ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

Samankaltaiset tiedostot
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

Väestörakenne 2018/2019

Väestörakenne 2017/2018

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

Väestö ja perheet 2004 / 2005

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

TIETOISKU 9/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

Perheet ja asuntokunnat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 10/

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

TIETOISKU 2/

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Arjen ongelmat Espoossa

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

Perhetilaston perusasioita

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

Eduskunnan puhemiehelle

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

Tilastokatsaus 10:2014

TILASTOKATSAUS 5:2016

Perheet Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Språkbarometern Kielibarometri 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

TIETOISKU 7/

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

JAKOBSTAD PIETARSAARI

TILASTOKATSAUS 8:2016

Perheet Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

TILASTOKATSAUS 7:2016

Transkriptio:

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy edelleen Vuoden 2015 alussa 265 543 espoolaista muodostivat yhteensä 115 611 asuntokuntaa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 860:lla. Kasvu oli noin 300 asuntokuntaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin edellisenä vuonna. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2014 aikana ja oli 67,4 % vuoden 2015 alussa. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut, mutta kahden hengen asuntokuntien kohonnut hieman. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Perheitä Espoossa asui 71 842 vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 aikana perheiden määrä kasvoi noin 1 100 perheellä. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,6 %. Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla.lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt 1,78 lapsessa. Vuoden 2015 alussa Espoossa oli noin 33 600 lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman, kaksilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan, mutta kolmilapsisten perheiden osuus oli hieman kohonnut. Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 656. Lisäystä edellisestä vuodesta oli 161 perhettä. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Lähes viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2014 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 73,7 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,6 %:iin. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,7 % perheistä. Lähes 16 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 9,5 %.

1 ASUNTOKUNTIEN KOKO PYSYI SAMANA Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana 265 543 henkeen. Vuoden 2015 alussa espoolaiset asuivat 115 611 asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 860:lla. Kasvu oli noin 300 asuntokuntaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös väestönkasvu vuonna 2014 oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin edellisenä vuonna. Asuntokuntaa 35000 30000 Suur-Leppävaara 25000 Suur-Tapiola 20000 Suur-Matinkylä 15000 10000 5000 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v. 2003-2015 Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Kauklahdessa asuntokunnan koko oli jopa kasvanut vuoden aikana. Pienin asuntokuntien keskikoko oli Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa ja koossa ei ollut tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Pohjois-Espoossa ja Suur-Espoonlahdessa asuntokuntien keskikoko oli pienentynyt. 2 Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015

Taulukko 1. Asuntokuntien määrä suuralueittain vuonna 2015 sekä keskikoko 2014 ja 2015 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta 2014 2014 2015 1. Suur-Leppävaara 29 653 703 2,21 2,21 2. Suur-Tapiola 20 178 221 2,17 2,17 3. Suur-Matinkylä 18 580 438 2,06 2,06 4. Suur-Espoonlahti 22 804 227 2,32 2,31 5. Suur-Kauklahti 3 301 144 2,51 2,54 6. Vanha-Espoo 17 004 114 2,30 2,31 7. Pohjois-Espoo 4 091 13 2,73 2,72 Koko Espoo 115 611 1 860 2,24 2,24 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2014 aikana ja oli 67,4 % vuoden 2015 alussa. Pienten asuntokuntien osuus oli noussut ainoastaan Pohjois- Espoossa ja laskenut muilla alueilla; eniten Suur-Kauklahdessa. Yleisimpiä pienet asuntokunnat oli edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli 73 %. Suur- Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 41 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,7 31,9 13,3 12,4 5,6 100 29 653 2. Suur-Tapiola 37,0 32,9 12,5 12,5 5,0 100 20 178 3. Suur-Matinkylä 40,9 32,5 12,2 10,3 4,1 100 18 580 4. Suur-Espoonlahti 32,7 32,3 14,6 14,0 6,4 100 22 804 5. Suur-Kauklahti 30,1 26,9 15,4 18,3 9,3 100 3 301 6. Vanha-Espoo 34,3 30,3 15,1 13,7 6,6 100 17 004 7. Pohjois-Espoo 23,1 30,2 16,9 18,7 11,1 100 4 091 Koko Espoo 35,6 31,8 13,7 13,0 5,9 100 115 611 Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut, mutta kahden hengen asuntokuntien kohonnut hieman. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 28 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015 3

