a k s e l i S O S I A A L I N E N 2 0 1 0 T I L I N P Ä Ä T Ö S
Esipuhe Tullessani taloon kesällä 2010 ajattelin, että tässä asuu nuorekas ja aktiivinen Akseli. Mielikuva rippikouluikään ehtineestä Akselista on säilynyt. Se, että saa tehdä työtä ympäristössä, jossa katse on suunnattu eteenpäin, jossa kehittämistyötä ei pelätä ja jossa tekijät antautuvat työlleen on rikastuttavaa. Tekemisen keskiössä ovat pajoilla työskentelevät nuoret. Heitä varten toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja hyviä käytäntöjä vakiinnuttamaan. Sosiaalinen tilinpäätös on yksi kuvaus siitä, mikä on säilyttämisen arvoista ja mikä puolestaan vaatii joko jalostamista tai pääomaa. Käy käsiksi Akselin arkeen! Antoisia lukuhetkiä! Anu Morikawa Projektikoordinaattori 3
I Akseli Akselin arvot ja toiminta-ajatus 6 Nuorisopalveluiden työllisy yspolku 8 Akseli-työpajat 9 Akseli nyt 9 Keitä Akselin nuoret ovat? 10 Akselin arkea... 11 II Akselin sosiaaliset tulokset 1. Hy vä työnantaja ja työyhteisö 20 1.1 Ohjaavan henkilöstön toiminta 20 1.2 Ohjaavan henkilöstön työssä jaksaminen 21 1.3 Henkilöstön kehittyminen 22 Henkilöstökoulutukset 22 Arviointi 24 2. Työllistymisvalmiuksien tukija 25 2.1 Osallistuminen koulutuksiin 25 Yritysharjoittelu 26 Oppilaitos-pajayhteistyö Akselissa vuonna 2010 27 Byrokratiaprojektin antia 28 2.2 Tuen ja ohjauksen riittävy ys ja laatu 30 2.3 Pajalaisten itsearviointi omien valmiuksien paranemisesta 33 Arviointi 4
sisällys 3. Lisäarvon tuottaja 36 3.1 Sijoittuminen työpajajakson jälkeen 36 3.2 Pajojen täy ttöaste 36 Arviointi 36 4. Luotettava ja osaava yhteistyökumppani 37 4.1 Asiakasty y tyväisy yskyselyn tulokset 37 TE-toimiston näkökulma Akselin toimintaan 38 Akseli - luotettava ja innostava kumppani 39 Arviointi 40 III Sosiaalisen tilinpäätöksen yhteenveto Kehittämiskohteet vuonna 2010 42 Kehittämiskohteet vuodelle 2011 42 STP - Sosiaalinen tilinpäätös Akselissa 43 5
Akselin arvot ja toiminta-ajatus kunnioitamme nuoren omia valintoja ja tuemme häntä oman polun löytämisessä asenne ratkaisee enemmän kuin taidot tai sosiaaliset lähtökohdat usko ihmisen kasvuun arvostamme töitä, joita pajoilla tehdään, koska niistä kaikista oppii jotakin yhteisöllisyys muodostuu tasa-arvoisuudesta sekä tiimien sisällä että tiimien kesken ennakkoluulottomuus Työmarkkinoille johtavan polun rakentaminen lisäämällä nuoren työelämätaitoja sekä uskoa omiin kykyihin. yhteisöllisyys suhtaudumme avoimesti nuoren jatkosuunnitelmiin sekä oman työmme kehittämiseen tavoitteemme on lisätä nuoren omanarvontuntoa sekä uskoa omaan tulevaisuuteensa elämänilo tiimin toiminta on rakennettu niin, että jokainen on osaltaan vastuussa tiimin toiminnasta käyttäen omia vahvuuksiaan palkkatyö mahdollistaa nuoren itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan 6
7 I Akseli
Nuorisopalveluiden työllisyyspolku Nuorisopalvelut on kehittänyt työllisyyspalveluitaan vastaamaan nuorten tarpeisiin. Toimintakenttää on tarkasteltu ns. työllisyyspolkuajattelun kautta ja nuorisopalveluiden sisälle on rakennettu palveluketju, joka mahdollistaa nuoren polun kuntouttavan työtoiminnan jälkeisestä vaiheesta koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Polun aloittamiseksi ja etenemisen turvaamiseksi on samaan yksikköön työllisyyspalveluiden kanssa sijoitettu Nuorten monipalvelukeskus Domino, joka tarjoaa psykososiaalisen tuen palveluita seudun 15 25-vuotiaille nuorille. Dominossa on etsivän työn työpari, nivelvaihetyön työpari sekä päihde-, mielenterveys- ja kriisityön työpari. 5. KOULUTUS, TYÖELÄMÄ itsenäisen toiminnan vaihe Akseli 4. TUKITYÖLLISTYMINEN, TUETTU OPPISOPIMUS työllistämisvaihe Horisontti 3. TYÖHARJOITTELU, TYÖKOKEILU, TUETTU OPPISOPIMUS ammatillisen orientaation vaihe Dynamo 2. TUETTU TYÖPAJATOIMINTA ohjaava ja valmentava vaihe 1. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA kuntoutusvaihe 0. PÄIVÄTOIMINTA starttivaihe 8
Akseli-työpajat Akseli on työttömille nuorille suunnattu työnteon oppimisympäristö. Akselin tarkoitus on auttaa nuoria selvittämään omia ammatillisia jatkosuunnitelmiaan sekä hankkimaan ja saamaan työkokemusta, joko työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista varten. Työpajalla ollaan palkkatuella työsuhteessa. Akseli nyt Lahden kaupungin nuorisopalvelut on järjestänyt työpajatoimintaa työttömille nuorille vuodesta 1988. Alkuun pajatoiminta oli pienimuotoista. Vuosittain työllistettiin n. 20 nuorta silloisille nuorisotyöpajoille. Nykyiseen mittaan ja Akseliksi työpaja muuttui vuonna 1995. Akselin pajapaikkojen määrä on vuosien varrella vaihdellut työllisyystilanteen mukaan. 2000-luvulla pajapaikkojen määrä vakiintui n. 90 nuoreen vuodessa. Viimeisten vuosien trendi on ollut ammattikoulutetut työttömät nuoret. Heikon työllisyystilanteen aikana pajapaikkoja on onneksi pystytty entisestään lisäämään (n. 130 nuoreen vuodessa), mutta suuremmalle määrälle nykyisten tilojen kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä. Akseli numeroina 2010 Nuorten määrä Akseli-pajoilla: 133 nuorta Akselissa jaksonsa lopetti: 89 nuorta Henkilöstö: 11 työvalmentajaa 3 yksilövalmentajaa projektikoordinaattori osa työllisyys- ja erityispalveluiden päällikön työajasta Liina&Ekoakseli 8 nuorta 2 tiiminvetäjää Lounasakseli 3 nuorta 1 tiiminvetäjä Media-akseli 4 nuorta 2 tiiminvetäjä Puuakseli 12 nuorta 2 tiiminvetäjä Reppupajat 14 nuorta 2 tiiminvetäjä Teräsakseli 8 nuorta 2 tiiminvetäjä Nuorisopalveluiden budjetissa: Menot: 743 115 Tulot: 280 957 Konsernihallinnon työllisyysbudjetissa nuorten ja työnsuunnittelijoiden palkkaukseen: Menot: 980 086 Valtionosuudet: 399 219 9
PUUAKSELIN TIIMINVETÄJÄN ERÄS PÄIVÄ - 07:22 Työmatka alkaa... Keitä Akselin nuoret ovat ja miten Akseliin pääsee töihin? 17 25-vuotiaat nuoret tulevat Akseliin TE-toimiston kautta, jossa he ovat työttöminä työnhakijoina. TE-toimiston nuorten neuvojat saavat Akselista tiedon, kun pajalla on vapaita työpaikkoja. Nuorten neuvojat laittavat soveltuville hakijoille osoituksen, jonka jälkeen nuori on yhteydessä tiiminvetäjään ja sopii työhaastattelun. Valituiksi tulleet aloittavat työt pajalla 6 kk kestävässä työsuhteessa. Pajapaikat ovat auki liukuvasti pitkin vuotta. Vuonna 2010 Akselissa oli: Yhteensä 133 nuorta Naisia 55 Miehiä 78 Koulutus: Ammatillinen koulutus: 74 Ammatillinen koulutus puuttuu: 28 - joista 14 ylioppilaita - joista 14 pelkkä peruskoulu Ammatillinen koulutus kesken: 25 - joista 1 ylioppilas - joista 1 lukio kesken Kaksoistutkinto: 3 Ammattikorkeakoulu: 2 Ammattikorkeakoulu kesken: 1 Toimeentulo: Työmarkkinatukea saaneet: 63 Työmarkkinatuki + toimeentulotuki: 18 Toimeentulotuki: 34 Peruspäiväraha: 4 Ei mitään: 7 Ansiosidonnainen: 6 Peruspäiväraha + toimeentulotuki: 1 10
