UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2015
Terveyslautakunta 22.3.2016 1
1.2 Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveysjohtajan katsaus Huolimatta edelleen vaikeasta taloustilanteesta henkilöstön työhyvinvoinnista, riittävyydestä ja ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen on palvelukeskuksemme yksi tärkeä tavoite. Henkilöstön koulutuspäivien määrä työntekijää kohden oli 3,4 pv. Tavoitteemme saavuttaa kolme koulutuspäivää työntekijää kohden toteutui suunnitelmallisesti. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi vuodesta 2014 (8491 kalenteripäivää.) Vuonna 2015 sairauspoissaolojen määrä oli 10 012 kalenteripäivää. Palvelun tarpeeseen nähden henkilökuntaa on ollut riittävästi terveyspalveluissa. Vanhainkotien hoitohenkilöstön määrä oli mitoitussuosituksen alarajalla. Henkilöstön rekrytoinnissa suurimmat haasteet olivat hammaslääkäreiden, sairaanhoitajien sekä sosiaalityöntekijöiden saannissa. Palvelutuotanto Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen vanhusten palvelut, yhteistoiminta-alueen terveyspalvelujen, vammaispalvelujen ja sosiaalityön laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi sekä aikuissosiaalityön laaduntunnustus auditointi tehtiin syksyllä 2015. Keskeisenä vahvuutena sosiaali- ja terveystoimessa todettiin olevan voimakas kehittäminen tiukentuneista resursseista huolimatta. Yksilöityinä vahvuuksina nostettiin esiin seuraavat: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittyminen; yhteiset osastot Lääkäriresurssien vahvistuminen avoterveydenhuollossa ja sairaanhoidossa Vanhusten palvelujen palvelurakenteen voimakas kehittyminen Kotihoidossa toimiva 24/7 nopean toiminnan yksikkö Kotiutuksen ja kotikuntoutuksen tehostaminen Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen vahva integraatio muiden toimijoiden kanssa Asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistuminen Palvelutarpeen arvioinnin, parityöskentelyn ja tiimityön kehittyminen Vanhusten palveluissa tavoitteena oli, että yli 75-vuotiaista uusikaupunkilaisista yli 91 % asuu omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa, 13 % yli 75-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa ja korkeintaan 9 % yli 75-vuotiaista on ympärivuorokautisessa hoidossa. Vuoden lopussa 91,6 % yli 75-vuotiaista asui omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa. Säännöllistä kotihoitoa sai kuukaudessa keskimäärin 12,6 % yli 75-vuotiaista. Ympärivuorokautisen palvelun piirissä oli 8,4 % yli 75-vuotiaista. Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ikäystävällinen Uusikaupunki hyväksyttiin Sosiaalilautakunnassa 22.1.2015 ja kaupunginvaltuustossa 2.3.2015 18. Seuraavassa joitakin poimintoja suunnitelman etenemisestä: Vapaaehtoistyön koordinaattori aloitti toimintansa elokuussa 2015. Hyvinvointia edistävien palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta; vanhusneuvola Kompassin terveydenhoitaja ja Sakunkulman päiväkeskusohjaaja ovat kiertäneet vuoden 2015 aikana muutamia kertoja maaseutualueilla kertomassa saatavilla olevista palveluista. Kotihoitoa on vahvistettu, kehitetty ja kotihoidossa on aloittanut kotiutus- ja kuntoutustiimi Kotihoidon käyttämään asiakastietojärjestelmään on hankittu Mediatri 2
Kotihoito-osio, joka mahdollistaa myöhemmin mobiilin käyttöönoton. Kotihoito-osio on otettu käyttöön suunnitellusti 1.4.2015 alkaen. Kotisairaalatoiminta on aloitettu yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskuksen ja TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa. Omaishoitajien jaksamista tuetaan ja marraskuussa lähihoitaja aloitti toimintansa omaishoitajien vapaiden lomittajana. Omaishoitajien terveystarkastuksia tehdään. Pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta on vähennetty ympärivuorokautisessa hoidossa ja Matleenan osaston toiminta on muuttunut vuoden 2015 aikana 32-paikkaisesta vuodeosastosta 18-paikkaiseksi kuntoutusosastoksi. Omia, olevassa olevia ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja käytetään enemmän lyhytaikaishoitoon. Vanhusneuvosto on tehnyt toimintaansa tunnetuksi julkaisemalla vanhusneuvoston esitteen ja ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tunnettavuutta on pyritty lisäämään laatimalla Ikäihmisten palveluopas. Iäkkäiden asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on parannettu kehittämällä palveluntarpeen selvittämisen toimintatapoja (työ jatkuu edelleen) hanketta ja sen tavoitteena on estää työttömyyden pitkittyminen ja ehkäistä syrjäytymistä työelämästä tukemalla asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutumista. Hankkeessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet vuoden 2015 osalta. Hanke jatkuu vuonna 2016. Vaikka pitkäaikaistyöttömyyteen ja kaupungin aktivointitoimenpiteisiin on kiinnitetty huomioita, on työmarkkinatuen kuntaosuus kasvanut edelleen. Tosin kuukausikohtaiset asiakasmäärät ja kustannukset saatiin tehokkaalla yhteistyöllä ja lisäresursoinnilla (määräaikainen sosiaalipalveluohjaaja elokuusta 2015 alkaen) kääntymään laskuun. Vakka-Suomen kunnat osallistuivat myös aikuissosiaalityön kehittämishanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanketta, joka on osa isompaa Kaste-hankekokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä palveluja aikuissosiaalityön, päihdetyön ja mielenterveystyön palveluja käyttäville. Hanke päättyi vuonna 2015. Vuosi 2015 oli myös potilastyön laadun vuosi terveyspalveluissa. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta asukkaiden terveydentilan saralla. Terveyskeskuksen palvelut tuotettiin hoitotakuun ja neuvola-asetuksen määrittämissä puitteissa. Uudenkaupungin kotihoito on mukana THL:n rahoittamassa Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset -hankkeessa. Hanke on Raision, Liedon, Uudenkaupungin ja Vasson yhteistyöhanke vuosille 2015 ja 2016. Sosiaalityössä henkilöstön saatavuusongelmat ja määräaikaiset työsuhteet ovat vaikuttaneet siihen, ettei kaikkia suunniteltuja kehittämistoimia ole saatu vietyä eteenpäin suunnitelmien mukaan. Kuitenkin erittäin myönteisenä ja kannustavana asiana saatiin aikuissosiaalityöhön laaduntunnustus. Sosiaalityössä valtakunnallisestikin tarkasteluna ei juurikaan ole laaduntunnustuksia. Asiakasmäärissä niin aikuissosiaalityössä kuin lastensuojelussakaan ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta asiakkaiden tuen tarve on kasvanut ja ongelman ovat monimutkaistuneet, mikä näkyy kustannusten nousuna. Uusi sosiaalihuoltolaki on myös lisännyt kustannuksia osaltaan. Se on tuonut palveluvalikkoon aivan uusia palveluita kunnan järjestämisvastuuseen. Vakka-Suomen kuntien yhteistyönä jatkui Ely-keskuksen rahoittama työllisyyshanke: Ote työstä luo tulevaisuutta. Uusikaupunki hallinnoin Terveyspalveluissa tapahtui isoja muutoksia vuonna 2015. Isot suunnittelutyöt jatkuvat vielä myös vuodelle 2016 koskien esim. työterveyshuollon järjestämismallia ja erikoissairaanhoidon polikliinisten palveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja työnjakoa. Uudenkaupungin hyvinvointineuvola aloitti toimintansa 1.4.2015 osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Hyvinvointineuvola jakaantuu lapsiperheiden kotipalveluun ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Lapsiperheiden kotipalvelu on lyhytaikaista apua ja tarkoitettu välttämättömän tilapäisen lapsenhoitoavun tai kotihoitoavun tarpeessa oleville. Ennaltaehkäisevä perhetyö tukee vanhemmuutta ja perheen voimavaroja. Se tukee ja ohjaa lastenhoidossa sekä kasvatuksessa ja vahvistaa perheen toimintakykyä muuttuvissa elämäntilanteissa. Tätä palvelua on jatkokehitetty ja suunniteltu vuoden 2015 aikana niin, että vuonna 2016 on tarkoitus muodostaa ns. perhekeskus, johon yhdistyy esimerkiksi perheneuvola. Muitakin isoja rakenteellisia muutoksia valmisteltiin ja toteutettiin vuoden 2015 aikana. Näistä merkittävin on perusterveydenhuollon ja 4
erikoissairaanhoidon uusien yhteisosastojen perustaminen perusterveydenhuollon alaisuuteen. Osastoja on kaksi, joista toinen tuottaa kirurgispainotteista vuodeosastohoitoa ja toinen sisätautipainotteista vuodeosastohoitoa. Erikoissairaanhoidon paikkoja osastoilla on yhteensä 14; yhdeksän sisätaudeilla ja viisi kirurgisella osastolla. Muutoksessa Maria-Sofian vuodeosastotoiminta päättyi. Yhteensä terveydenhuollosta (esh+pth) väheni vuodeosastopaikkoja 26. Vuodeosastomuutoksen yhteydessä käynnistettiin kotisairaalatoiminta, jolla virtuaalisesti korvataan 5 vuodeosastopaikkaa. Toiminta on käynnistynyt hyvin, kysyntää vaikuttaisi olevan enemmänkin kuin mitä nykyisellä resurssilla pystytään tarjoamaan ja lisäresursointia joudutaankin jatkossa harkitsemaan. Vehmaalla sijaitseva vanhusten laitoshoitoyksikkö, joka kuului yhteistoiminta-alueeseen, luovutettiin liikkeenluovutuksella Vehmaan kunnalle. Avosairaanhoitoon toiminnallisesti on liitetty mielenterveys- ja päihdepalvelut, joita tarjotaan myös nuorten asiakaskohderyhmälle. Yhteistyötä on tiivistetty ja tehostettu nuorisoasteen koulutuksen kanssa. Sosiaali- ja terveyskeskus on muutenkin tiivistänyt yhteistyötään merkittävästi eri asiakasryhmien palveluissa sekä palvelukeskuksen sisällä että muiden palvelukeskusten, erityisesti sivistystoimen kanssa. Myös vanhuspalveluiden kanssa yhteistyö on yhä laajentunut. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö osallistuu myös pitkäaikaistyöttömien kanssa tehtävään työhön. Tähän työhön on perustettu moniammatillinen työryhmä, johon osallistuu myös järjestöjä ja valtionhallinnon toimijoita kunnallisten toimijoiden lisäksi. Tähän toimintamalliin myös uusi sosiaalihuoltolaki ja vanhuslaki velvoittavat. Avosairaanhoitoon saatiin myös uusi toimintaterapeutin työsuhde. Hän työskentelee paitsi lapsiperheiden kanssa myös osastotyössä osallistuen mm. aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen. INR- poliklinikka käynnistettiin uudelleen. Lääkäritilanteeseen on saatu lisäresurssia loppuvuodesta 2015, mutta vanhuspalveluiden tarve lääkärityöhön on ollut kasvava, joten lääkärin vastaanottotoimintaan ei ole vieläkään ihan riittävää resurssia. Tämä on kuormittanut päivystyspalveluita. Yhteispäivystyksen pilotointi alkoi joulukuussa 2015 yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Kokeilulla pyritään päällekkäisen resursoinnin vähentämiseen. Muistisairauksien hyvä hoito on myös valtakunnallisesti tunnistettu ja palkittu. Muistisairauksien ennaltaehkäisy, aivoterveys, kuuluu olennaisena osana terveysneuvontaan. Työikäisillä päihteiden kohtuukäyttö, tupakoimattomuus, hyvä uni, liikunta ja ravitsemukselliset valinnat ovat aivoterveyttä tukevia. Muistisairauksien varhaiseksi tunnistamiseksi Muistiliitto on kouluttanut mm työterveyshoitajia. Tuki- ja liikuntaelinoireisten potilaiden hoitoa ja hoitoon pääsyä on kehitetty siten, että vuonna 2016 aloitetaan fysioterapeutin suoravastaanotto. Tules-oireet voivat usein voimakkaastikin rajoittaa toimintakykyä ja kuitenkin lääkäreiden vastaanottoajat voivat mennä kuukausien päähän. Fysioterapeutit pystyvät koulutuksensa avulla tutkimaan potilaan ja antamaan hoito-ohjeet, lisäkoulutuksen jälkeen voidaan antaa oikeus kirjoittaa sairauslomia, reseptilääkkeiden määräämisestä vastaa edelleen lääkäri. Vastaava käytäntö on jo toiminnassa useilla paikkakunnilla. Yksi fysioterapeutti on kouluttautunut ja yleisesti toiminnan käynnistäminen nähdään mielekkäänä. Monisairaiden ja/tai moniongelmaisten potilaiden ja asiakkaiden palveluprosessien kehittäminen on aloitettu. Terveyshyötymallin soveltaminen vähintäänkin paljon palveluja käyttäviin on arvioitava. Suunterveydenhuollossa jouduttiin Pyhärannan terveysaseman sisäilmaongelmien vuoksi toimimaan tilojen osalta väliaikaisratkaisuin. Ympäristöterveydenhuollon toiminta toteutui tavoitteiden mukaisesti. Elintarvikevalvonnassa Oiva-järjestelmä saatiin käyttöön täysimääräisesti omien suunnitelmien ja Eviran ohjeiden mukaisesti. Terveysvalvonnan tarkastuksia ja muuta valvontaa tehtiin riskinarviointiin perustuen. Eläinlääkäripraktiikan osalta suoritetavoitteisiin päästiin sataprosenttisesti. Eläinlääkäreiden yhteistyö toimii hyvin ja asiakkailta tulleeseen kysyntään pystytään vastaamaan säädösten edellyttämällä tavalla. Yhteistyö Raision ympäristöterveydenhuollon yksikön kanssa jatkui edelleen ongelmitta. Valtion toimeksiantotöiden määrä lisääntyi jälleen aikaisemmasta jonkin verran vuonna 2015. Tehtävät hoidetaan yhteistyössä yksikön eläinlääkäreiden kesken ja valtio korvaa kunnalle tehtävien hoidosta aiheutuneet kustannukset. Tehtävät pystytään hoitamaan nykyisellä resurssilla. Valtakunnalliset tietojärjestelmäuudistukset paranivat edelleen vuonna 2015 ja helpottivat merkittävästi raportointia keskusviranomaisille. Lisäksi suunnitelmien rakenteeseen ja 5
valvontakäytäntöihin tuli jonkin verran kevennystä, mikä omalta osalta helpottaa niukkojen resurssien kohdentamista riskinarvioinnin perusteella tärkeimpiin kohteisiin. Henkilökuntaa yksikössä on 11. Henkilöstö Sosiaali- ja terveyskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 400. Talous Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintatuotot olivat 15,3 milj. euroa ja toimintakulut 71,2 milj. euroa. Tilikauden toimintakate oli 55,8 milj. euroa, mikä on 3604 euroa/asukas. Käytön toteuma oli 100,3 % ja kokonaisylitys 184 463 euroa. Toimintavuoden lopuksi saimme talousarvioon 800 000 euron lisämäärärahan sosiaalityöhön. Haluan lämpimästi kiittää koko palvelukeskuksemme henkilökuntaa. Ilman henkilökunnan osaamista, vastuunottoa ja muutosmyönteisyyttä eivät suunnitellut ja toteutuneet isot rakennemuutokset olisi olleet mahdollisia. Työssä jaksaminen on varmasti ollut välillä koetuksella, mutta hienosti pärjäsitte! Kehittämistoimenpiteet ovat erityisesti koetelleet vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden henkilökuntaa. Keskellä muutospyörrettä on henkilökunta kuitenkin huolehtinut kiitettävästi kuntalaisten- asiakkaiden ja potilaidenhyvinvoinnista ja terveydestä. Kiitän myös kaikkia luottamushenkilöitä sekä sosiaali- että terveyslautakunnassa aktiivisesta paneutumisesta sosiaali- ja terveyskeskuksen asioihin. Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Sari Rantanen Sosiaali- ja terveysjohtaja 6
7
SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS 8
Terveyspalvelut T o i m i n t a - a j a t u s Terveyspalvelut tulosalue huolehtii yhteistoiminta-alueen asukkaiden perusterveydenhuollon sekä siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta alueen kuntalaisille voimassaolevan lainsäädännön, kansallisten suositusten mukaisesti sekä kuntien tilauksen mukaisesti. Terveyspalvelujen tavoitteena on väestön terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin parantaminen sekä sairauksien tehokas, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoito. Palvelutarjonnalla tuetaan väestön itsenäistä selviytymistä sekä vahvistetaan terveystietoisuutta ja omahoitoisuutta. Palvelutuotantoa ohjaa väestön arvioitu palvelujen tarve sekä laatu- ja kokonaistaloudellinen ajattelu. Palvelut tuotetaan omana toimintana ja niitä täydennetään tarvittavilla ja tarkoituksenmukaisilla ostopalveluilla. Talousarvion 2015 tavoitteet SHQS Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman käytön vakiinnuttaminen koko terveyspalveluiden alueelle. Talousarvion 2015 mittarit Jatkuvat ylläpito-arvioinnit. Talousarvion 2015 tavoitetaso Laadullinen ajattelu ja toiminnan jatkuva laadullinen arviointi ovat vakiintunutta toimintaa kaikissa yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon toimipisteissä. Toteutuminen 1-12 / 2015 Laatujärjestelmä on laajennettu kaikkiin yhteistoiminta-alueen toimipisteisiin. Ylläpitoauditointi tehty. Tulevaisuusorientoitun ut suunnittelu ja raportointi Palvelutuotantoa parantavan tutkimus-, kehitys- tai innovaatioidean esittely kahdesti vuodessa (huhtikuu, lokakuu). Aikataulutettu kehittämisen kokonaissuunnitelma laadittu. Kehittämissuunnitelman ensimmäinen versio on laadittu, suunnitelmaa täydennetään koko ajan. Palvelujen saatavuus on lainsäädännön (hoitotakuu ja muut säädökset) edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Hoitotakuu ja asetus toteutuvat. Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Osaamiskartoitus on laadittu. Osaamiskartoituksen laatiminen ja soveltaminen henkilöstösuunnitteluun. Osaamiskartoitus on valmistunut Maria-Sofian osaston osalta ja lisäksi lähisairaalan uusien osastojen osalta. Sitä laajennetaan muihin toimintayksiköihin. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteutumisen raportointi kahdesti vuodessa. Työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen. Työhyvinvointikysely toteutettu, tulosten käsittely vielä kesken. Asiakaspalvelukoulutus, asiakastyytyväisyyskyselyt Painopistealue: asiakaspalvelun kehittäminen. Asiakaspalvelun parantaminen. Asiakaspalvelun parantaminen osa kehittämissuunnitelmaa. 9
Resurssit TP 2014 TA 2015 Tot. 1-12/ 2015 Henkilöstön määrä 209 214,5 204 Tilivelvolliset Sosiaali- ja terveysjohtaja 10
Käyttötalouden toteutuminen 11
12
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Toiminta-ajatus Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto järjestää valtakunnallisten ohjeiden ja valtioneuvoston asetusten mukaiset neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut, seulontatutkimukset, tartuntatautien ehkäisyn ja terveydenhuoltolain mukaisen pitkäaikaissairauksien hoitoon tarkoitetun hoitotarvikejakelun. 20.4.2015 alkaen yksikössä järjestetty Uudessakaupungissa sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö. Henkilötyövuosia 21,67 Käyntejä 21550 = 107,2 % koko vuoden käyntimääräarviosta (20100) Toiminnan ja talouden tavoitteet 2015 Äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan toiminnan kehittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi =hyvinvointineuvola Neuvolan perhetyön kehittäminen / perheiden hyvinvointipalvelujen luominen yli sektorirajojen. Tarkempi selvitys alla. Vuoden 2015 mittarit Vuoden 2015 tavoitetaso -Uusien valtakunnallisten äitiysneuvolasuositusten toteutuminen -1,5-vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus toteutuu lastenneuvolasuositusten mukaisesti Prosessin kehittämiskohteiden toteutuminen. Asiakastyytyväisyys. Lastensuojeluilmoitusten määrä. -Aloitetaan Kalannin terv.asemalla yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola (lääkärintarkastukset edelleen pääterveysasemalla). -Vanhempien voimavarahaastattelu otetaan käyttöön 1,5-vuotiaan lapsen laajassa terveystarkastuksessa. Neuvolan perhetyötä vahvistetaan ja laajennetaan. Leimaamaton perhetyö. Toteuma 2015 Kalannin terveysasemalla aloitettu 1.4.15 yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola (äitiysneuvolan lääkärintarkastukset pääterv.asemalla). 1,5-vuotiaan lapsen laajaan terv.tarkastukseen lisätty aikaa terv.hoitajan osuuteen ja otettu käyttöön vanhempien voimavara- ja audit-haastattelu. Hyvinvointineuvolaksi nimettiin sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö. Uudenkaupungin äitiys- ja lastenneuvola toimivat kiinteässä yhteistyössä hyvinvointineuvolan kanssa. Uudenkaupungin hyvinvointineuvola aloittanut toimintansa20.4.2015. Hyvinvointineuvola pitää sisällään lapsiperheiden kotipalvelun ja ennaltaehkäisevän perhetyön Uudessakaupungissa. Hyvinvointineuvolassa työskentelee 1 perhetyönohjaaja (sosionomi), 2 lähihoitajaa ja neuvolan perhetyöntekijän työpanos liitetty työryhmään Uudenkaupungin osalta (0.76 vakanssi). Käyntimääristä selvitys alla. Yhteistoiminta-alueen muissa kunnissa lapsiperheiden kotipalvelu ja enn.ehkäisevä perhetyö järjestetään kunnan sosiaalityön kautta. Neuvolan perhetyöntekijän työpanos jakautuu edelleen 13
Perhesuunnittelu-neuvola käyntien uudistaminen. Perhesuunnitteluneuvolan prosessin päivitys. Hoitotakuun toteutuminen. Vastaanottokäynnit vastaavat asiakastarpeisiin terveyshyötymallin mukaisesti(vähennetään rutiinikontrollien määrää niillä asiakkailla, joilla raskaudenehkäisy on kunnossa). Tämän myötä alle 20-vuotiaiden vastaanotolle pääsy saadaan valtakunnallisten suositusten mukaiseksi. Uudenkaupungin, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kesken. Perhesuunnitteluneuvolan prosessi on päivitetty ja rutiinikontrollien määrää on vähennetty. Käyntejä ollut 1-12/2015 välisenä aikana 116 kpl vähemmän kuin vuonna 2014. Alle 20-vuotiaiden hoitoonpääsy ensimmäisen yhteydenoton jälkeen vaihtelee alle 1 viikosta noin 3 viikkoon (suositus on viikon sisällä). 1. Äitiys- ja lastenneuvola Kun kalantilaiset odottavat perheet siirtyivät Kalannin terveydenhoitajalle (12/2014 alkaen kätilö-terveydenhoitajan pätevyys), vapautui Uudenkaupungin äitiysneuvolan terveydenhoitajille aikaa hoitaa kotikäynnit vastasyntyneiden perheisiin. Lisäksi äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat ovat voineet hoitaa perhesuunnitteluneuvola-asiakkaiden puhelinneuvonnan. Kalannin yhdennetty äitiys- ja lastenneuvola on pilotti, jonka kokemusten perusteella arvioidaan jatko. Vuonna 2015 Kalantiin syntyi kaikkiaan 30 lasta. Valtakunnallisen äitiysneuvolasuosituksen mukaan yhdellä terveydenhoitajalla/kätilöllä pitäisi olla vähintään 38 odottavaa äitiä vuodessa. Tällä määrällä varmistetaan riittävä osaamisen taso. Kalannin tilannetta tarkastellaan keväällä 2016. 2. Hyvinvointineuvola ja neuvolan perhetyö Hyvinvointineuvolan toiminnasta on toukokuussa 2015 pidetty aloitusseminaaritilaisuus, johon osallistuivat hyvinvointineuvolan henkilökunta, Uudenkaupungin äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit, perheneuvola, oppilashuoltotyöryhmät, perusopetuksen opettajia, varhaiskasvatus, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyö, päihde- ja mielenterveysyksikkö, esh:n lasten- ja nuorten psyk.pkl:n edustajat sekä MLL:n Varsinais-Suomen piirin edustajat. Hyvinvointineuvolan toiminnasta on kevään ja kesän aikana tiedotettu tiedotusvälineille (lehdistö ja alueradio) ja perhetyön ohjaaja on käynyt syksyn aikana kertomassa toiminnasta mm. koulujen ja päiväkotien vanhempainilloissa. Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä on ollut yhteensä 8 perhettä ja ennaltaehkäisevän perhetyön piirissä yhteensä 35 perhettä. Käyntejä perheissä on ollut kaikkiaan 494. Neuvolan perhetyön piirissä on uusikaupunkilaisia perheitä ollut kaikkiaan 125 ja käyntejä yhteensä 352. Neuvolan perhetyön ja muun hyivnvointineuvolan luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska neuvolan perhetyössä on paljon lyhytaikaisia 1-2 käyntikerran asiakassuhteita ja muun hyvinvointineuvolan asiakassuhteet ovat pääosin pitkäaikaisia. Lisäksi muun hyvinvointineuvolan toiminta on alkanut käytännössä vasta toukokuussa. 14
Avosairaanhoito Toiminta-ajatus Avosairaanhoito järjestää terveydenhuoltolain mukaiset lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut tukipalveluineen. Lisäksi järjestetään tarpeelliset päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien palvelut. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskiössä on kansanterveystyö. Avosairaanhoidon palvelujen tarjonta pohjautuu hoidon tarpeen arviointiin, jonka perusteella asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti oikeiden palveluiden piiriin. Avosairaanhoidon toiminnan sujuvuudella varmistetaan oikea hoidon porrastus sekä ehkäistään päivystystoiminnan ruuhkautumista. Painopistealueena ennalta ehkäisevä työote ja monisairaiden asiakkaiden kokonaistilanteiden arviointi ja hoitosuunnitelmien laatiminen terveyshyötymallin näkökulmia hyödyntäen. Henkilötyövuosia: 52.03 (56.58) Käyntejä: 49 501 (47 170), joista LL: 21 450 ja hoitajia 28 051 Talousarvion 2015 tavoitteet Hoito edistää ja ylläpitää väestön terveyttä Talousarvion 2015 mittarit Sähköisten asiointien määrä Talousarvion 2015 tavoitetaso Hoidon tavoitteena on asiakkaan omahoidon vahvistaminen. Tavoitetason toteuma 2015 Sähköinen asiointi on otettu käyttöön diabetestyön ilmaishoitotarvikkeiden tilauksessa sähköpostilla huhtikuussa 2015. Asiointeja oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 130 kpl. Tarkoituksenmuk ainen ja oikea-aikainen palvelujen tarjonta kuntalaisille. Henkilökunnan koulutuksen seuranta Käyntimäärät / henkilö laskevat Hoitotakuu toteutuu Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen, jotta osataan tuottaa terveyshyötyä. Kts. Liite 1 Avosh osaamistavoitteet 2015-2017. Henkilökunnan koulutuksen seuranta on jatkuvaa toimintaa. Vuoden aikana 14 hoitajaa (11 sh ja 3 lh) on suorittanut 1op kliinisen asiantuntijakoulutuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa henkilökunnan hoidon tarpeen arvioita ja kliinistä potilaan tutkimusta vahvistamalla terveyshyödyn toteutumista. Hoidon tarkoituksena on tuottaa terveyshyötyä. Toistuvasti asioivien asiakkaiden palvelun parantaminen. Noin 4 % väestöstä on käyyt lääkärin vastaanotolla vähintään neljä kertaa. Näiden asiakkaiden hoitamiseen menee noin 20 % kaikista lääkärien vastaanottoajoista. Palvelujen saatavuus on lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Hoitoon pääsyä seurataan reaaliaikaisesti: asiakasjonot käytössä. Hoitoon on päässyt terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaisesti. Viikolla 52 hoitoon pääsyajat: Uusikaupunki: 2 vko MPT: 1 vko Vehmaa: 1 vko Taivassalo:4 pv Kustavi: 1 vko 15
Pyhäranta: 1 vko Resurssit TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Henkilöstön määrä 74,75 61,71 51,92 47,95 47,95 Nispa laajentunut yhteistoiminta-alueen (paitsi Pyhärannan) terveysasemille. Päämääränä on tasapuolinen kohtelu kuntalaisille ja terveysasemien toimintamallien yhtenäistäminen. 16