2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui 71 842 perhettä vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 aikana perheiden määrä kasvoi noin 1 100 perheellä. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,6 %. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2013, 2014 ja 2015, lapset iästä riippumatta 2013 2014 2015 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 20 483 29,4 20 783 29,4 20 941 29,1 Avopari, ei lapsia 9 440 13,5 9 590 13,6 9 722 13,5 Aviopari ja lapsia 25 902 37,1 26 036 36,8 26 447 36,8 Avopari ja lapsia 4 803 6,9 5 083 7,2 5 280 7,3 Äiti/isä ja lapsia 9 123 13,1 9 241 13,1 9 452 13,2 Yhteensä 69 751 100 70 733 100,0 71 842 100,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Vähiten lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Lapsettomien perheiden osuus oli laskenut Suur-Espoonlahtea ja Pohjois- Espoota lukuun ottamatta. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (kaikki lapset iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheitä, joissa Lapsia/perhe, 0 1 2 3 4+ lapsia joissa lapsia 1. Suur-Leppävaara 44,2 24,3 22,5 7,1 2,0 100 55,8 1,78 2. Suur-Tapiola 46,2 22,5 23,0 6,9 1,3 100 53,8 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,3 24,8 20,8 5,7 1,5 100 52,7 1,71 4. Suur-Espoonlahti 41,2 25,2 24,0 7,7 1,9 100 58,8 1,78 5. Suur-Kauklahti 31,0 25,6 30,0 10,5 2,8 100 69,0 1,88 6. Vanha-Espoo 38,6 27,2 23,8 8,0 2,4 100 61,4 1,79 7. Pohjois-Espoo 34,3 24,8 26,6 9,8 4,5 100 65,7 1,97 Koko Espoo 42,7 24,7 23,3 7,3 2,0 100 57,3 1,78 Perheet, lkm 30 663 17 777 16 713 5 274 1 415 71 842 41 179 Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015

3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt 1,78 lapsessa vuoden 2014 ajan. Vuoden 2015 alussa Espoossa oli noin 33 600 lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman, kaksilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan, mutta kolmilapsisten perheiden osuus oli hieman kohonnut. Monilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta oli yli 5 300. Yksilapsisia perheitä oli eniten Suur-Matinkylän lapsiperheissä 46 %. Vähiten yksilapsisia perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa taas niiden perheiden osuus, joissa oli vähintään kolme lasta oli keskimääräistä selvästi korkeampi. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2014/15 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue 1 2 3 4+ Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 42,9 41,3 12,5 3,3 100 1,77 1,89 2. Suur-Tapiola 40,6 44,4 12,9 2,1 100 1,77 1,91 3. Suur-Matinkylä 45,8 40,7 10,9 2,7 100 1,72 1,83 4. Suur-Espoonlahti 42,4 41,8 12,8 3,0 100 1,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,8 44,7 14,8 3,7 100 1,86 1,99 6. Vanha-Espoo 43,8 39,8 12,5 3,9 100 1,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 38,0 40,8 14,7 6,5 100 1,95 2,11 Koko Espoo 42,5 41,7 12,6 3,3 100 1,78 1,91 Lkm 14 263 13 999 4 238 1 093 33 593 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 656. Lisäystä edellisestä vuodesta oli 161 perhettä, mikä oli selvästi suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara 8 345 1 708 20,5 2. Suur-Tapiola 5 067 847 16,7 3. Suur-Matinkylä 4 512 1 096 24,3 4. Suur-Espoonlahti 7 118 1 358 19,1 5. Suur-Kauklahti 1 356 246 18,1 6. Vanha-Espoo 5 450 1 149 21,1 7. Pohjois-Espoo 1 727 254 14,7 Koko Espoo 33 593 6 659 19,8 Korkein yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä oli vain toinen vanhempi. Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli kohonnut kaikilla muilla alueilla Suur-Tapiolaa ja Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015 5

Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2014/15. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015