Tavallinen päivä Lounasakselissa Tiiminvetäjä saapuu töihin tuntia aikaisemmin kuin nuoret, jotta ehtii tehdä esivalmistelut. Nuoret tulevat töihin klo 8 ja päivä päättyy klo 14.45. Aamusta vuorossa on paitsi ohjeistus myös aamukahvisämpylöiden teko. Pajan kaksi nuorta osallistuvat aamukahviin liittyviin järjestelyihin ja yhden tehtävänä on valmistella salaatteja lounasta varten. Pajalla on kerrallaan kolme nuorta: yksi kassavuorossa, yksi lämpimän ruoan valmistuksessa ja yksi salaatin tekijänä. Vuorot kiertävät viikoittain. Tiiminvetäjän tehtävänä on tukea, avustaa ja ohjata kaikessa tässä. Parhaiten tiiminvetäjä kokee onnistuneensa, mikäli pystyy tekemään itsensä tarpeettomaksi. Nuorten omatoimisuus, oma-aloitteisuus ja rohkeus tehdä työtä kasvavatkin huimasti jakson aikana. Alkuun tuen tarve on selkeästi suurempaa, mutta jakson edetessä työtehtävät käyvät tutuiksi ja päivän askareet helpottuvat. Lounasakselissa nuoret auttavat ja neuvovat toinen toisiaan - ryhmätyötaitoja ja yhdessä tekemisen meininkiä siis tarvitaan. Tiiminvetäjä ohjeistaa joka aamu päivän työt suullisesti. Paperilla ohjeistukset tulevat ainoastaan niinä päivinä, kun tiiminvetäjällä on tuuraaja. Pajalla kannustetaan siihen, että hyvä ruoka tehdään näppituntumalla. Tässäkin siis korostuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Tiiminvetäjä suunnittelee viikon ruokalistat yhdessä nuorten kanssa. Nyrkkisääntö on, että ruoanvalmistuksen tulee olla kohtuullisen helppoa niin, että jokainen pajalla työskentelevä nuori pystyy suoriutumaan päivän tehtävistä. Jaana Snellman tiiminvetäjä, Lounasakseli 11
Yksilövalmennuksen arkea - Marikan tarina Tarina kuvaa hyvin yksilövalmennuksen tehtäviä ja byrokratian viidakkoa, jossa pitäisi pystyä toimimaan oppaana koulutus- ja työpolun eri vaiheissa oleville nuorille. Työ edellyttää jatkuvaa ajan hermolla elämistä ja muuttuvien säädösten ja linjausten osaamista. Työn eettinen puoli on vahvasti läsnä. Nuorella on tavoitteita, joita meidän on työtä tehdessämme kunnioitettava. Tavoitteita pitää peilata ympäröivään yhteiskuntaan ja osata neuvoa nuorta parhaalla mahdollisella tavalla, kuitenkin sääntöjä ja asetuksia noudattaen. Olen 24-vuotias ja aikaisemmalta ammatiltani pukuompelija. Olen ollut eri paikoissa työelämävalmennuksissa, joista viimeisin oli kaupungin eläinlääkärillä. Muutin Lahteen klinikkaeläinhoitajan opiskelujen perässä kesällä 2008. Näyttökoe on minulla vielä suorittamatta. Koulun jälkeen etsin työtä aktiivisesti eläinklinikoilta ja -kaupoista, sekä eläintarvikeliikkeistä. Sain kokea monet pettymiset toisensa jälkeen. Viimein minua onnisti ja pääsin eläinkauppaan työhaastatteluun. Samaan aikaa postiluukusta tipahti osoitus Liina&Ekoakseliin. Eläinkaupasta en saanut töitä, mutta Akselista sain paikan. Pyrimme ohjaamaan nuoret oman jatkosuunnitelmansa kannalta järkevimpään palveluun. Joillekin sopii jo heti alussa palkkatuettu työpajatyöskentely ja toiset aloittavat työelämävalmennuksella matalan kynnyksen pajalla tai yrityksessä. Monen nuoren kanssa on käytävä jakson aikana tulevaisuuteen liittyviä arvokeskusteluja ja mietittävä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden hyviä ja huonoja puolia. Työt sujuivat hyvin ja kiinnostuin yritysharjoittelusta. Kävimme läpi tulevaisuuden suunnitelmiani ja minua huoletti kokoajan se, että en ollut saanut mistään paikkaa suorittaa näyttökoetta. Tavoitteenani oli, että suorittaisin yritysharjoitteluni viimeisenä pajakuukautena ja jäisin tämän jälkeen työelämävalmennukseen samaiseen paikkaan ja tekisin näyttökokeen. Työelämävalmennusoikeutta piti olla vielä neljä kuukautta jäljellä. Tähän tulikin sitten jarruja, kun toukokuussa oli tullut lakimuutos työelämävalmennuksesta ja sen maksimipituudesta. Sen hetkinen elämä romahti. Kaikki mahdollisuudet tehdä näyttökoe, saada ammattinimike ja työtä alalta, kariutuivat siihen. Klinikalla ei ollut mahdollisuutta palkata lisää työväkeä. Taas mietimme, että mitä oikein tehdä. 12
Marikan kohdalla tuli näkyväksi se, miten tärkeää on, että oikeus työelämävalmennukseen tai palkkatukeen käytetään tarkoituksenmukaisessa paikassa ja tavalla, joka palvelee nuoren omaa jatkosuunnitelmaa. Marikan aiempi omatoimisuus kääntyi häntä vastaan, kun tukioikeudet olikin yhtäkkiä käytetty. Päivät kuluivat ja mielessäni pyöri vain missä ihmeessä teen näyttökokeen?! Eräänä päivänä otin itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin kartoittamaan uudelleen eläinklinikoita ja soittelin läpi kolmisenkymmentä. Muutama paikka pyysi lähettämään työhakemuksen ja pari haastatteluaikaa sain saaliikseni. Tässä tilanteessa on vaativaa motivoida nuorta edelleen yrittämään ja samaan aikaan kuumeisesti miettiä onko vielä joitakin vaihtoehtoja, joita ei ole kokeiltu. Yksilövalmentaja tekee ison määrän nuorelle näkymätöntä taustatyötä. Jatkosuunnitelman työstämisessä nuori on kuitenkin pääroolissa ja hoitaa itse omia asioitansa, yksilövalmentajan avustuksella. Olimme miettineet yksilövalmentajani kanssa palkkatuen jatkoa. Kävinkin Järvenpääläisellä eläinklinikalla haastattelussa, ja he olivat erittäin kiinnostuneita. Näyttökokeenkin saisin tehdä heillä. Pääsin haastatteluun myös Heinolaan ja heillä olisi tarjota yritysharjoittelupaikka. HIENOA!! Asiat alkoivat takapakkien jälkeen järjestyä. Marika sai neljä kuukautta lisää palkkatukioikeutta. Tätä edelsi pitkä ja perusteellinen taustojen ja aiempien työsuhteiden, harjoitteluiden ja työssäoppimisten selvittäminen sekä hänen ongelmallisen tilanteensa kuvaaminen ja neuvottelu TE-toimiston kanssa. Joskus omatoiminen nuori tarvitsee asialleen kaikupohjaa ja tässä tapauksessa pajalla tehty kirjallinen jatkosuunnitelma riitti TE-toimistolle. Aloitin yritysharjoittelun Heinolan eläinlääkäriasemalla ja voi miten mukavaa siellä olikaan. Sain lisää varmuutta näyttökoetta varten ja nyt koe ei tunnu enää niin pelottavalta. Odotankin innoissani joulukuussa mahdollisesti tapahtuvaa myönteistä päätöstä Järvenpään klinikalle. Yritysharjoittelun puolivälissä oli nähtävissä ammatillisen itsetunnon elpyminen ja näyttökoekin muuttui Marikan puheissa tilanteeksi, josta hän osaamisensa perusteella tulee selviämään hyvin. Jäämme odottamaan, kuinka Marikalla Järvenpäässä ensi vuoden alusta sujuu. Anna-Kaisa Vihersalo, yksilövalmentaja 13
