ALUESUUNNITTELUKATSAUS 2017 ETELÄ-KARJALAN LIITTO

ALUESUUNNITTELUKATSAUS 2017 ETELÄ-KARJALAN LIITTO TAMMIKUU 2017 ALUESUUNNITTELU

Sisältö / ETELÄ-KARJALAN LIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE...5 / 1. MAAKUNTAKAAVA JA SEN TEHTÄVÄ...6 1.1 MAAKUNTAKAAVAN MITTAKAAVA...6 1.2 ETELÄ-KARJALAN VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...6 1.2.1 Kokonaismaakuntakaava 2011...7 1.3 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA...7 / 2. ETELÄ-KARJALAN LIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT...8 2.1 YLEISKAAVAT...8 2.2 ASEMAKAAVAT...8 2.3 LAUSUNTOJEN MÄÄRÄAJOISTA...8 / 3. LIIKENNE...9 / 4. TIETOTUOTANTO JA YHTEISTYÖ...9 4.1 STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT...9 4.3 SELVITYKSET...11 4.4 TILASTOT JA PAIKKATIETOAINEISTOT...12 4.5 HANKKEET JA YHTEISTYÖKUVIOT...12 / 5. ALUESUUNNITTELU, HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT...14

/ ETELÄ-KARJALAN LIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE Aluesuunnittelukatsauksessa esitellään Etelä-Karjalan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan aluesuunnitteluun ja kehittämiseen kuuluvat asiat. Etelä-Karjalan aluesuunnittelukatsaus edistää tiedon kulkua ja kuntien mahdollisuuksia huomioida kunnan kaavoituskatsauksessa maakunnan kaava- ja muut maakunnan suunnitteluun kuuluvat asiat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista sekä lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (15 ) mukaan maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä. Tämä aluesuunnittelukatsaus on luettavissa myös Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla. Etelä-Karjalan liitto toimii perussopimuksen mukaan maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi niin kehittämis- ja edunvalvonta- kuin tutkimus- ja suunnitteluorganisaationakin. Hyvän ja laadukkaan elinympäristön turvaaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, ja tämän tavoitteen toteuttamisen perustan muodostavat laki alueiden kehittämisestä sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Etelä-Karjalan liiton aluesuunnitteluksikön johtajana toimii Marjo Wallenius. Aluesuunnitteluyksikön tehtäviin kuuluu maankäytön suunnittelu, ympäristö- ja liikenneasiat sekä paikkatieto- ja tilastoaineistojen ylläpito ja kehittäminen. Lisätietoa Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja meneillään olevista hankkeista osoitteessa www.ekarjala.fi/liitto. 5

/ 1. MAAKUNTAKAAVA JA SEN TEHTÄVÄ Maakuntakaavan laadinnassa tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on turvata jokaiselle halukkaalle osallistumismahdollisuus, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön sekä yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 26 :n ja 27 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta, kaavan ajan tasalla pitämisestä ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan laatiminen kuuluu siis maakunnan liiton lakisääteisiin tehtäviin. Maakuntakaava on mahdollista laatia vaiheittain tai osa-alueittain. Etelä-Karjalan maakuntakaavan laadinnasta vastaa Etelä-Karjalan liitto. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä ympäristöministeriö ei enää jatkossa vahvista maakuntakaavoja eikä kuntien yhteisiä yleiskaavoja. Jatkossa maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto. Lakimuutos ei vaikuta kaavojen sisältövaatimuksiin. Maakuntavaltuuston hyväksymään kaavaan haetaan jatkossa muutosta hallinto-oikeuksilta, ei enää ympäristöministeriöltä. Muutos tuli voimaan 1.1.2016 alkaen. 1.1 MAAKUNTAKAAVAN MITTAKAAVA Maakuntakaava on yleispiirteinen, ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi. Etelä-Karjalan maakuntakaava ja 1.vaihemaakuntakaava on laadittu ja vahvistettu mittakaavassa 1:100 000. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kartalla ei ole tarpeen esittää kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavakartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa kaava- ja ym. asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassaan 1:100 000. 1.2 ETELÄ-KARJALAN VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Etelä-Karjalassa on voimassa kaksi maakuntakaavaa: Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaava (2011) ja Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava (2015). Voimassa olevista maakuntakaavoista on laadittu epävirallinen kaavayhdistelmä, johon voi tutustua Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla ja kotisivuille toteutetussa karttapalvelussa. Kaavayhdistelmä on laadittu helpottamaan voimassa olevien kaavojen tarkastelua samanaikaisesti. Kaavojen merkinnät ja määräykset on myös koottu yhteiseen, tiiviiseen selostukseen. Kaavayhdistelmä on katseltavissa myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna karttapalvelussa. Yhdistelmäkaavan paikkatietoaineiston voi ladata Lounaispaikan Inspire-tietopalvelusta. Linkit palveluihin löytyvät tämän raportin lopusta. 1.2.1 Kokonaismaakuntakaava 2011 Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavan 9.6.2010. Kaava-asiakirjat toimitettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesän 2010 lopussa ja ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21. joulukuuta 2011. Kokonaismaakuntakaavaa pääsee tarkastelemaan Etelä-Karjalan liiton karttapalvelussa tai liiton kotisivuilla olevista pdf-tiedostoista. Linkki karttapalveluun löytyy tämän raportin lopusta. 1.2.2 Ensimmäinen vaihemaakuntakaava Maakuntahallitus päätti 28.3.2012 kokouksessaan Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Kaavan aihepiireiksi valikoitui kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä huhti-toukokuussa 2012 ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin syksyllä 2012. Vaihemaakuntakaavaluonnos saatiin nähtäville huhti-toukokuussa 2013 ja kaavaehdotus 14.10-13.11.2013 väliseksi ajaksi. Etelä-Karjalan maa- 6

kuntahallitus hyväksyi kaavan tammikuussa 2014, jonka jälkeen kaava siirtyi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja sen jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavaksi maaliskuussa 2014. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan 19.10.2015. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjattu siirtymäsäännös, joka mahdollistaa tilaa vaativan kaupan kaavoittamisen ilman maakuntakaavan merkintöjä. Vähittäiskaupan muita suuryksikköjä, kuten erikoistavaraa ja päivittäistavaraa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä (yli 2000 k-m²) ei ole mahdollista toteuttaa ilman maakuntakaavaan osoitettuja merkintöjä ja määräyksiä. Kauppaa koskevat mitoitukset on kirjattu 1.vaihemaakuntakaavan selostuksen liitteeseen 1. Siirtymäsäännöksen voimassaolo aikaa on jatkettu 15.4.2017 asti. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavaa pääsee tarkastelemaan Etelä-Karjalan liiton karttapalvelussa, johon löytyy linkki tämän raportin lopusta. 1.2.3 Seuraava vaihemaakuntakaava Päätöstä seuraavan vaihemaakuntakaavan aloittamisesta ei ole vielä tehty eikä tarkempaa aikataulua ole laadittu. Kaavan taustatietojen keruu ja selvitysten laatiminen on määrä aloittaa vuoden 2017 aikana. Alustavien suunnitelmien mukaan Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavan aihepiirejä tulisivat olemaan energia- ja erityisesti bioenergia-, luonto- ja luonnonvara-alueet sekä mahdolliset muut esille nousevat täydennystarpeet. Lisäksi kaavassa käsitellään arvokkaat maisema-alueet ja käydään läpi maakunnan luontoalueita sekä selvitetään mahdollisia luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia. Myös suot ja mahdolliset turvetuotantoalueet on tarkoitus kartoittaa. Luontokohteiden maastokäynnit ja kuvaukset aloitettiin kesällä 2016. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 mom. mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Etelä-Karjalan liitossa seurataan maakuntakaavan toteutumista kaavan aihepiireittäin ja siitä raportoidaan tarvittaessa. Maakuntakaavan seurantaraportti valmistui marraskuussa 2015 ja on luettavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla. Toteutumisen seurantaa tapahtuu myös kuntakaavoista ja suunnitelmista lausuttaessa. 1. vaihemaakuntakaavaa koskeva seurantaraportti laaditaan omana raporttinaan. Seurantatietoa hyödynnetään seuraavien maakuntakaavojen laadinnassa. 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätökseen on kirjattu jatkosuunnitteluohje: Ympäristöministeriö kehottaa Etelä-Karjalan liittoa seuraamaan vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeen perusteena olevan ostovoiman kehitystä etenkin venäläisten matkailijoiden osalta. Mikäli ostovoima ei kehity vahvistetun kaavan selvityksissä arvioidulla tavalla, on liiketilan lisätarvetta tarpeen arvioida uudelleen. Ympäristöministeriö kehottaa tulevassa maakuntakaavoituksessa kiinnittämään erityistä huomiota vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen ja sen jakautumiseen kaupan eri laatujen kesken sekä kokonaismitoituksen jakautumiseen keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisten alueiden kesken. Maakunnan liitossa meneillään olevien Geopark- ja Greenbelt -hankkeiden aihealueet nivoutuvat myös toisen vaihemaakuntakaavan teemoihin. Hankkeet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.5. 1.3 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 mom. mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. 7

/ 2. ETELÄ-KARJALAN LIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT Etelä-Karjalan liitolta pyydettävät lausunnot pyydetään toimittamaan sähköisesti liiton kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@ekarjala.fi tai postitse osoitteeseen Etelä-Karjalan liitto, Kauppakatu 40D, 53100 Lappeenranta. Etelä-Karjalan liitto muistuttaa vielä, että kaikki lausuntopyynnöt tulee osoittaa ja toimittaa Etelä-Karjalan liiton kirjaamoon, eikä suoraan yksittäisille viranhaltijoille. Lausunnoille saapuvat kaava-asiakirjat voi toimittaa joko sähköisesti tai postitse. Etelä-Karjalan liitto lähettää pyydettäessä lausunnon myös sähköisesti. 2.1 YLEISKAAVAT Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 :n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Yleiskaavat ovat usein merkittäviä ja koskevat laajoja alueita. Usein onkin jo kaavan luonnosvaiheessa tarpeen saada viranomaisilta palautetta. Etelä-Karjalan liiton osalta palautteen anto voidaan toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Myös luonnosvaiheessa kaavasta voidaan pyytää lausunto maakunnan liitolta. 2.2 ASEMAKAAVAT Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, mikäli kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Mikäli alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaava laaditaan täysin sen mukaisesti, on lausuntopyyntö maakunnan liiton osalta usein tarpeeton. Niillä alueilla, joilla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan luonnosvaiheessa voidaan palautteen anto tarvittaessa toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommenttipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Keskeisen kaupunkiympäristön asemakaavoista on kuitenkin syytä pyytää maakunnan liitolta lausunto. 2.3 LAUSUNTOJEN MÄÄRÄAJOISTA Yleis- ja asemakaavalausuntojen osalta maakunnan liiton lausunnon antamiselle ei lainsäädäntöön ole kirjattu määräaikoja. Maa-ainesten ottoluvista tulee pyytää lausunto Etelä-Karjalan liitolta, jos lupahakemuksen tarkoittamalla alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Tällöin maakunnan liiton on annettava lausunto kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Mikäli lausuntoa ei ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista ilman kyseistä lausuntoa. Etelä-Karjalan liitto toivoo, ettei lausuntojen määräaikoja asetettaisi liian kiireellisiksi. Kaavaprosessin kannalta on tärkeintä, että lausunnoilla oleviin kaava-asiakirjoihin perehtymiseen voidaan varata valmistelussa riittävästi aikaa. Etelä-Karjalan liiton osalta suuntaa antavana määräaikana asema- ja yleiskaavojen osalta voitanee pitää kuukauden määräaikaa lausuntopyynnön saapumisesta. 8

/ 3. LIIKENNE Maakunnallinen liikennetyö on jatkuvaa liikennetietojen ja -tarpeiden päivitystä, liikennejärjestelmätyötä, liikenteellisten suunnitelmien rahoitusta sekä vahvaa edunvalvontaa ja liikenne-hankkeiden valmistelua. Sujuvat ja luotettavat liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän ja arjen sujuvuuden kannalta merkittäviä tekijöitä. Liikennejärjestelmätyö ja liikenteen edunvalvonta ovat Etelä-Karjalan liiton aluesuunnitteluyksikön tärkeimpiä tehtäviä maakuntakaavoituksen lisäksi. Liikennejärjestelmätyötä koordinoi Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmä, jota johtaa Etelä-Karjalan liitto. Työryhmässä on mukana maakunnan kuntia, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto ja Etelä-Karjalan kauppakamari. Työryhmä kokoontuu useamman kerran vuodessa vaihtuvin teemoin. Etelä-Karjalan liikennetyöryhmä perustettiin vuonna 2010 ja sen toiminnasta vastaa Etelä-Karjalan liitto. Liikennetyöryhmän tehtävänä on liikennehankkeiden edunvalvonta kuten erilaisten liikenteeseen liittyvien selvitysten edistäminen ja laatiminen. Erityisenä tavoitteena on aktivoida maakunnan liikennestrategian painopisteisiin liittyviä toimia liikenneyhteyksien kehittämiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikennetyöryhmillä on yhteisiä kokouksia kerran vuodessa. Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt syksyllä 2016 MaaS-hankkeen, jonka tavoitteena on Etelä-Karjalan kuntien ja Eksoten hankkimien henkilökuljetusten, avoimen joukkoliikenteen, kimppakyytien, yhteiskäyttöautojen ja tavarakuljetusten yhdistäminen digitalisaation avulla houkuttelevaksi kuljetuspalveluksi koko maakunnan alueella. Tarkemmat tiedot hankkeen etenemisestä päivitetään Etelä-Karjalan liiton kotisivuille. Sonja Tynkkynen aloitti syksyllä 2016 Etelä-Karjalan liiton liikenneasiantuntijana. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa liikennehankkeiden valmistelu ja MaaS (Mobility as a Service) Liikenne palveluna -hanke. / 4. TIETOTUOTANTO JA YHTEISTYÖ Etelä-Karjalan liiton selvitykset, strategiat ja tietoaineistot on luettavissa ja ladattavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta www.ekarjala.fi/liitto/. 4.1 STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT Etelä-Karjalan matkailustrategia vuosille 2015-2020 valmistui vuoden 2015 lopussa. Strategiassa linjatun tavoitteen mukaisesti vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Tähän tavoitteeseen pyritään vahvan yhteistyön avulla. Yhteistyötä tehdään sekä maakunnan sisällä että naapurimaakuntien ja niiden yritysten kanssa. Matkailustrategian ykköstavoitteita on saada koko maakunta ja kaikki sen asukkaat tekemään yhdessä töitä Saimaan tunnettuuden ja matkailijoiden viihtymisen eteen. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennestrategian päivitys valmistui vuoden 2014 lopussa ja siihen liittyvä aiesopimus allekirjoitettiin vuoden 2015 alussa. Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet on asetettu vuoteen 2030 ja ne on määritelty erikseen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen ja aluekehityksen vahvistamiseen sekä arjen kestävän liikkumisen että yhteiskunnan tavoitteiden edistämiseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja se valmistuu vuoden 2017 alkupuolella. Kaakkois-Suomen liikennestrategia valmistui vuoden 2014 lopulla. Työn tavoitteena oli luoda edellytykset osallistua selkeällä ELY-keskuksen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien hyväksymällä näkemyksellä ja priorisoidulla kannanotolla valtakunnalliseen liikennepoliittiseen keskusteluun. Strategiaan on koottu Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmän keskeiset kehittämistarpeet vuoteen 2035 ulottuvalla tarkasteluaikajänteellä. 9

Etelä-Karjalan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä vuoden vaihteessa 2016, jonka jälkeen se on tarkoitus vahvistaa. Keväällä 2017 tehdään maakuntaohjelman ja strategian tilannearvio sekä tulevaisuustarkastelu. Näiden pohjalta laaditaan maakuntaohjelman linjaukset, jonka jälkeen ohjelma viedään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 lopulla. Maakuntastrategian on määrä valmistua vuonna 2018. 4.2 EDUNVALVONTA Etelä-Karjalan liikennetyöryhmä perustettiin vuonna 2010 aluehallinnon uudistuksen myötä, jolloin liitoille määrättiin vahvempi asema liikennejärjestelmätyössä. Liikennetyöryhmän tehtävänä on liikennehankkeiden edunvalvonta ja erilaisten liikenteeseen liittyvien selvitysten edistäminen ja laatiminen. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyön ja edunvalvonnan keskeiset toimenpiteet liittyvät seuraaviin väylähankkeisiin, joista laaditaan muun muassa edunvalvontaan liittyviä esitteitä. RAIDELIIKENNE Kaksoisraide Luumäki Imatra valtakunnan raja Tavoitteena on käynnissä olevan Luumäki-Imatra radan rakentamishankkeen valmistuttua rajalle johtavan kaksoisraideyhteyden ja kolmioraiteen ratasuunnittelun aloittaminen, raideyhteyden kansainvälistämisen toteuttavat infra- ja laite toimenpiteet sekä rahoituksen saaminen niihin. Tavoitteena on kansainvälisen raideliikenteen aloittaminen ja koko ratayhteyden saaminen TEN-T -verkostoon. Vainikkalan aseman ja ratapihan parantaminen Tavoitteena on Vainikkalan aseman asiakastilojen mukavuuden ja turvallisuuden parantaminen. Vainikkala on rautatieliikenteen