Hallitus 19 09.02.2016 LAUSUNTO HELSINGIN UUDEN YLEISKAAVAN EHDOTUKSESTA 427/07.70.701/2012 Hallitus 19 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p. 040 501 3362, ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p. 040 869 7836, liikennesuunnittelija Reetta Koskela p. 040 1791931 Helsingin kaupunki on pyytänyt HSL:n lausuntoa Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta 15.2.2016 mennessä. Yleiskaavan laatiminen on tullut vireille 13.11.2012 päivätyllä osallistumisja arviointisuunnitelmalla. Yleiskaavan työohjelma ja tavoitteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.11.2012. Yleiskaavan visio hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3.12.2013. Kaavaluonnos oli nähtävillä 7.1. 27.2.2015. Yleiskaavaehdotus on valmisteltu luonnoksen pohjalta. Yleiskaavaluonnosta tarkennettiin yleiskaavaehdotukseksi kaavaluonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arviointien, maankäyttötarkastelujen ja selvitysten pohjalta. Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että Helsingin kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen vuonna 2016. Yleiskaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa. Yleiskaavaehdotuksen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa www.hel.fi/ksv, kohdassa Ajankohtaiset kaavat/nähtävänä nyt. Lisätietoa yleiskaavan valmistelusta löytyy myös internet-sivuilta osoitteessa www.yleiskaava.fi. Tiivistelmä HSL toteaa, että Helsingin yleiskaavaehdotuksessa esitetty seudun ydinalueen tiivistäminen, nykyrakenteeseen tukeutuminen ja kantakaupungin laajen-taminen parantavat kestävän liikkumisen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä Helsingin seudulla. Yleiskaavaehdotus tukee Helsingin seudun MAL-tavoitteita, ja HSL kannattaa yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. HSL toteaa kuitenkin, että tarkempaan suunnitteluun ja toteutuksen ajoitukseen liittyy vielä paljon seudullisia liikenteellisiä kysymyksiä. HSL korostaa, että kaupunkibulevardivyöhykkeiden jatkosuunnittelussa tulee hakea ratkaisuja selvityksissä esille nousseisiin kriittisiin kysymyksiin. Näitä ovat mm. haittojen minimointi kantakaupunkiin suuntautuvalle bussiliikenteelle ja tavaraliikenteelle sekä valtakunnallisesti tärkeiden lentoasema- ja satamayhteyksien toimivuuden turvaaminen. Tarkemmassa suunnittelussa tarvi-taan vielä sekä liikennejärjestelmän verkollisia tarkasteluja että myös tarkempaa suunnittelua yksittäisten
bulevardijaksojen osalta. Samanaikainen seudullisen joukkoliikennejärjestelmän sekä siihen tiiviisti liittyvän liityntäpysäköinnin kehittäminen ovat välttämättömiä liikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikennejärjestelmä tukee seudun visiota maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Pikaraitioteillä on yleiskaavan joukkoliikennejärjestelmässä merkittävä rooli. Jatkoselvityksissä on katsottava, mitkä yhteydet toimivat kustannustehokkaasti pikaraitioteinä, ja missä järjestyksessä ja aikataulussa yhteyksiä tulee toteuttaa. Pikaraitiotieliikenteen palvelutason ja kustannustehokkuuden kannalta on erittäin tärkeää, että pikaraitioteillä saavutetaan riittävän korkea nopeustaso. Pikaraitiotieliikenteen hyvä palvelutaso on myös edellytys bulevardisoinnille asetettujen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden toteutumiselle. Kattava joukkoliikenneverkosto vaatii panostuksia myös bussiliikenteeseen. HSL painottaa, että Mannerheimin aseman seudulliset vaikutukset tulee selvittää ennen kuin aseman perustamisesta tehdään päätös. Mannerheimin aseman myötä lähijunaliikenteen asemien pysäkkiväli jäisi tavoitetta lyhyemmäksi, ja vaikutukset kalustotarpeeseen ja kierrosaikoihin voivat olla huomattavat. Kaavaehdotuksen mukainen joukkoliikennejärjestelmä vaatii paljon jatkosuunnittelua myös varikkojen osalta. HSL korostaa, että seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Ilmalan junavarikon toimintaedellytykset tulee varmistaa. Raitioliikenteessä Koskelan varikon laajennushanke on välttämätön kantakaupungin raitioverkoston laajentamiselle. Pikaraitioliikenteen säilytysvarikoille on tarpeen varata riittävät tilat kaupunkibulevardien läheisyydestä. Yleiskaavan