KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT - ASEMAKAAVOITUS 10.6.2015 KUOPION KAUPUNKI PIENEN NEULAMÄEN ETELÄINEN YRITYSALUE / RAKENNUSTAPAOHJE
Kuopion kaupunki Tekninen virasto - Kaavoitusosasto 2
PIENEN NEULAMÄEN ETELÄISEN YRI- TYSALUEEN RAKENNUSTAPAOHJE YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät alueella voimassa olevaa asemakaavaa ja ohjaavat alueen rakentamista ja sen laatutasoa. Alueen tontinvuokrasopimuksiin tehdään merkintä rakennustapaohjeista ja tontin vuokralaisen velvollisuudesta noudattaa kyseisiä ohjeita. Sitova velvollisuus koskee ohjeessa esitettyjä kohtia, joita on korostettu lihavoidulla tekstillä. Muilta osin rakennustapaohjeiden tavoitteena on auttaa rakennuttajaa, suunnittelijaa ja muita toimijoita saamaan aikaan Pienen Neulamäen eteläisestä yritysalueesta kaupunkikuvallisesti huoliteltu ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Rakentamistapaohjeiden noudattamista valvoo suunnittelun ohjausryhmä yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Ohjausryhmä on kutsuttava koolle heti suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelun ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat sekä rakennushankkeen rakennuttaja että suunnittelija. Jo ennen suunnittelun ohjausryhmän kokousta antaa kaupunki tarvittavaa ohjausta sekä tonttien valinnassa että rakennusten sattumisessa tonteille. Tätä ennakko-ohjausta organisoidaan yrityspalvelun toimesta. Rakennustapaohjeet määrittävät sekä alueen maisemallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennusten arkkitehtoniseen ilmeeseen liittyviä tekijöitä että toimintojen jäsentelyyn ja liikennejärjestelyihin keskeisesti vaikuttavia ratkaisuja. Tavoitteena on aikaansaada alueelle sijoittuville yrityksille toimintaympäristö, joka omaleimaisuudellaan, viihtyisyydellään ja toiminnallisilla ratkaisuillaan tukee yritysten omaa liiketoimintaa. Lisäksi tavoitteena on varmistua siitä, että yritysalueen liittyminen ympäristöön on toteutettu laadukkaasti. Karttulantien varresta on tarkoitus muodostaa alueen kaupunkikuvallinen portti, joka antaa alueelle oman luonteensa. Samoin alueen pääkatujen Pienen Neulamäen tien sekä Asevarikontien varsista on tarkoitus muodostaa selkeitä ja arkkitehtonisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Pääteiden kaupunkikuvallista roolia korostaa myös se, että ne toimivat moottoritien läntisenä rinnakkaisväylänä sekä Pienen Neulamäen lakialueille johtavana pääväylänä. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää pihasuunnitelma. Asemakaavan istutusalueista ja vihervyöhykkeistä on tavoitteena muodostaa suojaavia ja maisemallisesti moni-ilmeisiä; ks. periaateesimerkit, kohta istutusalueet ja reunavyöhykkeet. Hyvin suunniteltu rakennus tai rakennusalue on käyttökelpoinen (toimiva), kestävä (taloudellinen) ja kaunis (miellyttävä). Kuva 1. Pienen Neulamäen eteläisen yritysalueen havainnekuva. Kuopion kaupunki Tekninen virasto - Kaavoitusosasto 3
Sisällysluettelo PERUSTIEDOT... 4 Suunnittelun ohjausryhmä... 4 Tekijät... 4 KAAVAN LÄHTÖKOHDAT... 5 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN SISÄLTÖ... 5 RAKENTAMISTAPAOHJEET KTY-10 JA TK/LTA KORTTELIALUEILLA... 6 RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN TONTILLE, MASSOITTELU JA KAUPUNKIKUVA... 6 Toimintojen sijoittuminen ja liikennejärjestelyt... 7 Rakennusten julkisivut... 9 Katot...10 Aidat...10 Valaistus...10 Mainoslaitteet...11 Istutukset ja pintamateriaalit tonteilla...11 RAKENTAMISTAPAOHJEET TK-16 KORTTELIALUEILLA (PIONEERIKADUN ALUE)... 12 Rakennusten sijoittuminen tontille, massoittelu ja kaupunkikuva...12 Toimintojen sijoittuminen ja liikennejärjestelyt...12 Rakennusten julkisivut...13 Katot...14 Valaistus...14 Aidat...15 Mainoslaitteet...16 Istutukset ja pintamateriaalit tonteilla...16 TONTIN KÄYTTÖESIMERKKEJÄ PIONEERIKATU... 17 TONTINKÄYTTÖESIMERKKI KTY-10 KORTTELI-ALUEELLA... 19 VÄRITYSSUUNNITELMA... 20 OHJEET (TK-16 korttelit 23 25)...20 KTY-10 JA TK/LTA korttelit...21 ISTUTUSALUEET JA REUNAVYÖHYKKEET... 22 Yleiset tavoitteet...22 Yleiset OHJEET... 22 1 A. Pienen Neulamäen tien ympäristö... 22 1B. Asevarikontien ympäristö... 23 1C. Tutka- ja Majurikatujen ympäristö... 23 1D. Pioneerikadun ympäristö... 23 2A. Neulaspuron lehtoon,- ja notkoon rajoittuvat istutusvyöhykkeet. 23 2B. Luonnonsuojelu- ja lähivirkistysalueille rajoittuvat tonttien istutusvyöhykkeet... 23 ALUEOPASTEET... 24 LIITTEET... 25 PERUSTIEDOT SUUNNITTELUN OHJAUSRYHMÄ Kuopion Kaupungin kaavoitusosastolta: Asemakaava-arkkitehti Martti Lätti Toimistoarkkitehti Jouni Pekonen Kuopion Kaupungin yrityspalvelu: Elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen Yritysasiamies Unto Juutinen Yritysasiamies Jukka Pitkänen Kuopion Kaupungin kunnallistekninen osasto: liikenneinsinööri Aarno Lietola Suunnitteluinsinööri Juhani Tiihonen Kuopion Kaupungin puistotoimisto: Kaupungin puutarhuri Erkki Oinonen Suunnitteluhortonomi Kari Huttunen Kuopion Kaupungin rakennusvalvonta: Tarkastusarkkitehti Mikko Etula Rakennustarkastaja Esa Koponen Laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä: TEKIJÄT Rakennustapaohjeen on laatinut: Toimistoarkkitehti Jouni Pekonen Kuopion kaupungin kaavoitusosasto puh: +358 44 7185 419 s-posti: jouni.pekonen(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, 70111 Kuopio Rakennustapaohjeen pohjalle tarvittavista liikenne ja katusuunnitelmista ovat vastanneet: Liikenneinsinööri Aarno Lietola ja Juhani Tiihonen Kuopion kaupunki Matti Romppanen Johtava konsultti Sito-Kuopio Oy Janne Lappalainen, projektivastaava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne ja infrastruktuuri Rakennustapaohjeen pohjalle tarvittavista liikenne ja katusuunnitelmien päivityksestä on vastanneet: Suunnitteluinsinööri Mikko Niskanen ja Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kuopion kaupunki Vihersuunnittelu osuudesta on vastannut: Suunnitteluhortonomi Kari Huttunen Kuopion kaupungin viher- ja virkistysaluesuunnittelu KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 4
KAAVAN LÄHTÖKOHDAT Pienen Neulamäen eteläinen yritysalue sijaitsee moottoritien ja Karttulantien välisellä alueella Valkeisenlammen pohjoispuolella, noin 9 kilometriä keskustasta lounaaseen. Karttulantien pohjoispuolisella alueella ei ole asemakaavaa. Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa alue on varattu puolustusvoimien ja taajamatoimintojen alueeksi (EP/A) Alueen eteläosa on vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan kehittämisen kohdealuetta. Kaupunginvaltuuston 11.12.2000 hyväksymässä keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa alue on merkitty pääosin erityisalueeksi (E). Kyseinen yleiskaava on vanhentunut, sillä aluetta ei enää tarvita Puolustusvoimien toiminnoille. Yleiskaavaa muutetaan uudella oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla, jossa osoitetaan uusi maankäyttö koko Pienen Neulamäen alueelle. Osayleiskaavaluonnos valmistuu vuoden 2011 aikana. Pienen Neulamäen osayleiskaavan on arvioitu valmistuvan vuoden 2012 aikana. Suunnittelualueen asemakaava on hyväksytty 17.8.2009 Kuopion kaupungin valtuustossa ja se tuli voimaan 25.09.2009. Alueelle laadittava asemakaavan muutosehdotus valmistui 16.6.2010 ja se tulee syksyllä 2010 valtuuston hyväksyttäväksi. Pienen Neulamäen yritysalueen asemakaava-alue jakautuu kahteen pääalueeseen, toimitilarakennusten (KTY-10) sekä teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten (TK-16) korttelialueisiin. Kaupunkikuvallisessa sekä toiminnallisessa mielessä kaava-alue jakautuu viiteen osaalueeseen: 1) Karttulantien varteen rajautuviin tontteihin, jotka muodostavat yritysalueelle kaupunkikuvallisen portin. 2) Pienen Neulamäen tien Karttulantietä rajaavien tonttien jälkeiseen osaan, joka muodostuu aluetta halkaisevasta puistobulevardijaksosta. 3) Asevarikontien loppuosan tonteista, jonka kaavoitus alkaa syksyllä 2010. Asevarikontiestä tulee muodostumaan Pienen neulamäen lakiosille johtavan pääväylä. Asevarikontien varren loppuosan tontit on varattu keskisuurille ja suuremmille toimijoille. Kyseisen alueen kaupunkikuvalliset vaatimukset ovat korkeammat kuin kahdella muulla TK-16 alueella. 4) Lounaiselle mäkiharjanteelle (Pioneerikadun varteen) sijoittuvaan pienteollisuusalueeseen, joka on varattu suurimmalta osin pienille toimijoille. 5) Lähinnä Neulaspuronnotkoon rajoittuvaan teollisuusalueen osaan, joka on varattu sekä pienille että keskisuurille toimijoille. Myös tämän alueen kaavoitus alkaa syksyllä 2010. Kasvillisuusselvitysten mukaan Pieni Neulamäki on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokas kohde. Kaava-alueen luontoarvoiltaan merkittävimmät osat on jätetty joko suojelu- tai lähivirkistysalueeksi. Kaava-alueen merkittävin luontoalue sijaitsee alueen länsiosassa, Väärälahden Natura-alueisiin rajoittuvassa Valkeisen lammesta kohoavassa jyrkässä rinteessä aina sen yläosan aidalle asti, joka on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen monipuolinen. Kyseinen alue on osoitettu kaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL) Pioneerikadun yritysalueelta, joka rajoittuu kyseiseen luonnonsuojelualueeseen, ei saa ulottaa haittavaikutuksia alueelle. Toinen luontoarvoiltaan merkittävä alue on itäosan puronotkot sekä rehevät korvet, jotka säilytetään luonnontilaisina viheralueina. RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN SISÄLTÖ Rakennustapaohjeet täydentävät alueella voimassa olevaa asemakaavaa. Rakennustapaohjeet muodostuvat kirjallisesta osasta ja sitä havainnollistavasta kuvallisesta materiaalista. Sitovat ohjeet on esitetty tekstissä lihavoituna. Kuvallinen materiaali havainnollistaa rakentamistapaohjeiden kirjallista osaa. Rakennustapaohjeissa käytetty tonttien numerointi noudattaa Pioneerikadun osalta 25.09.2009 vahvistetun asemakaavan tonttijakoa ja muiden alueiden osalta asemakaavan muutoksen nro 734 ohjeellista tonttijakoa. Havainnekuvissa ja tontinkäyttökaavioissa on esitetty erilaisia esimerkkejä mahdollisista rakentamistavoista. Rakennustapaohjeiden esittämät julkisivujen havainnekuvat, värityssuunnitelmat, tonttialueiden käyttö sekä maisemointivyöhykkeiden suunnitelmat sekä muut ohjeet esittävät ratkaisuperiaatteet yleisellä tasolla. Rakentamistapaohjeiden lisäksi on tärkeä huomioida myös Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen sisältämät määräykset. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 5
RAKENTAMISTAPAOHJEET KTY-10 ja TK/LTA KORTTELIALUEILLA RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN TONTILLE, MASSOITTELU JA KAUPUNKIKUVA Yleistä Toimitilarakennusten korttelialueet muodostavat puistomaisen pääkadun varteen tasokkaan sisääntulo- ja läpiajoalueen, joka antaa alueelle oman, kaupunkimaisen luonteensa. Määräysten tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus ja ilmeeltään selkeästi rajattu katutila. Tavoitteena on lisäksi parantaa huolto-, lastaus- ja liikennejärjestelyiden toimivuutta mahdollistamalla riittävän laaja yhtenäinen vapaa-alue. KTY-10 ja TK/LTA korttelialueille ei saa rakentaa väliaikaisia rakennelmia tai rakennuksia, varastotiloja tai muita katosrakennelmia, jotka on päällystetty pressulla. Kaupunkikuvallisesti laadukkain rakentaminen ohjataan Pienen Neulamäen tien varteen sekä erityisesti Karttulantietä rajaaviin tontteihin, joihin suunnataan ensisijaisesti kaupallista toimintaa (Kuva 5). Kaikkien KTY-10 korttelialueiden katualueeseen rajautuviin osiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin 18 osalla (kuva 6) tonttien kadunpuoleisesta rakentamisesta tulee pyrkiä muodostamaan yhtenäinen kokonaisuus. Havainnekuvan esimerkkiratkaisussa tähän on pyritty yhtenäisen paikoitusalueen avulla. Paikoitusalueen ajoväylää voidaan tarvittaessa hyödyntää myös korttelin sisäisenä väylänä. Korttelin 18 osalla kadunpuoleinen rakentaminen tulee toteuttaa yhtenäisesti samalle etäisyydellä tontin rajasta esim. havainnekuvassa esitetyllä tavalla, jolloin kadun ja rakennusten väliin voidaan sijoittaa pääosa korttelin autopaikoista. Korttelin 20 tontin 1 osalla (kuva 7) rakennuksen kaupunkikuvalliseen luonteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kyseisen tontin osalla rakennuksen ei tarvitse sivuta kadunpuoleista rakennusalan rajaa. Rakennuskokonaisuus on esimerkkikuvassa sijoitettu tontille siten, että korkeampi toimisto- tai toimitilamassa rajaa katutilaa ja tuotanto- tai varastotilat jäävät tämän taakse. Tontin kaakkoisnurkan avoimuutta voidaan korostaa mm. sinne sijoitettavalla laadukkaasti rakennetulla aukiolla. Aukioalue voi koostua oleskelutilojen lisäksi sisäisistä liikenneväylistä sekä puuistutuksin rajatuista autopaikoista. Kuva 2. Havainnekuva KTY-10 ja TK/LTA kortteleiden osalta KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 6
