X VALTAKUNNALLISET LUKIOPÄIVÄT Lukio muutoksessa 11. 12.11.2015 Laaja-alaisella osaamisella on kysyntää kuinka laaja-alaisuutta rakennetaan lukiossa Rinnakkaisseminaari 4 Paula Mattila Liisa Jääskeläinen Kristina Kaihari Leena Nissilä / Minna Harmanen OPETUSHALLITUS 1
Aluksi Vuosi sitten, 13.11.2014 saatiin pitkään odotettu valtioneuvoston asetus lukion valtakunnallista tavoitteista ja tuntijaosta. Miten laajaalaisuus näkyy asetustekstissä?
Laaja-alaisuus valtioneuvoston asetuksessa lukion valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 13.11.2014 4 : Koulutus kehittää laaja-alaisesti opiskelijan valmiuksia omaksua, yhdistää ja käyttää tietojaan ja taitojaan sekä soveltaa oppimaansa monipuolisesti myös oppiainerajat ylittävästi. Koulutus vahvistaa kokonaisuuksien hallintaa 5 : [opiskeluympäristöjen] tulee olla opiskelijan kokemuspiiriä monialaisesti rikastuttavia 8 : Teemaopinnot eheyttävät opetusta, vahvistavat opiskelijoiden yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä. (+Taideopintokurssit ja lukiodiplomit)
Laaja-alaisuus lukion tuntijakoasetuksen taustamuistiossa, OKM, 13.11.2014 s. 9: Lukio-opetuksen suuri haaste on kyetä hyödyntämään koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. s. 10: Tulevaisuus edellyttää pirstaleisen tiedon ja opiskelun sijasta entistä enemmän syvällisempää osaamista, tiedon soveltamista ja kykyä luoda uutta ja yhdistellä asioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Se edellyttää vuorovaikutteisuutta ja uusien opiskelumenetelmien lisääntymistä opetuksessa. Esimerkiksi erilaiset projektit ja tutkielmat sekä yhteisöllinen oppiminen luovat uudenlaista oppimista. Mahdollisuuksia hyödyntää opiskelussa ja opinnoissa kansainvälisiä ulottuvuuksia tulisi lisätä. Esimerkiksi ylikansalliset opintoprojektit vahvistaisivat luonnollisella tavalla kansainvälistä näkökulmaa opinnoissa ja mahdollistaisivat uusia haasteita
Ryhmävaihe 1: Laaja-alaisuus lukiossa omin sanoin Keskustele omalta paikaltasi 2-3 lähellä olevan kanssa siitä, miten itse tulkitsisit laaja-alaisuutta osana lukion opetusta ja oppimista. Vertailkaa tulkintojanne mitä aivan keskeisiä asioita laaja-alaisuuteen liittyy? Keskustelu 3 min. Nopeat nostot: selvitä yleisölle parilla sanalla, millaisia näkemyksiä jaoitte.
Laaja-alaisuus lukion ops-perusteissa 1/6 Tehtävä ja arvoperusta - Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. - Opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja yhteiskunnassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. - Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta.
Laaja-alaisuus lukion ops-perusteissa 2/6 Oppimiskäsitys, työtavat ja oppimisympäristöt Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän omiin kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Vrt systeemiajattelu
Laaja-alaisuus lukion ops-perusteissa 3/6 Opetuksen yleiset tavoitteet Asetuksen (942/2014) tavoitteet korostavat laajaalaiseen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon rakentamisesta myös oppiainerajat ylittäen. kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta ja vertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa.
Laaja-alaisuus lukion ops-perusteissa 4/6 Aihekokonaisuudet AKTIIVINEN KANSALAISUUS, YRITTÄJYYS JA TYÖELÄMÄ HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA GLOBAALI VASTUU KULTTUURIEN TUNTEMUS JA KANSAINVÄLISYYS MONILUKUTAITO JA MEDIAT TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA Konkretisoidaan opetussuunnitelmassa Käytännössä oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita Otettu huomioon oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista Vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai muu lukion ulkopuolinen toiminta voi olla osa toteutusta
Laaja-alaisuus lukion ops-perusteissa 5/6 SYVENTÄVÄT TEEMAOPINNOT VN asetus 13.11.2014 8 Eheyttävää opetusta Vahvistavat opiskelijoiden yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien hallintaa Syventävät oppiaineiden välistä yhteistyötä (vrt. nykyiset soveltavat kurssit) Menetelmäkursseja
Laaja-alaisuus lukion ops-perusteissa 6/6 Teemaopintojen tavoitteita Opiskelija Rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten näkökulmien ja käsitteiden välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia Hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja Hakee informaatiota eri lähteistä kriittisesti Soveltaa osaamistaan Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Monitieteinen ajattelu (TO1) 2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2) 3. Osaaminen arjessa (TO3)
Ryhmävaihe 2: Ideoita temaattisiksi jaksoiksi TAI teemakursseiksi Jakaudutaan sekaryhmiin, 5-6 henkilöä. Sovitaan puheenjohtaja ja kirjuri. Jaetaan kokemuksia toteutuneista soveltavista kursseista tai temaattisista jaksoista tms. tai suunnitteilla olevista laaja-alaisista kokonaisuuksista (oma lukio tai muu koulu). Keskustelu 15 min. Merkitään muistiin jatkotyöstöä varten 1-2 kiinnostavinta esimerkkiä.
