Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Samankaltaiset tiedostot
Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Varhainen leikki ja sen arviointi

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

2. Tiedonkäsittelyn tutkimus

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

Kieli merkitys ja logiikka

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

800 Hz Hz Hz

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Kieli merkitys ja logiikka

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

Kieli merkitys ja logiikka

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä Arppeanum

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Lukivaikeudet haasteena

Kieli merkitys ja logiikka

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Christina M. Krause Mielenkiinnon kohteet:

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

PEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos

Kieli merkitys ja logiikka

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

8. Kieliopit ja kielet

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

3 Missä aivojen kieli on?

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

9.2. Ruotsi B1 kielenä

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Suomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)

1.5 Musiikin ja puheen suhde

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

L AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Transkriptio:

Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen systeemi puhe ensisijainen kielen ilmenemismuoto Kieliopin kuvaus on hypoteettinen kuvaus yksilön tiedostamattomasta kielestä, joka on pohjimmiltaan kaikille sama Toinen vaihtoehto: kieli on kulttuurin tuote Kieliopin kuvaus on teoreettinen konstruktio Kielen biologinen perusta Mitä kielestä voidaan saada selville tutkimalla niihin liittyviä aivomekanismeja? Kielen biologinen perusta 1. Kielen funktionaalinen neuroanatomia miten kielen eri osa-alueet voidaan liittää eri aivoalueisiin 2. Muu biologinen perusta Anatomiset rakenteet, neuronit, neurotransmitterit, geenit, hormonit.. 3. Kielen geneettinen perusta esim. tutkimukset kaksosten kielten eroista 4. Mitä aivoissa tapahtuu kielen prosessoinnin aikana Eri aivoalueiden aktivaatio, aktivaatiojärjestys ym. 5. Voidaanko kielen eri osa-alueet erotella aivojen tasolla? ainakin syntaksi ja leksikko vaikuttavat erillisiltä 6. Kuinka kielispesifi on kielen biologinen perusta? Saara Huhmarniemi 1

Brocan alue Vuonna 1861 Paul Broca osoitti ruumiinavauksin, että nykyään Brocan alueen nimellä tunnetun kohdan vaurio johtaa puhehäiriöihin (ns. motorinen afasia). Tan Brocan alue sijaitsee vasemmalla aivopuoliskolla liikeaivokuoren laidalla Wernicken alue Wernicken alue sijaitsee kuuloalueen ja ns. kulmapoimun välissä vasemmassa ohimolohkossa. Carl Wernicke 1874: potilaalla sujuvaa mutta merkityksetöntä puhetta http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html Tutkimusmenetelmät Funktionaalinen neuroanatomia Aivovaurioiden tutkimus Aivokuvannusmenetelmät Normaalihenkilöiden kielelliset suoritukset: Ostin lakin, eikun takin. Virheet liittyvät toisiinsa sekä semanttisesti että fonologisesti semanttinen ja fonologinen tiedonkäsittely vuorovaikutuksessa sanahaun aikana? Aistijärjestelmän anatomian hyödyntäminen behavioraalisissa kokeissa esim. kokeet joissa esitetään kuulo- ja näköärsyke yhtäaikaisesti Tietyille aivoalueille voidaan paikantaa kieleen erikoistuneita toimintoja. Paikallisiin aivovaurioihin liittyvät kielelliset häiriöt Assosiaatio: Kaksi kognitiivista toimintoa häiriytyy tai säästyy aivovaurion seurauksena toiminnot voivat olla yhteydessä tai anatominen yhteensattuma Dissosiaatio: yksi tiedonkäsittelytoiminto on vahingoittunut, toinen säästynyt toiminnot eivät perustu kokonaan identtisille mekanismeille. Kaksoisdissosiaatio: Kaksi potilasta, joilla päinvastaiset oireet tunnistaa toiminnot perustuvat eri mekanismeille Saara Huhmarniemi 2