tarkempaan suunnitteluun ja toteutuksen ajoitukseen liittyy seudullisia liikenteellisiä kysymyksiä, kuten kaupunkibulevardit, seudullinen pika-raitiotieverkko, liityntäpysäköinti sekä mahdollinen ajoneuvoliikenteen hinnoit-telussa eteneminen, joita tulee käsitellä seuraavan HLJ-suunnitelman (HLJ 2019) laadinnassa. Helsingin yleiskaavaehdotus Uusi yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun. Yleiskaava varmistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu vähimmillään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Ehdotus on työstetty marraskuussa 2014 valmistuneesta kaavaluonnoksesta. Kaavan perusratkaisut on säilytetty ennallaan: Helsingistä esitetään tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Kantakaupunki laajenisi kaupunkibulevardeiksi muutettujen moottoritiemäisten väylien varsille. Helsinki olisi edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia olisivat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt. Uudesta rakentamisesta karkeasti ottaen kolmannes on sijoitettu kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin, kolmannes täydennysrakentamisena erityisesti raideliikenteen solmukohtiin ja kolmannes uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle. Rakentamisalueiden rajoja on paikoin tarkistettu kaavaluonnoksesta
saadun palautteen ja lisäselvitysten perusteella. Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja solmukohtien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Kantakaupungin lisäksi esikaupunkien keskustoja kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneina, tiiviinä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen urbaaneina keskittyminä. Raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat muodostavat keskenään verkoston ja mahdollistavat siten palvelujen hyvän saavutettavuuden. Liikenteen osalta yleiskaavassa nostetaan kävely- ja pyöräily- sekä joukkoliikennesaavutettavuus keskeiseen asemaan. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu kaavaluonnoksen kasvavissa keskustoissa. Pyöräilyn laatukäytävät muodostavat sujuvan verkoston pidemmille pyörämatkoille. Yleiskaavakartta muodostuu 100 x 100 metrin ruuduista. Tarkoitus on korostaa yleiskaavan yleispiirteisyyttä. Pääkartalla esitetään vain alueen pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä. Muut aluetta koskevat määräykset ovat sanallisia. Yleiskaavan keskeinen ohjausväline on mitoitus. Tiiviimmin rakennettaviksi osoitetaan raideliikenteen asemat, keskeiset pysäkin ja solmukohdat. Mitoitus perustuu voimakkaammin tiivistettävillä alueilla siihen, että pysäköintiä ei enää ole maantasossa 1-kerroksisena ratkaisuna näillä alueilla. Kaavan valmistelussa on tehty viranomaisyhteistyötä eri työvaiheissa erilaisten seminaarien ja teematyöryhmien muodossa sekä noudattaen yleisiä viranomaisyhteistyön käytäntöjä. Yleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu koko suunnittelutyön ajan. Luonnosvaiheen jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty taloudellisten vaikutusten ja kaupunkibulevardien seudullisten vaikutusten arvioinneilla sekä Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenteellisellä toimivuustarkastelulla. Yleiskaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa. Yleiskaava 2002:n voimaantulon jälkeen hyväksyttyjen osayleiskaavojen osalta Helsingin uusi yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Yleiskaavan tavoitteet Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on visiomainen ja tavoitteellinen suunnitelma yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi, joka tukee Helsingin seudun MAL-tavoitteita. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen lähtökohdaksi on yleiskaavassa asetettu raideliikenneverkosto ja hyvän joukkoliikennesaavutettavuuden varmistaminen, sekä kävelyn ja pyöräilyn voimakkaan lisääntymisen mahdollistaminen. HSL toteaa, että seudun ydinalueen tiivistäminen, nykyrakenteeseen tukeutuminen ja kantakaupungin laajentaminen parantavat kestävän liikkumisen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Kaavan toteutuessa yhä useammalla on aiempaa suurempi mahdollisuus valita aina tarkoituksenmukaisin kulkumuotonsa.