Talvi yllätti autoilijat, mutta ei hätää. TERÄSAKSELI HOITAA! Ajan sovittuaan asiakas tuo auton pajalle renkaiden vaihtoon. Sovitaan aikataulusta. Työhön kuluu normaalisti n.20 min. Työ annetaan pajalaiselle tehtäväksi. Kauemmin pajalla ollut tietää ja muistaa kuinka ko. työ tulee tehdä, uudelle kerrotaan seuraavat asiat hänen työskentelynsä lomassa. - Vaihdetaanko renkaat autoon nosturilla vai lattialla. - Nosta uudet pyörät pois autosta ennen nosturin nostamista - Tarkista että vanteet ovat ehjät ja suorat. - Tarkista että renkaat ovat ehjät (ei vyörikko ja, nauloja, ruuveja yms.). - Tarkista että vanteen vastinpinta on puhdas. - Tarkista että pultit jotka käyvät vanteisiin ovat mukana. - Tarkista pyörimissuunta ja tuleva paikka autossa. - Tutki mikä on ilmapaineen oikea määrä tietokannasta, ohjekirjasta yms. - Tarkista että ilmanpaine on oikea renkaissa. - Tarkista etteivät tukivarret ota nostettaessa keventimeen kiinni. - Merkkaa pyörien sijaintipaikka autossa. (OE, VE, OT, VT). - Tarkista vastinpintojen puhtaus. - Kiristä ristiin. - Tee loppukiristys vasta maassa ristikkoavaimella. - Aseta pölykapseli huolellisesti paikalleen. - Lastaa vanhat renkaat (pusseissa) autoon. - Ajetaan asiakkaan auto ulos ja jos mahdollista pieni koeajo tasapainoituksen varmistamiseksi -> ravistaako. - Kerrotaan 100-200 km:n jälkeen suoritettavasta jälkikiristyksestä. - Kerrotaan vanhojen renkaiden kunnosta asiakkaalle. - Asiakas viedään kassalle tai tilanteesta riippuen käydään hänen puolestaan ja tuodaan kuitti hänelle. - Toivotellaan asiakas tervetulleeksi uudestaan. 14
07:35 Saapuminen pajalle. Pajan ovien aukaisu, valot päälle ja paikkojen tarkistus. 07:50 Toimistoon, työvaatteiden vaihto ja päätteelle purkamaan sähköposteja. 4. - 11. 9. 2010 www.nuorilahti.net/starttiviikko 15
08:00 Huomenta-toivotukset kollegalle, nuorille ja muillekin vastaantuleville. Merkitsen paikalla olevat Puuakselin nuoret työaikaseurantaan. (11 paikalla, 2 sairauslomalla ja yksi myöhässä?) Reppupajan kuvaus Minulla ei ollut sen kummempia odotuksia Reppupajan pajajaksoa kohtaan, kun aloitin työt 1.2.2010. Lähdin siis aika avoimin mielin töihin ja tätä lähestymistapaa suosittelenkin kaikille, jotka Reppupajoille töihin aikovat. Lopulta pajajakso oli parempi mitä olisin voinut uskoa ja kaikki odotukset täyttyivät. Hommat oli vaihtelevia, erilaisia ja työilmapiiri oli hyvä, kaikkien kanssa tuli hyvin juttuun. Erityisesti mieleen jäi työt Salpausselän kisoissa, joissa Reppupajat oli kuukauden rakentamassa kisoja. Siellä oli monipuolista tekemistä ja pääsi oikeasti tekemään töitä. Toinen mieleen jäänyt projekti oli Puu-Harjulassa päiväkodin aidan rakennustyö, jossa vaadittiin oma-aloitteisuutta, koska ohjaaja ei ollut aina paikalla. Kansainvälinen työleiri Naumissa oli erittäin hyvä kokemus kaikille, jotka halusivat kartuttaa englannin kielen taitoaan. Olin siellä 2 viikkoa ihan leiriläisenä pajajakson aikana viiden ulkomailta tulleen nuoren ja muutaman muun Reppupajan nuoren kanssa. Työpäivät olivat aika leppoisia, klo 9-15 tehtiin joka päivä hommia laidasta laitaan, kasattiin telttoja, siivottiin, haettiin puita ja oltiin järjestelyapuna Naumin kesäleireillä. Leirillä oli mukavaa. Iltaisin siellä saunottiin ja grillattiin joka päivä. Pelattiin korttia ja frisbeetä. Aika ei tullut pitkäksi. Vähemmän mieleinen homma oli halon hakkuu projekti. Oltiin saaressa, jonne käveltiin jään poikki lumihankea pitkin, josta iso osa oli vettä. Räntää tuli vähän väliä eli kelit oli huonot. Selkäkin oli koetuksella. Toinen vähemmän mukava työ oli roskienkeruupäivä vesisateessa. Pajan ilmapiiri oli kaiken kaikkiaan loistava, hommat sujui hyvin ja neuvoja tuli riittävästi. Aika paljon sai oma-aloitteisesti aloittaa hommat, kun oli tiedot annettu. Pajajaksosta jäi käteen hyvä kokemus, kavereita ja muutenkin helvetin hyvä mieli, tosin haikea kun se loppui. Itsestäni opin lähinnä sen, että kuinka hyvin tulee kaikenlaisten ihmisten kanssa juttuun. Pystyy hyppään jutusta toiseen kyselemättä. Muutuin pajajakson aikana pelkästään positiiviseen suuntaan, varsinkin sosiaalisuudessa ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisessa. Suosittelin pajajaksoa kaikille, iästä ja sukupuolesta katsomatta. Toni Iso-tomppa Mäkelä Reppupajan tiimiläinen 16
08:05 Töiden jakaminen ja ohjeistus niille nuorille joilla ei ole edellinen työ kesken. Yleinen silmäys tarvitseeko kukaan apua töiden aloittamiseen. Mitä olet oppinut Liina&Ekossa? Verhoilua. Liina&Ekoakseli Miksi halusit töihin Liina&Ekoon? Halusin tehdä asioita, mitkä kiinnostavat minua ja olla hyvässä työympäristössä Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja halusin oppia uutta. Ajattelin että voisi olla hyödyksi ammatinvalinnan kannalta. Toki myös rahallisen puolen takia. Täällä on mahdollista oppia uusia taitoja ja täydentää omaa, jo olemassa olevaa koulutusta. Monipuolisuus on myös ehdoton plussa. Oppiakseni uusia tekniikoita ja menetelmiä. Saadakseni lisäkokemusta mahdolliseen tulevaan ammattiin. Tulevaisuudessa opin uusia taitoja. Ompelun perusjuttuja, yhteistyötaitoja. Paljonkin. Erilaisten työvälineiden käyttöä, uusia työtapoja, erilaisten ratkaisujen esiintuomista yms. Uusia tekniikoita. Mikä Liina&Ekossa on parasta? Rento työympäristö ja ilmapiiri, mukavat työtehtävät. Itsenäinen työskentely; kaikilla on omat jutut, mutta yhteishenki on silti hyvä. Mukava työporukka, töiden monipuolisuus ja uuden opettelu. Nelipäiväinen työviikko. Ihmiset, työympäristön viihtyvyys, nelipäiväinen työviikko. Tehtävien vaihtelevuus: Saa kokeilla kaikkea eikä tarvitse olla aiempaa kokemusta. 17
! 08:30 Yksi sankari tulee myöhässä, käymme myöhästymisen syyn läpi, kertoi nukkuneensa pommiin, ei tarvitse kuulemma neuvoa keskeneräiseen työhönsä. Merkitsen hänet seurantaan myöhästyneeksi. Ammatillinen harjoittelu Akselissa Elokuu ja kesä olivat kääntymässä syksyksi, kun astuin ensimmäisenä harjoittelupäivänäni Sammonkadun ovista sisään ja kiipesin rappuja kolmanteen kerrokseen. Tästä alkoi matkani Akseli-pajojen ja yksilövalmentajien arkeen. Opiskelen kolmatta vuotta sosionomiksi (AMK) Lahden ammattikorkeakoulussa. Aiempi koulutukseni nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajana johdatteli minut harjoitteluun nuorten palveluihin. Nuorisopalvelut ja Kasisali olivat minulle entuudestaan tuttu juttu, mutta halusin tietää mitä muuta punatiilinen rakennus pitää sisällään ja tarjoaa ammatillisena tukena nuorille. Vastaus tähän yhteen kysymykseen kesti viikkoja ja palapeli rakentui monenmuotoisista paloista: erilaisia yhteistyöpalavereja ja kontaktiverkostojen tapaamisia, yksilövalmennusta nuorten kanssa, kehittämishankkeita ja erilaisia projekteja sekä työyhteisön jatkuvaa sisäistä vuorovaikutusta. Upposin