Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2030 1. Johdanto Määritelmä: Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien ja Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhdessä muodostamaa aluetta. Joensuun kaupunkiseudun alueen maa pinta-ala on 5 175 km² ja vesipinta-ala 1 302 km². Sillä asui vuoden 2013 lopussa 113 215 asukasta, joista noin 78 % asui taajamissa. Vuoden 2011 lopussa alueella sijaitsi 44 729 työpaikkaa. Joensuun seudulle on laadittu kuntien toimesta yhteinen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.12.2009. Alueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe (vahvistettu 20.12.2007), maakuntakaavan 2. vaihe (vahvistettu 10.6.2010) ja maakuntakaavan 3. vaihe (vahvistettu 5.3.2014). Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laajaan alueeseen, joka on vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä, kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maakäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikankangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana vahvistuu liikennejärjestelmässä ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti kantatie 74 eteläpuolella vt 6 :n itäpuolen saavutettavuus on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja on potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualueetta. Joensuun kaupunkiseutu on mukana valtion kanssa solmitussa kasvusopimuksessa. Kasvusopimuksella vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina, edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat merkittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Kasvusopimuksen tavoitteena on tasapainoiseen luontosuhteeseen perustuen vahvistaa Joensuun kaupunkiseudun kestävää kasvua ja älykästä uudistumista. Sopimuksen strategisia painopisteitä ovat: Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatioja osaamisrakenteiden kehittämisedellytysten vahvistaminen
Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen 2. Lähtökohtia Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säädösten uudistuminen muuttaa ennen kaikkea tilaa vievän erikoiskaupan tilannetta keskustatoimintojen ulkopuolella sijaitsevan kaupan osalta. Tilaa vievän erikoiskaupan yksiköt sijaitsevat pääosin teollisuusalueilla ja edellyttävät seudullisten yksiköiden osalta maakuntakaavallista tarkastelua. Joensuun seudulla on vahva asema maakunnan keskusalueena. Maakuntakeskus sijaitsee liikenteen solmukohdassa, jossa on toimivat tie-, rautatie-, lento- ja vesiliikenneyhteydet. Keskus sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä Venäjän rajasta ja venäläisten ostomatkailulla on suuri merkitys sen kaupallisten palveluiden kehittymiseen. Vapautuva Kontiorannan varuskunta-alue antaa hyvät mahdollisuudet alueen ja koko kaupunkiseudun vetovoimaisuuden parantamiseen. Samoin pohjoisessa Höytiäisen järveen rajoittuva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin metsätalouskäytössä oleva alue, on merkittävä kokonaisuus, joka voi tarjota vapaa-ajantoimintojen ohella myös muita kaupunkiseudun kehittämisen kannalta merkittäviä toimintoja. Joensuun seudun kasvusopimuksen strategisena valintana on symmetrinen kaupunki, johon sisältyy kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kaupungin keskustan laajentuminen Pielisjoen itäpuolelle, kaupunkiseudun sisäinen kasvu ja ydinkaupunkiseudun kasvaminen pääteiden suuntaisesti länteen, pohjoiseen ja itään. Liikkumisen näkökulmasta korostuvat kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteitten parantaminen. Tässä maakuntakaavassa Joensuun kaupunkiseudun aluerakenteen kehittämisen kannalta maankäytön keskeisiä painopistealueita ovat kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne, kaupunkikeskustan vetovoimaisuus, virkistysalueet ja reitistöt, viheryhteydet sekä maakunnallinen ampumarata. Maakuntakaavan kannalta tärkeimpiä kysymyksiä kaupunkiseutuun liittyen ovat yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjois-puolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö Kontiolahden lakkautuneen varuskunta-alueen maankäyttö Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) virkistysalueet sekä viheryhteystarpeet maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot ja koko maakuntaan liittyen seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt
Esille olleita kysymyksiä ovat mm.: Kaupunkikeskustan laajentaminen ja keskustapalveluiden monipuolistaminen Taajamakeskustojen eheyttäminen ja palveluiden tukeminen Kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaaminen pääteiden suuntaisesti Joensuun kaupunkiseudun virkistysalueiden sekä virkistyksen ja matkailun kohteiden läpikäyminen ja niiden kehittämisen edellytysten turvaaminen Virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta (ekologiset käytävät) tukevien seudullisten viheryhteystarpeiden osoittaminen ja turvaaminen Jaamankankaan ja sen ympäristön alueen monikäyttö Joukko- ja kevyenliikenteen olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantaminen Yhdyskuntatekniikan tehokas hyödyntäminen Taajamien ja maaseutualueiden välisten vaihettumisalueiden maankäytön selkeyttäminen Kaupallisten palveluiden saatavuuden turvaaminen maakunnan eri osissa Venäläisten ostovoiman vaikutus kaupan palveluiden kehittymisessä Liikennejärjestelmän solmukohtien maankäytön järjestäminen ja pullonkaulojen poistaminen 3. Suunnittelun tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen laatimisen yhteydessä asetettiin maakunnan aluerakenteen ja maankäytön kehittämiseksi neljä päätavoitetta, jotka olivat: kansainvälisen ja kansallisen asema vahvistaminen elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö Tavoitteet ovat kaupunkiseudun kehittämisen näkökulmasta edelleen ajankohtaisia. 3.1. Päätavoitteet Kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen Alueen kilpailukykyä parannetaan huolehtimalla hyvin saavutettavissa olevista laadukkaista asuin- ja työpaikka-alueista, vapaa-ajanmahdollisuuksista, palveluista sekä liikenneyhteyksistä. Parannetaan saavutettavuutta varautumalla päätieyhteyksien, nopean junaliikenteen, lentoliikenteen sekä vesiliikenteen kehittämistarpeisiin. Varaudutaan Venäjän kansalaisten viisumivapauden tuomiin palvelurakenteen muutoksiin Tuetaan rajalle menevien yhteyksien ja rajanylityspaikan infrastruktuurin kehittämistä lisääntyvän liikenteen tarpeita vastaavasti.
Elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Tuetaan keskusta-alueiden elinvoimaisuuden säilymistä ja palveluiden monipuolistumista sekä kaupallisten palveluiden säilymistä maakunnan eri osissa. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lähtökohtana on vähintään työssäkäyntialueen väestön palvelutarpeet. Uusia merkittäviä kaupan keskittymiä ei muodosteta. Varaudutaan lentoliikennettä tukevan ja hyödyntävän elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Tuetaan kaupallisten ja muiden palveluiden säilymistä suuremmissa taajamissa ja kylissä. Turvataan seudullisten /maakunnallisten matkailupalvelujen alueiden ja kohteiden kehittäminen sekä niiden kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkkoon Tasapainoinen aluerakenne ja vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö Tehostetaan kaupunkiseudun taajamien maankäyttöä ja ohjataan niiden lähialueiden maankäyttöä taajamia sisäiseen täydentämiseen. Kontiorannan ja Jaamankankaan alueiden kytkeminen kaupunkiseudun aluerakenteeseen ja lähialueiden maankäyttöön. Kehitetään joukkoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn olosuhteita ja parannetaan niiden houkuttelevuutta. Mahdollistetaan taajamien hallittu kasvu ja tuetaan väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan vahvoja kyliä. Edistetään suunnitelmallista rakentamista sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Ympäristön ja luonnonvarojen kestäväkäyttö Huolehditaan virkistysalueiden ja virkistyskohteiden riittävyydestä Turvataan sekä virkistys- ja matkailualueiden ja kohteiden välisten että muiden virkistystä ja/tai luonnon monimuotoisuutta palvelevien viheryhteystarpeiden säilyminen Turvataan rantojen virkistysmahdollisuudet ja viheryhteydet Mahdollistetaan ampumaharrastustoiminnan jatkuminen Joensuun kaupunkiseudulla Onttolan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä 3.2. Tavoitteita tukevien toimenpiteiden kohdentaminen Väestön kasvuun varautuminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Maksimi vaihtoehdossa varaudutaan noin 10 000 asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa 8,8 % :n kasvua nykyisestä. Samalla varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä.
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Vahvistetaan kylärakentamisessa yhdyskuntatekniikan piirissä olevia ja maaseudun peruspalveluita ja maaseutuelinkeinoja tukevia kyliä. Keskustojen kehittäminen parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille varataan tilaa keskusta-alueiden ulkopuolelle uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea Virkistysalueiden ja viheryhteyksien kehittäminen Osoitetaan Joensuun seudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaaajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena Elinkeinotoimintojen tukeminen varaudutaan työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet
varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpuolelle varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue) Liikennejärjestelmä maankäyttö ja liikennejärjestelmä suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena maankäytöllä tuetaan joukko- ja kevyttä liikennettä edistävää liikkumista määritetään joukkoliikenteen solmukohdat ja turvataan niiden kehittämistarpeet tuetaan ja edistetään Joensuun matkakeskuksen toteuttamista - Joensuun matkakeskuksesta muodostetaan koko maakunnan joukkoliikenteen liikenteellinen keskus turvataan syväsataman kehittäminen ja edistetään ympärivuotisen vesiliikenteen kehittymistä turvataan maankäytöllisesti lentoliikenteen toiminnan kehittäminen Kontiorannan varuskunnan lakkautuessa vuoden 2014 alusta Joensuun seudulle jää Pohjois- Karjalan Rajavartioston esikunta ja viranomaistoimintaa palveleva ampumarata. Rajavartioston alueet on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kontiorannan varuskunta-alueelle osoitetaan muuta käyttöä. 3.3. Mitoitus (väestö ja työpaikkamitoitus) Väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun kaupunkiseudulla on vuonna 2030 118 962 asukasta mikä on 6081 asukasta enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa. Kasvuennuste vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä noin 5 000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2 000 asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastokeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, muuttoliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimi-vaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtoehtojen ero on noin 3 300 henkeä eli noin 2,8 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto.
