Itämeren suojeluongelmien anatomia



Samankaltaiset tiedostot
Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Bioenergiapolitiikka & talous

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Yhteisistä haasteista voimavara:

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Itämeri pähkinänkuoressa

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

/ Miina Mäki

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

"Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi" ja "Kustannustehokkaat ohjauskeinot Itämeren suojelussa"

Ruokamenot kuluttajan arjessa

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Q3/2009 Osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Energiaa ja ilmastostrategiaa

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Sähkövisiointia vuoteen 2030

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari , Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Sustainable intensification in agriculture

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

TkT Mikko Juntunen

Transkriptio:

Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos

Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista - Itämeri on yhteisomistusresurssi: vapaasti kaikkien hyödynnettävissä - Kuormittajat vyöryttävät päästöjen kulkeutumisen myötä osan haitoistaan toisille maille ja hyötyvät puhdistamalla itse vähän - Haitoista kärsivien omat kustannukset kuormituksen rajoittamisesta ovat suuret - Seuraus: Kuormituksesta hyötyvillä ei ole aitoja kannustimia rajoittaa kuormitusta, eikä Itämeren alueella ole ylikansallista pakottajaa

Epäsymmetriaa voi luonnehtia vaikkapa seuraavasti: Ministerijulistus: - Kustannukset: N: Venäjä, Saksa, Ruotsi; P: Suomi, Ruotsi, Saksa - Hyödyt: N: Saksa, Tanska, Liettua; P: Tanska, Venäjä, Viro Kustannustehokas vähennys: - Kustannukset: N: Puola, Ruotsi, Suomi; P: Puola, Venäjä, Suomi - Hyödyt: N: Puola, Tanska, Liettua; P: Tanska, Saksa, Viro Poliittisen taloustieteen johtopäätöksiä - Saksa ja Tanska hyötyvät eniten ja erityisesti, jos tehdään kaikille yhtäläinen vähennys; Puola ja Venäjä maksajia - Nämä havainnot selittävät maiden nykykäyttäytymistä

Kysymys: Kuinka ylittää tämä kannustinongelma: onko meillä taitoa ja uskallusta uusiin avauksiin? Vaihtoehto 1: Helcom - Etu: kattaa kaikki rantavaltiot, vakiintunut organisaatio; tehnyt ja tekee paljon hyvää - Ongelma: toiminnan vapaaehtoisuus ja ylikansallisen pakotevoiman puute - Ratkaisu: sitova sopimus suositusten sijaan - Avain: hyötyjen ja kustannusten tasaaminen - Keino: ravinnepäästökauppa tai jokin muu vastaava etuuksien tasaamisen ja suojelun kannattavuutta lisäävä mekanismi

Vaihtoehto 2: Euroopan Unioni - Etu: - ylikansallinen, pakottava (EY:n tuomioistuin): estää lipeämisen yhteisestä politiikasta; - Meridirektiivi luo toimintapuitteet - Ongelmat: - Sisäisestä taakanjaosta sopiminen (sopimusongelma) - Suhde Venäjään Ratkaisu 1. EU:n toimeenpano-mandaatti EU- Helcomille ja neuvottelut Venäjän kanssa kuormituksen rajoittamisesta (kuten lohenkalastuksessa) Ratkaisu 2. EU:n oma ympäristöohjaus Helcomin rinnalle ja neuvottelut Venäjän kanssa

Teesi 2: Sosialismin perintö tuhoaa Itämerta päivittäin ja hidastaa merkittävästi Itämeren tilan parantamista myös tulevaisuudessa Itämeren yhteiskuntapoliittinen historia vaikuttaa suoraan Itämeren tilaan ja suojelun mahdollisuuksiin Sosialismin perintö 1: Merkittävät määrä puhdistamatonta yhdyskuntafosforia tulee Itämereen Historiallinen datum, joka voitettavissa Kansainväliset suojeluinvestoinnit avainasemassa (jos paikallista vastakaikua löytyy) Nefcon korostus tähän: hyvin perusteltu

Sosialismin perintö 2. Julkisuus ja demokratiavaje sekä ympäristöliikkeiden syrjintä heikentävät suojelun edellytyksiä - Taloudellinen takapajuisuus sekä ympäristöasioihin liittyvän julkisen keskustelun ja toiminnan vähäisyys ylläpitävät vanhoja rakenteita - Ympäristötietoisuuden nousun esteitä - Julkisuuden ja avoimen keskustelun puute - Ympäristöliikkeiden leimaaminen epäisänmaallisiksi - Painostustoiminnan vähyys: ei synny valtiollista ympäristöpolitiikkaa ja eikä ympäristöystävällistä yritysja toimintakulttuuria - Merkittävä hidaste maiden ympäristöpolitiikan voimistamiselle kaikilla Itämeren suojelun osa-alueilla

Teesi 3: Itämeri kärsii maatalouden hajakuormituksen erityisongelmasta, jonka ratkaisuun ei ole kohdistettu tepsiviä keinoja - Hajakuormituksen luonnetta (vaikeasti mitattava ja sääolojen vuoksi satunnaisvaihteleva huuhtouma) ja siihen soveltuvia ohjauskeinoja ei juurikaan ymmärretä - Esimerkkinä Suomi: - Maatalouden ympäristötuki kaikille sama ja se maksetaan keinojen käyttöönotosta, mutta ei tuloksesta, eli saavutetusta kuormituksen laskusta - Tuessa merkittävä tulotukiosuus - Tuki ei se kohdistu ympäristöllisesti herkimpiin alueisiin

- Esimerkkinä Puola - Ei maatalouden ympäristöohjelmaa - Odotettavissa typpikuorman kaksinkertaistuminen ja fosforikuorman liki kaksinkertaistuminen, kun maa saa EU:n maataloustuet täysimääräisinä - Uusia ohjauskeinoja keinoja etsitään: ravinnepäästökauppa valuma-alueilla, ympäristöhyötyindeksi, vihreät tarjouskilpailujärjestelmät - MUTTA: yhdyskuntajätevesien puhdistus, erityisesti typen osalta on jopa Suomessa tai Ruotsissa alimitoitettu

Teesi 4. Itämeripolitiikkaa on edistettävä monessa mittakaavassa Tulee edetä monilla tasoilla, koska eri toimilla on erilainen aikaskaala: - Taloudelliset kannustimet: saavutettavissa nopeita vaikutuksia - Kansainvälinen politiikka: vaikutuksia 5 vuoden sisällä - Itämeri-tietoisuuden nostaminen: vaikutuksia 1-5 vuoden sisällä * Kaikkien osalta: Uusia keinoja tarvitaan Onnistumisen välttämättömiä ehtoja pidemmällä aikavälillä - Avoimen ja vapaan julkisen keskustelun ja mielipiteenmuodostuksen kehittäminen - Ympäristöllisesti vastuullisen toimintakulttuurin luominen - Ympäristökasvatus

Teesit Itämeren suojelun perusongelmista Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista Teesi 2: Sosialismin perintö tuhoaa Itämerta päivittäin ja hidastaa merkittävästi Itämeren tilan parantamista myös tulevaisuudessa Perintö 1. puhdistamattomat vedet Perintö 2. Julkisuus- ja demokratiavaje Teesi 3: Itämeri kärsii maatalouden hajakuormituksen erityisongelmasta, jonka ratkaisuun ei ole kohdistettu tepsiviä keinoja Teesi 4. Itämeripolitiikkaa on edistettävä monessa mittakaavassa