harjoittelun aikana täysillä Akselin maailmaan. Perehdyin siihen, millainen on nuoren polku Akselin pajajakson läpi, kuinka tiiminvetäjät työskentelevät pajoilla nuorten esimiehinä ja asiakastilausten vastaanottajina sekä millaista työtä Akselin yksilövalmentajat tekevät nuorten ja tiiminvetäjien kanssa. Akseli avautui eloisana työyhteisönä, joka värittyy jokaisen työntekijän persoonan kautta. Työyhteisössä keskustellaan ja kehitetään. Aina kehityksen keskiössä ovat kuitenkin nuoret, joiden takia pajoja pyöritetään. Tukka tötteröllä ja työn fokuksessa tulivat tutuiksi käsitteiksi osana Akselin paja-arkea. Työ antaa ja ottaa, kuten sosiaalisilla ja yhteiskunnallisilla työtehtävillä on tapana. Työn tuloksia on tärkeää mitata, jotta on mahdollista säilyttää ammatillisuus ja rajaus tarpeellisen työn määrällä ja suunnalla. Sosiaalisen tilinpäätöksen myötä Akselin työntekijöiden tulokset ja nuorten tyytyväisyys muuttuvat näkyviksi tosiasioiksi, jotka Akselissa ovat toteutuneet vuosien ajan. Harjoittelijana roolini oli onnekas. Sain osallistua ja vaikuttaa Akselissa asioita, joita kaikki harjoittelijat eivät pääse toteuttamaan. Harjoittelujakso ei tuntunut kotikutoiselta ja tehtävät pakkoväännöltä. Kaikki harjoittelun aikana toteuttamani työ ja toiminta olivat todellista arkea Akselissa ja tuotokseni tarpeellinen lisäarvo jo olemassa oleville käytännöille. Minut hyväksyttiin osaksi työryhmää ja oikeuksiani harjoittelijana kunnioitettiin. Monta harjoittelua repussa ja useaa kokemusta viisaampana voin todeta, että tässä tulee ikävä harjoittelun aikaisia työtehtäviä ja työyhteisön kasvoja. Pajatyötä voi toteuttaa monella eri tavalla, mutta on vain yksi Akseli! Elina Rantalainen, sosionomi (AMK) Akselissa 30.8. - 3.11.2010 18
II Akselin sosiaaliset tulokset 19
08:40 Ruiskumaalarin kanssa käydään läpi päivän työjärjestystä ja maalaustarvikkeiden riittävyyttä lähipäiville. 1. Hyvä työnantaja ja työyhteisö Ensimmäisessä kohdassa selvitetään Akselin onnistumista hyvänä työnantajana ja työyhteisönä. Mittareina on käytetty työllistetyiltä nuorilta kerättävää loppupalautetta sekä ohjaavan henkilöstön kehityskeskusteluihin tekemää itsearviointia omasta työyhteisöstä ja työssä jaksamisesta. Lisäksi on selvitetty ohjaavan henkilöstön kehittymistä keräämällä toteutuneiden koulutusten määrää suhteessa kehityskeskusteluissa arvioituun koulutustarpeeseen. 1.1 Ohjaavan henkilöstön toiminta Tiiminvetäjällä oli hyvät ohjaukselliset taidot heikko upea Sain tiiminvetäjältä asiallista palautetta työstäni Tiiminvetäjä antoi palautetta riittävästi Tiimin ilmapiiri oli mielestäni hyvä ja kannustava Tiedonkulku toimi tiimissä hyvin Tiimissä kaikki työntekijät olivat tasavertaisia, tiiminvetäjät mukaan lukien Sain perehdytystä tiimini ja Akselin toimintaan riittävästi =vuoden 2009 tulos = vuoden 2010 tulos 20
08:50 Autotallin maalausryhmän neuvontaa tai lähinnä kertausta katon ja seinien maalausjärjestyksestä. Kolme maalaria ovat aloittaneet urakan moitteetta ja kehun heitä siitä. 1.2 Ohjaavan henkilöstön työssä jaksaminen Ovatko vastuusi ja tavoitteesi määritelty selkeästi? Millaiseksi arvioit työryhmän kyvyn ja halun ratkoa ristiriitoja avoimesti ja rehellisesti? Noudatetaanko työryhmässä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä? heikko upea Miten koet työryhmän muiden jäsenten arvostavan työtäsi? Saatko riittävästi tietoa työyhteisöäsi ja työtehtäviäsi koskevista asioista? Kohtelevatko esimiehesi ja työryhmän muut jäsenet sinua oikeudenmukaisesti? =vuoden 2009 tulos = vuoden 2010 tulos 21
09:00 Kahvitauolle Lounasakseliin... jutustelua kollegojen kanssa työasioista ja vähän vierestäkin. 09:30 Akselin pakettiauto kuljettajineen varattu pariksi tunniksi. Lähden käymään tarvikeostoksilla. 1.3 Henkilöstön kehittyminen Ohjaava henkilöstö on käyttänyt koulutussuunnitelmien mukaiseen kouluttautumiseen sekä ajankohtaisiin seminaareihin yhteensä 114 päivää, eli keskimäärin 7,6 päivää / henkilö. Henkilöstökoulutukset Akselissa nousi esille henkilöstön tarve päivittää tietonsa yleisimmistä palveluohjauskohteistamme. Ensimmäiseksi tartuimme päihde- ja mielenterveyspuolen palveluihin ja velka-asioiden hoitoon. Lahden talous- ja velkaneuvonnasta meille tultiin kertomaan ajankohtaista tietoa nuorten velkaantumisen syistä ja tavoista sekä keinoista velkojen hoitoon. Järjestimme myös tutustumiskäynnit Lahden A-klinikalle, jossa meille selkeytyi heidän toimintaperiaatteensa. Keskustelimme myös yhteistyön mahdollisuuksista yhteisten asiakkaidemme tukemiseksi. Käynnit olivat erittäin tarpeellisia ja tarkoitus on jatkaa tutustumiskäyntejä jatkossakin mm. mielenterveyspalveluihin ja kriminaalihuoltolaitokseen. Keväällä 2010 alkoi Välke-hankkeen järjestämä koulutus, jossa perehdyttiin neurokognitiiviseen oppimiskäsitykseen, ohjaavaan opetustyyliin ja Instrumental Enrichment (IE) -harjoitusohjelmaan. Akselin henkilökunnasta mukaan lähti kaksi työntekijää. Koulutus koostuu kahdesta 40 tunnin mittaisesta kurssista ja viimeiset koulutuspäivät ovat vuoden 2011 alussa. IE-ohjelma keskittää oppijan tarkkaavuuden tiedon prosessoinnin olennaisiin tekijöihin opettamalla tarvittavat käsitteet, kehittämällä oppijan kognitiivisia operointitapoja ja tuottamalla suunnittelevaa, harkitsevaa ja oivaltavaa ajattelua. IE-harjoitusohjelman avulla on mahdollista auttaa pajalla olevia nuoria ymmärtämään ja kehittämään omaa oppimistaan ja samalla ratkoa esimerkiksi työntekemiseen liittyviä ongelmia siltaamalla harjoitustehtävät konkreettisiin ongelmiin. 22
Työllistettynä Studiossa Jussi Korpi tuli Horisonttiin joulukuussa 2009. Tulevaisuuden suunnitelmissa oli työskentely musiikin parissa esim. studiossa. Alan opiskelukin kiinnosti. Harjoittelupaikka löytyi Lahden nuorisopalveluiden 8-studiosta. Harjoittelua kesti tammikuusta maaliskuuhun, jonka aikana Jussi ehti perehtyä studion laitteistoon ja työskentelyyn sekä osallistua työtä tukevaan lyhytkurssiin. Hyvin sujuneen harjoittelujakson päätteeksi Jussi palkattiin 8-studioon Akselin palkkatuella maaliskuusta elokuun alkuun. Ei mulla oikeastaan ollut mitään odotuksia työtä kohtaan. Nopeasti kuitenkin osoittautui, että työskentely oli leppoisaa ja hyvän perehdytyksen avulla pääsi nopeasti töihin sisään. Työtehtävät oli tosi mielenkiintoisia; eri musiikkityylien äänittämistä, pikku räppäreitä ja muita, sekä tapahtuman järjestämistä yhdessä Pian kanssa. Mieleen painuvinta oli ehkä äänitykset musiikkiluokkien kanssa. Musiikkityylien kirjo oli niin laaja. Ja toisaalta, tapahtuman järjestäminen oli mukava lisä studiotyöskentelyyn. Summailee Jussi. Työskentelyn lisäksi Jussin työjaksoon kuului Akselin prosessin mukaiset yksilöohjaajaan kanssa käydyt keskustelut ja itsearvioinnit. Lisäksi Jussi osallistui Byrokratiapainin lyhytkursseille: Osa kursseista oli aika itsestäänselvyyksiä. Yksilöohjaajalta sain kyllä apua, ainakin Kelan juttuihin ja tietty kouluun hakuun ja paikan vastaanottamiseen. Kertailee Jussi naurahtaen. Aika 8-studiolla oli merkittävää: Kyllä mä opin uutta; äänitysohjelmien käyttöä ja tapahtuman järjestämistä. Ja sain vielä hyviä kavereita. Kyllä täällä tulee edelleen vapaa-ajalla pyörähdeltyä ja omia musajuttuja tehtyä. Jussi aloitti audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon johtavat opinnot elokuussa Hyriassa ja toteaakin, että työskentely studiossa vahvisti mielenkiintoa alaa kohtaa. Kyllä tätä kokemusta voi suositella! Haastattelun pohjalta kirjoittanut Annina Kurki Yksilövalmentaja 23