4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY EDELLEEN Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2014 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, oli 73,7 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,6 %:iin. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 2010-2015 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Molemm. suomenkielisiä 67,1 66,5 65,9 65,0 64,3 63,6 Molemm. ruotsinkielisiä 3,3 3,2 3,1 3,0 3,0 2,9 Molemm. muunkielisiä 4,4 4,8 5,4 6,0 6,6 7,3 Suomenk. ja ruotsink. 7,4 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 Suomenk. ja muunkielinen 4,6 4,8 5,2 5,4 5,7 5,8 Ruotsink. ja muunkielinen 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 10,6 10,6 10,5 10,3 10,2 10,1 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 Ainoa huoltaja muunk. 1,4 1,5 1,7 1,9 2,0 2,2 Yhteensä 100 100 100 100 100,0 100,0 Lkm 66 990 67 718 68 807 69 751 70 733 71842 Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,7 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 13,2 %. Näistä suurin osa oli perheitä, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Lähes 16 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 9,5 %. Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015 7

Sammanfattning av infoinslag om bostadshushåll och familjer I början av 2015 var folkmängden 265 543 personer som fördelade sig på 115 611 bostadshushåll. Under 2014 hade hushållen ökat med 1 860 st. Ökningen var ungefär 300 hushåll mera än 2013. Hushållens genomsnittliga storlek i Esbo var 2,24 personer. Snittstorleken var densamma som ett år tidigare. Hushållen var fortfarande genomsnittligt störst i norra Esbo och Köklax storområde. Andelen små hushåll som består av 1 2 personer, hade minskat en aning under 2014 till 67,4 procent i början av 2015. Andelen små hushåll hade ökat bara i norra Esbo och minskat i övriga Esbo. Störst var minskningen i Köklax storområde. Andelarna olika stora bostadshushåll hade inte förändrats nämnvärt sedan början av 2014. Andelen singelhushåll hade minskat en aning, medan andelen hushåll med två personer hade ökat något. Nästan en femtedel av hushållen bestod av minst fyra personer. Störst var andelen hushåll med minst fyra personer i norra Esbo där de uppgick till 30 procent. I början av 2015 bodde 71 842 familjer i Esbo. Under 2014 hade antalet familjer ökat med ungefär 1 100 st., dvs. 1,6 procent. I familjer med hemmaboende barn var antalet barn i snitt 1,78 st., ungefär samma som i början av 2014. I nästan var tionde familj fanns minst tre hemmaboende barn. I de egentliga barnfamiljerna, dvs i familjer med minst ett hemmaboende, minderårigt barn, hade det genomsnittliga antalet minderåriga barn förblivit oförändrat, 1,78 st. I början av 2015 fanns det ca 33 600 barnfamiljer i Esbo. Andelen familjer med bara ett barn hade minskat något. Andelen tvåbarnsfamiljer hade förblivit oförändrad, medan andelen trebarnsfamiljer hade ökat något.. Andelen familjer med flera barn hade förblivit oförändrad. Drygt 5 300 familjer hade minst tre minderåriga barn. Antalet enföräldersfamiljer med minst ett minderårigt barn var 6 656 i början av 2015. Ökningen från början av 2014 var 161 familjer, vilket var en klart större ökning än året innan. Andelen enföräldersfamiljer bland samtliga barnfamiljer hade också ökat något. Nästan en femtedel av barnfamiljerna var enföräldersfamiljer. Störst var andelen enföräldersfamiljer i Mattby storområde, där nästan var fjärde familj var en enföräldersfamilj. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo hade minskat ytterligare år 2014. Andelen familjer där den enda eller båda vuxna var finskspråkiga var 73,7 procent. Andelen familjer där den ena vuxna var finskspråkig hade ökat till 12,6 procent. I 3,7 procent av familjerna var den enda eller båda vuxna svenskspråkiga. I 13,2 procent av familjerna talades två modersmål. I nästan 16 procent av familjerna talades helt eller delvis andra modersmål än finska eller svenska. Andelen hade ökat betydligt från början av 2014. I 9,5 procent av familjerna talade samtliga familjemedlemmar andra modersmål än finska eller svenska. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Julkaisujen jakelu: puh. 043 8257004, 043 8257005, 043 8257006 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu