Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Transkriptio

1 Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

2

3 Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Johdanto Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin Rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto Johdanto Aiheuttajaosapuolien (PoO-maiden) rajat ylittävien vaikutusten yhteenvetotaulukot Venäjä Suomi Ruotsi Tanska Saksa Viro Latvia Liettua Puola Rajat ylittävien vaikutusten tunnistusmenetelmät Kaikkien Nord Streamin vaikutusten järjestelmällinen tunnistaminen Mahdollisten valtioiden rajat ylittävien vaikutusten tunnistaminen Mittakaavan merkitys Nord Streamin Espoon arviointiprosessissa Mahdollisten valtioiden rajat ylittävien vaikutusten seulonta Valtioiden rajat ylittävien vaikutusten arviointi Rakennusvaiheessa ilmenevät valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, jotka ilmenevät käyttöönoton valmisteluvaiheessa ja käyttöönottovaiheessa Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, jotka ilmenevät käyttövaiheessa Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, jotka johtuvat odottamattomista tapahtumista Johtopäätökset Lähteet 1668

4

5 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 11.1 Johdanto Valtioiden rajat ylittävien kysymysten osalta YVA:n pääasiallinen tavoite on rajat ylittävien vaikutusten arviointi ja niitä koskeva tiedotus. Espoon sopimuksessa valtioiden rajat ylittävä vaikutus määritellään seuraavasti: "...vaikutuksia - ei yksinomaan maailmanlaajuisia - jotka fyysiseltä alkuperältään kokonaan tai osaksi jonkin sopimuspuolen lainkäyttövallan piirissä olevalla alueella sijaitseva hanke aiheuttaa toisen sopimuspuolen lainkäyttövallan piirissä olevalla alueella." Sopimus sisältää valtioiden velvollisuuden ilmoittaa toisilleen ja neuvotella toistensa kanssa kaikista alueellaan toteutettavista hankkeista, joilla saattaa olla merkittäviä haitallisia valtion rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Sopimuksessa aiheuttajaosapuoli viittaa siihen maahan, jossa ehdotettu toiminto toteutetaan. Kohdeosapuoli tarkoittaa maata, johon toiminto vaikuttaa. Valtion rajat ylittävissä nauhamaisen rakentamisen hankkeissa (esimerkiksi valtion rajat ylittävissä putkilinjoissa) on useampi kuin yksi aiheuttajaosapuoli, ja aiheuttajamaat ovat myös kohdeosapuolia (silloin, kun jossakin toisessa aiheuttajamaassa tapahtuva hankkeeseen liittyvä toiminto tai tapahtuma vaikuttaa niihin). Nord Stream -hankkeessa putkilinjapari kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan kautta, joten ne kaikki ovat Espoon sopimuksen mukaisia aiheuttajaosapuolia. Viro, Latvia, Liettua ja Puola eli Itämeren muut rantavaltiot ovat kohdeosapuolia. Venäjä on allekirjoittanut Espoon sopimuksen, muttei ratifioinut sitä. Espoon raportin tarkoituksia varten Venäjä on kuitenkin nimetty aiheuttajaosapuoleksi. Myös Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat kohdeosapuolia, koska niihin kohdistuu vaikutuksia hankkeeseen liittyvistä toiminnoista ja tapahtumista, jotka vähintään yksi putkilinjojen kulkuväylällä oleva valtio käynnistää. Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat kohdeosapuolia mutta eivät aiheuttajaosapuolia. Kun nämä maat halutaan erottaa ryhmänä aiheuttajamaista, niistä käytetään Espoon raportissa nimitystä ainoastaan vaikutusten kohteena olevat osapuolet. Espoon raportin laatimista varten niistä maista, jotka ovat Nord Stream -hankkeessa aiheuttajaosapuolia, käytetään ilmaisua PoO-maat (Parties of Origin), kun taas kohdeosapuolimaihin viitataan ilmaisulla AP-maat (Affected Parties). Ainoastaan vaikutusten kohteena olevista osapuolista käytetään ilmaisua OAP-maat (Only Affected Parties) (1 ) (1) Nimitykset on määritelty erityisesti tätä Espoon raporttia varten tavoitteena minimoida samankaltaisten tai identtisten argumenttien toistamista, mikä helpottaa rajat ylittävien vaikutusten ytimekästä ja avointa arviointia.

6 1596 Sopimuksessa Suomella, Ruotsilla, Tanskalla ja Saksalla on sama asema. Venäjä on allekirjoittanut sopimuksen mutta ei ole ratifioinut sitä. Se kuitenkin osallistuu Nord Stream - hankkeen Espoon kuulemismenettelyyn aiheuttajaosapuolena lainsäädäntönsä laajuudessa. Ehdotetun Nord Stream -hankkeen toteutukseen liittyvien rajat ylittävien vaikutusten arviointia varten kansallisten lainkäyttöalueiden rajat on määritetty Itämeren maiden talousvyöhykkeen (Exclusive Economic Zone, EEZ) rajojen mukaisesti. PoO-, AP- ja OAP-maat riippumatta siitä, ovatko ne ratifioineet sopimusta vai eivät, on esitetty alla (katso Taulukko 11.1) ja ne ja niiden talousvyöhykkeet on kuvattu alla (katso Kuva 11.1). Taulukko 11.1 Maanimitykset Tässä raportissa käytetty nimitys PoO-maat AP-maat OAP-maat Maat, joita nimitys koskee Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Viro, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Viro, Latvia, Liettua ja Puola

7 1597 Kuva 11.1 Nord Stream -hanke sekä PoO- ja OAP-maiden talousvyöhykkeet sekä 10 kilometrin puskurivyöhyke putkilinjojen kummallakin puolella

8 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin Kuva 11.1 on esitetty putkilinjojen reitti sekä putkilinjojen kummallakin puolella oleva 10 kilometrin puskurivyöhyke antamaan parempi käsitys putkilinjojen läheisyydestä suhteessa maiden talousvyöhykkeiden rajoihin. Putkilinjojen reitti on edempänä esitetty käyränä kuvissa 11.2 ja Putkilinjojen reitti on asetettu X-akselille. Maiden talousvyöhykkeiden rajat on esitetty kuvaajassa/käyränä suhteessa niiden etäisyyteen putkilinjojen reitistä. Kuvassa 11.2 näkyvät etäisyydet talousvyöhykkeiden rajoihin (ja maiden rannikoihin) koko putkilinjojen reitin varrella. Kuvassa 11.3 taas keskitytään putkilinjan etäisyyteen talousvyöhykkeiden rajoista Suomenlahdella. Se osoittaa myös merenpohjan muokkaustoimenpiteiden sijainnin (kiviaineksen kasaaminen Suomen talousvyöhykkeellä), putkijaksojen yhdistämispaikan sijainnin ja raivattavien sotatarvikkeiden sijainnit. Molemmat kuvat havainnollistavat putkilinjojen reitin etäisyyttä maiden talousvyöhykkeiden rajoista mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten alueiden tunnistamiseksi. Kuten kuvasta 11.2 ilmenee, putkilinjojen reitti kulkee kaukana (yli 20 kilometrin päässä) maiden talousvyöhykkeiden rajoista. Näin ollen vain vaikutuksia, jotka saattavat ulottua yli 20 kilometrin päähän, käsitellään näiden osuuksien osalta mahdollisina valtioiden rajat ylittävinä vaikutuksina. Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjojen reitin on kuitenkin määrä asettua lähelle Viron talousvyöhykettä välillä KP 120 KP 500 (kuva 11.3). Näin ollen kyseisessä osuudessa on odotettavissa enemmän rajat ylittäviä vaikutuksia. Putkilinjojen reitti Suomen talousvyöhykkeellä on suurimmalta osaltaan enintään 10 kilometrin mutta vähintään 500 metrin etäisyydellä Viron talousvyöhykkeestä. Kohdat KP ~261 ja KP ~471 ovat kuitenkin kaksi poikkeusta, joissa putkilinjan reitti on pienimmillään 390 ja 190 metrin päässä Viron talousvyöhykkeestä. Nämä putkilinjojen etäisyyttä OAP-maiden talousvyöhykkeiden rajoista koskevat havainnot ovat olleet aineistona määritettäessä menetelmät, joita on käytetty luvussa 11.4 tarkemmin kuvattujen mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten tunnistamisessa..

9 Kuva 11.2 Graafinen esitys putkilinjojen reitistä suhteessa maiden talousvyöhykkeisiin 1599

10 Kuva 11.3 Graafinen esitys putkilinjojen reitistä suhteessa Viron talousvyöhykkeeseen korostaen erityisesti kohtia KP ~261 ja KP~471 (punaiset ympyrät) sekä merenpohjan muokkaustoimenpiteitä (vain kiviaineksen kasaaminen), putkijaksojen yhdistämistä korkeapainehitsauksella ja sotatarvikkeiden sijaintia 1600

11 Rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto Johdanto Tässä osassa esitetään yhteenveto niistä rajat ylittävistä vaikutuksista, joita odotetaan esiintyvän kussakin aiheuttajamaassa (PoO-maissa) sekä ainoastaan vaikutusten kohteina olevissa maissa (OAP-maissa). Rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto esitetään kahdessa eri muodossa. Toisaalta esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vaikutusten aiheuttajan (PoOmaa) ja kohteen (AP-maa) mukaan. Kunkin PoO-maan tiedot esitetään erillisessä taulukossa. Kussakin taulukossa luetellaan kyseisestä PoO-maasta lähtöisin olevat vaikutukset ja niiden vaikutus AP-maihin. Toisaalta esitetään yhteenvedot kussakin AP-maassa esiintyvistä rajat ylittävistä vaikutuksista (osat ). Kun rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto esitetään näillä kahdella tavalla, lukijan on helppo löytää kunkin rajat ylittävän vaikutuksen aiheuttaja, merkitys ja ne AP-maat, joihin vaikutus kohdistuu. Tämä yhteenveto esitetään ennen kunkin rajat ylittävän vaikutuksen yksityiskohtaista arviointia, jotta lukija saa yleiskuvan niistä vaikutuksista, joita kussakin maassa on odotettavissa. Yhteenvedon jälkeen ovat vuorossa seuraavien aiheiden yksityiskohtaiset esittelyt: Osa 11.4: Rajat ylittävien vaikutusten tunnistamisessa käytetty menetelmä luvussa 9 esitetyn vaikutusten arvioinnin perusteella. Osa 11.5: Mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten seulonta. Osa 11.6: Yksityiskohtainen arviointi sekä suunniteltujen toimien että odottamattomien tapahtumien tunnetuista rajat ylittävistä vaikutuksista hankkeen rakennusvaiheen, käyttöönoton valmistelun, käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen aikana. Osa 11.7: Johtopäätökset sekä suunniteltujen toimien että odottamattomien tapahtumien rajat ylittävien vaikutusten yhteenvetotaulukot Aiheuttajaosapuolien (PoO-maiden) rajat ylittävien vaikutusten yhteenvetotaulukot Kunkin PoO-maan rajat ylittävien vaikutusten yhteenvedot esitetään seuraavissa taulukoissa: Taulukko 11.2 Taulukko 11.6.

12 Taulukko 11.2 Venäjältä lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1602

13 1603

14 Taulukko 11.3 Suomesta lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1604

15 1605

16 Taulukko 11.4 Ruotsista lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1606

17 1607

18 Taulukko 11.5 Tanskasta lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1608

19 1609

20 Taulukko 11.6 Saksasta lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1610

21 1611

22 Venäjä Rakennusvaiheessa Venäjän talousvyöhykkeellä ja Venäjältä lähtevillä laivoilla ja kalastusaluksilla koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivauksen turva-alue aiheuttaa laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdissa, joissa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeen rajan ja siirtyvät Suomen talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Suomen alueella). Näitä vaikutuksia esiintyy kaikissa PoO- ja OAP-maissa. Venäjän talousvyöhykkeellä esiintyy myös joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia rakennusvaiheen aikana. Putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn odotetaan aiheuttavan merkitykseltään vähäisiä vaikutuksia merenpohjaan ja pohjaeliöstöön Suomen alueella sekä 500 metrin alueella talousvyöhykkeen rajan ylityskohdasta lukien. Venäjän alueelta lähtöisin olevien toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvien vaikutusten odotetaan esiintyvän identtisinä Suomen talousvyöhykkeellä. Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat putkilinjan olemassaolon vaikutukseen, joka putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Venäjän kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäiseksi tai kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Joitakin merkitykseltään vähäisiä putkilinjoista fyysisenä rakenteena aiheutuvia ja toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan kaloihin Venäjän talousvyöhykkeellä paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Venäjän talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putken murtumisesta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkuperäisen lähdepaikan (Suomi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Venäjän talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden

23 1613 voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Suomen talousvyöhykkeellä ja Venäjän talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan murtuma voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Suomi Suomen talousvyöhykkeellä rakennusvaiheessa aiheutuviin valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin kuuluvat sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva äkillinen melun ja tärinän lisääntyminen ja sen vaikutus merinisäkkäisiin ja kaloihin, kaasumaiset päästöt ja niiden vaikutus ilmakehään, sameuden voimistuminen ja haitta-aineiden vapautuminen sekä niiden vaikutus veteen ja pohjaeliöstöön, sekä jotkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle ja edelleen Ruotsin talousvyöhykkeelle. Putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turvaalueiden aiheuttamiin laivaliikenteen rajoituksiin liittyvät vaikutukset kohdistuvat myös Suomesta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin. Venäjän talousvyöhykkeellä tapahtuva sotatarvikkeiden (mahdollinen) raivaaminen Suursaaren lähellä saattaa vaikuttaa merinisäkkäisiin (pyöriäinen) ja kaloihin Suomen talousvyöhykkeellä. Tämä vaikutus on arvioitu merkitykseltään vähäiseksi kummallekin vaikutusten kohteelle. Itäisen Suomenlahden saaristoon ja Natura alueen vesiin ei kohdistu vaikutuksia. Kaasumaisiin päästöihin liittyvät vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Niiden merkitys on arvioitu vähäiseksi. Venäjän talousvyöhykkeellä mahdollisesti raivaamista vaativista sotatarvikkeista ei ole tietoja, mutta on mahdollista, että lähellä Suomen talousvyöhykettä suoritettavalla raivauksella on sameuden voimistumisen ja haitta-aineiden vapautumisen kautta vaikutuksia veteen ja pohjaeliöstöön Suomen alueella. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä. Suomen laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen odotetaan PoO-maissa kohdistuvan turva-alueista johtuvia rajoituksia, joiden merkitys arvioidaan vähäiseksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä. Suomenlahdella (Venäjän alueella) kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvien vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä, kun taas laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten merkityksen odotetaan olevan vähäisistä kohtalaisiin. Suomen talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Venäjän ja Ruotsin alueella enintään 500 metrin päässä Venäjän ja Suomen tai Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajan ylityskohdasta tehtävästä putken laskemisesta ja ankkureiden käsittelystä odotetaan aiheutuvan Suomessa merkitykseltään vähäisiä merenpohjaan ja pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, Suomen alueelta lähtöisin olevia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Venäjän ja Ruotsin talousvyöhykkeisiin. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin

24 1614 Suomen kalastuslaivoihin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Suomen talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisiä toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle ja edelleen Suomen talousvyöhykkeeltä Ruotsin talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Suomen talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Venäjä tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Suomen talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Venäjän tai Ruotsin talousvyöhykkeellä ja Suomen talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan murtuma voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Ruotsi Rakennusvaiheessa Ruotsin talousvyöhykkeellä koettavat ja Ruotsista lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään, rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdissa, joissa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeiden rajat Suomen talousvyöhykkeeltä Ruotsin talousvyöhykkeelle ja edelleen Tanskan talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Nämä vaikutukset

25 1615 kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Ruotsin talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Suomen ja Tanskan talousvyöhykkeillä enintään 500 metrin päässä Suomen ja Ruotsin tai Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeiden rajan ylityskohdasta tehtävästä putken laskemisesta ja ankkureiden käsittelystä odotetaan aiheutuvan Ruotsissa merkitykseltään vähäisiä merenpohjaan ja pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, Ruotsin talousvyöhykkeeltä lähtöisin olevia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Suomen ja Tanskan talousvyöhykkeisiin. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Ruotsin kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ruotsin talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisiä toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Suomen talousvyöhykkeeltä Ruotsin talousvyöhykkeelle ja edelleen Ruotsin talousvyöhykkeeltä Tanskan talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Ruotsin talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Suomi, Tanska tai Saksa) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Ruotsin talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Suomen talousvyöhykkeellä ja Ruotsin talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni.

26 Tanska Rakennusvaiheessa Tanskan talousvyöhykkeellä koettavat ja Tanskasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään, rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdissa, joissa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeiden rajat Ruotsin talousvyöhykkeeltä Tanskan talousvyöhykkeelle ja edelleen Saksan talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Tanskan talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Ruotsin alueella enintään 500 metrin päässä Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeiden rajasta tehtävästä putken laskemisesta ja ankkureiden käsittelystä odotetaan aiheutuvan Tanskassa merkitykseltään vähäisiä merenpohjaan ja pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, vastaavista Tanskan talousvyöhykkeellä suoritettavista töistä aiheutuvia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Ruotsin talousvyöhykkeeseen. Saksan talousvyöhykkeellä enintään 500 metrin päässä Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden rajasta tehtävästä putken laskemisesta, ankkureiden käsittelystä ja yleisistä rakennustöistä ja alusten liikkumisesta odotetaan aiheutuvan Tanskassa merkitykseltään vähäisestä olevia merenpohjaan, pohjaeliöstöön ja merilintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, vastaavista Tanskan talousvyöhykkeellä suoritettavista töistä aiheutuvia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Saksan talousvyöhykkeeseen. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Tanskan kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Tanskan talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisestä olevia toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Ruotsin talousvyöhykkeeltä Tanskan talousvyöhykkeelle ja edelleen Tanskan talousvyöhykkeeltä Saksan talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Tanskan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto.

27 1617 Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Saksa tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Tanskan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Ruotsin talousvyöhykkeellä ja Tanskan talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Saksa Rakennusvaiheessa Saksan talousvyöhykkeellä koettavat ja Saksasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään, rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdassa, jossa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeiden rajan Tanskan talousvyöhykkeeltä Saksan talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Saksan talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tanskan talousvyöhykkeellä enintään 500 metrin päässä Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden rajasta tehtävästä putken laskemisesta, ankkureiden käsittelystä ja yleisistä rakennustöistä ja alusten liikkumisesta odotetaan aiheutuvan Saksassa merkitykseltään vähäisestä olevia merenpohjaan, pohjaeliöstöön ja merilintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, vastaavista Tanskan talousvyöhykeellä tehtävistä töistä lähtöisin olevia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Saksan talousvyöhykkeeseen. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Saksan kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja

28 1618 putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Saksan talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisestä olevia toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikassa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Tanskan talousvyöhykkeeltä Saksan talousvyöhykkeelle. Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Saksan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Tanska tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Saksan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Viro Viron talousvyöhykkeellä rakennusvaiheessa koettaviin rajat ylittäviin vaikutuksiin kuuluvat kiviaineksen kasaamisesta ja sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva sameuden voimistuminen, kiviaineksen kasaamisesta ja sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva haittaaineiden vapautuminen, sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva melun ja tärinän äkillinen lisääntyminen sekä kaasumaiset päästöt. Sotatarvikkeiden raivaamisen ja putken laskemisen turva-alueiden aiheuttamiin kalastusalusten liikkumisen ja laivaliikenteen kohdistuviin rajoituksiin liittyvät vaikutukset kohdistuvat myös Virosta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin. Kiviaineksen kasaamisesta ja Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvasta sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva sameuden voimistuminen saattaa vaikuttaa veteen ja meren pohjaeliöstöön (vain kiviaineksen kasaaminen) Viron talousvyöhykkeellä. Näiden vaikutusten odotetaan olevan merkitykseltään vähäisiä kummallekin vaikutusten kohteelle. Lisäksi kiviaineksen kasaaminen ja sotatarvikkeiden raivaaminen aiheuttavat haitta-aineiden vapautumista merenpohjasta, mikä vaikuttaa veteen Viron talousvyöhykkeellä (vain tietyillä alueilla). Veteen kohdistuva vaikutus on merkitykseltään vähäinen. Suomen ja Venäjän talousvyöhykkeellä tapahtuva sotatarvikkeiden raivaaminen saattaa vaikuttaa merinisäkkäisiin ja kaloihin Viron talousvyöhykkeellä. Suomen talousvyöhykkeellä tehtävän sotatarvikkeiden raivaamisen vaikutus on arvioitu merkitykseltään kohtalaiseksi merinisäkkäille ja vähäisestä kohtalaiseksi kaloille. Venäjän talousvyöhykkeellä (mahdollisesti) tehtävän sotatarvikkeiden raivauksen vaikutus on Viron alueella vähäinen kummallekin vaikutusten kohteelle. Kohdan KP ~261 läheisyydessä tehtävästä sotatarvikkeiden raivaamisesta voi aiheutua pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Näiden vaikutusten

29 1619 arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä. Kaasumaisiin päästöihin liittyvät vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Niiden merkitys on arvioitu vähäiseksi. Viron kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen odotetaan PoO-maissa kohdistuvan turvaalueista johtuvia rajoituksia, joiden merkitys arvioidaan vähäiseksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä. Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella) kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten merkityksen odotetaan kuitenkin olevan vähäisestä. Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Viron kalastusaluksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Viron talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Venäjä, Suomi tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Viron talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Venäjän tai Suomen talousvyöhykkeellä ja Viron talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Latvia Rakennusvaiheessa Latvian talousvyöhykkeellä koettavat ja Latviasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäisiksi. Turva-alueista

30 1620 aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoOmaissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinja olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Latvian kalastusaluksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Latvian talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Suomi tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Latvian talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Liettua Rakennusvaiheessa Liettuan talousvyöhykkeellä koettavat ja Liettuasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäisiksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoOmaissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Liettuan kalastusaluksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen

31 1621 kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Liettuan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkuperäisen lähdepaikan (Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Liettuan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Puola Rakennusvaiheessa Puolan talousvyöhykkeellä koettavat ja Puolasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutukseen, joka putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Puolan kalastuslaivoihin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Puolan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Ruotsi, Tanska tai Saksa) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Puolan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle,

32 1622 laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Rajat ylittävien vaikutusten tunnistusmenetelmät Kaikkien Nord Streamin vaikutusten järjestelmällinen tunnistaminen Rajat ylittävien vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin luvussa 9 esitetyn vaikutusarvioinnin tuloksiin. Arviointi on tehty luvussa 7 esitettyjen vaikutusten arviointimenetelmien mukaan. Kaikkien hankkeeseen liittyvien suunniteltujen toimintojen ja mahdollisten odottamattomien tapahtumien (onnettomuuksien) aiheuttamat merkittävät mahdolliset vaikutukset koko merenalaisten putkilinjojen matkalta rakentamisen, käyttöönoton valmisteluvaiheen, käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen aikana on tutkittu huolellisesti. Käytöstäpoistotoiminnoista aiheutuvia vaikutuksia ei ole otettu huomioon, kuten luvussa 9.11 on selitetty. Suunniteltujen toimien ja odottamattomien tapahtumien vaikutukset on arvioitu luvussa 9 merkittäviksi tai merkityksettömiksi. Suunniteltujen toimintojen aiheuttamia merkittäviä vaikutuksia on arvioitu merkittävyyden mukaan (vähäinen tai kohtalainen merkitys). Mahdollisten odottamattomien tapahtumien aiheuttama mahdollinen vaikutus voi olla joko pieni tai kohtalainen. Ero on siinä, että odottamattomien tapahtumien merkittävyyden arvioinnissa on otettu huomioon tapahtumien todennäköisyys. Minkään suunniteltujen tai odottamattomista tapahtumista aiheutuvien vaikutusten ei ole arvioitu olevan merkitykseltään huomattavia tai suuria. Kuten kohdassa on todettu, myös mahdollisuutta, että useista merkityksettömistä vaikutuksista muotoutuu merkittävä vaikutus, on arvioitu. Tällaisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole tunnistettu Mahdollisten valtioiden rajat ylittävien vaikutusten tunnistaminen Jotta vaikutusta voidaan pitää mahdollisena valtioiden rajat ylittävänä vaikutuksena, sen on täytettävä kaksi ehtoa: Ensinnäkin se on arvioitu merkittäväksi luvussa 9. Kaikki merkittävät vaikutukset on otettu huomioon mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina. Hankkeen tiedossa ei ole seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että vaikutus, joka on luokiteltu merkityksettömäksi PoO-maassa, jossa se on saanut alkunsa, osoittautuisi merkittävämmäksi ulottuessaan jonkin AP-maan talousvyöhykkeelle. Näin ollen luvussa 9 merkityksettömiksi arvioituja vaikutuksia ei ole otettu huomioon mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina.