Kuva 3. Alueleikkaus A-A. Korttelin 17 osalla (kuva 5) voi paikoitusta sijoittaa Tutkakadun puoleisen isomman paikoitustilan lisäksi myös Pienen Neulamäentien varteen. Rakennuksen ja Karttulantien sekä Pienen neulamäen tien väliselle tontin osalle on mahdollista sijoitta huoltoyhteysväylä. Huoltoyhteysväylä voidaan rakentaa myös kokonaan seinärakenteiden taakse, jolloin rakennus voidaan rakentaa kiinni rakennusalueen rajaan. Kaikilla KTY-10 ja TK/LTA korttelialueilla huoltopihat eivät saa aueta katu-, tie- tai piha-alueille päin, vaan ne tulee sijoittaa piiloon seinä- tai suojarakenteiden taakse. Kaikissa huoltopihojen sekä huoltoväylän suojausvaihtoehdoissa suojaseinärakenteiden laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja ne tulee suunnitella korkeatasoisesti ja niiden tulee liittyä luontevasti tontin kokonaisarkkitehtuuriin. Paikoitusalueita ei saa sijoittaa Karttulantien ja rakennuksen väliselle korttelin osalle Kuva 4. Näkymä kortteliin 20 / Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy. Kuva 5. Havainnekuva Karttulantietä ravaavilta tonteilta 1:1500. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 7
TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Myymälöiden, asiakaspalvelutilojen ja toimistotilojen kadunvarteen sijoittumisen tavoitteena on helpottaa alueella asiointia ja elävöittää katuympäristöä. Samalla saadaan katuympäristöön luontevasti laadukasta rakentamista. Muiden toimintojen sijoittuminen ja esim. ulkovarastointiin liittyvien määräyksien tavoitteena on katualueen siisti ja huoliteltu ilme. Liikennejärjestelyihin liittyvillä ohjeilla pyritään varmistamaan liikenteen turvallisuus ja toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet on toteutettava turvalliseksi ja helppokulkuisiksi ja niiden tulee luontevalla tavalla liittyä alueen yleisiin kevyen liikenteen väyliin. Rakennuksen sisäänkäynnille täytyy olla muusta liikenteestä selvästi erotettu jalankulkuväylä. Ajoyhteyden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikenteen yleiseen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Tontin liikennejärjestelyt tulee suunnitella siten, että tontille sijoittuvien toimintojen edellyttämä kuljetuskalusto pystyy kääntymään tontin vapaaalueella. Ilman erityisiä toiminnallisia perusteita ei tonteille saa rakentaa kuin yhden enintään 7 m leveän ajoyhteyden kadulta. Korttelin 17 osalla voi liittymiä olla kaksi tai useampi. Korttelin 18 tontin 4 osalla voi olla tonttiliittymä sekä Pienen Neulamäen tieltä että Tutkakadulta. Huoltopihat eivät saa avautua katu-, tie-, tai piha-alueille päin ja varastoinnin tulee pääsääntöisesti tapahtua sisätiloissa tai katetuissa ulkovarastoissa. Jos huoltopihat erityisestä syystä joudutan toteuttamaan katualueiden suuntaan, tulee ne suojata rakennusluvassa myönnetyllä suojarakenteella. Suojarakenne tulee olla korkeatasoisesti suunniteltu ja sen tulee liittyä luontevasti tontin kokonaisarkkitehtuuriin. Teollisuustoimintaan liittyvän jätteen käsittelyyn sekä huoltoon, lastaukseen ja purkamiseen liittyvät toiminnot tulee pääsääntöisesti sijoittaa tontin takaosaan. Tonteille sijoittuvat toimistotilat sekä mahdolliset asiakaspalvelun tilat ja myymälä samoin kuin rakennuksen pääsisäänkäynnit tulee pääsääntöisesti sijoittaa kadunpuoleiselle rakennuksen osalle. Kuva 6. Havainnekuva KTY-10 korttelin 18 osalta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 8
RAKENNUSTEN JULKISIVUT Julkisivujen päämateriaalien ohjauksella ja hallitulla värimaailmalla luodaan yhtenäinen ja selkeä alueellinen ilme. Täysin umpinaisten julkisivujen sijasta katualueelle avautuvat sisäänkäynnit, portaikot sekä muut asiakaspalvelu-, toimisto-, ja myymälätilat elävöittävät katunäkymiä Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Rakennusten julkisivujen arkkitehtuuri sekä materiaalit tulee olla kestäviä, laadukkaista ja korkeatasoisia. Rakennusten julkisivujen värityksestä on annettu yleisiä esimerkkejä kohdassa värityssuunnitelma. Kaupunkikuvallisesti merkittävimpiin kohtiin, jotka on esitetty värityssuunnitelmassa tumman harmaalla (kuva 21), tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kyseisten kohtien arkkitehtuuri ja materiaalivalinnalla on merkittävä rooli katutilan rytmityksen ja porttivaikutelmien synnyttämiseksi. Lisäksi kadun suuntaan avautuvista julkisivuista tulee rakentaa yhtenäinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja katujulkisivujen osalla tulee välttää myös täysin umpinaisia seinärakenteita. Rakennusta jaksottavan massoittelun lisäksi tulee julkisivut rytmittää arkkitehtuuriin sopivalla tavalla siten, että muodostuu rauhallinen ja selkeä kokonaisuus. Julkisivujen pienemmät rakennelmat, kuten talotekniikkaan liittyvät tilat, laitteet ja varusteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Julkisivujen pääasiallisia materiaaleja voivat olla esimerkiksi erilaiset, metalliprofiilit ja -kasetit, betoni- ja tiilipinnat sekä erilaiset lasirakenteet. Rakennusten julkisivujen osalla tulee suosia kortteleittain yhtä tai kahta päämateriaalia. Tämän vuoksi kunkin korttelin ensimmäisen rakennuksen julkisivumateriaalivalinnassa tulee olla erityisen huolellinen, koska se ohjaa korttelin muuta rakentamista. Maantasokerroksiin sijoitettujen myymälöiden ja aulojen osalla pohjakerroksen ikkunat tulee suosia kookkaita. Myös asiakaspalvelu- ja toimistotilojen sekä yleisten palvelutilojen kohdalla pohjakerroksessa tulee suosia kookkaita ikkunoita. Tavanomaisten ikkunoiden lisäksi näissä (kadulle päin avautuvissa) julkisivun osissa voi käyttää esimerkiksi erikoislaseja kuten lasilankkuja, lasitiiltä tai silkkipainettua lasia. Kuva 7. Havainnekuva (TK/LTA) korttelista / Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy. Kuva 8. Lintunäkymä KTY-10 kortteleihin etelästä. / Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 9