Funktionaalinen neuroanatomia Kieli on erilaisten järjestelmien monimutkaisen vuorovaikutuksen tulos Havainnointi, muisti, käsitteenmuodostus, motoriset kyvyt Esimerkiksi vaurio missä tahansa näistä voi aiheuttaa ongelmia kielessä. Aivokuvannusmenetelmät: eri toimintoihin osallistuvat aivoalueet Seurataan koehenkilön aivoaktivaatiota kahden tehtävän aikana, jotka eroavat ainoastaan yhden ominaisuuden suhteen. verb/nomini, säännöllinen/epäsäännöllinen taivutus, rakenteltaan yksinkertainen /monimutkainen lause Virheellisen muodon esittäminen näkyy aktivaationa aivoalueella jossa virhe prosessoidaan Menetelmiä Aivojen verenkierto: fmri, PET Aivojen sähköinen aktivaatio: ERP (Event related brain potentials), EEG fmri fmri funktionaalinen magneettikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging) Vahva magneettikenttä Tietyttyjen atomien käyttäytyminen magneettikentässä mitataan Anatomiset rakenteet millimetrien tarkkuudella Funktionaaliset rakenteet seuraamalla hapen kulkua Tarkka lokalisaatio Muutokset näkyvät kuitenkin hitaasti, sekuntien tarkkuudella. vrt. esim. puheen ymmärtämiseen. Saara Huhmarniemi 3

ERP Tapahtumasidonnaiset potentiaalit (eventrelated potential, ERP) Aivojen sähköisen toiminnan mittaus (neuronit) Koehenkilölle esitetään ärsyke, jonka aiheuttama potentiaali näkyy 100-1000ms myöhemmin. Ongelmana lokalisaatio, mistä aivoalueelta potentiaali oli peräisin http://ilabs.washington.edu/kuhl/research.html Esim. äänteiden tunnistus 7-kk lapset tekevät erottelun vieraan ja oman kielen äänteiden välillä yhtä sujuvasti 11-kk ikäisillä vieraassa kielessä oleva kontrasti on kadonnut http://ilabs.washington.edu/kuhl/research.html Brocan afasia Wernicken afasia Kömpelö artikulaatio, supistunut sanavarasto, kieliopin rakenteiden käytön rajoittuminen kaikkein yksinkertaisempiin muotoihin, puheen suhteellisen hyvä ymmärtäminen. Sidotut morfeemit (engl. esim. My mother pass away kun pass-ed olisi oikein) ja funktiosanat (esim. apuverbit) puuttuvat Kirjoittaminen on vähintään yhtä häiriintynyt kuin puhe, lukeminen on vain lievästi häiriintynyt. Brocan afasiaa sairastava ymmärtää puhetta vaihtelevasti. Tästä johtuen he ovat usein tietoisia vaikeuksistaan ja turhautuvat helposti kun sanoja ei tule. Heikentynyt puheen ymmärtäminen, jopa yksittäiset sanat tuottavat vaikeuksia. Puhe on sujuvasti artikuloitua, mutta lukuisten erityyppisten virheiden värittämää ja merkityksetöntä. Yleensä huomattavaa sanojen löytämisvaikeutta. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat vaikeasti heikentyneet. Käsiala usein säilyy, vaikka kirjoitus ei olisikaan ymmärrettävää. Puhe on kieliopillisesti virheellistä, silti potilaat käyttävät monimutkaisia kieliopillisia rakenteita, esim. verbien aikamuotoja jne. Puhe saattaa kuulostaa sivusta kuunneltuna normaalilta sujuvuuden ja melodian takia. Saara Huhmarniemi 4

Leksikko, käsitteet, fonologia Temporaalilohko Leksikaaliset tehtävät: kuunteleminen lukeminen ja asioiden nimeäminen Sanoihin (nomineihin) liittyvät merkitykset, kuvat, tunteet ja äänteet. Brocan alue kuitenkin osallistuu sanojen tunnistukseen liittyviin muistitoimintoihin Fonologia, foneettinen representaatio, prosodia Syntaksi Brocan alue Upotetut lauseet, lauseiden tuottaminen yleensä Brocan eri alueilla eri tehtäviä: rakenteet, syntaktisen tiedon pitäminen työmuistissa, semanttinen prosessointi Strateginen prosessointi: diskurssi, metaforat, epätäydellisten lauseiden korjaus Verbit, lauserakenteet, puheen tuottaminen, puheen tuottamisen hienomotoriikka: kielen, kasvojen ja kurkunpään edustukset Myös muut aivoalueet osallistuvat http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html Eri aivoalueiden yhteistoiminta Puheen havainnonti Kognitiiviset toiminnot jotka osallistuvat kielen tuottamiseen ja havainnointiin voivat olla kieleen erikoistuneita. Kielen toiminnot ovat kuitenkin yleensä seurausta usean eri aivoalueen yhteistoiminnasta. Esim. puheen havainnointi Musiikin kuuntelu ja motoriikka Puhe on ensisijainen kielen modaliteetti Onko puheen havainnointi erilaista kuin muu kuulohavainnointi? Fysikaalisella tasolla mekanismi on sama Audio-visual integration: visuaalinen informaatio voi osallistua kuulohavainnon muodostamiseen. McGurk -efekti Tieto siitä että ääni-informaatio on puhetta vaikuttaa sen havainnointiin (esim. siniaaltopuhe) Saara Huhmarniemi 5