Yleiskaavaprosessin aikana on valmistunut seudun maankäyttösuunnitelma sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. HSL:n hallitus teki HLJ 2015 -liikennejärjestelmäpäätöksen 3.3.2015. Seudun muut kunnat hyväksyivät liikennejärjestelmäpäätöksen päätöksentekoelimissään touko-kesäkuun 2015 aikana. HSL kannattaa yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. HSL toteaa kuitenkin, että tarkempaan suunnitteluun ja toteutuksen ajoitukseen liittyy seudullisia liikenteellisiä kysymyksiä, joita tulee käsitellä myös seuraavan HLJ-suunnitelman laadinnassa. Kävely ja pyöräily HSL toteaa, että kaavassa on paljon hyviä tavoitteita ja kaavaratkaisuja kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Asemanseutujen ja muiden joukkoliikenteen solmukohtien kehittäminen aiempaa tiiviimmiksi, elävämmiksi ja paremmin palveleviksi on hyvä tavoite. Keskustojen kehittäminen kävelykaupungeiksi lisää kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta. HSL pitää erittäin hyvänä, että yleiskaavakarttaan on lisätty pyöräliikenteen baanaverkko. Pääpyöräilyverkon huomioiminen näkyvästi jo yleiskaavassa edistää osaltaan laadukkaan ja yhtenäisen verkon muodostumista koko seudulle. Baanaverkko sisältää seudullisen pääpyöräilyverkon keskeisiä yhteyksiä, joiden saumattomasta liittymisestä naapurikuntien verkkoon tulee pitää huoli tarkemmassa suunnittelussa. HLJ 2015 -suunnitelmassa on tunnistettu pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeiset yhteydet, joiden ensisijainen toteuttaminen tulisi huomioida toteuttamisohjelmassa. HLJ:n pohjalta on vuoden 2016 aikana käynnistymässä selvitys, jossa tunnistetaan seudulliselta verkolta keskeisiä kehittämistarpeita. Seudulliset linjaukset ja selvitykset sekä pyöräverkon seudullinen yhdistävyys on tärkeää huomioida yleiskaavan toteuttamisohjelmassa. Pyöräpysäköinnin lisääminen ja kehittäminen sekä nykyisten että tulevien asemien ja pysäkkien yhteyteen on tärkeää pyöräilyn edistämisessä. Tämä tulee ottaa mm. pikaratikoiden jatkosuunnittelussa yhdeksi keskeiseksi suunnittelukysymykseksi. Kaupunkibulevardit Kantakaupungin laajenemisessa yleiskaava tukeutuu voimakkaasti kaupunkibulevardeihin. Rakentamispotentiaalia on osoitettu huomattavasti kaupunkibulevardeiksi muutettavien nykyisten Kehä I:n sisäpuolisten moottoriteiden ja moottoritiemäisten katujen varteen. Kaupunkibulevardit ovat tärkeä osa yleiskaavan kaupunkirakenteellista kokonaisratkaisua ja seudun ydinalueen tiivistämistä, millä on myönteisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Bulevardeihin liittyvä liikennejärjestelmän kehittäminen tukee HLJ 2015:n mukaista kulkumuotojen keskinäistä priorisointia. Kaupunkibulevardien liikenneratkaisut vaativat vielä paljon jatkosuunnittelua sekä bulevardijaksojen toteutuksen vaiheistamisen ja ajoituksen pohdintaa myös seudullisena yhteistyönä HLJ-työn puitteissa.