Kuva 9. Alueleikkaus B-B. KATOT Ohjeiden tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus sekä se, että kattopinnasta poikkeavilla erillisillä konehuoneilla tai muilla teknisellä rakenteilla elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Konehuoneita tai muita teknisiä rakenteita ei saa tuoda muuta kattopintaa korkeammaksi ellei samalla varmisteta, että niillä elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Suunnittelussa tule erityisesti kiinnittää huomiota siihen etteivät ilmanvaihtoon liittyvät tilat, laitteet tai varusteet ole kaukonäkymien kannalta häiritseviä elementtejä. Kattoon liittyvien piippujen, kattovarusteiden, räystäsrakenteiden, kourujen ja pellitysten tulee soveltua katon väriin sekä olla myös sopusoinnussa julkisivumateriaalien ja värimaailman kanssa. Rakennuksissa tulee olla pääsääntöisesti (sisäpuolisella vedenpoistolla ja pienin räystäin varustettu) tasakatto tai sisäpihoille päin loivasti kallistuva pulpettikatto. Rakennusten kaduille rajautuvilla julkisivujen osilla tulee räystäslinjan kuitenkin olla vaakasuuntainen. Sisäpihan erillisillä siipirakennuksilla sallitaan myös harjakatto. Kattoratkaisusta riippuen katemateriaalina tulee käyttää tumman harmaata tai mustaa konesaumattua peltiä tai vastaavaa sileää peltistä katemateriaalia tai huopakatetta (tasakatot). AIDAT Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään avoin ja kaupunkimainen katumiljöö. Aitatyyppiä ei saa vaihtaa tonteilla vaan ne tulee toteuttaa kortteleittain ja alueittain yhtenäisinä. Aitadetaljien ja tyyppien määrittelyllä on tarkoitus varmistaa alueen viimeistelty ilme Tonttien väliselle rajalle sekä mahdollisesti kadunvarteen rakennettava aita ja siihen liittyvä portti tulee toteuttaa siten, että ne liittyvät luontevalla tavalla rakennukseen ja tontin alueella oleviin istutusvyöhykkeisiin. Tontin istutusalueisiin rajautuvat aidat, ks. kohta istutusalueet ja maisemointivyöhykkeet. KTY-10 tonttien kadun ja tien puoleista aitausta tulee välttää mutta huoltopihojen ja tonttien takareunan aitaus on suositeltavaa. Tontin takaosien aidat tulee rakentaa rajalle tai tasatun tontinosan reunalle. Neulaspuronlehtoon rajoittuvilla tonteilla, aita voidaan rakentaa luiskan yläreunan ja tasatun tontin rajapintaan. Kaikkien KTY-10 kortteleiden osalla rakennettavien aitojen aitatyyppi tulee olla ns. 3-lankaverkko, jakoväli noin 50x200 mm. Aitojen ja porttien värisävy tulee olla RAL 7024/ tummanharmaa tai tätä tummempi.. VALAISTUS Ohjeiden tavoitteena on luoda valaisuarvoiltaan ja valosävyiltään yhtenäinen kaupunkitila sekä ehkäistä häikäisyjä ja valon tarpeetonta leviämistä ympäristöön. Katuun liittyvän piha-alueen valaisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on alueellinen kokonaisuus, jossa katualue ja siihen liittyvät piha-aukiot ja rakennusten sisäänkäynnit ovat voimakkaammin valaistuja kuin muu piha-alueen valaistus. Valaistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi. Piha-alueen valaistus voidaan järjestää sekä seinä- että pylväskiinnitteisillä valaisimilla. Kummassakin tapauksessa valaisimen suositeltava asennuskorkeus on 6 m. Kadun läheisyydessä (lähempänä kuin 8 metriä) olevien valaisimien tulee olla ulkonäöltään kaupunkimaiseen ympäristöön sopivia. Valaisintolppien tulee olla värisävyltään RAL 7042 / harmaa tai vastaava. Kaikissa valaisimissa, mahdollisia julkisivuvalaisimia lukuun ottamatta, tulee pyrkiä käyttämään ylävarjostinta tai muu heijastuspintaa, joka suuntaa valon alaspäin. Piha- ja julkisivuvalaistuksen valaisuteho sekä valonväri eivät tulisi poiketa liikaa kunkin korttelin sisällä eikä ne saa poiketa huomattavasti myöskään muiden kortteleiden ja katualueiden valaisuarvoista. Kuva 10. Näkymä Pienen Neulamäen tielle uudelta eritasosillalta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 10
MAINOSLAITTEET Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään yhtenäinen ja rauhallinen kaupunkikuva. Mainoslaitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tule noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja 22 Ikkunamainokset. Rakennuksiin sijoitettavat mainoslaitteet tulee kiinnittää rakennuksen julkisivuun. Mainoslaitteiden suunnittelu tulee tehdä rakennuslupaprosessin yhteydessä. Alueella on mahdollista mainostaa myös alueopasteissa, jotka Kaupunki järjestää Pienen Neulamäen alueella ks. kohta alueopasteet. Julkisivuun kiinnitettyjen mainoslaitteiden lisäksi sallitaan enintään yksi kadun varteen piha-alueelle kiinteästi sijoittuva itsenäinen mainoslaite tai mainostorni, jonka korkeus ei kuitenkaan saa pääsääntöisesti ylittää 6 metriä. Tätä korkeammat mainostornit tulee keskittää Karttulantien varressa sijaitseville korttelille 17 ja 21, jossa niiden enimmäiskorkeus voi olla kaavan sallima maksimikorkeus. Mainostornien sijoittaminen tulee suunnitella erityisen huolellisesti ympäristöön ja rakennuksen arkkitehtuurin sopivaksi ja ne tulee esittää rakennuslupakuvissa. ISTUTUKSET JA PINTAMATERIAALIT TONTEILLA Ohjeiden tavoitteena on vaihteleva ja viihtyisä sekä turvallinen katumiljöö sekä pihapiiri. Katuun liittyvät kevyen liikenteen väylät ja piha-alueet tulisi päällystää siten, että ne selvästi erottuvat ajotiestä ja paikoitusalueesta. Päällysteenä voidaan käyttää esimerkiksi betonikiveä tai -laattaa. Ne rajataan ajotiestä ja istutusalueista luonnonkivi- tai betonireunakivellä. Myös tontin sisäpihan puoleisilla piha-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota viihtyisyyteen ja turvallisuuteen rajaamalla pihaalueen eriluonteiset osat istutuksin ja kiveyksin. Kaavassa esitettyjen istutusalueiden ja reunavyöhykkeiden toteuttamiseen liittyvät ohjeet ja ratkaisut on esitetty kohdassa istutusalueet ja reunavyöhykkeet KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 11