33 1623 Toiseksi vaikutuksen on oltava mittakaavaltaan sellainen, että se saattaisi ulottua rajan yli toisen maan alueelle. Kuten luvussa 11.1 on mainittu, tässä arvioinnissa rajat ylittävät vaikutukset määritetään talousvyöhykkeiden rajojen mukaan. Rajat ylittävät vaikutukset on ryhmitelty kahteen luokkaan: vaikutukset, joita esiintyy kohdissa, joissa putkilinja ylittää kahden PoO-maan välisen talousvyöhykerajan (toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset) sekä muut vaikutukset (eli vaikutukset, joita esiintyy toisaalla putkilinjojen reitin varrella ja jotka ylittävät rajat laajuutensa ja talousvyöhykkeiden rajojen läheisyyden vuoksi). Toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat seurausta suunnitelluista hankkeeseen liittyvistä toimenpiteistä, kuten ankkureiden käsittelystä tai putken laskemisesta, jotka suoritetaan kunkin putkilinjan ja kahden PoO-maan talousvyöhykkeiden välisen rajan leikkauskohdassa tai sen välittömässä läheisyydessä (500 metrin säteellä leikkauspisteestä sen kummalla puolella tahansa). Näiden vaikutusten, jotka ovat yleensä seurausta käynnissä olevista töistä putkilinjojen reitillä tai putkilinjasta fyysisenä rakennelmana talousvyöhykkeen rajalla, odotetaan olevan identtisiä tai hyvin samankaltaisia molemmilla puolin talousvyöhykkeiden rajaa. Tällaiset toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset on käsitelty yksityiskohtaisesti,taulukossa 11.7, mutta niihin ei keskitytä tässä luvussa, koska ne on arvioitu riittävästi luvussa 9 ja kansallisissa YVA-selvityksissä. Jos kyseessä on odottamaton tapahtuma (esimerkiksi polttoaine- tai öljyvuoto) tai jos jonkin PoO-maan suunnitellut toiminnot eivät vastaa viereisen PoO-maan samankaltaisia toimintoja enintään 500 metrin etäisyydellä talousvyöhykkeen rajasta (esimerkiksi sotatarvikkeiden raivaaminen), kyseisistä tapahtumista ja toiminnoista aiheutuvat vaikutukset on tutkittu, jotta voidaan varmistua siitä, voiko kyseisen kahden PoO-maan välillä esiintyä rajat ylittäviä vaikutuksia (jolloin se PoO-maa, johon vaikutus kohdistuu, on kohdeosapuoli). Kyseiset vaikutukset eivät tällöin ole toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Suurimmalta osaltaan putkilinjojen reitti ei tule alle 500 metrin etäisyydelle OAP-maan talousvyöhykkeestä. Näin ollen luvussa 9 laajuudeltaan paikallisiksi (luvussa 7 esitetyn metodologian mukaisesti) arvioituja putkilinjojen reitillä esiintyviä vaikutuksia (jotka ulottuvat enintään 500 metrin päähän lähteen sijainnista) ei pidetä mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina, koska ne eivät ylitä talousvyöhykkeiden välisiä rajoja. Kaikki luvussa 9 alueellisiksi (laajuus 500 m 10 km) tai kansallisiksi (laajuus yli 10 km) arvioidut merkittävät vaikutukset saattavat sen mukaan, mikä on lähteen sijainti, ulottua AP-maan talousvyöhykkeelle, joten kaikkia kyseisiä vaikutuksia pidetään mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina. Nämä perustelut on esitetty graafisesti kuvassa Ainoat poikkeukset tähän sääntöön muodostavat kilometrikohtien KP ~261 ja KP ~471 läheisyydessä tapahtuviin toimintoihin liittyvät vaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä, kun putkilinjat ovat lähimmillään 390 ja 190 metrin etäisyydellä Viron talousvyöhykkeestä; näissä kahdessa paikassa kaikki merkittävät vaikutukset niiden mittakaavasta riippumatta on otettu huomioon mahdollisina rajat

