YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU. Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Yrittäjyyden ilmasto dialogi

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Arkistot ja kouluopetus

YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

OPS Minna Lintonen OPS

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Aikuisten perusopetus

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

KAARISILLAN YHTENÄISKOULU

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

SIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Yleisten osien valmistelu

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Mitä yrittäjyys- ja työelämätaidot voivat tarkoittaa peruskoulussa ja lukiossa?

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Transkriptio:

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Rahkeita olla rohkeita

MITEN VISIO TOTEUTETAAN? Yrittäjyyskasvatus on laaja kokonaisuus, jonka avulla vastataan moniin yhteiskunnan haasteisiin aina aktiivisten yksilöiden kasvattamisesta hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Yrittäjyyskasvatus on osa peruskoulujen ja toisen asteen opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on, että yrittäjyyskasvatus toteutuisi läpileikkaavana kaikissa oppiaineissa. Tämän toteutuminen kuitenkin vaatii sitä, että opettajat ja kasvattajat ovat omaksuneet yrittäjyys käsitteen laajasti ja näkevät sen merkityksen ja mahdollisuudet. Yrittäjyyskasvatuksen Ehjän polun tavoitteena on olla selkokielinen ohjenuora siitä, millaisia yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä Keuruulla on kasvatuksen ja opetuksen eri vaiheissa. Ehjän polun ovat rakentaneet kasvatusalan ammattilaiset oman opetuksensa näkökulmista.

MIKÄ ON EHJÄ POLKU? Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku on kuvaus Keuruun yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuudesta. Ehjässä polussa on kuvattu varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja lukioon olemassa olevat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja toimenpiteet. Ehjän polun kehittämisessä huomioidaan polun nivelvaiheet. Polkua tarkastellaan lapsen ja nuoren näkökulmasta, tärkeää on että jokaisessa kehitysvaiheessa on aktiivisuuteen ja yrittäjyyteen kasvattavia menetelmiä. Ehjä polku on myös jatkuvasti kehitettävä prosessi, jota pitää kriittisesti tarkastella ja päivittää säännöllisesti. Tätä varten on yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimi, jolle voi jokainen ideoita toimittaa. Tämän hetkinen polku on syntynyt yhteistyössä opettajien, varhaiskasvattajien, koulunjohtajien ja rehtoreiden kanssa. Jokaisella seudun kasvatusyksiköllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa polun kokonaisuuteen.

OPPIJA JA YRITTÄJYYS Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee tulevaisuuden työelämässä joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa yrittäjyyskasvatus on enemmän asennekasvatusta, jonka tavoitteena on rakentaa lapsen itsetuntoa, päätöksentekokykyä, oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Yläkoulussa yrittäjyyskasvatus tutustuttaa nuoren myös ulkoiseen yrittäjyyteen ja tuo yrittäjyyden esille yhtenä uravaihtoehtoja muiden ammattien rinnalle. Lukion yrittäjyyskasvatuksessa mukaan tulevat mm. oman osaamisen markkinointi, projektiosaaminen ja aidot yrittäjyyskokeilut. Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen peruskivi on oppijalähtöisyys, jolloin kaikessa toiminnassa pyritään siirtämään vastuu oppijalle hänen tietojensa ja taitojensa mukaisesti.

YRITTÄJYYS KASVATTAJAN TYÖSS SSÄ Varhaiskasvatuksessa yrittäjyyskasvattajan rooli on auttaa lasta oppimaan ja löytämään omat vahvuutensa. Tämä tarkoittaa lapsen itsetunnon tukemista, erilaisten kokeilujen mahdollistamista sekä kasvattaa lasta sietämään virheitä ja epäonnistumisia. Peruskoulussa ja lukiossa opettajan työhön kuuluu yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman mukainen opetuksen toteuttaminen. Opettajan rooli yrittäjyyskasvattajana on luoda oppijalle toimintaedellytykset vaikuttaa osaamiseensa. Yrittäjyyskasvatuksen sisäistänyt opettaja toimii luovasti ja motivoituneesti omassa työssään. Tärkeä johtamisen muoto on esimerkin näyttäjänä toimiminen. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä myönteisenä että rakentavana kuuluvat yrittäjämäiseen toimintatapaan. Monipuoliset oppijan vahvuudet ja oppimistyylin huomioon ottavat opetusmenetelmät tukevat opettajan työtä yrittäjyyskasvattajana. Oikeat kysymykset oikeiden vastausten sijaan haastavat oppijan ajattelemaan ja kokeilemaan rajojaan.