kannalta merkittävä Suomen ja Venäjän välinen raja-asema. Imatra Parikkala(-Kitee) tasoristeysten poisto Tasoristeysten poistoon välillä Imatra Parikkala tarvitaan laaditun yleissuunnitelman lisäksi ratasuunnitelma tasoristeyskohteiden osalta sekä koko välin laitesuunnitelma. Rahoituksen järjestämiseksi tarvitaan kustannusten MAKU- päivitys. TIELIIKENNE Valtatie 13 Ristiina Lappenranta Koko tieyhteyden kehittäminen on edunvalvonnan kohteena. Myttiönmäki on ensimmäinen parannettava kohde ja se oli suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistettävissä jo vuonna 2015. Tieosuudella on useita parannettavia kohtia. Kantatie 62 Imatra- Puumala Edunvalvontaa tarvittaan erityisesti Käyhkään sillan leventämiseksi ja tarvittavien tienkohtien parantamiseksi. Valtatie 6 Toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi tarvitaan välillä Imatra Kesälahti. Valtatie 6:n osalta edunvalvonta kohdistuu valtatien perusparantamiseen Imatralta Joensuuhun. Tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia, myös ohituskaistat puuttuvat. RAJANYLITYSPAIKAT JA RAJALIIKENNE Nuijamaan Brusnitšnojen rajanylityspaikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen Edunvalvontaa tehdään myös rajanylityksen sujuvuuden parantamiseksi sekä Saimaan kanavan huoltotien korvaamiseksi uudella Venäjän puoleisella tieyhteydellä. Venäjä vastaa uuden tien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Imatran-Svetogorskin rajanylityspaikan liikenteen sujuvuuden ja logistiikan kehittäminen Edunvalvontaa tarvitsee myös raideliikenteen tavarakuljetusten ja rajanläheisen logistiikka-alueen kehittämiseen. Tavoitteena on raideliikenneyhteyden hyödyntäminen kansallisesti sekä liikenne- ja kaupallisten että digitaalisten logistiikkapalveluiden kehittäminen. Parikkala Syväoro tilapäisen rajanylityspaikan liikenneyhteyksien kehittäminen ja edellytysten luonti rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi Suoritetaan Parikkalan rajanylityspaikan avaamisen tähtäävää edunvalvontaa, tieyhteyden parantamista ja uuden rajatarkastusaseman toteuttamista. 10

LENTOLIIKENNE Lentokentän kehittäminen ja kansainvälisten lentoyhteyksien edistäminen. Tavoitteena on suorien kansainvälisten lentoyhteyksien avaaminen, markkinointiyhteistyö lento-operaattorien kanssa, lentoliikenteen liiketoimintasuunnitelman valmistelu ja alueen infran parantaminen. VESILIIKENNE Kutilan kanava Toteutetaan edunvalvontaa yleissuunnitelman ja YVA:n laatimiseksi. Tavoitteena on virtausohjauksen jatkaminen Pien-Saimaalla ja jatkaa virtausohjausta yhdistettynä Kutilan kanavan toteuttamiseen. Saimaan kanavan kanavasulkujen pidentäminen Saimaan kanavan alaporttien uusimisen yhteydessä laadittava sulkujen pidentämissuunnitelma. Tavoitteena on sulkujen pidentämisen toteuttaminen ja mahdollisesti myös sulkujen lämmitysjärjestelmän toteuttaminen uutta laivakalustoa ja Saiman vesiliikenteen kehittämistä varten. Laadittuja edunvalvontaesitteitä: Parikkala-Syväorosta kansainvälinen rajanylityspaikka (suomi, englanti, venäjä, 2016) Luumäki-Imatra kaksoisraide (suomi, englanti, venäjä, 2016) Luumäki- Imatra- valtakunnan raja osaksi TEN-T -verkostoa ( englanti 2016) Etelä-Karjalan liikennejärjestelmänkärkihankkeet (2016) Kiireellisimmät tienparannushankkeet kantatiellä 62 ja valtatiellä 13 (2016) Esitteet on ladattavissa ja tulostettavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta. Kokonaisuudessaan liikenteen edunvalvontatyö on tärkeä osa aluesuunnitteluyksikön toimintaa. 4.3 SELVITYKSET MAAKUNTAKAAVOITUSTA KOSKEVAT SELVITYKSET Tulevaa vaihemaakuntakaavaa varten tarkoituksena on käynnistää alemman tieverkon ja siltojen kunnostustarpeiden selvitys, jossa näkökulmana pidetään erityisesti puu- ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Selvityksellä pyritään löytämään tärkeimmät kunnostuksen tarpeessa olevat puukuljetusten ja bioenergian raakaaineen kuljetusreitit ja yhteysvälit puuterminaalien ja raaka-aineiden välillä. Työssä tullaan hyödyntämään Metsäteho Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa -selvitystä. Maakuntaa koskevia luontoselvityksiä on täydennetty ja päivitetty. Luontokohteiden maastokäynnit ja kuvaukset aloitettiin kesällä 2016. Maastotöitä jatketaan kesällä 2017. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi oli osa ympäristöministeriön koko maan kattavaa päivitys- ja täydennysinventointihanketta, jossa toteutettiin maisemainventoinnit maakunnittain vuosina 2010 2014. Valtioneuvosto ei ole vielä antanut päätöstä, jolla korvataan aiempi vuonna 1995 annettu periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisemista. Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavaa varten tarvittavien selvitysten laatiminen aloitetaan, kun päätökset kaavan laadinnasta ja aihepiireistä on tehty. MATKAILUUN LIITTYVÄT SELVITYKSET Etelä-Karjalan liitto on ollut mukana Saimaan matkailun saavutettavuusselvityksessä yhdessä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan liittojen kanssa. Selvitys valmistui keväällä 2016 ja sitä on täydennetty loppuvuodesta 2016. Selvityksessä on tarkasteltu Saimaan matkailun asiakasryhmien (matkanjärjestäjien) kehittämistarpeita ja -toiveita, matkaketjujen toimivuutta lähtömaista Saimaan alueen solmupisteisiin ja edelleen yksittäisiin matkakohteisiin julkisilla kulkuneuvoilla sekä saavutettavuutta henkilöautolla. Saavutettavuustarkasteluun on valittu Saimaan alueen matkailukohteita pääasiassa solmupisteinä toimivien kaupunkitaajamien ulkopuolelta. Jatkotoimenpiteinä pohditaan erilaisia keinoja Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sisäisen saavutettavuuden parantamiseksi. 11

Kutilan kanavan yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin päivitystyö valmistui marraskuussa 2015. Selvityksen perusteella Kutilan kanavahanketta yhdessä Pien-Saimaan veden puhdistamishankkeen kanssa viedään eteenpäin pumppaussuunnitelmilla. Työn tavoitteena on, että Kutian kanava voidaan toteuttaa vesistömatkailun kehittämiseksi ja Pien- Saimaan vedenlaadun parantamisen edistämiseksi. Kaikki Etelä-Karjalan liitossa laaditut selvitykset ovat saatavilla Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta tai sähköisenä erikseen pyydettäessä. 4.4 TILASTOT JA PAIKKATIETOAINEISTOT Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla on keskeisistä aihealueista ajantasaista tietoa. Etelä-Karjalan liitolla on käytössään tilastokeskuksen maksullisista tietokannoista Kaupunki- ja seutuindikaattorit sekä Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastopaketti. Lisäksi maakunnan liitossa on käytössä erilaisia paikkatietoaineistoja kuten Suomen ympäristökeskuksen aineistoja, joita hyödynnetään suunnittelussa ja analyyseissä. Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteri on kaikille ilmainen palvelu, jota voi hyödyntää mm. erilaisten palvelujen tai vaikkapa työpaikan etsimisessä. Palvelun käyttö ei vaadi rekisteröitymistä. Etelä-Karjalan liiton ylläpitämän rekisterin tietosisältö on hankittu Tilastokeskukselta yritys- ja toimipaikkarekisteristä ja julkisyhteisörekisteristä. Tiedot päivitetään vuosittain vuodenvaihteessa. Linkki toimipaikkarekisteriin löytyy tämän raportin lopusta. Maakuntakaavan paikkatietoaineistoa on mahdollista saada kuntien käyttöön. Aineistot on koottu maakuntaliittojen toimesta EU:n INSPIRE- direktiivin mukaiseen yhteispaikkatietojärjestelmään. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa maakuntakaava-aineistot ovat kaikkien katseltavissa ja Lounaispaikan tiedostopalvelusta aineistot voi ladata paikkatietomuodossa omaan käyttöön. Linkit Paikkatietoikkunan karttaikkunaan ja Lounaispaikkaan löytyvät tämän raportin lopusta. Etelä-Karjalan liitto on toteuttanut kotisivuilleen maakuntakaavojen yhdistelmäkartan ArcGis Online karttapalveluna. Vahvistetusta kokonaismaakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta laadittu epävirallinen yhdistelmäkartta sekä selostus ovat myös saatavilla PDF-tiedostoina Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta. Yhdistelmän on toivottu helpottavan voimassa olevien maakuntakaavojen tarkastelua samanaikaisesti. Kaikki voimassa olevat maakuntakaavat löytyvät myös Etelä-Karjalan liiton ArcGis Online -karttapalvelusta. Linkki karttapalveluun löytyy tämän raportin lopusta. Etelä-Karjalan liitto on mukana Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntien liittojen yhteistyöhankkeessa, jolla on tarkoitus tuottaa maakuntakaavoista yhtenäiset aineistot sekä etsiä ratkaisuja kaavan esitystapoihin liittyviin ongelmiin ja haasteisiin (HAME-hanke). Projektin päätavoitteena on helpottaa ja tehostaa maakuntakaavatietojen sujuvaa käyttöä ja hyödyntämistä. Tämän