09:45 Kurvaamme ensin Iskun tehtaanmyymälään jossa asioin Lounasakselin vanhan työntekijän kanssa ja ostan levynkappaleen asiakkaan tilaamaan palvelutiskiin. Tiputamme levyn pajalle, nopea tsekkaus, että kaikki ok ja jatkamme tarvikeostoksille Launeelle. Arviointi: Hyvä työnantaja ja työyhteisö Arviointikohdan tulokset ovat säilyneet tasoltaan hyvinä ja parannusta on tapahtunut useissa asioissa. Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus sekä pajalaisten oikeudenmukainen kohtelu olivat kehittämisalueita vuonna 2010. Molemmissa oli tapahtunut tulosten perusteella parannusta, vaikka varsinaisia kehittämistoimia ei sovittukaan, vaan asiat nostettiin keskusteluun ja ajankohtaisiksi. Erityisen hienoa on, että ohjaavan henkilöstön keskinäinen arvostus ja kokemus yhteisten sääntöjen noudattamisesta on noussut merkittävästi. 24
10:40 Saavun kuskin kanssa takaisin pajalle. Tarkistuskierros, että kaikilla on töitä ja osaavat niitä tehdä, Yksi nuori epävarma onko hänen välihiomansa Muuramen laatikosto valmis, käymme läpi muutamia yksityiskohtia joita pitää vielä petrata.!? 2. Työllistymisvalmiuksien tukija Tässä osiossa on selvitetty Akselin tarjoamia mahdollisuuksia pajalaisten työllistymisvalmiuksien tukemiseksi. Mittareiksi valittiin työnhakukoulutuksiin osallistuneiden määrä sekä yritysharjoitteluihin osallistuneiden määrä. Toisena mittarina toimii nuorten arvio saadusta tuesta, sen riittävyydestä ja laadusta. Kolmantena mittarina toimii nuorten tekemä itsearviointi työllistymisjakson lopussa. 2.1 Osallistuminen koulutuksiin Vuonna 2010 Akselissa järjestettiin tavanomaista enemmän yhteisiä koulutuksia kaikille työntekijöille. Byrokratiaprojektin eri koulutuksiin osallistuttiin keväällä ahkerasti. Projekti on esitelty tarkemmin seuraavalla aukeamalla. Perinteikäs tulityökurssi järjestettiin kahdesti, sekä työturvallisuuskurssi kerran. Syksyllä järjestettiin työterveyspäivä, jossa oli mahdollisuus osallistua omaa terveyttä mittaaville rasteille, sekä perehdyttiin erityisesti työergonomiaan. Liina&Ekoakselissa on Osallistumiskerrat koulutuksissa: Byrokratiaprojekti 166 Liina&Ekon tekniikkakurssit 40 Tulityökurssi 63 Työturvallisuuskurssi 40 Työterveyspäivä 36 järjestetty useita pajan omaan toimintaan liittyviä tekniikkakoulutuksia, kuten kankaanpainanta ja värjäys, tuunauskurssi sekä kynttilä- ja saippuakurssit. Työnhakukoulututusta ei enää syksyllä järjestetty koko pajalle, vaan se on siirretty osaksi jokaisen nuoren prosessia. Tällä varmistetaan, että jokainen pajalainen saa tasavertaisen mahdollisuuden päivittää työnhakutaitonsa jatkosuunnitelmansa edellyttämällä tavalla. Uutena käytäntönä loppuvuodesta on aloitettu kuukausittaiset pajakokoukset, joihin tulevaisuudessa liitetään koulutuksia ajankohtaisista aiheista. 25
10:50 Toimistoon päätteelle tarkastaan postit. Yhdeltä asiakkaalta tullut tarjouspyyntö keinutuolin kunnostamisesta. 10:58 Lounasakseliin syömään maittava lounas... jutustelua työtovereiden kanssa Yritysharjoittelu Akselilaisilla on ollut mahdollisuus käyttää yksi kuukausi työsuhteestaan ns. uudelleensijoitettuna johonkin yritykseen. Tämän vuoden erityisenä tavoitteena oli hyödyntää tätä mahdollisuutta paremmin, koska edellisvuonna harjoitteluita tehtiin vain viiden nuoren kohdalla. Tänä vuonna yritysharjoitteluita tehtiin kaikkiaan 16, joista kolme*) johti suoraan työllistymiseen kyseiseen yritykseen. Yritysharjoittelu on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus hiljaisille ja hyville työntekijöille, joiden on vaikea markkinoida itseään työmarkkinoilla. Marraskuussa Päijät-Hämeen TE-toimisto perui Akselin erityisluvan käyttää uudelleensijoitusta työmenetelmänä. Tämä on harmillinen päätös ja asettaa Akselin uuden haasteen eteen jatkosuunnitelmien tekemisessä. Yritysharjoittelut aloittain: Suurtalous- ja ravintola-ala 4 *) Kaupallinen ala 1 Metalliala 1 *) Autoala 2 *) Opetusalan avustaminen 2 Graafinen viestintä 1 Varhaiskasvatus 3 Talotekniikka 1 Eläinlääketiede 1 26
11:20 Puhelin soi... asiakas ilmestynyt pajalle etukäteen sopimatta, pyydän odottamaan viisi minuuttia... 11:25 Asiakas on tuonut mukanaan hyllylevyn kappaleen, josta sahaan pöytäsirkkelillä pienen siivun pois. Asiakas kysyy paljonko on velkaa, kuittaan työn vanhalla hyvällä asiakassuhteella ja kättä päälle. Oppilaitos-pajayhteistyö Akselissa vuonna 2010 Akseli työpajat ja Koulutuskeskus Salpaus tekivät tiivistä yhteistyötä vuonna 2010. Tavoitteena oli ja on edelleen kehittää toimivia yhteistyön muotoja nuoren eduksi. Päätavoitteena on, että opiskelija ei joutuisi keskeyttämään opintojaan, vaikka mutkia tulisikin matkaan. Varhaisen puuttumisen kautta opintojen suorittaminen räätälöidysti tulisi mahdolliseksi myös pajaympäristössä. Opiskelija pysyisi koko pajajakson ajan oppilaitoksen kirjoilla sekä opintotuen piirissä ja palaisi pajajakson jälkeen oppilaitokseen. Ympäristön vaihto, opintojen eteneminen ja riittävä tuki sekä oppilaitoksen että pajan puolelta antaisivat opiskelijalle mahdollisuuden valmistua ammatilliseen koulutukseen. Syksyn mittaan Akselin ja Salpauksen väki istuivat saman pöydän ääreen sekä tutustuivat toinen toisensa työympäristöön. Myös Salpauksen erityisopetuksesta vastaavien opettajien (erva) tiimi tutustui Akselin pajoihin ja lupautui antamaan oman panoksensa oppilaitosyhteistyön kehittämiseen. Yhteiseksi seuraavaksi askeleeksi hahmottuivat sopimuspohjaisen yhteistyön käynnistäminen sekä yhteistyömuodon pilotointi käytännön kautta. Akselissa järjestettiin nuorten kuulemistilaisuus, jossa nuoret saivat tuoda esiin näkemyksiään yhteistyömuodosta, sen toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Nuorten näkemyksen viittaavat siihen, että kyseiselle järjestelylle on tilausta. Suuria massoja yhteistyömuodon kautta ei pystytä vastaanottamaan, mutta erityistukea ja räätälöityjä opinpolkuja tarvitsevalle mahdollisuus voi olla elintärkeä. Yhteistyömuotoja etsiessä tulee muistaa, että paja pysyy edelleen pajana ja koulu kouluna. Rikkaus tulee ympäristöjen ja toimintatapojen erilaisuudesta. Anu Morikawa projektikoordinaattori 27