YRITTÄJYYS KASVATTAJAN TYÖSS SSÄ Kuinka otan huomioon opetuksessani erilaiset oppimistyylit? Kuinka haastan oppijoita ajattelemaan ja oivaltamaan itse? Miten yrittäminen palkitaan opetuksessani / koulussamme? Millaisen esimerkin annan omaehtoisesta ja sisäisestä yrittäjyydestä? Minkälaisten työmenetelmien ja sisältöjen avulla tuen oppijan persoonallisuuden positiivista kehittymistä? Kuinka paljon tunneillani työskennellään yhteistyössä? Onko meillä turvallinen ilmapiiri kysyä ja kyseenalaistaa? Miten ja millä keinoin tuemme oppijan ajattelutaitojen kehittymistä ja itseohjautuvuutta? Rohkenemmeko olla erilaisia? Suosinko uusia oppimisympäristöjä?

YRITTÄJYYTT JYYTTÄ SYNNYTTÄVÄN OPPIMISMENETELMÄN N KULMAKIVET

OPPIMISKÄSITYS SITYS - MITEN YRITTÄJÄMÄIST ISTÄ TOIMINTAA OPPII PARHAITEN?

YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMATN KULMAT YRITTÄJYYS ULKOINEN YRITTÄJYYS Liiketoimintaosaaminen, taloudellisuus, johtaminen SISÄINEN YRITTÄJYYS Yhteisöllinen ja sosiaalinen toimintatapa OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS Yksilön aktiivinen toiminta Yrittäjyyden ulottuvuudet (Kyrö 1997)

YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMATN KULMAT Omaehtoinen yrittäjyys Omaehtoinen yrittäjyys on yksilön aktiivista ja omatoimista toimintaa. Oppija käyttäytyy ja ajattelee oppimisessa yrittäjämäisesti. Sisäinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys on ryhmän tapa ajatella ja toimia. Koulussa se edellyttää koko ryhmän sitoutumista toimintaan. Ryhmä haluaa toimia yhteisen päämäärän hyväksi. Sisäinen yrittäjyys vaatii yksilön aloitteellisuutta, luovuutta, vastuunottoa, sosiaalisia taitoja. Tiimioppiminen -ja työskentely korostuvat. Ulkoinen yrittäjyys Ulkoisella yrittäjyydellä tarkoitetaan liiketoimintaosaamista sekä yrityksen perustamiseen, omistamiseen ja toiminnan johtamiseen liittyviä asioita.

VARHAISKASVATUS Onnellinen lapsi on luova ja leikkivä.

VARHAISKASVATUKSEN OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS TAVOITTEET Omatoimisuuteen kannustaminen Vastuuntunnon tukeminen ja kehittäminen Itsetunnon kehittyminen Luovuuden vahvistaminen Rohkeus ilmaista omia ajatuksia Lupa onnistua ja kokeilla uudelleen MENETELMÄT Yhdessäsovittujen sääntöjen noudattaminen myös ilman aikuisen läsnäoloa ja huomauttamista Kannustaminen ja kiittäminen Synttärit ja joulukalenterit Pois malliaskartelusta, annetaan tilaa omalle ajattelulle Oman ja kaverin työn arvostaminen Tavarat / välineet aina esillä Oppiminen yrittämisen ja epäonnistumisen kautta Motivoiminen toimintaan Kynttilähetket yms. Oikean ja väärän eron ymmärtäminen