RAKENTAMISTAPAOHJEET TK-16 KORT- TELIALUEILLA (Pioneerikadun alue) RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN TONTILLE, MASSOITTELU JA KAUPUNKIKUVA Yleistä Pioneerikadun varteen sijoittuvat teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet muodostuvat pääsääntöisesti pienimuotoisesta rakentamisesta (kuva 11). Määräysten tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus ja ilmeeltään selkeästi rajattu katutila. Tavoitteena on lisäksi parantaa huolto-, lastaus- ja liikennejärjestelyiden toimivuutta mahdollistamalla riittävän laaja yhtenäinen vapaa-alue. Lisäksi helpotetaan pääsisäänkäyntien sekä mahdollisten myymälä- ja toimistotilojen suuntaamista aurinkoisiin ilmansuuntiin sekä helpottaa sisäänkäynnin havainnointia ja turvallisuutta. TK-16 korttelialueille ei saa rakentaa väliaikaisia rakennelmia tai rakennuksia, varastotiloja tai muita katosrakennelmia, jotka on päällystetty pressulla. Rakennusten sijoittumiseen kaltevalle tontille on kiinnitettävä erityistä huomiota. Parhaimpaan tontinkäyttöratkaisuun päästään, kun rakennus sijoitetaan tontinkäyttöesimerkkien A-D mukaisesti (kuvat 17, 18 ja liitteet 3/1 ja 3/2). Kyseisissä esimerkeissä rakennus on hieman upotettuna tontin ylärinteen puolella. Tällöin on helppo toteuttaa lähes tasainen piha-alue. TK-16 korttelialueiden katualueeseen rajautuviin osiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, pääsisäänkäynnin, laadun ja turvallisuustason osalla. Rakennusten katuun liittyvälle osalle tulisi pääsääntöisesti rakentaa noin 30 m2 suuruinen ainakin osittain katoksella suojattu sisäänveto. Yhtenäisen katutilan muodostamiseksi rakennusten päädyt on esitetty rakennettavaksi kiinni Pioneerikadun puoleiseen rakennusalueen rajaan (kuvat 11, 12 ja liite 3/1). Korttelin 23 tonttien 1 ja 10 ja korttelin 24 tonttien 1 ja 8 sekä korttelin 25 tonttien 2 ja 3 osalla rakennusten päätyjen sijaan on esitetty rakennusten sivut ainakin osittain kiinni kadunpuoleiseen rakennusalueen rajaan. Pioneerikadun yritysalue rajautuu lounaassa luonnonsuojelualueeseen. Luonnossuojelualueen puolelle ei saa sijoittaa minkäänlaista rakentamista, varastointia eikä lumia tai johtaa vesiä. Alueen hulevesien johtamisesta on laadittu erillinen hulevesiohje. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Myymälöiden, asiakaspalvelutilojen ja toimistotilojen kadunvarteen sijoittumisen tavoitteena on helpottaa alueella asiointia ja elävöittää katuympäristöä. Rakennuksen kadunpuoleiseen päätyyn tehty sisäänveto sekä siihen kiinteästi liittyvä piha-aukio jäsentää rakennuksen pääsisäänkäyntiä sekä mahdollistaa turvallisen ja selkeän liikkumisen myös jalkaisin. Muiden toimintojen sijoittumiseen ja esim. ulkovarastointiin liittyvien määräyksien tavoitteena on alueen siisti ja huoliteltu ilme. Liikennejärjestelyihin liittyvillä ohjeilla pyritään varmistamaan liikenteen turvallisuus ja toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet on toteutettava turvalliseksi ja helppokulkuisiksi ja niiden tulee luontevalla tavalla liittyä alueen yleisiin kevyen liikenteen väyliin. Kortteleiden 24-25 osalla (jotka rajoittuvat kevyen liikenteen väylään) tulee rakennuksen sisäänkäynnille olla pääsääntöisesti muusta liikenteestä selvästi erotettu kevyen liikenteen yhteys. Korttelin 23 osalla kevyen liikenteen yhteys voidaan sijoittaa ajoneuvoyhteyden viereen. Rakennuksen pääsisäänkäynti sekä käynti mahdollisiin asiakaspalvelun- ja myymälätiloihin on luontevaa sijaita päädyssä olevan sisäänvedon yhteydessä. Asiakaspaikoituksen sekä katutilan läheisyyteen voidaan sijoittaa jätetiloja vain katosrakennuksiin. Kyseiset katokset, jotka rajaavat julkista katutilaa, tulee suunnitella päärakennuksen ilmeeseen sopiviksi sekä laadukkaiksi ja niihin olisi hyvä liittää myös muuta toimintaa, kuten pyörien säilytys. Ajoyhteyden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikenteen yleiseen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Tontin liikennejärjestelyt tulee suunnitella siten että, toimintojen edellyttämä kuljetuskalusto pystyy kääntymään tontin vapaa-alueella. Tonteille sijoittuvat toimistotilat sekä mahdolliset asiakaspalvelu- ja myymälätilat samoin kuin rakennuksen pääsisäänkäynnit tulee pääsääntöisesti sijoittaa kadunpuoleiseen päätyyn. Rakennuksen kadunpuoleisessa päädyssä olevan sisäänvedon yhteyteen tulee pyrkiä toteuttamaan jalankululle suunniteltu piha-aukio, joka liittyy ympäröiviin katu- ja istutusalueisiin. Ilman erityisiä toiminnallisia perusteita ei tonteille saa rakentaa enempää kuin yhden enintään 7 m leveän ajoyhteyden kadulta. Vieraskäyttöön tarkoitetut pysäköintipaikat on hyvä sijoittaa kadulta tontille johtavan ajotien ja rakennuksen päädyssä olevan pihaaukion välittömään yhteyteen. Muu paikoitus sijoittuu yleensä luontevasti tontin sivuille tai perälaitaan. Piha-aukion koko ja muoto voi vaihdella. Piha-aukion koko on tyypillisesti noin 40-50 m2 Teollisuustoimintaan liittyvän jätteen käsittelyyn sekä huoltoon, lastaukseen ja purkamiseen liittyvät toiminnot tulee pääsääntöisesti sijoittaa tontin takaosaan. Huoltopihat eivät saa ilman erityisiä perusteita avautua katualueelle päin ja varastoinnin tulee pääsääntöisesti tapahtua sisätiloissa tai katetuissa ulkovarastoissa. Jos rakennuksen ulkopuoliset huoltopihat erityisestä syystä joudutan toteuttamaan katualueiden suuntaan, tulee ne suojata rakennusluvassa myönnetyllä suojarakenteella. Suojarakenne tulee olla korkeatasoisesti suunniteltu ja sen tulee liittyä luontevasti tontin kokonaisarkkitehtuuriin. Kuva 11. Havainnekuva Pioneerikadulta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 12
RAKENNUSTEN JULKISIVUT Julkisivujen päämateriaalien rajauksella ja hallitulla värimaailmalla luodaan yhtenäinen ja selkeä alueellinen ilme. Lisäksi rakennusten sisäänvedoilla pyritään luomaan avoin ja moni-ilmeinen katumiljöö, jossa umpinaisten julkisivujen sijasta katualueelle avautuvat sisäänkäynnit, portaikot sekä muut asiakaspalvelu-, toimisto-, ja myymälätilat elävöittävät katunäkymiä. Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Pioneerikadun suuntaan avautuvista julkisivuista tulee pyrkiä rakentamaan yhtenäinen ja arkkitehtonisesti hyvätasoinen. Julkisivujen pienemmät rakennelmat, kuten talotekniikkaan liittyvät tilat, laitteet ja varusteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Kunkin korttelin ensimmäisen rakennuksen julkisivumateriaalivalinnassa tulee olla erityisen huolellinen, koska se ohjaa korttelin muuta rakentamista. Katujulkisivujen osalla on syytä välttää täysin umpinaisia seinärakenteita. Rakennuksen päädyssä, Pioneerikadulle päin olevan sisäänvedon kohdalla, tulee julkisivussa suosia pääosin lasia tai materiaalia, jolla korostetaan sisäänkäynnin erityisluonnetta. Tavanomaisten ikkunoiden lisäksi näissä (kadulle päin avautuvissa) julkisivun osissa voi käyttää esimerkiksi erikoislaseja, lasilankkua tai lasitiiltä. Sisäänvedon kohdalla julkisivua tulee pyrkiä elävöittämään esimerkiksi sisäänkäyntikatoksilla. Rakennusten julkisivumateriaalissa tulee suosia yhtä tai korkeintaan kahta päämateriaalia, joiden tulee olla kestäviä ja laadukkaita. Julkisivujen pääasiallisia materiaaleja voivat olla esimerkiksi betoni, harkko ja tiili joko puhtaaksi muurattuna, rapattuna tai slammattuna. Slammattu tai rapattu tiilimuuraus tulee sävytyttää värityssuunnitelman mukaan. Harkkomuuraus tulee aina rapata ja sävyttää värityssuunnitelman mukaan. Myös esimerkkikuvan 22 mukaisia peltikasetteja voidaan käyttää. Aalto ym. voimakasprofiilisien peltien käyttö sallitaan vain julkisivuissa rajattuilta osien, kuten päädyn tai sisääntulon korostamisessa. Rakennusten julkisivujen värityksen tulee noudattaa rakentamistapaohjeiden värityssuunnitelmaa, ks. kohta Värityssuunnitelma. Kuva 12. Lintuperspektiivikuva Pioneerikadulle idästä. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 13
Kuva 13. Julkisivukaavio / leikkaus Pioneerikadulta. KATOT Ohjeiden tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus sekä se, että kattopinnasta poikkeavilla erillisillä konehuoneilla tai muilla teknisellä rakenteilla elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Kattoon liittyvien piippujen, kattovarusteiden, räystäsrakenteiden, kourujen ja pellitysten tulee olla sopusoinnussa katon värityksen kanssa. Konehuoneita tai muita teknisiä rakenteita ei pääsääntöisesti saa tuoda muuta kattopintaa korkeammaksi ellei samalla varmisteta, että niillä elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Suunnittelussa tule erityisesti kiinnittää huomiota siihen etteivät ilmanvaihtoon liittyvät tilat, laitteet tai varusteet ole kaukonäkymien kannalta häiritseviä elementtejä. Rakennusten päämassan harjan suunta tulee olla vastakkainen katuun nähden lukuun ottamatta korttelin 23 tontteja 1 ja 10 ja korttelin 24 tontteja 1 ja 8 sekä korttelin 25 tontteja 2 ja 3 (ks. havainnekuvat). Rakennusten kattomuodon tulee olla loiva harjakatto lukuun ottamatta korttelin 23 tonttia 10 ja korttelin 24 tonttia 8, joissa voi olla myös pulpetti- tai tasakatto. Harjakattoisten rakennusten katon kaltevuus tulee olla välillä 1:3,5 1:5. Mahdollisten päärakennusta matalampien ja pintaalaltaan pienempien varastorakennusten, apurakennusten ja katoksien kattomuoto voi olla myös jokin muu päärakennuksen kattomuotoon sovitettu. Katemateriaalina tulee käyttää tumman harmaata tai mustaa konesaumattua peltiä tai vastaavaa sileää peltistä katemateriaalia, lukuun ottamatta korttelin 23 tonttia 10 ja korttelin 24 tonttia 8, joissa voi olla myös huopakate. VALAISTUS Ohjeiden tavoitteena on luoda valaisuarvoiltaan ja valosävyiltään yhtenäinen kaupunkitila sekä ehkäistä häikäisyjä ja valon tarpeetonta leviämistä ympäristöön. Katuun liittyvän piha-aukion ja rakennuksen päädyn sekä piha alueen valaisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on alueellinen kokonaisuus, jossa katualue ja siihen liittyvät pihaaukiot ja rakennusten sisäänkäynnit ovat voimakkaammin valaistuja kuin muu piha-alueen valaistus. Valaistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi. Piha-alueen valaistus voidaan järjestää sekä seinä- että pylväskiinnitteisillä valaisimilla. Kadun läheisyydessä (lähempänä kuin 8 metriä) olevien valaisemien tulee olla ulkonäöltään kaupunkimaiseen ympäristöön sopivia. Valaisintolppien tulee olla RAL 7042 / harmaa. Kaikissa valaisimissa, mahdollisia julkisivuvalaistusta lukuun ottamatta, tulisi käyttää ylävarjostinta tai muuta heijastuspintaa, joka suuntaa valon alaspäin. Piha- ja julkisivuvalaistuksen valaisuteho sekä valonväri eivät tulisi poiketa liikaa kunkin korttelin sisällä eivätkä niiden tulisi poiketa myöskään huomattavasti muiden kortteleiden ja katualueiden valaisuarvoista. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 14
AIDAT Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään avoin ja kaupunkimainen katumiljöö. Aitaaminen tulee toteuttaa kortteleittain ja alueittain yhtenäisinä. Aitadetaljien ja tyyppien määrittelyllä on tarkoitus varmistaa alueen viimeistelty ilme. Lisäksi aidan sijoituksella 8 metrin etäisyydelle tontin katuun liittyvästä rajasta parannetaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Tonttien väliselle rajalle ja kadunvarteen rakennettava aita ja siihen liittyvä portti tulee toteuttaa siten, että ne liittyvät luontevalla tavalla rakennukseen sekä tontin alueella oleviin istutusvyöhykkeisiin. Lisäksi aitojen tulee olla yhteneviä myös viereisten tonttien kanssa. Tonttien huoltopihat voidaan erottaa aidalla katualueeseen liittyvästä julkisemmasta asiointipihasta. Pihatilojen erotus tulee tehdä alla mainitulla aitatyypillä tai esimerkiksi piharakennusten ja kyseisen aidan yhdistelmällä. Tällä varmistetaan muun muassa se, että asiointi ja vieraspaikat voidaan sovittaa luontevasti katutilan yhteyteen. Jos huoltopiha aidataan asiointipihasta, tulee aita tehdä 8 metrin etäisyydelle tontin kadunpuoleisesta rajasta (kuvat 17, 18 ja liitteet 3/1 ja 3/2). Katualueeseen rajoittuvien aitojen sekä porttien tulee olla väriltään RAL 7024/ tumman harmaa tai tätä tummempi. Tonttien takarajalle sekä tonttien väliselle rajalle rakennettavat aidat voivat olla myös harmaata tai sinkittyä. Rakennettavien aitojen aitatyyppi tulee olla ns. 3-lankaverkko, jakoväli noin 50x200 mm. (kuvat 14 ja 15). Vaikka kadunvarren tai tonttien sivurajojen aitoja ei toteutettaisi, tulee Pioneerikadun kaikilla tonteilla rakentaa kuitenkin aita luonnonsuojelu- ja lähivirkistysalueisiin rajoittuville osille. Kuva 14. Periaatekuva tontin huoltopihaa ja asiointipihaa rajaavasta portista sekä aidasta (RT X70-37276). Kuva 15. Periaatekuva tontin tonttien välisestä raja-aidasta (RT X70-37222). Kuva 16. Lintuperspektiivikuva Pioneerikadulle lännestä. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 15
MAINOSLAITTEET Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään yhtenäinen ja rauhallinen kaupunkikuva. Mainoslaitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tule noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja 22 Ikkunamainokset. Mainoslaitteiden suunnittelu tulee tehdä rakennuslupaprosessin yhteydessä. Alueella on mahdollista mainostaa myös alueopasteissa, jotka Kaupunki järjestää Pienen Neulamäen alueella ks. kohta alueopasteet. Rakennuksiin sijoitettavat mainoslaitteet tulee kiinnittää rakennuksen julkisivuun. Rakennuksissa sallitaan yksi julkisivusta pokittain tuleva ns. mainoskilpi. Tällainen kilpi tulee kiinnittää rakennuksen kadunpuoleiseen päätyyn. Kullekin tontille sallitaan julkisivuun kiinnitettyjen mainoslaitteiden lisäksi enintään yksi, kadun varteen kiinteästi sijoittuva itsenäinen mainoslaite tai -pyloni, jossa mainososan leveys ja korkeus voivat olla enimmillään noin 1,5 metriä. Kyseinen mainospyloni tulisi sijoittaa tontin kadunpuoleiselle istutusvyöhykkeelle, eikä sen kokonaiskorkeus tulisi pääsääntöisesti olla yli 3,0 metriä. Suurtaulut tai korkeat mainospilarit eivät ole sallittuja. Rakennukseen sijoitettavat mainoslaitteet eivät saa pääsääntöisesti ulottua rakennuksen räystäslinjaa ylemmäksi, elleivät ne samalla ole osa arkkitehtuuria. Katualueeseen rajoittuvien julkisivujen lasiosia ei tulisi peittää erillisellä ikkunateipillä, sisäpuolisilla mainoksilla tai vastaavilla, elleivät mainokset ole sovitettu osaksi kokonaisarkkitehtuuria. Mainonta tulee pääsääntöisesti keskittää niitä varten erikseen suunniteltuihin julkisivun osiin tai erillisiin mainoslaitteisiin. ISTUTUKSET JA PINTAMATERIAALIT TONTEILLA Ohjeiden tavoitteena on vaihteleva ja viihtyisä sekä turvallinen katumiljöö sekä pihapiiri. Tontin kadunpuoleiseen reunaan sijoittuva piha-aukio tulee päällystää siten, että se selvästi erottuu ajotiestä ja paikoitusalueesta. Päällysteenä voidaan käyttää esimerkiksi betonikiveä tai laattaa. Piha-aukio voidaan rajata ajotiestä ja istutusalueista muun muassa luonnonkivi- tai betonireunakivillä. Kadulta tontille johtavan ajotien ja piha-aukion yhteyteen tulisi tehdä istutuksia. Myös tontin sisäpihan puoleisilla piha-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota viihtyisyyteen ja turvallisuuteen rajaamalla piha-alueen eriluonteiset osat istutuksin ja kiveyksin Kaavassa esitettyjen istutusalueiden ja reunavyöhykkeiden tarkemmat toteuttamiseen liittyvät ratkaisut on esitetty kohdassa istutusalueet ja reunavyöhykkeet. Pioneerikadun varren Puiden sijoittamisen periaate on esitetty alueen havainnekuvassa. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 16
TONTIN KÄYTTÖESIMERKKEJÄ PIONEE- RIKATU Vaihtoehdossa A rakennus on osittain kaksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälätilat ja töiden vastaanotto. Toisessa kerroksessa on sos. ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu normaalin moduulirekan pyörähdyssäteellä. Sisääntulo-aukiolta on suora yhteys kevyen liikenteen väylälle. Tontin ala rakennusoikeus autopaikat Tuotanto- ja varastotilat toimistotilat myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 90 m2 804 m2 2388 m2 955.2 m2 14 kpl 426 m2 232 m2 748 m2 Vaihtoehdossa B (alle 600 m 2 ei VSS -velvoitetta) on rakennus kokonaisuudessaan yksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälä-, sos- ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu m 9.5 m kuorma-autolla. Sisääntulo-aukiolta on suora yhteys kevyen liikenteen väylälle. Tontin ala Rakennusoikeus Autopaikat Tuotanto- ja varastotilat Sos- ja toimistotilat Myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 29 m2 596 m2 2266 m2 906 m2 18 kpl 432 m2 102 m2 563 m2 Vaihtoehdossa C rakennus on osittain kaksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset sos- ja myymälätilat sekä töiden vastaanotto. Toisessa kerroksessa on toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on m 9.5 m kuormaautolla. Sisääntulo-aukiolta on suora yhteys kevyen liikenteen väylälle. Kevyen liikenteen yhteys sisääntulo-aukiolta kulkee normaalin tonttiliittymän kautta kevyen liikenteen väylälle. Kuva 17. Neljä erilaista tontinkäyttöratkaisua Pioneerikadun varren pienistä tonteista. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 17
Tontin ala Rakennusoikeus Autopaikat Tuotanto- ja varastotilat Sos- ja toimistotilat Myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 80 m2 900 m2 2392 m2 957 m2 17 kpl 474 m2 284 m2 838 m2 Vaihtoehdossa D rakennus on kokonaisuudessaan yksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälä-, sos- ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Tontin alalaidan piharakennus voidaan rakentaa rajaan kiinni, jos alapuolisen tontin piharakennus rakennetaan myös kiinni rajaan. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu m 9.5 m kuormaautolla. Kevyen liikenteen yhteys sisääntulo-aukiolta kulkee normaalin tonttiliittymän kautta kevyen liikenteen väylälle. tontin ala rakennusoikeus autopaikat Tuotanto- ja varastotilat sos- ja toimistotilat myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 20 m2 854 m2 2498 m2 1000 m2 16 kpl 714 m2 69 m2 803 m2 Vaihtoehto E (ei suositeltava ja ensisijainen toteutusratkaisu). Jos Pioneerikadun jyrkemmällä keskivaiheella päädytään vaihtoehtoon E, joka mahdollistaa huoltoliikenteen kulun rakennuksen läpi tai ympäri, joudutaan tontin ylärajalle tekemään jyrkähkö luiska. Tämä vaikeuttaa tontin muotoilua ja pintakuivatusta sekä sopeutumista katuun, yläpuoliseen tonttiin ja luonnonsuolelualueeseen. Lisäksi tässä ratkaisussa joudutaan tekemään isohkoja tontin louhinta ja tasaustöitä. Toiminnallisesti rakennus voi olla joko yksi tai kokonaan kaksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälä-, sos.- ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat ovat tämän jatkeena. Huoltopihat avautuvat tarvittaessa molemmille puolen rakennusta. Jätekatos voidaan toteuttaa tontin ylärajaan kiinni, jos samalla ylänaapuri rakentaa myös rajaan kiinni. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu normaalille moduulirekalle. Vaihtoehdossa E toinen tonttiliittymä voi toimia vain huoltoliittymänä ja tontin ylärinteelle tehtävä luiska tulee tehdä vähintään kaltevuudella 1:2,5 ja luiskat tulee maisemoida istutuksin. Tontin leikkausvaikutukset eivät saa ulottua luonnonsuojelualueelle. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava myös se, että kaikki tontin hulevedet johdetaan hallitusti sadevesiviemäriin tontin alapihanpuolelta. Kuva 18. Tontinkäytön periaatekuva E sekä leikkaus C-C Pioneerikadun varrentontista, jossa rakennus on sijoitettu tontin keskelle. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 18