Kaupunkibulevardien suunnittelu ei HLJ 2015 -prosessin aikana ollut sillä tarkkuudella, että ne olisi voitu huomioida suunnitelman valmistelussa. Bulevardisoinnin edellyttämiä liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä ajoneuvo- ja joukkoliikenneverkossa tai liityntäpysäköinnissä ei siten ole sisällytetty HLJ 2015 -suunnitelmaan. Vuoden 2015 aikana Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto teki kaksi uutta selvitystä kaupunkibulevardeista: Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset -selvitys sekä Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi -liikenneselvitys. HSL pitää selvitysten tekemistä erittäin tärkeänä ja hyvänä. Seudullisessa tarkastelussa tuodaan monipuolisesti ja avoimesti esiin bulevardien hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Liikenteellisinä hyötyinä nousivat esille muun muassa tieliikennesuoritteen ja henkilöauton kulkutapaosuuden pieneneminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuksien kasvu. Hämeenlinnanväylän liikenneselvitys selkeyttää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa esiin nousevia kysymyksiä ja valintoja. Hämeenlinnanväylän selvityksessä tarkasteltiin ajoaikojen kehitystä bulevardiratkaisussa. Henkilöautojen lisäksi myös bussien ajoaikojen arvioitiin nousevan. Ruuhkamatka-aikojen luotettavuus heikkeni liikennejärjestelyjen kuormittuessa lähelle välityskyvyn rajaa. HSL korostaa, että bulevardivyöhykkeiden ja -jaksojen jatkosuunnittelussa tulee hakea ratkaisuja kaupunkibulevardiselvitysten tuloksissa nousseisiin kriittisiin kysymyksiin. Näitä ovat haittojen minimointi kantakaupunkiin suuntautuvalle bussiliikenteelle ja tavaraliikenteelle sekä valtakunnallisesti tärkeiden lentoasema- ja satamayhteyksien (Länsisatama ja Eteläsatama) toimivuuden turvaaminen. Kaupunkibulevardien ulkopuolella Kehä I -vyöhykkeellä tulee hakea ratkaisuja ruuhkautumisen hallintaan, esimerkiksi tutkimalla liittymien riittävää välityskykyä tällä vyöhykkeellä. Seudullisen työssäkäyntialueen näkökulmasta on erittäin tärkeää hakea ratkaisuja, jotka turvaavat seudullisen ja valtakunnallisen bussiliikenteen palvelutason. Kaupunkibulevardien tarkemmassa suunnittelussa tarvitaan siten vielä liikennejärjestelmän verkollisia tarkasteluja että myös tarkempaa suunnittelua yksittäisten bulevardisoitavien jaksojen osalta. Bulevardien toteutuksessa kannattaa edetä vaiheittain saatavien oppien perusteella. Kaupunkibulevardien joukkoliikenteen perusratkaisuna on pikaraitiotieverkon kehittäminen, lausunnossa on käsitelty tätä asiaa tarkemmin kohdassa Joukkoliikenne. Pikaraitiotieliikenteen ja myös bussiliikenteen nopeustason tulee olla riittävä, jotta joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto bulevardijaksoilla. Jalankulku- ja pyöräyhteydet asemille ja pysäkeille vaativat tarkkaa väyläkohtaista suunnittelua. Kaupunkibulevardien ympäristövaikutusten, kuten melu ja ilmanlaatu, hallitsemisen keinoja tulee edelleen selvittää määrätietoisesti. Kaupunkibulevardien ilmanlaatuvaikutukset ja -ratkaisut tulee olla vahvasti esillä vietäessä kaavaratkaisuja lähemmäksi toteutusta. HSL edistää omalta osaltaan vahvasti bussiliikenteen päästöjen vähentämistä. Bulevardiselvityksissä nostettiin esiin myös liikenneturvallisuushaasteet. Jatkosuunnittelussa bulevardien ja rinnakkaisen katuverkon liikenneturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Logistiikan toimivuuteen ja huoltovarmuuteen kantakaupungissa voidaan vaikuttaa myös Helsingin kaupungin laatimalla citylogistiikasta toimenpideohjelmalla. Sen toteutuksella tulee pyrkiä parantamaan ja selkiyttämään huolto- ja jakeluliikenteen järjestelyjä ja pysäköintiä kantakaupungissa. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston tekeillä olevassa selvityksessä arvioidaan Helsingin seudun tieverkkoa valtakunnallisen liikenteen näkökulmasta ja tehdään luokitus valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeiksi tiejaksoiksi. Tämän pohjalta on tarkoituksena tehdä suositus tieverkon hallinnolliseksi luokitteluksi. Helsingissä tehtävillä suunnitteluratkaisuilla on osaltaan vaikutusta valtakunnallisen liikenteen suuntautumiseen ja siten väylien tarkoituksenmukaiseen luokitteluun. Keskeisimpiä suunnitteluratkaisuja ovat Länsisataman rooli tavaraliikenteen määräpaikkana sekä suunniteltujen kaupunkibulevardien palvelutaso. Bulevardisoinnin edellyttämät väylien hallinnolliset muutokset tulee selvittää ja sopia yhdessä valtion viranomaisten kanssa. Mahdollisen väylän hallinnollisen luokan muutoksen tulee olla selvillä viimeistään asemakaavoitusvaiheessa. Asemakaavoituksessa tulee lisäksi selvittää väylien rakenteelliset ja toiminnalliset muutostarpeet. Joukkoliikenne ja pikaraitiotieverkko Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikennejärjestelmä tukee seudun visiota maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Pikaraitioteillä on yleiskaavan joukkoliikennejärjestelmässä merkittävä rooli. HSL pitää erittäin hyvänä, että yleiskaavassa suunniteltu kaupungin tiivistäminen tukee joukkoliikenteeseen panostamista ja parantaa osaltaan joukkoliikenteen kilpailukykyä autoliikenteeseen verrattuna. Yleiskaavassa osoitettujen pikaraitiotieverkon tilavarausten pohjalta on jatkoselvityksissä katsottava, mitkä yhteydet käytännössä toimivat kustannustehokkaasti pikaraitioteinä, ja missä järjestyksessä ja aikataulussa yhteyksiä tulee toteuttaa. Yleiskaavan tausta-aineistoksi laaditussa raideliikenteen verkkoselvityksessä potentiaalisimmaksi kehittämispoluksi tunnistettiin vaiheittain kehitettävä maanpäällinen pikaraitiotieverkko. Osa verkon yhteyksistä kuormittui liikenne-ennusteissa kuitenkin heikosti. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota investointien realistisuuteen ja kytkeytymiseen maankäytön kehittämiseen. Toteutuspolun suunnittelu ja vaiheistuksen ajoitus ovat myös HLJ-suunnittelussa käsiteltäviä asioita. Pikaraitioteiden kustannustehokkuuden ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pikaraitioteillä saavutetaan riittävän korkea nopeustaso. Riittävän nopeustaso turvaa joukkoliikenteen käyttökelpoisuuden ja on edellytys myös bulevardisoinnille asetettujen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden onnistumiselle. Tämä edellyttää pikaraitioliikenteen priorisointia liikenteen tilanjaossa ja liikennevaloissa muiden liikennemuotojen edelle. Tähän priorisointiin on sitouduttava jo yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä tiedostaen, että se pidentää muiden liikennemuotojen matka-aikoja.
Vaikka joukkoliikennejärjestelmä muuttuu raideliikennepainotteisemmaksi, kattava joukkoliikenneverkosto vaatii panostuksia myös bussiliikenteeseen. Seudullisen ja valtakunnallisen bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta on huolehdittava paikallisen lisäksi. Joukkoliikennettä tulee kehittää kokonaisuutena, jossa eri liikennemuodot täydentävät toisiaan. Etenkin poikittaisyhteyksien kehittämisessä on hyvä hyödyntää polkuajatusta runkoverkon kehittämisessä, jossa runkobussilinja voi edeltää raitiolinjaa. HSL:n tavoitteena on laajentaa joukkoliikenteen runkoverkkoa, ja kuntien sitoutuminen yhteistyöhön on erittäin tärkeää. Etenkin bussiliikenteen runkolinjojen ja merkittävimpien tavanomaisten bussilinjojen sujuvuus on turvattava vastaavin etuuksin kuin pikaraitiotielinjojenkin. Kasvavat liikennemäärät katuverkolla tulevat hidastamaan bussiliikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta. Bussiliikenteelle tulee varata omia kaistoja ja erilaisia sujuvuutta parantavia infrajärjestelyitä ja valoetuuksia ruuhkautuvissa liittymissä. Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty uuden lähijunaliikenteen aseman, Man-nerheimin aseman, perustamista Hämeenlinnanväylän ja rantaradan risteys-kohtaan. Näin sijoitettuna asema tarjoaa vaihtoyhteydet Hämeenlinnanväylän pikaraitiotielinjalta ja busseista raideliikenteeseen. Yleiskaavan tausta-aineistoksi laaditun raideliikenteen verkkoselvityksen tarkasteluissa uuden aseman perustaminen onkin näyttänyt perustellulta. On kuitenkin huomattava, että Mannerheimin asema lyhentäisi asemaväliä Espoon kaupunkiradalla ja käytännössä siis hidastaisi Espoon kaupunkiradan ja Kehäradan junaliikennettä. Nykytilanteessa uuden aseman perustaminen vaikuttaisi sekä kalustotarpeeseen että kierrosaikaan. Helsingin ratapihan ahtaudesta johtuen matka-aikojen piteneminen linjoilla voisi olla huomattavasti suurempaa kuin pysähdykseen kuluva aika, jolloin aseman perustamisella voi olla yllättävän suuria negatiivisia yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Mannerheimin asemaa ei ole esitetty HLJ 2015 -suunnitelmassa. HSL painottaa, että ennen lopullista päätöstä siitä, onko Mannerheimin asema järkevä perustaa, tulee selvittää aseman seudulliset vaikutukset. Varikot ja terminaalit Varikot ovat keskeinen osa joukkoliikennejärjestelmää. Kaavaehdotuksen mukainen joukkoliikennejärjestelmä vaatii paljon suunnittelua ja jatkotyötä myös varikkojen osalta. Varikkojen sijoittamisella liikenteellisesti toimiviin sijainteihin voidaan säästää merkittävästi joukkoliikenteen kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia. HSL korostaa, että seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Ilmalan junavarikon toimintaedellytykset tulee varmistaa riittävällä aluevarauksella. Ilmalan varikon ja sinne johtavien yhteyksien toiminta myös yöaikaan on turvattava tulevaisuudessa. Alueen kaavoituksessa tulee ottaa huomioon, ettei uusi maankäyttö vaaranna varikon toimintaa.