Suun terveydenhuolto 2015 Toiminta-ajatus Edistää suun terveydentilaa ja suun terveyden tietoutta sitouttaen potilaat itsehoitoon. Hoidamme potilaat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa käyttäen hyväksi työntekijöidemme moniammatillista tietotaitoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vakanssit 33 Käyntejä 26100 103% Toiminnan ja talouden tavoitteet 2015 Vuoden 2015 mittarit Vuoden 2015 tavoitetaso Toteuma 2015 Hammaslääkärin ja suuhygienistin työnjaon kehittäminen ja hoidon kriteerien uudelleen arvioiminen koko yhteistoiminta-alueella Hammaslääkärien asiakasmäärä yhden sotun perusteella lisääntyy Resurssit suunnattu optimaalisesti terveyshyödyn parantamiseksi Resursseja suunnattu, mutta prosessityö kesken. Henkilöstöä on riittävästi ja se on osaavaa ja toimintaan sitoutunutta Kaikissa viroissa/toimissa on suoraan kaupungin virka/työsuhteessa oleva vakituinen työntekijä Vuokrahammaslääkärien ja -hammashoitajien käyttö on vähentynyt, jolloin henkilöstökustannukset laskevat Vuokrahammaslääkärien käyttö on lisääntynyt avoimien virkojen vuoksi. Toiminta on kaikilta osin lain ja asetusten mukaista Hoitotakuu toteutuu Ilta- ja viikonloppupäivystys toimii keskitetysti Turussa T-sairaalan ensihoitoyksikössä Kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa toteutuu asetusten vaatimukset Kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa toteutuu asetusten vaatimukset Painopistealue: Asiakkaan yhdenmukainen hoito koko yhteistoiminta-alueella 17
Työterveyshuolto Toiminta-ajatus Työterveyshuolto tuottaa työterveyshuollon sopimuksen tehneille asiakasyrityksille työnantajan järjestämisvelvollisuuteen liittyvät työterveyshuoltopalvelut ja näiden lisäksi myös muita terveydenhuollon palveluita sopimuksen mukaan. Näitä palveluja tuotetaan myös sopimuksen tehneille yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Työterveyspalveluja tuotettaessa huomioidaan hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Toimintaa ohjaa tasavertainen kumppanuus, ennakoivuus, yksilöllisyys, työhyvinvoinnin edistäminen, ohjaaminen ja muutoksissa tukeminen. Vakansseja 16,4 1-12 toteuma 11,24 (68,5%) Suoritteita 15000 1-12 toteuma 12917 ( 86,1 %) Toiminnan ja talouden tavoitteet 2015 Työterveysyhteistyön vahvistaminen: työterveysyhteistyön prosessit tunnistettu yhdessä työnantajien kanssa, vastuut, tavoitetaso ja indikaattorit sovittu työpaikkojen toimintasuunnitelmissa ja/tai toimintamalleissa Vuoden 2015 mittarit Vuoden 2015 tavoitetaso Prosenttiosuus yrityksistä, joissa työkyvyn hallintamallit käytössä. Verkostoneuvottelujen määrä Prosenttiosuus yrityksistä, joissa seuranta on sovittu. Toteutuneiden seurantapalaverien ja raporttien määrä. Conmedicin työterveysverkoston laatumittausten tulokset. Työkyvyn tuen mallit (mm varhainen tuki, päihdemallit) sovittu ja käytössä Tavoite 100% Työpaikkatasolla työterveysneuvottelut käytössä. Sairauspoissaolojen seuranta sovittu ja toteutuminen. Tavoite 100% Tavoitteellinen terveyden ja työkyvyn edistäminen siten, että työterveyshuollon perusprosessit tukevat työkykyä: Toteuma 2015 Kaikista työterveyshuollon sopimuksista 78%:lla hallintamallit ovat käytössä. Näiden piirissä 91% henkilöasiakkaita. Sopimusasiakkaista 7,4% ei ole ottanut hallintamalleja käyttöön, näiden piirissä on 2,1 % henkilöasiakkaista. Muista tieto puuttuu tai mallin laatiminen on kesken. Verkostoneuvotteluja toteutunut 199 kpl Terveystarkastusten laatumittaus toteutunut tammikuussa 2015. Tulokset käsitelty työyksikössä. Kaikki työpaikkakäynti raportit hyväksyy työpaikalle nimetty työterveyslääkäri. Hyväksyntä merkitään raporttiin. Seurantapalaverien tai muulla tavoin toteutettu seurantayhteyksien määrä on vuositasolla sama kuin työpaikkakäyntien määrä. Lukumäärät raportoidaan. Terveystarkastuksista -toiminta perustuu ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen. Toimenpide-ehdotukset ovat toteuttamiskelpoisia ja niitä seurataan. Raportit käsitellään yhdessä työpaikan edustajien kanssa, Korjaus- ja kehittämisehdotukset on aikataulutettu, vastuut ja seuranta (pvm) sovittu ja kirjattu kaikkiin selvityksiin. -terveystarkastusten kohdentuminen työkykyyn 18