!? 11:45 Eräs nuorista onkin odotellut vieressä vähän aikaa, ongelmia kunnostettavan tuolin purkamisessa. Lähden antamaan neuvoja kiperään tilanteeseen. B y r o k r a t i a p r o j e k t i n a n t i a Syksyllä 2009 alkaneen byrokratiaprojektin tarkoituksena on ollut lisätä nuorten tietotaitoa ja kiinnostusta virastoasioimiseen ja omien asioiden hoitoon. Byrokratiaprojektia varten koottu suunnitteluryhmä teki havainnollisia virastoasiointeja sekä laati ja toteutti viranomaishaastattelut. Nuorten suunnitteluryhmä kokosi byrokratia-aiheista leiketeosta ja keräsi esitemateriaalia ja aiheeseen liittyvää sanastoa. Ryhmässä nousseiden teemojen ja aiemmin tehdyn kyselyn tuotosten perusteella järjestettiin keväällä 2010 viisi eri koulutusta. 1. Minä ja työterveys 2. Työntekijän oikeudet 3. Työnhakuvalmennus 4. Etuuspäivä Jokaisen koulutuksen aluksi nuorille esitettiin pyyntö suhtautua asioihin kriittisesti. Päivän päätteeksi osallistuneilta kerättiin kirjallisia pikapalautteita. Koulutuspäivän jälkeen kokoontuivat pienryhmät, joissa sisällöt käytiin kohta kohdalta läpi kokemuksia verraten ja sisältöjä pohtien. Projektin varrella kertyneestä materiaalista taitettiin 500 kappaleen määrä matkapäiväkirjavihkosta Matkalla byrokratiaan, jota jaettiin Akselin nuorten lisäksi sekä työllisyys- ja erityispalveluiden yksiköille, nuorisopalveluiden muille toimijoille ja kaikille ensimmäisen projektivuoden aikaisille yhteistyökumppaneille. Projektiin liittyi oleellisesti se, että nuoren omat viralliset paperit ovat asianmukaisesti järjestyksessä ja helposti tarkastettavissa. Tästä syystä suunniteltiin ja painatettiin byrokratiailmeen omaava näppärä kansio, jota jaettiin 100 kappaletta, kaikille vuoden 2010 aikana Akselissa olleille nuorille. 5. Omat rahat 28
12:10 Toimistoon päätteelle tarkistamaan posti. Soitan keinutuoli-asiakkaalle ja sovin puhelimessa hinta-arvion keinun kunnostamisesta. Tiedustelen autokuskilta vapaan ajan ja sovimme asiakkaan kanssa keinutuolin haun. Teen työstä tilausvahvistuksen tilauskansioomme. Tulevaisuuden haasteena on saada nuoret ottamaan entistä paremmin vastuuta suunnitteluun ja projektin toteutukseen liittyviin asioihin niin, että he olisivat alusta asti tiiviisti mukana. Näin nuoret saisivat mahdollisimman aidon kokemuksen osallisuudestaan. Projektin jälkeen tultiin siihen tulokseen, että parhaiten toimineiden osioiden ja hyvien kokemuksien pohjalta järjestetään akselilaisille neljä pientä byrokratiapakettia sekä työterveyspäivä. Koulutukset sijoitetaan tasaisesti puolen vuoden jakson ajalle. Koulutuksiin osallistui 31-36/ ker ta Koulutuskäyntejä yhteensä 166 Koulutustunteja 21 Koulutuksen vetäjinä 25 eri ihmistä Pikapalautteita 29-36/ker ta, yhteensä 160 84% koulutuksissa olleista ilmoitti osaavansa toimia ko. aiheen kanssa vastaisuudessa paremmin Työnhakuvalmennus: 43% koulutuksissa olleista koki ettei koulutuksella ollut vaikutusta taitoihin Työter veys: 86% koki osaavansa toimia paremmin Työntekijän oikeudet: 94% koki osaavansa asian paremmin Etuuspäivä: 82% koki osaavansa paremmin Omat rahat: 97% koki osaavansa paremmin 29
12:40 Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta soitetaan ja tiedustellaan voisimmeko rakentaa sinne muutaman toimistohuoneen. Sovin käynnin kohteeseen seuraavalle päivälle. 2.2 Tuen ja ohjauksen riittävyys ja laatu Vuonna 2010 Akselissa työsuhteensa päätti 89 nuorta. Kaikilta päättäneiltä pyydetään loppupalaute, johon he arvioivat tarvitsemansa tuen riittävyyttä. Prosenttiluku kertoo, kuinka moni on kokenut tarvitsevansa kyseisessä asiassa tukea ja apua. heikko upea Sain tukea työn etsimisessä 69 % Sain tukea koulutuspaikan valinnassa 58 % Sain tukea ammatinvalinnassa 54 % Sain tukea henkilökohtaisissa elämäntilanteissa 61 % Yksilöohjaajalta saamani tuki oli riittävää ja asiallista =vuoden 2009 tulos = vuoden 2010 tulos 30
Ammatinvalinnan ohjausryhmä Akselipajalaisten kurssivalikoimaan vuonna 2010 lisättiin toiminnallinen ammatinvalinnan ohjausryhmä (avo-ryhmä). Ryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa käsitellen aiheita, joita nuoret nostivat esiin epätietoisuudestaan liittyen tulevaisuuteen ja ammatinvalintaan. Avo-ryhmän toiminnalla vastattiin vuoden 2009 sosiaalisen tilinpäätöksen kehittämiskohtaan pajalaisten ohjaukseen, tukeen ja ammatinvalinnan ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomioita. Nuoret olivat mukana kurssin teemarungon suunnittelussa sekä toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä tulevien vuosien toimintaa ajatellen. Avo-ryhmän toiminta oli merkityksellistä sekä ryhmään osallistuneille nuorille, että monelle Akselin pajanuorelle tulevaisuudessa. Ryhmässä nuoret kohtasivat itsensä monesta eri näkökulmasta. Ammatinvalintaa haarukoitiin miellekarttojen, henkilökohtaisten pohdintatehtävien, ammattilaisen haastattelun, yritysvierailun, omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden sekä draamallisten harjoitteiden kautta. Tehtävien ja harjoitteiden kautta nuoret työstivät omaa ajatusmaailmaansa sekä peilasivat itseään muihin ryhmän jäseniin. Vertaistuki oli ryhmän kantava voima. Palautteessa kurssimuotoinen avo-ryhmätoiminta nähtiin kannattavana. Nuoret kaipaavat aikaa, tukea ja mahdollisuutta asioiden pohtimiseen sekä yhdessä keskustelemiseen. Avo-ryhmän menetelmät tulevat elämään Akselin toiminnassa, niin yksilövalmennuksen kuin mahdollisten ryhmämuotoisten tapaamisten välineinä. Luovuus ja toiminnallisuus soveltuvat hyvin möhkälekäsitteen ammatinvalinta pyörittelemiseen. Ammatinvalinnan ei tarvitse olla tylsää lomakkeen täyttämistä, vaan vuorovaikutteista ja ajatustyötä käynnistelevää. Tiiviissä tieto- ja kokemuspaketissa avo-ryhmäläiset saivat todeta, että tie ammatinvalintaan ei ole rasti ruutuun tehtävä, mutta matka valintaa kohti on äärettömän kiinnostava ja antoisa. Elina Rantalainen, kurssin vetäjä sosionomi (AMK) Akselissa 30.8. - 3.11.2010 31
Puoli vuotta Puuakselissa Olin ollut pari kuukautta työttömänä, kun sain harjoittelupaikan ala-asteelta syksyllä 2009. Keväällä oli kuitenkin aika muuttaa omaan asuntoon ja työmarkkinatuki (jota harjoittelusta sain) ei riittänyt enää vuokraan sekä elämiseen. Menin työvoimatoimistoon viemään viimeistä harjoittelusopparia ja samalla tulin kysyneeksi muita mahdollisia tapoja työllistyä ja selitin tilanteeni. Minulle suositeltiin Akselin työpaikkoja ja pian sainkin ajan Puuakseliin haastatteluun. Ennen Akseliin tuloa olin tehnyt kaikenlaista: käynyt lukion ja armeijan, ollut töissä kahvilassa ja huoltoasemalla sekä kokeillut siipiäni kouluavustajana. Minua oli kuitenkin aina kiinnostanut käsityöläisammatit ja Puuakselissa näin tilaisuuteni tutustua alaan. Lähdin puolen vuoden työrupeamaan avoimin sekä positiivisin mielin. Tavoitteeni olivat alusta alkaen realistiset, sillä olinhan täysi ummikko puusepän hommissa. Alussa työt eivät olleet kovin vaikeita ja sain rauhassa tutustua työvälineisiin sekä työtapoihin. Tiiminvetäjät ohjasivat minua ammattitaidolla ja kärsivällisyydellä. Puolen vuoden aikana vaikeuskerrointa tuli sopivasti ja tunsin kehittyväni hiljalleen. Hioin ja vahasin useamman pöydän, lipaston, tuolin sekä muita puisia kalusteita. Ensimmäisillä viikoilla tapasin yksilöohjaajani, jonka kanssa aloimme tehdä suunnitelmaa tulevaisuutta varten. Olin päättänyt hakea ammattikorkeakouluihin opiskelemaan. Yksilöohjaaja auttoi minua valtavasti tavoitteissani sekä oli tukenani henkilökohtaisissa asioissa. Akselin kautta pääsin myös matematiikan kertauskurssille, josta oli apua pääsykokeissa. Työpajaharjoittelu ei kuitenkaan aivan vastannut mielikuvaani. Olin kuvitellut pajan pienemmäksi ja työporukan hieman aktiivisemmaksi ja sosiaalisemmaksi yhteisöksi. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, etten ollut oikein sopeutunut tähän työyhteisöön. Tiiminvetäjät tukivat minua työssäni, antoivat palautetta ja kannustivat, joten päätin tehdä parhaani loppuun asti. Opin paljon huonekalujen entisöintiin ja pintakäsittelyyn liittyviä menetelmiä, jotka ovat varmasti hyödyllisiä tulevaisuudessa ja siitä olen iloinen. Opiskelen tällä hetkellä Tampereella metsätalousinsinööriksi ja luulen, etten olisi nyt tässä tilanteessa ilman Akselia. Työskentely Akselissa toi elämään uutta perspektiiviä, suuntaa sekä itseluottamusta, joka oli kateissa ollessani työttömänä. Jutta Juurinen 32
13:15 Päätteellä pikainen käynti Facebookissa, josta bongaan yhden työtoverin jääneen sairauslomalle ja toinen on laittanut tiedotteen Nuorisopalveluiden nimissä tulevasta tapahtumasta yhdellä taloista... keskustelen samalla Puuakselin toisen tiimivetäjän kanssa pajalla olevista töistä sekä nuorista... 2.3 Pajalaisten itsearviointi omien valmiuksien paranemisesta 50 % Arjenhallintani on parantunut 30 % 36% 33% 28% 25% 10 % 10% 11% 2% 1% 14% 11% 14% 15% ei yhtään erittäin vähän vähän jossain määrin paljon erittäin paljon = 2009 = 2010 2009-88,1% 2010-87,6% Työelämävalmiuteni ovat parantuneet 50 % 30 % 37% 37% 34% 37% 10 % 3% 7% 0% 0% 10% 4% 15% 15% ei yhtään erittäin vähän vähän jossain määrin paljon erittäin paljon = 2009 = 2010 2009-96,6% 2010-92,5% Terveydentilani ja hyvinvointini on kohentunut 50 % 46% 41% 30 % 10 % 25% 20% 2% 5% 17% 7% 16% 10% 5% 6% ei yhtään erittäin vähän vähän jossain määrin paljon erittäin paljon = 2009 = 2010 2009-72,9% 2010-75,3% 33
Työjaksokuvaus Media-akseliin oli vaikea uskoa pääsevänsä suuresta hakijamäärästä ja vieläpä ilman koulutusta. Kävi kuitenkin niin, että työnäytteet ja suositus pelastivat loppuvuoden suunnitelmani. Ensimmäiset päivät Media-akselissa olivat sitä perinteistä paniikkia. Oli paljon uutta opittavaa ja ihmeteltävää. Hyvin pian kuitenkin huomasin, että työskentely ei hirmuisesti poikkea aikaisemmasta Dynamon jaksosta. Oli hienoa huomata, että en ollutkaan ihan hukassa uudessa työpaikassa. Työskentely-ympäristönä Media-akseli oli mukavan hiljainen. Liian tyyneksi ilmapiiri ei onneksi mennyt, sillä kaikki ymmärsivät, että välillä on hyvä jutellakin. Tauot olivat avuksi, jos vaikeat ja pitkäkestoiset työt ottivat päähän ja ulkoilman kaipuu iski. Aina ei kuitenkaan ollut kiire, joten välillä oli mahdollisuus ihan vain harjoitella tai lukea alan asioista. Myös valokuvaamista ehdittiin pajalla harjoittaa. Lopullisen ja valmiin version saapuminen painosta on odotettu hetki. Silloin näkee, mitä on saanut aikaan, mitä on osannut ja missä on vielä oppimista. Mediapuolen työ ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta kovaa keskittymiskykyä ja hyviä hermoja kyllä vaaditaan. Keskeneräisen työn kohdalla haluan kuulla palautetta, jotta virheitä ei jäisi lopulliseen versioon mutta toisaalta, virheistä oppii. Jakson aikana sain myös asioida yksilövalmennuksessa. Yksilövalmentajan kanssa käsiteltiin mm. itsearviointia ja yhteishakuasioita. Töihin Akseliin on ollut mukava tulla ja 8 tunnin päivän jälkeen ehtii tehdä vielä muutakin. Motivaatio on pysynyt hyvin yllä. Timo Sihvola tiimiläinen Media-akseli 34
14:00 Kahvitauolle Lounasakseliin...jutustelua päivän polttavista kollegojen kanssa. 14:20 Teen kierroksen puupajan eri tiloissa ja tarkistan kaikkien työtilanteen ja tiedustelen tarvitseeko neuvoja. Kaikilla homma hanskassa, joten käyn tarkastamassa hiontatarvike- ja puruvaraston tilanteen. Arviointi: Työllistymisvalmiuksen tukija Akselissa käytetään erilaisia keinoja nuorten työllisyysvalmiuksien edistämiseen. Vuonna 2010 Akselissa jatkuivat nuorille suunnatut Byrokratiaprojektin koulutukset. Työllisyysvalmiuksia lisääviä lyhytkursseja järjestettiin säännöllisesti ja niihin osallistuttiin runsaasti. Lisäksi osa projektin sisällöistä siirtyi osaksi Akseli-prosessia. Vuonna 2010 Akselissa panostettiin nuorten tukeen ja ohjaukseen - yksilövalmennuksessa työskenteli 2,5 yksilövalmentajaa. Nuorten palautteista saadut tulokset tuen riittävyydestä ja laadusta ovat parantuneet huomattavasti, mittariston tulokset sijoittuivat välille 3,3-4,2. Linjaus panostaa työnhakuvalmennuksiin sekä ammatinvalinnan ohjaukseen näkyy nuorten antamassa palautteessa, tulokset nousivat vuodesta 2009 selkeästi. Ammatinvalinnan ohjaus oli yksi vuoden 2010 kehittämiskohteista ja siihen kiinnitettiin systemaattisesti huomiota. Siinä missä panostettiin työnhakuvalmennuksiin ja ammatinvalintaan niin kolikon kääntöpuolelta löytyy nuorten kokemus, siitä että heidän saamansa tuki henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin oli laskenut 3,6:sta 3,2. Vaikka luku on laskenut, silti nuorten itsearvioinnit osoittavat, että arjenhallinta, terveydentila ja hyvinvointi ovat kohentuneet. Nuoret arvioivat myös omien työelämävalmiuksiensa paranemista pajajakson aikana. Vuoden 2010 tuloksessa näkyy, että nuorten kokemus omien työelämävalmiuksien paranemisesta on heikentynyt, jopa 7 % koki, etteivät työelämävalmiudet parantuneet jakson aikana lainkaan. Tulokseen on varmasti monta tekijää: yksi muutos vuoteen 2009 on se, että yli puolella pajalla työskennelleistä nuorista oli ammatillinen perustutkinto, kun taas aikaisempina vuosina enemmistö on ollut ammattikouluttamattomia nuoria. Pajojen toimintojen sisältö on pääosin suunnattu niin, että niistä suoriutuu kuka tahansa, näin ollen on loogista, ettei ammattikoulutetut nuoret kokeneet työelämävalmiuksiensa paranevan merkittävästi. Kokonaisuudessa mittariston tulokset ovat kehittyneet positiivisesti. Asiat joihin on suunnitelmallisesti panostettu, ovat menneet eteenpäin. Mutta tulokset antavat suuntaa myös siitä, että toiminnan sisältöjä suunniteltaessa tulisi huomioida myös nuorten osaamisen taso, jolloin työelämävalmiuksien kohoaminen olisi mahdollista kaikille pajalaisille. 35
3. Lisäarvon tuottaja Tässä osiossa selvitettiin Akselin roolia lisäarvon tuottajana yhteiskunnalle, Lahden kaupungille, sekä nuorelle itselleen. Lisäarvolla tarkoitetaan välillistä hyötyä, jota nuorten pajoilla työskentely tuottaa. Pitkällä aikavälillä työttömyyden päättyminen ehkäisee syrjäytymistä ja moni nuori pääsee pois toimeentulotuen piiristä, mikä taas hyödyttää kaupunkia. Mittareiksi valittiin nuorten sijoittuminen työllistymisjakson jälkeen työhön tai koulutukseen tai muuhun jatkosuunnitelman kannalta positiiviseen toimenpiteeseen sekä työllistettyjen nuorten lukumäärää suhteessa Akselin tarjoamiin työpajapaikkoihin. 3.1 Sijoittuminen työpajajakson jälkeen 2010 Jokin positiivinen sijoittuminen 66,3 % työhön tai koulutukseen 60,7% sijoittuminen työhön 39,3 % sijoittuminen koulutukseen 21,3 % muu positiivinen 5,6 % 2009 Jokin positiivinen sijoittuminen 60,6 % työhön tai koulutukseen 42,3% sijoittuminen työhön 21,1 % sijoittuminen koulutukseen 21,1 % muu positiivinen 18,3 % 3.2 Pajojen täyttöaste Pajojen täyttöaste on taloudellinen tunnusluku, joka kuvaa kuinka hyvin kukin pajapaikka on ollut käytössä vuoden aikana. Luku on saatu jakamalla toteutuneet työllistämiskuukaudet kaikilla mahdollisilla työllistämiskuukausilla ( 375/ 376). Pajojen täyttöaste vuonna 2010 oli 98% Arviointi: Lisäarvon tuottaja Vuoden 2010 sijoittumistuloksissa ylitettiin tavoite (50%) työhön tai koulutukseen sijoittuneiden kohdalta. Työhön sijoittuneiden määrä nousi huimasti edellisvuodesta. Vuonna 2010 huomattavalla määrällä pajalaisista (78/133) oli ammatillinen perustutkinto, joka selittää luonnollisen siirtymisen Akselista työelämään. Pajalaisten jatkosuunnitelmien tekemiseen, niiden seuraamiseen sekä työstämiseen panostettiin ja vaikutus näkyy selvästi tuloksissa. 36
15:00 Toimistoon päätteelle tarkistamaan postin... jutustelua työparin kanssa... 15:20 Yksi nuorista koputtaa oveen ja kysyy voisiko lähteä hieman aiemmin, kun pitäisi käydä Kelassa, annamme luvan lähteä. 4. Luotettava ja osaava yhteistyökumppani Tässä osiossa selvitettiin Akselin imagoa yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Mittarit valittiin Lahden nuorisopalveluiden yhteisestä asiakastyytyväisyyskyselystä. Tämän lisäksi pyydettiin tärkeimmiltä yhteistyökumppaneilta kirjallinen palaute. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa osana nuorisopalveluiden yhteistä asiakastyytyväisyyskyselyä. Kyselyyn vastasivat pajojen yhteistyökumppanit ja tilaaja-asiakkaat. 4.1 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Oliko henkilökunnan osaaminen käyttämäsi palvelun/ toiminnan kannalta riittävää? Oliko henkilökunnan kanssa helppo/ joustava asioida? heikko upea Kohteliko henkilökunta Sinua ystävällisesti? Käyttämäni palvelu vastasi odotuksiani Palvelun löytäminen oli helppoa =vuoden 2009 tulos = vuoden 2010 tulos 37
15:30 Teen kierroksen pajassa. Motivoin paria selvästi uupunutta kaveria jaksamaan loppuun asti, jottei aikaisemmin ja aikaisemmin lopettamistrendi leviä... 15:45 Maalaamoon tekemään maalariopiskelijan kanssa yhteenvetoa päivän tuotoksesta. TE-toimiston näkökulma Akselin toimintaan Taantuman aikana voimakkaasti kasvanut nuorten työttömyys huolestuttaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin päättäjiä ja aktivoi miettimään uusia työllistämisen keinoja. Työ- ja elinkeinoministeriö lievensi keväällä 2010 palkkatuen saannin ehtoja ja räätälöi nuorille vastavalmistuneille sanssikortin, jonka avulla rohkaistaan nuoria itse hakemaan työtä yrityksistä ja etsimään myös piilotyöpaikkoja eli paikkoja, joita työnantajat eivät ole laittaneet virallisesti hakuun. TE-toimistoille myönnettiin keväällä myös lisärahoitusta palkkatukien ja työvoimakoulutuksen lisäämiseksi sekä määräaikaisia henkilöstölisäresursseja nuorten työttömien ohjaustoimintaan. Ohjauksen tarve korostuu varsinkin niiden nuorten kohdalla, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja työkokemus. Työpajat ovat tärkeässä roolissa nuorten ammatillisen uran suunnittelussa, koulutukseen ja työn hakuun aktivoimisessa sekä työkokemuksen kartuttamisessa. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri alavaihtoehtoja, opettaa työelämän pelisääntöjä ja kannustaa eteenpäin. Myös ammattiin vasta valmistuneille työpaja voi olla oiva ponnahduslauta avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Akseli -työpaja on oiva esimerkki erinomaisesta toiminnasta nuorten kanssa. Akseli on ottanut huomioon ympäristön ja työelämän kehityksen ja suunnannut toimintaansa aloille, joilla on jatkossakin kysyntää ja ennen kaikkea aloille, jotka kiinnostavat nuoria. Työpajojen merkitys korostuu huonon työllisyyden aikana, mutta merkityksellistä pajatoiminta on myös hyvinä aikoina. Aina on niitä nuoria, jotka syystä tai toisesta eivät uskaltaudu yksin toimimaan tai löydä väylää avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2010 uutuus, Reppupaja on saanut hyvän vastaanoton ja nuorten palaute pajalta on ollut positiivista. Paja on tuonut mukanaan uudenlaisen, liikkuvan ja seinättömän pajamallin, jota voisi jatkossa soveltaa laajemminkin. Työpaikkojen määrä on syksyn 2010 aikana alkanut lisääntyä. Uusia työllistymismahdollisuuksia on siis enenevässä määrin avautumassa. Eri tahojen aktiivisella yhteistyöllä nuorisotyöttömyys on Päijät- Hämeessä tämän syksyn aikana jo alentunut merkittävästi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Valoisammat työllisyysnäkymät antavat varmasti myös uutta intoa jatkaa hyvää yhteistyötä yhteisen tavoitteen, työllistämisuralle saattamisen parissa. Otetaan ilo irti saavutetuista tuloksista ja suunnataan innolla kohti uusia haasteita. Jaana Hokkanen, apulaisjohtaja, Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto 38