McGurk -efekti Harry McGurk and John MacDonald in "Hearing lips and seeing voices", Nature 264, 746-748 (1976) Kuulohavainnon ja liikkeen yhteys Musiikin kuunteleminen soittoharjoitusten jälkeen aktivoi motorisia aivoalueita. Yhteys motorisen ja kuulohavainnon välillä luodaan tehokkaasti. Brocan alue osallistuu tähän. The Journal of Neuroscience Siniaaltopuhe Musiikki ja kieli siniaaltopuhe luonnollinen puhe Musiikki ja kieli molemmat sisältävät hierarkkisia rakenteita jotka koostuvat peruselementeistä ja havaitaan ajallisesti Foneemit, morfeemit, sanat Sävelet, soinnut Lauseiden ja musiikin prosessoinnilla vaikuttaa olevan sama neuroanatominen pohja Esim. virhesointu näkyy aktivaationa Brocan alueella Saara Huhmarniemi 6

Kieli ja muut kognitiiviset kyvyt Williamsin syndrooma Erityiset kielen kehityksen häiriöt (Specific Language Impairment (SLI)) Williamsin Syndrooma (WS) yleinen kognitiivisten kykyjen vajavaisuus (äo n. 50) paitsi kielen aiheutuu, kun pieni määrä geenejä 7. kromosomissa puuttuu Ongelmia spatiaalisessa hahmotuksessa koordinaatiossa matematiikassa, numeroissa Spatiaalisen hahmotuksen ongelmat http://www.udel.edu/pr/udaily/2004/wsdrawingslg.jpg Williamsin syndrooma Kielen oppiminen Hyvä Kieli, jopa monimutkaiset rakenteet Lyhytkestoinen auditorinen muisti Sosiaalinen kognitio ystävällisyys, persoonallisuus, tunteet Kasvojen tunnistus Musiikki Varhainen oppiminen: Leimautuminen oman lajin äänelle Äidin ääni Perustuu prosodisiin ominaisuuksiin: puhen melodiaan Jokelteluvaihe Matkiminen Ääntöelimistön rakenne muuttuu Geneettisesti säädeltö ääntöelimistön ja kuuloelimistön yhdistyminen Peilisolut: solut jotka aktivoituvat sekä tehtävää suorittaessa että sitä katsellessa Lapsen varhainen puheenoppiminen voi olla aluksi puheliikkeiden matkimista Saara Huhmarniemi 7

Kielen oppiminen Kielen rakenteet ja oppiminen Sanaston oppiminen Sanan ja käsitteen yhteys koira tietää Syntaksin oppiminen Miten lapsi oppii kielen säännöt? Esim. kielen konstituenttirakenne - Se mies on hölmö. - Se mies joka on hauska, on hölmö. - Se mies on hölmö joka on hauska. Muodosta yo. lauseista kysymyslauseet: - Onko se mies hölmö? - - Kielen rakenteet ja oppiminen Kielen rakenteet ja oppiminen - Se mies on hölmö. - Se mies joka on hauska, on hölmö. - Se mies on hölmö joka on hauska. Muodosta yo. lauseista kysymyslauseet: - Onko se mies hölmö? - Onko se mies, joka on hauska, hölmö? - Onko se mies hölmö joka on hauska? - Se mies on hölmö. - Se mies joka on hauska, on hölmö. - Se mies on hölmö joka on hauska. Kuvitellaan että lapsi käsittelee lauseita sanajonoina. Lapsi voisi tehdä helposti virheen: - Onko se mies hölmö? - Onko se mies, joka hauska, on hölmö? - Onko se mies on hölmö joka hauska? Tällaisia virheitä ei lapsen puheessa kuitenkaan esiinny. Saara Huhmarniemi 8

Kielen rakenteet ja oppiminen 1. Pekka ei koskaan vastannut kun häneltä kysyttiin jotain. 2. Kun häneltä kysyttiin jotain, Pekka ei koskaan vastannut. 3. Hän ei koskaan vastannut kun Pekalta kysyttiin jotain. Jos lauseet luetaan vasemmalta oikealle sanajonona, jää avoimeksi, miksi lauseessa 2. pronomini hän voi viitata Pekkaan kun taas lauseessa 3. tämä ei ole mahdollista. Saara Huhmarniemi 9