UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa
|
|
- Joel Arto Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa
2 Sisällysluettelo 1. Yrittäjyyskasvatuksen historiaa Suomessa 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on? 2 3. Miksi yrittäjyyskasvatukseen tulee panostaa? 3 4. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen Uudenkaupungissa 4 LÄHTEET 6 1
3 1 Yrittäjyyskasvatuksen historiaa Suomessa Yrittäjyyskasvatuksella ja yrittäjyyden edistämisellä on Suomessa kohtuullisen pitkät perinteet. Ensi askeleet aiheen tiimoilta otettiin luvuilla taloudellisen kasvatuksen kautta. Toisessa vaiheessa 1980-luvulla panostettiin yrittäjäkoulutukseen ja lopulta 1990-luvulla yrittäjäkasvatukseen. Erityisesti 1990-luvun alussa yrittäjyyskasvatus sai ajankohdan laman vuosina sisällöllisesti työvoima- ja elinkeinopoliittisen merkityksen, jonka lähtökohtana olikin ensisijaisesti vaikea työllisyystilanne. Nähtiin, että koulun yhtenä tehtävänä oli iskostaa nuorille ajatus siitä, että itsensä työllistäminen yrittäjyyden kautta saattaisi olla ainakin jossakin elämän vaiheessa mahdollista. Nykymuotoisen yrittäjyyskasvatuksen katsotaankin saaneen alkunsa juuri 1990-luvun lamavuosista. Opetushallituksen toimesta ryhdyttiin pohtimaan keinoja yrittäjyyden kehittämiseksi. Tämän työn seurauksena yrittäjyyskasvatus tuli osaksi vuosina uudistettuja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteita. Lisäksi suunniteltiin yrittäjyyden täydennyskoulutusta opettajille ja eri koulumuotoihin soveltuvia oppimateriaaleja luvun alussa uudistetuissa opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus kytkettiin osaksi aihekokonaisuutta osallistuva ja aktiivinen kansalainen. Näin tehtiin sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmissa luvun aikana yrittäjyyskasvatusstrategiat ovat tulleet osaksi niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin toimintaa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Työelämätaidot ja yrittäjyys on yksi seitsemästä laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta, joka nivotaan osaksi opetusta Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat saavat perusopetuksen aikana valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaat: [saavat] kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. (Opetushallitus 2014, 23.) 2 Mitä yrittäjyyskasvatus on? Yrittäjyyskasvatus voidaan määritellä monella tavalla. Lähtökohtana kaikissa määritelmissä on kuitenkin laaja-alaisuus. Opetusministeriö on määritellyt yrittäjyyden ja yrityskasvatuksen varsin seuraavasti: Yrittäjyys on yksilöin kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. (Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.) Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan pääasiassa opetushallinnon alalla tehtävää laaja-alaista työtä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Yrittäjyyskasvatusta tekevät ja toimintaa tukevat myös useat työelämätahot ja järjestöt. Käytännön toimenpiteiden tavoitteena on myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Yrittäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja verkostomaiseen toimintatapaan. (Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.) Tiivistettynä voitaneen todeta, että yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kehittää oppijoissa tietoja, taitoja sekä asenteita, jotka ovat eduksi työelämässä niin yrittäjänä, esimiehenä kuin työntekijänä. 2
4 Edellisten määritelmien lisäksi, yrittäjyyskasvatuksen sisältö voidaan määritellä myös omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kautta. Ensiksi mainitulla tarkoitetaan yksilön omatoimisuuden ja aktiivisen vastuunottamisen kehittämistä. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan puolestaan ryhmän yhteisöllisen ajattelun ja yhdessä tekemisen taitojen vahvistamista. Ulkoisella yrittäjyydellä viitataan puolestaan yrityksen liiketoiminta- ja johtamisosaamisen vahvistamista eli käytännöllisiä yrittäjyyden tietojen ja taitojen kehittämistä. Edellä esitelty luokittelu yhdistettynä yrittäjyyskasvatukseen varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka, luovat yrittäjyyskasvatukselle yhtenäisen ja ehjän polun: Edellä esitetyt yrittäjyyskasvatuksen sisällöt on poimittavissa myös perusopetuksen uudesta opetussuunnitelmasta työelämätaitojen ja yrittäjyyden laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta. 3 Miksi yrittäjyyskasvatukseen tulee panostaa? Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja sen merkityksen ymmärtämiseksi, on tärkeää pohtia sitä maailmaa, jossa elämme. Muutokset ympärillämme asettavat meille haasteita, jotka ovat nähtävissä niin uhkina kuin mahdollisuuksinakin. Ensinnäkin yhteiskunta ja työelämä muuttuvat ympärillämme hengästyttävällä vauhdilla. Teknologian kehittyminen, energian ja luonnonvarojen niukkuus, ilmaston muutos, maapallon väkiluvun kasvu, väestön ikääntyminen länsimaissa ja monikulttuurisuuden lisääntyminen voidaan nähdä niin uhkana kuin mahdollisuutena uudelle yrittäjyydelle ja osaamisen kehittämiselle. Suomi on osa globaalia taloutta ja suomalaiset työpaikat ja yritykset ovat osa globaalia työelämää. Globaalien haasteiden lisäksi Suomella on omat sisäiset haasteensa, jotka toki ovat sidoksissa globaaleihin muutoksiin. Yrittäjyyden kehittäminen ja uuden yritystoiminnan laaja-alainen edistäminen on tunnistettu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Maamme julkinen talous on kriisissä pitkittyneen taantuman sekä kestävyysvajeen vuoksi. Yrittäjyydestä on tullut arvostettua, toivottavaa ja jopa välttämätöntä. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää joko menojen supistamista tai tulojen lisäämistä. Jälkimmäisen 3