34 1624 ylittävinä vaikutuksia. Kunkin vaikutuksen laajuus määrää sen, voivatko ne ulottua Viron talousvyöhykkeelle. Kuva 11.4 Putkilinjojen etäisyys talousvyöhykkeiden rajoista sekä laajuudeltaan paikallisten, alueellisten ja tätä suurempien (kansallisten) vaikutusten huomiointi

35 1625 Ruutu 11.1 Paikalliset vaikutukset Suomessa On huomattava, että luvussa 7 esitetty varovaisena pidetty vaikutusten arviointimenetelmä eroaa tietyiltä yksityiskohdiltaan kansallisissa ympäristövaikutusten arvioinneissa käytetyistä menetelmistä. Esimerkiksi laajuudeltaan paikallinen vaikutus määritellään Espoon raportissa vaikutukseksi, jonka vaikutusalue ulottuu enimmillään 500 metrin päähän vaikutuksen lähteestä, kun taas Suomen kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa paikallinen vaikutus määritellään vaikutukseksi, joka ulottuu enimmillään 5 kilometrin päähän lähteestä. Näistä menetelmissä käytettyjen laajuuden määritelmien eroista huolimatta Espoon raportissa määritettyjen vaikutusten kokonaismerkitys on laajasti ottaen yhdenmukainen kansallisten ympäristövaikutusten arviointien kanssa. Mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten tunnistamisen suhteen Suomen kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä ei kuitenkaan sallisi kaikkien mittakaavaltaan paikallisiksi arvioitujen vaikutusten seulomista pois mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten joukosta, koska Suomen arviointimenetelmässä paikallisiksi arvioitujen vaikutusten alue on enimmillään 5 kilometriä ja Suomenlahdella suuri osa putkilinjasta kulkee 5 kilometrin säteellä Viron talousvyöhykkeen rajasta. Espoon raportissa käytetty paikallisen laajuuden määritelmä (alle 500 metriä) tekee mahdolliseksi paikallisten vaikutusten seulomisen pois mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten joukosta. Tämän seulontamenetelmän käyttö rajoittuu Espoon raporttiin, eikä sitä voi ulottaa kansallisissa ympäristövaikutusten arvioinneissa arvioituihin vaikutuksiin Mittakaavan merkitys Nord Streamin Espoon arviointiprosessissa Vaikutuksen mittakaava on se etäisyys käynnistävästä toiminnosta, jolla vaikutuksen seuraukset ilmenevät. Kuten osasta 7.4 ilmenee, mittakaava on tärkeä tekijä määritettäessä vaikutuksen merkitystä. YVA-käytännön mukaan on tavanomaista määrittää kolme vaikutustasoa, kuten paikallinen, alueellinen ja kansallinen. Tässä rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa on käytetty näitä mittakaavaluokkia. Paikallinen, alueellinen ja kansallinen eivät ole kaikissa YVA-selvityksissä käytettäviä vakioetäisyyksiä, vaan ne määritetään tapauskohtaisesti hankkeen tyypin, ympäristön herkkyyden ja vaikutusten luonteen mukaan. Merenalaisten putkilinjojen arvioinnista ja käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että useimmat rakennustöiden vaikutukset ulottuvat enintään 500 metrin etäisyydelle toiminnosta, ja että vain hyvin harvat vaikutukset ulottuvat yli 10 kilometrin päähän lähteestä. Päätöksentekijöiden on hyödyllistä tietää, mitkä vaikutukset rajoittuvat enintään 500 metrin etäisyydelle ja mitkä eivät (ja mitkä vaikutuksista ulottuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle). Tämän ansiosta päätöksentekijät saavat käsityksen erilaisiin toimintoihin liittyvien vaikutusten suhteellisesta mittakaavasta.