VARHAISKASVATUKSEN ULKOINEN YRITTÄJYYS TAVOITTEET Eri ammatteihin tutustuminen Työn arvostaminen Päiväkodin lähiympäristöön tutustuminen MENETELMÄT Roolileikit Vierailut Ei korjata vaan annetaan yrittää tehdä itse Omaan lähiympäristöön tutustuminen Retket

VARHAISKASVATUKSEN SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS TAVOITTEET Sosiaalisten taitojen oppiminen Yhteisöllisyys Erilaisuuden hyväksyminen Positiivisen ilmapiirin luominen Toiminta monipuolista ja haasteellista Toisista huolehtiminen (vrt. isot ja pienet teot) MENETELMÄT Pienryhmätoiminta Keskustelupiirit Toimintatuokiot Pelit ja leikit Retket ja muu yhdessätekeminen Yhteistyöyli ryhmärajojen Vierailut esim. vanhainkotiin

PERUSKOULUN ALAKOULU Lapsi kantaa vastuun omasta tekemisestään.

YRITTÄJYYS OPETUSSUUNNITELMASSA Yrittäjyys on uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kirjattu aihekokonaisuudeksi nimeltään Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Yrittäjyys sisältyy myös perusopetuksen oppilaanohjaukseen ja työelämään tutustuttamiseen (TET). Lisäksi siitä voidaan perusopetuksessa muodostaa valinnainen aine. Tämän aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan (ns. sisäinen yrittäjyys). Siirryttäessä perusopetuksessa alemmilta vuosiluokilta ylemmille ja edelleen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen painopiste siirtyy vähitellen sisäisen yrittäjyyden puolelta yrittäjämäisten toimintatapojen ja ulkoisen yrittäjyyden puolelle. (Opetushallitus)

OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS ALAKOULUSSA TAVOITTEET Hyvän itsetunnon kehittyminen Vastuullisuuteen kasvaminen Omatoiminen ideointi Ideoihin tarttuminen Ahkeruus, halu nähdävaivaa tavoitteen eteen Kyky omaksua uusia asioita Tilanteeseen sopiva käytös MENETELMÄT Innostava ja rohkaiseva opettaja Jatkuva positiivinen palaute Vaihtelevat opetusmenetelmät Itsearvioinnit Luovuuteen kannustaminen Itsearviointilomakkeetja seuranta Positiivisesti virheet esille Oppilaan oma kasvunkansio, joka seuraa läpi ala ja yläkoulun (auttaa erityisesti nivelvaiheissa) Älä ajattele, puhu tai tee lapsen puolesta

SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS ALAKOULUSSA TAVOITTEET Vastuunkantaminen yhteisistätavaroista Yhteishenki, ryhmänhenki; yksilön vastuu hyvästä tunnelmasta Oman ja toisten työn arvostaminen Sinnikkyys, epäonnistumisten sietäminen Päämäärätietoisuus Vastuu omasta ja toisten omaisuudesta Erilaisuuden sietäminen, erilaisten persoonien ja mielipiteiden hyväksyminen Taito toimia ryhmässä Pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen MENETELMÄT Monipuoliset ryhmäjaot Apuopettajan käyttäminen Käytöskukkakampanja Kummioppilastoiminta Välituntileikittäjät Pajatoiminta Projektit, esim. Comenius Oppilaat aktiivisina koulun tapahtumien Tekijöinä Matalan kynnyksen kerhoja

ULKOINEN YRITTÄJYYS ALAKOULUSSA TAVOITTEET Rahan arvon hahmottaminen Eri ammatteihin tutustuminen Realististen tavoitteiden asettaminen Taloudellisen suunnitelmallisuuden perusteet Raha ei kasva puissa MENETELMÄT Vanhempien ja lähiympäristön ammatteihin tutustuminen Retket, esim. leirikoulu Rahan kerääminen; myyjäiset, kirpparit, tuotemyynti, pullojen kerääminen Yhteinen ideointi, vapaa toteutus Budjetin laatiminen, esim. luokkaretki Yhteiset juhlat Laitetaan ns. lapsi asialle, luotetaan että onnistuu

PERUSKOULUN YLÄLUOKAT LUOKAT Terve itsetunto on tulevaisuuden tekijän tärkein ominaisuus.

OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS YLÄKOULUSSA TAVOITTEET MENETELMÄT Luovaan toimintaan kasvaminen ja luovien ratkaisujen löytäminen Itsearviointi, tavoitteiden toteutumisen seuraaminen Kyky asettaa itselleen järkeviä tavoitteita Myönteisen palautteen antaminen ja saaminen Omien ideoiden esiintuominen Omien toiveiden ja vahvuuksien esiintuominen Oman itsensä hyväksyminen Terveen kunnianhimon synnyttäminen Vastuu omasta käyttäytymisestä ja ympäristöstä Oppilaalla tilaa toteuttaa luovia ratkaisuja itsenäisesti Vaihtelevat opetusmenetelmät Erilaisten oppimistyylien huomioiminen Oppimistyylitestit Konkreettinen vastuunkantaminen Ajattelemaan haastaminen Vastuu omasta oppimisesta Oman tulevaisuuden suunnittelu Kaveria ei jätetä Ammattialojen ja vaihtoehtojen tarjoaminen

SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS YLÄKOULUSSA TAVOITTEET Tahto ja kyky yhteistyön tekemiseen Asenne ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen Yhdessä työskentelyn taidot Erilaisuuden hyväksyminen Positiivinen asenne Erilaisuuden näkeminen rikkautena Luova ongelmanratkaisukyky Kyky luoda ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä MENETELMÄT Tet Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Nuorisovaltuustotoiminta Leirikoulut, luokkaretket Monipuoliset työtavat Projektioppiminen Vähemmän keppiä, enemmän porkkanaa Erilaisuuden hyväksyminen

ULKOINEN YRITTÄJYYS YLÄKOULUSSA TAVOITTEET Ymmärrys yrittäjyyden käsitteestä Rahan arvon ymmärtäminen Oman talouden hallinta Työnteon arvostaminen MENETELMÄT Yritys ja yrittäjävierailut Erilaiset projektityöt Oman talouden hallinta Yrittäjävierailut, yritysvierailut oppiaineittain Työelämään tutustuminen CV:n ja työhakemuksen tekeminen Oppilaskuntatyöskentely Omien tulevaisuuden suunnitelmien (opinnot) tekeminen Luokkaretket Kioskitoiminta koululla Koulun tilaisuuksissa juontajina / asiakaspalvelussa, tarjoilemassa

LUKIO Toisella asteella nuori kehittää niitä ominaisuuksia, joita hän tarvitsee sekä jatko-opiskeluissa että työelämässä.

YRITTÄJYYS OPETUSSUUNNITELMASSA Yrittäjyys on uusissa opetussuunnitelman perusteissa kirjattu lukiossa yhdeksi aihekokonaisuudeksi. Lukion kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdävalintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Lukiossa aihekokonaisuuden otsikkona on aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Aihekokonaisuus toteutuu lukiossa ensisijaisesti eri oppiaineiden, kuten yhteiskuntaoppi, historia, oppilaanohjaus ja soveltavat kurssit, opiskelussa aineille ja kursseille luonteenomaisella tavalla. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. (Opetushallitus)

OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS LUKIOSSA TAVOITTEET MENETELMÄT Kyky motivoitua omasta opiskelusta Vastaa omasta oppimisestaan ja kykenee hahmottamaan omat oppimistavoitteensa Kykenee itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhankintaan Ymmärtää yrittäjyyskäsitteen Omaksuu aloitteellisen ja yritteliään tavan toimia elämässään Oman osaamisen markkinointi, mm. CV:n tekeminen Realistinen itsearviointi Oppimistyylin tunnistaminen ja variaatiot Monipuoliset arviointimenetelmät Positiivinen kilvoittelu Yrittäjyysstipendi / ylitä itsesi -stipendi Lannistumattomuus ja kyky käsitellä epäonnistumisia Työn merkityksen ymmärtäminen Onnistumisen kokeminen Omien ominaisuuksien arvostaminen

SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS LUKIOSSA TAVOITTEET MENETELMÄT Ryhmätyötaitojen kehittyminen: -oman roolin hahmottaminen ryhmässä -yhteiseen päämäärään ponnisteleminen -joustavuus yhteistyössä Yhteisöllisen toimintatavan omaksuminen koulun arjessa Koulun identiteetin luominen Eri taustaisten ja tasoisten oppijoiden huomioiminen Tiimioppiminen ja pienryhmätyöskentely Vertaisarvioinnit Palkitseminen ja stipendit Dialogi Projektien ryhmäreflektointi

ULKOINEN YRITTÄJYYS LUKIOSSA TAVOITTEET Oppija tuntee kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ja osaa käyttää niitä Arvostaa työtäja ammattitaitoa Realistinen tieto yritystoiminnan mahdollisuuksista ja menetelmistä Tekemälläoppimisen kokemukset MENETELMÄT Vuosi yrittäjänä opinnot Oppijalähtöinen projektioppiminen Yritysvierailut, yrittäjävierailut Kioski toiminta Ainekohtaiset projektikurssit Nuorisovaltuusto TET -kurssi Talousmatematiikka Oppilaskuntatoiminta Erilaisten tapahtumien järjestäminen Taloustietokilpailut yms.

YRITTÄJYYSYMM JYYSYMMÄRRYKSEN EHJÄ POLKU Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Leikki on lapsen työtä Tuntee ammatteja Ymmärtää palkkatyön ja yrittäjyyden eron Näkee yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtona Ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa Polku kuvaa yrittäjyyskasvatuksen painotusta ja yrittäjyysymmärryksen tasoa eri ikävaiheilla.

YRITTÄJYYSOSAAMISEN KEHITTYMINEN Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Omaehtoinen Positiivinen asenne elämään Yritteliäs asenne oppimiseen Vastuu Itsestä ja osaamisesta Halu ja kyky kehittyä Osaaminen luoda unelmatulevaisuus Sisäinen Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Kyky huomioida muut Ymmärrys omasta osaamisesta ja vastuusta osana ryhmää Kyky kehittää itseä ja ryhmää Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä Ulkoinen Tavoitteellinen Leikki Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TYÖKALUJA JA MENETELMIÄ Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Omaehtoinen -Kannustava palaute -Sadut ja leikit -Aikaa lapsen omalle tekemiselle -Viikon oppimistavoite -Itsearviointi -Itsenäinen toiminta -Kannustuskeskustelut -Oppimissopimus -CV -Nuorten palvelukortti -Itsenäiset projektit -Luovat ongelman- Ratkaisutehtävät -Urasuunnittelu Sisäinen -Leikit ja pelit -Retket -Lasten ideoiden työstäminen -Pelisääntöjen luominen -Kerhot -Keskustelut -Tavoitteelliset ryhmätyöt -Esiintymisharjoitukset -Tavoitteelliset ryhmätyöt -Esiintymisharjoitukset -Tutkivat Oppimismenetelmät -Yhteistyöprojektit Ulkoinen -Roolileikit -teemaviikot -vierailut -Vanhempien Ammatteihin Tutustuminen -Pieni rahan keruu -Kummiyritykset -Luokkalehti -Messut / myyjäiset -TET -Yritysvierailut -Yrittäjyyskurssit -Projektit -Yrityskokeilut -Yrityskäynnit

! Kuvat c Villinikkarit Oy kerttu.pylvanainen@villinikkarit.fi