5 vaihtoehdon kohdalla yhtenä keskeisenä tekijänä on uusien yrityksien ja yrittäjyyden luominen verotulojen kasvattamiseksi. Kannattavinta olisi kyetä luomaan vientikauppaa harjoittavia yrityksiä. Yrittäjyyden lisääminen on välttämätöntä Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden kannalta. Yrittäjyyden tukeminen on nostettu keskeisiksi teemoiksi paitsi valtakunnan tasolla myös maakuntamme yrittäjyyskasvatusstrategissa sekä Uudenkaupungin kaupungin strategiassa. Yrittäjyyden lisääminen on kuitenkin pitkän tähtäimen työtä, johon opetuksen kehittämisellä voidaan vaikuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjyyskasvatuksen näkökulmaa on vahvistettava osana opetussuunnitelmatyötä ja sen toteuttamista perusopetuksessa. 4 Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen Uudenkaupungissa Yrittäjyyskasvatuksen visio on selkeä: edistää oppilaiden omaehtoista, sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä, jotta tämän päivän lapset ja nuoret aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toiselle asteelle saakka olisivat valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Mitkä ovat sitten ne keinot, joilla Uudenkaupungin perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksesta huolehditaan? Uusikaupunkilaisille nuorille luodaan yrittäjyyskasvatuksen oppimispolku, joka kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan ikäkautensa mukaisesti yrittäjyys- ja työelämätaitoja. Suunta oppimispolulla on tiivistettynä se, että siirryttäessä kouluasteilla ylöspäin, myös yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen omaksuminen vahvistuu. Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla painopiste on enemmänkin itsetuntemuksessa ja yleisen elämänasenteen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksessa yrittäjyyskasvatus rohkaisee lapsia luottamaan omiin kykyihinsä. Lasta kannustetaan ratkaisemaan erilaisia haasteita ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa erehtyminenkin on turvallista. Perusopetuksen alaluokkien puolella yrittäjyyskasvatuksessa painottuvat yhteiskunta-, talous- ja työelämätiedot ja taidot. Niin ikään perusopetuksessa painottuvat yhteistoiminnallisuus, yritteliäisyys ja aloitekyky, vastuullisuus, innovatiivisuus ja itsetuntemus. Perusopetuksen yläluokilla jatketaan yrittäjyys- ja työelämätaitojen kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen painopisteenä on tulevaisuuteen innostaminen ja oman jutun löytäminen edessä olevien valintojen tueksi. Oppilasta rohkaistaan näkemään omat mahdollisuutensa ja kokeilemaan uusia asioita. Peruskoulun vuosiluokat 1-6 Yrittäjyys- ja työelämätaidot Oppimisympäristöt ja - menetelmät 1. Tuetaan oppilaan omien 1. Oppimistavoitteet vahvuuksien löytämistä asetetaan oppijalähtöisesti. myönteisen ja kannustavan Oppilaat osallistuvat arvioinnin keinoin. toiminnan suunnitteluun ja 2. Harjoitellaan erilaisia arviointiin. työelämätaitoja ryhmissä 2. Opetusmenetelmissä työskennellen. käytetään tulevaisuuteen 3. Kehitetään itsearviointia ja innostamisen vertaisarviointia. pedagogiikkaa ja 4. Tutustutaan yhteiskunnan monipuolisia toimintaan erilaisissa oppimismenetelmiä kuten koulun ulkopuolisissa ilmiöpohjaista tai oppimisympäristöissä. projektioppimista. 5. Vahvistetaan oppilaan 3. Monialaisia ymmärrystä taloudesta oppimiskokonaisuuksia, 4
6 Peruskoulun vuosiluokat 7-9 oman talouden ja yhteiskunnankin näkökulmasta. 6. Mahdollistetaan oppilaiden omaehtoinen toiminta koulussa. 7. Kehitetään oppilaiden laajaalaista osaamista pitkäkestoisten, monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. 1. Vahvistetaan oppilaiden laaja-alaista osaamista opetusta eheyttämällä mm. projektien ja monialaisten, pitkäkestoisten oppimiskokonaisuuksien avulla. 2. Rohkaistaan oppijoita oman osaamisen tunnistamiseen ja esille tuomiseen harrastukset ja kiinnostuksen kohteet huomioiden. 3. Harjoitellaan tiimityötä, yhteistoiminnallisuutta ja johtajuutta ryhmissä työskennellen. Oppilaat arvioivat omaa toimintaansa ja ryhmän työskentelyä. 4. Vahvistetaan yhteiskuntaja taloustietämystä sekä opetellaan oman talouden hallintaa. 5. Yrittäjyys- ja työelämätaitoja harjoitellaan yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa sekä työssä oppien. 6. Ohjataan oppilaita löytämään paikkansa jatko- yhteisiä teemapäiviä ja projekteja kehitetään ja toteutetaan eri luokkien kesken sekä yhdessä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa. 4. Tehdään yhteistyötä eri kouluasteiden välillä. 5. Harjoitellaan kansainvälistä yhteistyötä eri tavoin. 6. Kaikki alakoulun oppilaat osallistuvat yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuuteen Yrityskylässä 5- tai 6- luokalla. 1. Työelämä- ja yritysyhteistyötä tehdään säännöllisesti ja tavoitteellisesti kaikilla vuosiluokilla. 2. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan oppiainerajat ylittäen erilaisia yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä hyödyntäen. 3. Yrittäjyyden teemapäiviä ja -viikkoja järjestetään yhdessä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kuten nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa. 4. Kehitetään oppilaskuntaja tukioppilastoimintaa oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta tukevaksi. 5. Uudistetaan TETharjoittelua ja kehitetään uusia toimintamalleja työelämäyhteistyöhön. 6. Kehitetään valinnaisaineita yrittäjyyskasvatusta tukeviksi. 5