TONTINKÄYTTÖESIMERKKI KTY-10 KORTTELI-alueella Kyseisen tontin lisäksi myös muut korttelin 18 rakennukset on sijoitettu n. 23 metrin päähän Pienen Neulamäen tiehen rajoittuvasta rajasta, jotta katutilasta sekä kaupunkikuvasta saadaan muodostettua yhtenäinen. Tällöin rakennuksen ja tontin rajan väliin mahtuu istutuskaistan ja kaksi kampaisen paikoitustilan lisäksi myös rakennuksen viereen sijoitettava jalkakäytävä. Rakennuksen pääsisäänkäynti ja sisääntuloaukio on sijoitettu tontin luoteisnurkalle. Kyseinen tontin nurkka on kaupunkikuvallisesti merkittävin tontin kohta olleen sekä Asevarikontien päätteenä että myös sisääntuloliittymän välittömässä läheisyydessä. Huoltopihat on sijoitettu päärakennusmassan taakse ja piharakennukset ja noutovarastot on sijoitettu pääsääntöisesti puistoon rajoittuvalle tontin rajalle. Rakennuksen kaikki (pihalla syntyvät) hulevedet johdetaan hulevesiohjeen mukaan tontin reunalle rakennettavalle vihervyöhykkeelle. Kuva 19. esittää yhden periaateratkaisun Pienen Neulamäen tien varressa sijaitsevasta KTY-10 korttelin tontista. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 19
VÄRITYSSUUNNITELMA OHJEET (TK-16 KORTTELIT 23 25) Julkisivujen pääasialliset materiaalit on mainittu kohdassa rakennusten lukisivut. Korttelin 25 sekä korttelin 23 tonttien 1 ja 2 osalla rakennusten pääasiallinen julkisivun väri tulee olla punainen. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä kuin punaista. Julkisivujen pääveriksi soveltuvia värisävyjä ovat esimerkiksi seuraavat RAL värit: 3009, 3011, 4013, 3016 ja 3031. Korttelin 24 tonttien 1-7 osalla rakennusten pääasiallinen julkisivun väri tulee olla sininen. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä. sinistä. Julkisivujen pääveriksi soveltuvia värisävyjä ovat esimerkiksi seuraavat RAL värit: 5000, 5005, 5009, 5010 ja 5023. Korttelin 23 tonttien 3-9 osalla rakennusten pääasiallinen julkisivun väri tulee olla harmaa. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä kuin harmaata. Julkisivujen pääveriksi soveltuvia värisävyjä ovat esimerkiksi seuraavat RAL värit: 7047, 7040, 7037, 7031 ja 7024. Korttelin 23 tonttien10 ja korttelin 24 tontin 8 osalla rakennusten osalla voi olla kasi pääasiallista väriä. Julkisivuväreinä voivat olla joko valkoinen tai harmaaseen taitetut eri sävyt. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä. Kuva 20. Värityssuunnitelmakartta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 20
KTY-10 JA TK/LTA KORTTELIT Julkisivujen pääasiallisina väreinä tulee suosia harmaaseen taitettuja eri sävyjä. Julkisivuissa on hyvä käyttää myös arkkitehtuuriin ja yrityksen luonteeseen sopivia tehostevärejä. Myös muita kuin edellä kuvattuja värejä voidaan käyttää, kunhan ne sovitetaan huolellisesti yhteen kokonaisuuden kanssa. Kuvassa 22 on esitetty laadukkaita periaate-esimerkkejä teollisuus-, liike-, logistiikka- ja toimistorakentamisesta. Kuvan periaateesimerkit antavat alueelle yleiset laatutavoitteet julkisivujen laadusta. Alla kohteiden lyhyt kuvaus: Ylärivi, Retail Park Glomson, Laine&Larkas. Keskirivi, kaksi enimmäistä kuvaa, Cultivator II Arkkitehtitoimisto NRT. Keskirivi viimeinen kuva, kauppakeskus Megahertsi Helsinki, Arkkitehtitoimisto Helin & Co Alarivi ensimmäinen kuva, Outokumpu Oyj C-talo, Laine&Larkas. Alarivin toinen kuva (ylempi), John Nurminen logistiikkakeskus Helsinki, Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen. Alarivi toinen (alempi) Novatreat Oy, Schauman Arkkitehdit. Alarivin kolmas kuva (ylempi), julkisivussa käytettävä esimerkkipeltiprofiili. Alarivi toinen (alempi) V & S, Arkkitehtitoimisto sigge. Kuva 21. Esimerkkikohteita tavoiteltavasta laatutasosta KTY-10 kortteleilla. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 21
ISTUTUSALUEET JA REUNAVYÖHYKKEET YLEISET TAVOITTEET Asemakaavan istutusalueiden ja reunavyöhykkeiden tehtävä on luoda suoja- tai pehmentävä vyöhyke toimitila tai teollisuusalueen ja muun ympäristön välille sekä osaltaan myös luoda alueelle kaupunkikuvallisesti huoliteltu ilme ja omaleimainen identiteetti. YLEISET OHJEET Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää pihasuunnitelma Tonttien paikoitusalueet tulee jäsenöidä puu- ja pensasistutuksin tässä ohjeessa kullekin alueelle erikseen määriteltyjä kasvityyppejä käyttäen. Tonteille istutettavien havupuiden osuus puista tulisi olla vähintään 30%. Tonttien istutuksissa ei saa käyttää vieraslajeja eikä tuoda kasvualustan mukana alueelle. Vieraslajeja ovat komealupiini, kurtturuusua, jättiputkea, jättibalsami. 1 A. PIENEN NEULAMÄEN TIEN YMPÄRISTÖ Pienen Neulamäen tieympäristö toimii alueen pääväylänä (puistobulevardina) ja siitä on tavoitteena saada aikaan kaupunkimaisen urbaani ja moni-ilmeinen katutila. Katualueen viherympäristön toteuttaa kaupunki ja sen selkärankana tulee toimimaan molemmin puolin katutilaa istutettavat pylväshaapakujanteet, ks. esimerkit. Tieympäristön tonttien puoleisen osan istutuksissa tulee pyrkiä mittakaavallisesti mataliin istutusryhmiin sekä nurmetuksiin. Korkeampien istutusten osalla tulee suosia harvajaksoisempia istutuksia, jolloin istutukset jääväät alisteiseen asemaan suhteessa laadukkaalle katu- ja toimitilarakentamiselle. Katutilaan rajautuvilla viheralueilla sekä paikoitustiloja jakavilla osilla käytetään istutettavana puuna vaahteraa (Acer platanoides) kokoluokkana min. rym. 6-8 ja pensaslajeina matalia angervoja esim. koivuangervo, verhoangervo, kiiminginangervo, rinneangervo tai kestäviä puistoruusuja esim. suviruusu, juhannusruusu, juhannusmorsia, keijunruusu. Havupuina käytetään kapeakasvuisia lajeja esim. serbiakuusi (Picea omorika) tai siperianpihtaa (Abies sibirica) kooltaan (korkeus) 100-150 cm. Havupuut sijoitetaan 3-5 kpl ryhmiin. Kuva 22. Istutusalueiden- ja reunavyöhykkeiden sijainnit. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 22