Laaja-alaisuuden pedagogiikka
Laaja-alaisuuden pedagogiikka 1/5 Laaja-alaisuutta tukeva monilukutaito Erilaisten tekstien tulkinnan, tuottamisen ja arvottamisen taidot Eri oppiaineiden käsitteellistämis- ja ajattelutapojen hallinta (tiedon-, tieteen- ja taiteenalojen kielet) Laaja tekstikäsitys: tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien ja näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito kattaa esimerkiksi kirjoitetun ja puhutun tekstin lukutaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.
Laaja-alaisuuden pedagogiikka 2/5 Monilukutaitoa kielitietoisen opetuksen keinoin Monilukutaito: kehittyminen ei vain muun toiminnan oheistuote, tietoisesti opettava joka oppiaineessa Opetuksen kielen, oppitunnin vuorovaikutuksen ja opetustekstien kielen pedagoginen havainnointi osa jokaisen opettajan ammattitaitoa Kaikkien oppiaineiden opetuksen ytimessä oppiaineelle, tiedon-, tieteen tai taiteenalalle ominaisen kielen, kielenkäyttötapojen ja tekstitaitojen sekä oppimista edistävien oppimisstrategioiden opettaminen
Laaja-alaisuuden pedagogiikka 3/5 Monilukutaito opetuksessa kehittää erilaisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona, kun edetään perustaidoista laaja-alaisuuteen etenee arkikielen hallinnasta kohti tiedon-, tieteen ja taiteenalojen käsitteellistä kieltä, tekstikäytäntöjä liittyy ajatteluntaitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa hyödyntää uudistuvaa teknologiaa sekä perinteisiä käsin ja suullisesti harjoitettavia viestintätaitoja tuo tarkasteltavaksi oppijoille merkitykselliset tekstit ja informaalin oppimisen mahdollisuudet lisää oppimisen iloa, mielekkyyttä
Laaja-alaisuuden pedagogiikka 4/5 Tiedonalalähtöisyys ilmiölähtöisyys Tiedonalalähtöisyys Ks. esim. Kallioniemi, Toom ja Linnansaari (2010). - Tiedonalakohtaisista näkökulmista monitahoisen ilmiön jäsentämiseen - Tiedonalat säilyvät ominaan - Opiskelijat oppivat eri tiedonalojen käsitteitä ja tiedonhallintamenetelmiä - Rakentaa useiden oppiaineiden yhteisiä todellisuuden tulkintaprosesseja Ilmiölähtöisyys - Monimutkaisesta ilmiöstä kohti eri tiedonalojen periaatteita - Avoin uusille käsitteille ja jopa uusille paradigmoille - Erittäin vaativa lähestymistapa Molemmissa - Korostetaan keskinäisriippuvuuksien ymmärtämistä, ratkaisukeskeisyyttä ja moniäänistä yhteistoimintaa
Oppijan ajattelutaitojen tukeminen Taksonomiataulu (Krathwohl 2002) ja tarkemmin http://www.oph.fi/julkaisut/2012/luonnontieteiden_opetuksen_kehittamishaasteita
Ryhmävaihe 3: Laaja-alaisuus ops-työssä. Jatketaan äsken valitun teeman kehittelyä Syvennetään äskeisessä ryhmässä sovittuja ideoita kirjaten Työskentely 15-20 min. - tavoitteita - opiskelijoiden roolia - työtapoja - oppimisympäristöjä - kumppanuuksia - arviointitapoja - muita tärkeitä asioita. Äsken sovitut puheenjohtaja ja sihteeri johdattelevat työskentelyä (tai voi heidät vaihtaakin). Jäsennystaulukoita jaetaan ryhmien käyttöön.
Lukiopäivät 2015 Ideointia vauhdittamaan: Laaja-alaisesta toimintakulttuurista ja oppimisympäristöistä voi löytyä esim. seuraavia piirteitä, toimintoja, työkaluja. Luottamus Kaikki opettaa kaikki oppii Wikipedia Joukkoistaminen Pop-up koulu Maker-kulttuuri etwinning AVOIMUUS Leikki PARVIÄLY Yritystä ja erehdyksiä Globaali & lokaali kahvittelu omat tilat ja PLE opintovierailut eri ikäiset yhdessä avoimet oppiresurssit paradigman muutos Rajapintoja Näyttöarviointi Luottamus
Ryhmävaihe 4: PARVEILU Lähdetään liikkeelle tutkimaan, millaisia ratkaisuja muut ryhmät ovat kuvanneet, kerrotaan omista ideoista, ratkaisuista mutta myös kipupisteistä. Parastetaan toisten ideoita ja haetaan ratkaisuja avoimiin kysymyksiin, ehkä myös kumppaneita oman lukion suunnitelmiin. Puheenjohtaja tai kirjuri jää paikalleen ja selostaa työryhmän ideoita parveilijoille. Työskentely 10-15 min. Lopuksi kuullaan muutama huomio ryhmiltä (5 min).
Ryhmätöiden tulokset talteen ja jakeluun Opetushallitus pyytää saada ryhmätöiden tulokset talteen puhtaaksikirjoittamista varten ja edelleen julkaistavaksi tämän koulutustapahtuman nettisivuilla. KIITOS! Paula, Kristina, Leena, Liisa, Minna