7 opinnoissa ja näkemään työllistymisen mahdollisuuksia omalla paikkakunnalla koulutuksen jälkeen. LÄHTEET: Nuoret tekevät tulevaisuuden. Pohjois-Pohjanmaan yrityskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma Marja Heinistö, Villinikkarit Oy ja Leena Eskola Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi. Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle. Varsinais-Suomen koulutusstrategian visio Yrittäjyyskasvatuksen strategia Jyväskylän perusopetuksessa Äänekosken yrittäjyyskasvatuksen strategia. Jokainen voi hioa itsestään esiin timantin yhdessä muiden kanssa. 6
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotYrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena
Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
LisätiedotYrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa
2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio
LisätiedotYES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa
YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomen perustehtävä YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelukeskus, joka auttaa kuntia strategisessa kehittämisessä ja
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotYritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi
Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen
LisätiedotYrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotSIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma
SIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma Sisällys Johdanto 1. Johdanto... 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on?... 3 3. Visio ja strategia... 5 4. Toimintaohjelma... 7 5. Varhaiskasvatus...
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotYRITTÄJYYSPOLKU. Joensuun seudun yrittäjyyskasvatussuunnitelma. Yrittäjyyspolku
YRITTÄJYYSPOLKU Joensuun seudun yrittäjyyskasvatussuunnitelma Yrittäjyyspolku 1 1. Toimintaohjelman laatiminen Tämä toimintaohjelma on laadittu osana Joensuun seudun opetussuunnitelmaprosessia yhteistyössä
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta
Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotOpetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotMetsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOmaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys
1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotSiilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1
Siilinjärven alakoulujen opettajat 4.4.2017 Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Ohjelma Klo 13.45 Asiaa arvioinnista formatiivisesta arvioinnista oppiaineiden arvioinnista nivelvaiheiden arvioinnista Asiaa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA
YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia
LisätiedotNuoret tekevät tulevaisuuden
Nuoret tekevät tulevaisuuden Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia 6.2.2017 Leena Eskola, Kerttu Saalasti Instituutti, MicroENTRE Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla PoPYk-hanke
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
Lisätiedot190 toiminnallista koulupäivää HYVÄ LIIKE- OHJELMA. ALUEELLINEN LIIKKUVA KOULU SEMINAARI Suomen Urheiluopisto, Vierumäki
190 toiminnallista koulupäivää HYVÄ LIIKE- OHJELMA ALUEELLINEN LIIKKUVA KOULU SEMINAARI Suomen Urheiluopisto, Vierumäki LIIKKUVA KOULU TULEE NÄKYÄ KOULUN TOIMINTA-AJATUKSESSA Aurinkovuoren koulussa on
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
LisätiedotSykäys -vuosikello
Sykäys -vuosikello 2019-2020 ELOKUU Viikko 33 13.8. klo 14 Sykäys-tiimin tapaaminen kaupungintalolla Viikko 34 Perustaisinko yrityksen, Yrityssalo Oy 21.8. klo 14:30 16:00 Kolmas kaffe Yrityssalossa Miten
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotMonialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotTyöelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO
Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Yhteisöjen monimuotoisuus
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä
MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen
LisätiedotTeoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana. Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen
Teoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen 1 2 Kuinka hyvin koulu opettaa seuraavia taitoja? Lähde: TAT & T-Media KUN KOULU LOPPUU NUORTEN
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotYrittäjyyskasvatuskonferenssi
Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Lisätiedot