.
6 ASIAKASTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on asiakas ja kuntalaistulokset. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet
6.1 ASIAKASTULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa asiakaspalautteitaan.
6.2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Opiston asiakkaat ovat tulosten mukaan tyytyväisiä opiston toimintaan.
7 HENKILÖSTÖTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on henkilöstö osaamiseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suorituskykyyn liittyvät tulokset. Henkilöstöön katsotaan kuuluvan mm: - johto (rehtori, aluerehtorit) - päätoimiset opettajat - tuntiopettajat, yli 16 t/vko - opistosihteerit - osastonjohtajat - muut työntekijät rehtorin harkinnan mukaan Mittareita ovat esim. - koulutuspäivien määrä - vaihtuvuus - sairauspoissaolojen määrä - kehityskeskustelut Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyyskysely - Työilmapiirikyselyt - Yt ja työsuojelutoiminta
7.1 HENKILÖSTÖTULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita.
7.2 HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖTYYTYVÄISYYS Opiston henkilöstö on tulosten mukaan motivoitunut ja tyytyväinen työhönsä.
8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat opiston yhteiskunnalliset tulokset. Arvioitavat tulokset voivat koskea esimerkiksi: - taloudellisia vaikutuksia - sosiaalisia vaikutuksia (esim. vajaakuntoisten työllistäminen ja esteettömyys asiakaspalvelussa) - elämänlaatua koskevia vaikutuksia - ympäristövaikutuksia ja - yhteiskunnan demokraattisen kehityksen tukea. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Hyvinvointisuunnitelmat - Terveyden ja hyvinvointisuunnitelmat - Työllistämisvaikutukset (tunnuslukuja indikaattoreihin)
8.1 YHTEISKUNNALLISTEN TULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää yhteiskunnallisten tulosten arvioinnissa sidosryhmiltä saamaansa palautetta.
8.2 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Opisto on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija.
9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat keskeiset suorituskykytulokset. Näitä ovat esimerkiksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, suorituskykyä kuvaavat tunnuslukutiedot ja laatupalkintokilpailut. Ulkoisia tunnuslukutietoja ovat esimerkiksi: - opetustunnit / opiskelijat - opetustunnit / kurssilaiset - opiskelijoiden ikäjakauma - opetuspaikat ja tilat Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: toimintakertomus tilinpäätös itsearviointiraportit
9.1 ULKOISET TULOKSET Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.
9.2 SISÄISET TULOKSET / TOIMINTA Opiston johtamisen, hallinnon ja kehittämisen tulokset ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.
9.3 SISÄISET TULOKSET / TALOUS Opiston taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous ja toimintasuunnitelman mukaista.