projektin tuloksena maakuntien liittojen laatimat maakuntakaava-aineistot tarjotaan verkossa valmiiksi yhtenäistetyssä ilmeessä, entistä ajantasaisempina sekä paremmin käyttäjien eri tietotarpeisiin vastaavina myös sähköisen asioinnin edellyttämien teknisten ja sisällöllisten vaatimusten osalta. Hankkeen tavoitteena on suodattaa Euroopan unionin ohjeistuksesta maakuntakaavan laadintaan oleellisesti liittyvät kokonaisuudet ja muokata niistä riittävän yksinkertaiset, mutta kaiken tarpeellisen sisältävät ohjeet maakuntakaavoituksen avuksi ja viedä ne liittojen kaavoitusprosessin käytännön tasolle mukaan. Hankkeen on tarkoitus jatkua vuonna 2017, mikäli se saa lisärahoituksen ympäristöministeriöltä. 4.5 HANKKEET JA YHTEISTYÖKUVIOT Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt syksyllä 2016 MaaS-hankkeen, jonka tavoitteena on Etelä-Karjalan kuntien ja Eksoten hankkimien henkilökuljetusten, avoimen joukkoliikenteen, kimppakyytien, yhteiskäyttöautojen ja tavarakuljetusten yhdistäminen digitalisaation avulla houkuttelevaksi kuljetuspalveluksi koko maakunnan alueella. Hankkeelle on haettu rahoitusta Tekesiltä ja hankkeen omarahoitusosuudesta vastaavat Etelä-Karjalan liiton lisäksi Eksote, Imatran kaupunki, Parikkalan kunta ja Ruokolahden kunta. Hankkeen edistymistä seurataan Etelä-Karjalan liikennetyöryhmässä sekä hankkeelle perustettavassa ohjausryhmässä. Tarkemmat tiedot hankkeen etenemisestä päivitetään Etelä-Karjalan liiton kotisivuille. Taipalsaaren Sarviniemen alueen suunnittelu etenee. Sarviniemen suunnittelun retkeilykohteen tulevaa käyttöä ja kiinnostusta retkeilypalveluista kartoitetiin kaikille avoimella kyselyllä kesällä 2016. Kyselyn toteuttivat Taipalsaaren kunta ja Etelä-Karjalan liitto. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään, kun mietitään Sarviniemen alueen kaavoitusta, rakenteita ja toimintoja. Alueelle ei ole kuitenkaan tulossa pysyvää loma-asu- 12

tusta tai yöpymisen mahdollistavia kiinteitä rakenteita eikä leirintäaluetta tai vastaavaa. Sarviniemeä kehitetään lyhytaikaisena päiväretkeilyn kohteena. Kehittämistyötä ohjaavat Puolustusvoimat ja Maasotakoulu yhdessä Metsähallituksen, Taipalsaaren kunnan, Etelä-Karjalan liiton ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa. Virkistysaluesäätiötä on suunniteltu retkeilykohteen ylläpitäjäksi. Virkistysaluesäätiö vuokraa Metsähallitukselta noin 6,5 hehtaarin kokoisen ranta-alueen, jota lähdetään kehittämään vuoden 2017 aikana. Sarviniemen noin 80 hehtaarin alue siirtyi valtiolle vuonna 2015. Saimaa Geopark -hanke Eteläisen Saimaan alueelle ollaan suunnittelemassa geoparkia. Sen tarkoituksena on olla matkailun tukirakenteena ja esitellä Saimaan alueen geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä alueen kunnista Lappeenranta, Imatra, Taipalsaari, Savitaipale, Ruokolahti, Mikkeli, Juva, Puumala ja Sulkava. Hanketta vetää Imatran seudun kehitysyhtiö. Hanke päättyy vuoden 2016 lopussa ja työtä jatkaa vuoden 2017 alussa perustettava Saimaa Geopark -yhdistys. Saimaa Geopark -yhdistyksen tavoitteena on jättää jäsenhakemus Unescon käsittelyyn vuoden 2017 marraskuussa. Tultuaan hyväksytyksi Saimaa Geopark liittyy osaksi UNESCO Global Geopark -verkostoa, johon kuuluu noin 120 Geoparkia. Saimaa Geopark työryhmä on käynyt tutustumassa Suomen Rokuan Geoparkiin ja Irlannissa toimivaan Gliffs of Moher sekä Pohjois-Irlannissa toimivaan Marble Arch Caves Geoparkeihin. Lisäksi Saimaa Geopark hanke on esittäytynyt vuosittaisissa Global Geopark -konferensseissa vuosina 2015 ja 2016. Etelä-Karjalan liitosta hankkeen johtoryhmässä on mukana ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen ja suunnittelija Susanna Mäntykoski. Ohjausryhmässä maakunnan liittoa edustaa maakuntasuunnittelija Anu Talka ja maaseutuasiamies Jari Lantta. The Green Belt of Fennoscandia (GBF) on valtioiden (Suomi, Norja, Venäjä) väliseen kolmikantasopimukseen perustuva hanke, jonka tavoitteena on luoda suojelualuepareista muodostuva helminauha Jäämereltä Suomenlahdelle. Toiminta on alueellisesti jaettu kolmeen osaan. Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo kuuluvat Kaakkois-Suomen yhteistyöalueeseen, jonka toimintaa koordinoi aluevaliokunta. Sen puheenjohtajuus on Kymenlaakson liitolla ja sihteeriyttä hoitaa Metsähallitus. GBF on osa Jäämereltä Välimerelle ulottuvaa vihreää vyöhykettä. GBF:n idea on Kaakkois-Suomen osalta hieman vielä työn alla toisin kuin pohjoisemmassa osassa Suomea, jossa on jo nyt selkeät rajan molemminpuoliset kansallispuistoparit. Etelä-Karjalan liiton edustajana toimii ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen Kaakkois-Suomen vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmä Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen on jäsenenä Kaakkois-Suomen vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmässä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Suunnittelu toteutetaan laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullaan useissa vaiheissa suunnittelua. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille on tehty toisen kauden vesienhoito-suunnitelmaehdotukset, jotka valtioneuvosto hyväksyi 3.12.2015. Valtioneuvosto hyväksyi merenhoidon toimenpideohjelman 3.12.2015. PISARA-hankkeeseen liittyen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on käynnistänyt suunnittelutyön, jonka tarkoituksena on tarkastella vedenlaadun parantamista virtausohjauksella Pien-Saimaan pohjoisosissa. Suunnittelutyö perustuu Lappeenrannan kaupunginhallituksessa ja Taipalsaaren kunnanhallituksessa Pien-Saimaan virtausohjauksesta tehdystä hankesuunnitelmasta koskeviin päätöksiin vuodelta 2011. Suunnittelutyössä tarkastellaan Kopinsalmeen sijoitettavaa lisävesipumppaamoa sekä sen rinnalle nousseita muita vaihtoehtoja. Suunnittelu sisältää tässä vaiheessa tekniset tarkastelut rakenteista ja kustannuksista. Mikäli vaihtoehtoiset menetelmät ovat mahdollisia voidaan niihin liittyvää suunnittelua jatkaa tämän selvityksen jälkeen. Suunnittelutyötä toteuttaa FCG ja työtä ohjaa Markku Vähäkäkelä. Vaihtoehtotarkastelujen pohjalta järjestetään työpaja alkuvuodesta 2017. Etelä-Karjalan liitto koordinoi hanketta. Tämä on ensimmäinen vaihe Pien-Saimaan ja Kutilan hankkeissa. Jatkotoimenpiteet ratkeavat ensimmäisen vaiheen jälkeen. 13

/ 5. ALUESUUNNITTELU, HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan liiton aluesuunnitteluyksikön tehtäviin kuuluvat alueiden käytön suunnittelu, maakuntakaavoitus, liikenne-, ympäristö- ja luontoasiat, tilastoaineistot ja tietotuotanto suunnittelua varten sekä erilaiset edunvalvontatehtävät. Lisäksi kunta- ja viranomais- sekä sidosryhmäyhteistyö ovat tärkeä osa aluesuunnitteluyksikön toimintaa. Aluesuunnittelu yksikössä hyödynnetään ja tuotetaan myös erilaisia paikkatietoaineistoja sekä laaditaan selvityksiä, raportteja ja edunvalvonta-aineistoja. Aluesuunnittelu, henkilöstö: aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius suunnittelun tulosalueen vastuuhenkilö, maakuntasuunnittelu, maakuntakaava, liikenne, paikkatietojärjestelmän kehittäminen, maankäytön kotimaiset ja kansainväliset asiat, teknisen huollon asiat, maankäytön lausunnot ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen ympäristö, luonnonsuojelu, luonnonvarojen hoito, lausunnot, suurpetoneuvottelukunta, Geopark-hanke, Greenbelt-hanke liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen liikennehankkeiden valmistelutyöt, MaaS-hanke paikkatietosuunnittelija Anja Gerdt maakuntakaavan valmistelu, tietokantojen ylläpito, paikkatietojärjestelmä, julkaisutyöt, kartat, maakuntakaavan seuranta suunnittelija Susanna Mäntykoski paikkatietojärjestelmä, tilastot / tilastojulkaisut, toimipaikkarekisteri, julkaisutyöt suunnittelija Maria Peuhkuri maankäytön suunnittelu, tietotuotanto suunnittelua varten, selvitykset, maakuntakaavan seuranta, paikkatieto, edunvalvonta esitteiden laadinta YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40D 53100 Lappeenranta www.ekarjala.fi/liitto/ kirjaamo@ekarjala.fi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi Puhelinvaihde 05 6163 100 LINKKEJÄ Etelä-Karjalan liiton karttapalvelu http://etela-karjala.maps.arcgis.com/home/index.html Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteri http://tpr.ekarjala.fi Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna www.paikkatietoikkuna.fi Lounaispaikkan Inspire tietopalvelu www.lounaistieto.fi/blog/category/yleinen/avoin-data/ suunnittelu-maankaytto-avoin-data/ 14

KAUPPAKATU 40 D puh. +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi 53100 LAPPEENRANTA Y-TUNNUS 0869462-5 kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi/liitto/