Raitioliikenteessä Koskelan varikon laajennushanke on välttämätön kantakaupungin raitioverkoston laajentamiselle. Koskelan varikon kapasiteetti ei kuitenkaan riitä laajennushankkeen jälkeenkään uusien pikaraitiotieyhteyksien tarpeisiin. Pikaraitioliikenteen säilytysvarikoille on tarpeen varata riittävät tilat kaupunkibulevardien läheisyydestä. Suunniteltu pikaraitiotieverkosto kasvattaa Helsingin raitiotieverkoston pituuden ja vaunumäärän noin kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Terminaalien tilavaraukseen tulee kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota. Terminaalien sijainti ja kapasiteetti pitää suunnitella yhdessä HSL:n kanssa ottamalla huomioon joukkoliikenneverkon rakenne ja eri linjastokokonaisuuksien roolit osana seudullista joukkoliikennejärjestelmää. Pysäköinti HSL pitää yleiskaavan pysäköintitavoitteita pysäköintiratkaisujen tiivistämiseksi ja laskentaohjeiden päivittämiseksi hyvinä. Auton omistuksesta on tavoitteena siirtyä yhä enemmän auton käyttöön, jolloin pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Yhteiskäyttöautojen pysäköintimahdollisuuksia tulee parantaa, jotta uudet palvelut voivat kehittyä. Myös täydennysrakentamiseen liittyvään pysäköintiongelmaan sekä yleisemmin pysäköinnin tehostamiseen tulee hakea aktiivisesti ratkaisuja. Pysäköintipaikkonormeja on tarpeen uudistaa, ja ohjata niiden avulla maankäytön tehokkuutta tavoitteiden mukaiseksi. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat päässeet tässä työssä hyvään alkuun vuonna 2015 valmistuneen selvityksen myötä linjaamalla toimisto - ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Autojen liityntäpysäköinnin järjestämisessä on tärkeää, että auton voi jättää parkkiin mahdollisimman lähellä lähtöpaikkaa ja kulkea pidemmän matkan joukkoliikenteellä. HLJ 2015:n tavoitteena on, että seudun ydinalueella panostetaan pyöräpysäköintiin ja autoliitynnän painopiste on kauempana ytimestä. On myös Helsingin etu, että liityntäpysäköinti järjestetään ruuhka-alueen ulkopuolella. Jotta liityntäpysäköintiä toteutuu vaikutusten kannalta otollisimpiin sijainteihin, on tärkeää että rakennuskustannuksiin osallistuvat kaikki liityntäpysäköinnistä hyötyvät. HSL:n vetämässä liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuujakopilotissa on syksyn 2015 aikana kehitetty HLJ 2015 mukaista kustannusjakoa sovellettavaksi seudulla yksittäisissä hankkeissa. On tärkeää, että seuraavaksi mallin mukainen kustannusjako otetaan todella käyttöön. Kaupunkibulevardien myötä liityntäpysäköinnin rooli muuttuu yhä tärkeämmäksi, joten Helsingin aktiivinen rooli kustannusjakokysymyksessä on keskeinen. Uuden raideverkon rakentuessa voi syntyä tarvetta uudelle liityntäpysäköinnille myös Helsingissä, mutta se sijoittuu Kehä I -vyöhykkeen ulkopuolelle. Yleiskaavan toteuttamisesta