raportoidaan työnantajalle siinä laajuudessa kuin se yksilön tietosuojan vaarantumatta on mahdollista. Raporttien lukumäärä. Kirjattujen työterveyssuunnitelmien määrä. ja terveyshyötyyn -yksilötasolla laaditaan työterveyssuunnitelma terveystarkastusten yhteydessä Työterveyshuoltopainottei sen sairaanhoitokäytännön kehittäminen Työperäisyyskannanottoj en määrä Kirjaamiskäytäntöä kehitetään. Mallikirjaus otetaan käyttöön. Mallikirjaus tehty. Käyttöön otettu, ei vielä vakiintunutta. Työterveyshuollon toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja saatavuus Työterveyshuollon mahdollinen yhtiöittäminen. Asiakastyytyväisyyskysel yissä hyvä-taso Conmedicin laatumittauksessa. Aikaviiveen seuranta raportoidaan Vähintään 75 % sairaanhoitokäynneillä otetaan kantaa työperäisyyteen. Kilpailukykyinen asiantuntijaorganisaatio alueen työterveyshuollon palvelujen tarjoajana. Työterveyshuollon palveluja pystytään tarjoamaan nopeasti. Tarjoukset annetaan kahden vko:n kuluessa, toiminnan suunnittelu aloitetaan sopimuksen jälkeen kuukauden sisällä. Asiakastyytyväisyysmittaus tehty 14.-30.9.2015 henkilöasiakkaille ja esimiehille. Tulokset tavoitteessa ja parantuneet vrt 2014. Käsitelty yksikössä ja esitelty terveyspalveluista vastaavalle. Lukumäärät vertaillaan ja raportoidaan 2 x vuodessa. Heinäkuu ja joulukuu. Kelan korvausluokka 1 osuus laskutuksesta. Asiakasmäärän lisääntyminen. Kustannukset pysyvät kohtuullisina ja kohdistuvat ennaltaehkäisevään työhön. Kl 1 osuus vähintään 50%. Sopimusten määrät 7/2014 551 kpl 12/2014 561 kpl 7/2015 586 kpl 12/2015 589 kpl Vakituisen henkilöstön pätevyys 100% Henkilöstömäärä vähintään valtakunnallisella mediaanitasolla (kannustepalkkio/ tulospalkkiomallin kehittäminen) Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Pätevyydet 100% kunnossa. Täydennyskoulutusvelvoitte en mukaiset koulutukset toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön vaihtuvuutta perhevapaiden ja muun luonnollisen poistuman johdosta. 19
Toimintamalli kuvattu v 2015 aikana Puheeksiotto- koulutus v 2015 Mini-interventio koulutus v 2015 Työterveyshuollon roolin mukainen osallistuminen päihdetyöhön. Oman toimintamallin luominen sekä yhteistyö päihde- ja mielenterveysyksikön kanssa. -osaamisen vahvistaminen päihdetyössä osallistuminen työpaikkojen päihdemallien kehittämiseen Toimintamalli kuvattu Koulutukset ja muu osaamisen vahvistaminen toteutunut suunnitelman mukaan. 20
Vuodeosastohoito Toiminta-ajatus Vuodeosastoilla tarjotaan lyhytaikaista, ympärivuorokautista kuntouttavaa hoitoa yhteistoiminta-alueen kuntalaisille. Osastot ovat erikoistuneet yleislääkäritasoiseen akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Vuodeosastoilla toteutetaan selkeästi ajallisesti rajattuja, tavoitteellisia hoito- ja kuntoutusjaksoja, toimintaperiaatteena on kuntouttava hoitotyö. Osastoilla hoidetaan myös virka-ajan ulkopuolella toteutettavat avokäynnit, esim. iv antibioottihoidot ja haavanhoidot. Maria-Sofian osasto: Vakansseja 32,47 Vehmaan vuodeosasto: Vakansseja 17,87 Hoitopäiviä 9151 Hoitopäiviä 6054 Toiminnan ja talouden tavoitteet 2015 Vuodeosastohoidon prosessi on toimiva Prosessien kuvaaminen ja niiden toimivuuden arviointi Vuoden 2015 mittarit Vuoden 2015 tavoitetaso Jonopäivät Potilaspaikat Kuormitus % Hoitojaksojen pituus P r o s e s s i n kuvaaminen Siirtoviiveitä ei kerry esh:n Jonopäiviä ei kerry vanhuspalveluihin Potilaspaikkoja Maria-Sofialla 30 Vehmaan vuodeosastolla 20 Kuormitus % 86 Hoitojakson pituus 12 vrk Vuodeosastojen pääprosessi on yhtenäistetty ja jalkautettu Toteuma 1-12/2015 Maria-Sofian osasto jonopäiviä esh 3 jonopäiviä 412(uki vanhuspalvelut 157, pyhäranta 52, vammaispalvelut 219) paikkoja 30 kuormitus % 90,32 hoitojakson pituus 9,9 vrk Vehmaa vos ei jonopäiviä paikkoja 20 kuormitus % 82,88 hoitojakson pituus 11,4vrk Pääprosessi on yhtenäistetty Osaava, motivoitunut ja oikein resursoitu henkilökunta Tarkoituksenmukaine n sisäinen työnjako vuodeosastojen välillä Tehtävien uudelleenorganisointi Osaamiskartta Asiakaspalaute kuljetuskustannukset Vuodeosastojen saattohoitopotilaan prosessi on yhtenäistetty ja jalkautettu Henkilöstöresurssit ovat kohdistettu oikein Jokaisen osaaminen on kartoitettu Selvitys osastojen potilasprofiileista Saattohoitoprosessi on kuvattu Osaaminen on kartoitettu Selvitystyön tarve on tunnistettu Maria-Sofian osaston toiminta on päättynyt 14.12.2015. Hoitopäivien laskussa on otettu huomioon sekä osastolle tulo- että lähtöpäivät. Laitilalaisia on hoidettu Vehmaan vuodeosastolla 428 hpv. 21
SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ Käyttötalouden toteutuminen 22
23
24
3.2 Investoinnit hankkeittain 25
26
Investoinnit hankkeittain / 1000 euroa 27
Investoinnit hankkeittain / 1000 euroa 28
Investoinnit hankkeittain / 1000 euroa 29