Taulukko 1. Joensuun kaupunkiseudun nykyinen väestö ja mitoitusväestö 2030 (min. ja max.) 2005 2013 2030 2030 min. max Joensuu 72292 74 471 78 000 80 000 Kontiolahti 12768 14 422 17 000 17 500 Liperi 11750 12 396 13 500 14 100 Outokumpu 7753 7 262 6 500 6 700 Polvijärvi 5008 4 664 4 600 4 700 Joensuun seutu yhteensä 109 571 113 215 119 600 123 000 Taulukko 2. Joensuun seudun väestönkehitys 2000-luvulla kunnittain. 2000 2005 2010 2012 2015* 2020* 2025* 2030* Joensuu 71 013 72 292 73 305 74 168 75 083 76 149 77 033 77 878 Kontiolahti 11 517 12 768 13 722 14 245 14 876 15 699 16 275 16 600 Liperi 11 479 11 750 12 271 12 397 12 633 13 015 13 292 13 419 Outokumpu 8 155 7 758 7 411 7 343 7 119 6 870 6 683 6 519 Polvijärvi 5 411 5 008 4 804 4 728 4 699 4 625 4 596 4 546 Joensuun seutu 107 575 109 576 111 513 112 881 114 410 116 358 117 879 118 962 yhteensä * Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Lähde: Tilastokeskus
Maakuntakaavassa esitettävillä Joensuun kaupunkiseudun taajamatoimintojen alueilla asuu tällä hetkellä noin 81 000 henkilöä eli noin 72 % koko kaupunkiseudun väestöstä. Samalla pelkästään Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueelta mukaan lukien Kontiolahden alue merkittävimmät uudet / rakentamattomat pientalovaltaiset alueet mahdollistavat eri aluetehokkuusluvuilla (as/ha) laskien noin 5700 uuden henkilön sijoittumisen. Näiden lisäksi kaikilla taajama-alueilla on mahdollisuuksia myös nykyisen rakenteen yhteydessä täydentää ja tiivistää alueita. Taajama-alueiden aluevarausten laajuus onkin laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa näin erityyppisen asumisen vaihtoehtoisia ja laadukkaita sijoittumismahdollisuuksia eri puolilla kaupunkiseutua. Työpaikat Joensuun seudulla oli vuoden 2011 lopussa 44 729 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on 2000 -luvulla kasvanut n. 15 % vuoden 2000 tasosta. Suurin kasvu on ollut Joensuussa n. 20 %. Vuonna 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Maakuntatasolla ei ole asetettu työpaikkatavoitteita kunnittain vaan ne on laadittu seuduittain, mistä johtuu, että Joensuun seutuun sisältyvät myös Juuan ja Ilomantsin kunnat. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Taulukko 2. Joensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mitoitus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta 2000 2005 2011 2020 2030 min. 2030 max. Joensuu 27 856 30 958 33 323 35 328 36 700 37 700 Outokumpu 2 786 2 721 2 818 2 449 2 350 2 400 Kontiolahti 3 361 4 381 3 861 3 954 4 050 4 160 Liperi 3 416 3 315 3 423 3 597 3 680 3 800 Polvijärvi 1 441 1 402 1 304 1 267 1 210 1 240 Yhteensä 38 860 42 777 44 729 46 594 48 000 49 300 Maakuntakaavassa esitettävillä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueilla on tällä hetkellä noin 8850 työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupunkiseudun työpaikoista. Samalla pelkästään maakuntakaavassa osoitettavat uudet / rakentamattomat työpaikka-alueet mahdollistavat eri aluetehokkuusluvuilla (tp/ha) laskien noin 3000 uuden työpaikan sijoittumisen.
Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. 4. Aluerakenteen vaihtoehdot Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana on nykyinen yhdyskuntarakenne, jonka rungon muodostavat Joensuun kantakaupunki, pääteiden suuntaisesti sijoittuvat lähitaajamat, kunta- ja kyläkeskukset, laaja maaseutualue ja näitä yhdistävä tieverkosto. Kaupunkiseudun alueidenkäytöllä tuetaan erityisesti pääteiden suuntaista aluerakenteen kehittämistä ja yhtenäistä taajamarakennetta, turvataan pääteiden kehittämistarpeet sekä mahdollistetaan kaupunkirakenteen tasapainoinen kehittyminen. Kasvua tukevat joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävät sekä olemassa oleva yhdyskunta ja palvelurakenne. Taajamat ja niiden keskustat ovat merkittäviä täydennysrakentamisen kohdealueita. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä pyritään taloudellisuuteen, tehokkuuteen sekä maaalueiden optimaaliseen hyödyntämiseen. Vaihtoehtojen vertailu Kaavaluonnoksen vaihtoehtoja on esitetty kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointia on tehty erillisselvitysten yhteydessä, täydentyy kaavaselostukseen. Johtopäätökset