Kaupunkibulevardiselvityksissä tulee esiin, että kaupunkibulevardien toimivuus on vahvasti kytköksissä joukkoliikenteen palvelutasoon ja ajoneuvoliikenteen hinnoitteluun. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen sekä siihen tiiviisti liittyvän liityntäpysäköinnin kehittäminen ovat välttämättömiä liikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Yleiskaavan hyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa muutosta liikkumisessa ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen entistä vahvempaa roolia. HSL toteaa, että liikkumisen muutoksen tueksi tarvitaan paitsi tiivistä, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja paljon uutta liikenteen infrastruktuuria myös kehittyneitä liikkumispalveluja ja liikkumisvalintoihin vaikuttavia tehokkaita ohjauskeinoja, kuten hinnoittelua. Helsingin liikenteen kasvun hallinta on tärkeää myös koko seudun liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. HLJ 2015 valmistelun yhteydessä havaittiin, että seudun kasvaessa voimakkaasti tarvitaan uudenlaisia ohjauskeinoja, kuten ajoneuvoliikenteen hinnoittelua, jotta liikkumisen sujuvuus voidaan varmistaa ja samalla myös vahvistaa liikennejärjestelmän rahoituspohjaa. HLJ 2015 -päätöksen jälkeen on valmisteltu HSL:n johdolla ajoneuvoliikenteen hinnoittelun selvitystä, joka valmistuu helmikuussa 2016. Selvityksen valmistumisen jälkeen seudulla tulee muodostaa yhteinen tahtotila siitä, edetäänkö kohti hinnoittelun toteuttamista. Yleiskaavan hyvien tavoitteiden konkretisointi edellyttää myös määrätietoista yhteistyötä sekä viranomaisten että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Lähipalveluiden tulee olla kävellen ja työpaikkojen joukkoliikenteellä helposti saavutettavissa. Toimitiloja tulee olla saatavilla etenkin raideliikennepysäkkien läheltä. Yleisesti tulee tavoitella sitä, että palveluverkot tukeutuvat ja ovat sopusoinnussa runkoverkkoon ja liityntäyhteyksiin perustuvan joukkoliikenneverkon kanssa. HSL toteaa, että ensisijaista on kehittää nykyrakenteeseen tukeutuvia alueita. Olemassa olevien vanhojen kaupunginosien lisärakentamisen potentiaali on tunnistettu kaavassa. Lisärakentamisen mahdollisuuksien tarkempi selvittäminen erityisesti raideliikenneasemien ympäristössä on hyvin tärkeää. Potentiaalisimpien alueiden kehittämisellä voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti koko seudun liikennejärjestelmän kehittymiseen ja kannattavuuteen. Yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen on tehty taloudellisten vaikutusten arviointia, jossa pääpaino on kuitenkin ollut teknis-taloudellisessa analyysissä kaupunkitaloudellisen analyysin sijaan. HSL on kehittämässä taloudellisten vaikutusten arviointia liikennejärjestelmäsuunnittelun tarpeisiin, jotta liikennehankkeiden vaikutusten arviointi suunnittelun ja päätöksenteon tarpeisiin olisi aiempaa laaja-alaisempaa. HSL tekee erittäin mielellään yhteistyötä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämisessä. Kaupunkibulevardien lisäksi keskeisiä jatkosuunnittelukysymyksiä ovat joukkoliikenteen runkoyhteyksien toteutustavat ja -aikataulut. HLJ 2015 -suunnitelmassa on esitetty investointiohjelma, johon myös Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelman tulee liikennejärjestelmäinvestointien osalta pohjautua. Yleiskaavan tarkempaan suunnitteluun ja toteutuksen ajoitukseen liittyy seudullisia liikenteellisiä kysymyksiä, kuten
kaupunkibulevardit, seudullinen pikaraitiotieverkko, liityntäpysäköinti sekä mahdollinen ajoneuvoliikenteen hinnoittelussa eteneminen, joita tulee käsitellä seuraavan HLJ-suunnitelman (HLJ 2019) laadinnassa. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon osoitteeseen: Helsingin kaupunki, kirjaamo helsinki.kirjaamo@hel.fi