Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Samankaltaiset tiedostot
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Hedelmän- ja marjanviljely

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Herukkaviljelmän perustaminen

Marjanviljelyn edellytykset

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

Marjanviljely elinkeinona

Kausihuonelaskelma

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Mistä saisi luomutaimia?

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Myllyvehnän lannoitus AK

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Marjakasvien kastelusta

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

MUISTITÄRPPEJÄ KAUDELLE 2018 LEENA KOPONEN SUONENJOEN SEUDUN MARJANVILJELIJÄIN YHDISTYS RY.

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

Transkriptio:

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT

Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Tavoitteena on parantaa nykyisten marjaviljelmien kannattavuutta ja kannustaa uusien marjaviljelmien perustamiseen tuomalla alueelle uusia, tehokkaita viljelymenetelmiä ja lajikkeita.

Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanke testaa marjalajien menestymistä pohjoisessa ja tarkentaa lajikkeiden viljelymenetelmiä ja viljelysuosituksia Pohjois-Suomeen. Hanke ottaa riskejä ja tekee virheet viljelijän puolesta!

Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanketta hallinnoi MTT Sotkamo Projektipäällikkönä tutkija Kati Hoppula, MTT Sotkamo Hankkeen kesto on 26.4.2012-31.12.2014 Hankkeen budjetti 275 000 Rahoitus: EU:n Maaseuturahastosta Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskusten kautta Jatkohanke Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen- hankkeelle (2008-2012), joka rahoitettiin EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta

Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Yhteistyökumppaneina: Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus (Markku Kajalo, talous- ja investointilaskelmat), ProAgria Oulu (Kirsti Voho, tiedonsiirto) ja ProAgria Pohjois-Savo (Liisa Pietikäinen, tiedonsiirto) Materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto, Peuraniemen taimitarha, Avagro ja Delta Green.

Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Lajike- ja viljelymenetelmäkokeita MTT Sotkamon ja MTT Ruukin tutkimusasemilla Kehitysryhmätoimintaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan marjanviljelijöille vuosina 2013-2014 Tilakäyntejä ja mahdollisuus puutarha-asiantuntijan palveluiden käyttöön hankkeen aikana Talous- ja investointilaskelmat, talouslaskuri: nettilevitykseen ja vapaaseen käyttöön viljelijöille ja neuvojille myös hankkeen päätyttyä

Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hankkeen aikana kokeissa mukana Mansikka: 37 lajiketta Vadelma: 24 lajiketta Herukat: 18 lajiketta Pensasmustikka: 11 lajiketta Lisäksi Mansikan taimityyppikoe: Honeoye, Polka ja Rumba Herukan viljelymenetelmäkoe: tihkukastelu, rakeinen lannoitus, kastelulannoitus, mansikkamuovi

Pensasmustikan lajikekokeet 2008-2013

Pensasmustikat soveltuvat Pohjois-Suomessa parhaiten harrastekasveiksi suuren talvehtimisriskin ja alhaisen sadon vuoksi.

Pensasmustikat MTT Sotkamo ja Ruukki 2008-2013 Sotkamo Ruukki Lajike Kg/ha Istutus 2009 Istutus 2008 Istutus 2009 Sato 2012 Sato 2013 Sato 2013 Sato 2012 Sato 2013 Siro 2719 3351-3900 5117 Aino 1642 2772 2871 2218 1852 Saani 1198 2188-1691 630 Sine 1923 1925-2379 707 Alvar - - 1585 1207 65 Tumma 1325 1057-1193 327 Hele 835 843-975 568 Jorma - - 572 - - North Blue - - 470 3295 502 Patriot - - 14 - - Arto - - 2 200 12 Satotulokset laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha, Rovaniemellä ei saatu koevuosina satoa.

Pohjois-Suomeen sopivat lajikkeet Sopivat Harrastekäyttöön Lajikkeelle ominaista Sopivat Harrastekäyttöön Lajikkeelle ominaista Aino Kestävä, satoisa Jorma Korkea pensas, talvehtimisriski Siro Kestävä, satoisa North Blue Suuret marjat, talvehtimisriski Eivät sovi Pohjois- Suomeen Alvar Arto Syystä että Sato liian myöhäinen Heikko talvehtiminen Sine Pölyttäjä Tumma Matala kasvu Patriot Ei talvehdi Saani Pölyttäjä Hele Matala kasvu

Pensasmustikat MTT Sotkamo 2008-2013 Sotkamo 2010 2011 2012 2013 Lajike g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha Siro* 194 971 544 2719 670 3351 Aino 81 405 368 1840 826 4132 574 2871 Aino * 67 335 328 1642 554 2772 Saani* 24 121 240 1198 438 2188 Sine* 110 549 385 1923 385 1925 Alvar 81 405 225 1124 369 1845 317 1585 Tumma* 53 264 265 1325 211 1057 Hele* 30 151 167 835 169 843 Jorma 29 146 303 1516 1454 7272 114 572 North 2 12 142 708 485 2423 94 470 Blue Patriot 0 2 12 58 94 469 3 14 Arto 13 64 33 164 189 947 0,4 2 Satotulokset laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha. * istutus vuonna 2009, muilla istutus vuonna 2008

Pensasmustikat MTT Ruukki 2009-2013 Ruukki 2011 2012 2013 Lajike g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha Siro 236 1179 780 3900 1023 5117 Aino 34 172 444 2218 370 1852 Sine 74 370 476 2379 141 707 Saani 20 102 338 1691 126 630 Hele 53 265 195 975 114 568 North Blue 107 534 659 3295 100 502 Tumma 8 41 239 1193 65 327 Alvar 90 449 241 1207 13 65 Arto 2 9 40 200 2 12 Satotulokset laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha. Pensasmustikat on istutettu vuonna 2009.