Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Transkriptio

1 Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

2 2 Kantaverkkotariffi aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin käsittelystä Energiavirasto Kantaverkkopalvelun ehtojen vahvistaminen Kevät 2014 Kevät Toimintaympäristö Strategia Organisointi 2013 Strategiset valinnat Tariffirakenteen vaihtoehtoja Maksukomponentit Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tariffirakenteen valinta Tarvittavat sopimusmuutokset Sopimusluonnos Syksy 2014 Kantaverkon nimeäminen Tariffi 2016 verkkopäivässä Kantaverkkosopimus Syksy 2015 Uusi sopimuskausi Uudet sopimukset voimaan Neuvottelukunta 18.3 Strategiset valinnat Evästykset tariffirakenteelle Neuvottelukunta 19.5 Tariffirakennevaihtoehdot Vaikutukset tyyppiasiakkaille Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Neuvottelukunta 28.8 Tariffirakenne ja maksukomponentit Asiakaskeskustelut tariffirakenne sopimusmuutokset Neuvottelukunta Kantaverkkopalvelun ehdot Asiakaskeskustelut sopimusehtomuutokset allekirjoitukset

3 3 Tariffiasetannan lähtökohdat Lisäpalveluilla oma hinnoittelu Aiheuttamisperiaate Reguloitu tuotto Aiheuttamisperiaate Avoimuus Tasapuolisuus Rakenteen selkeys ja yksinkertaisuus Tariffi 2016 EU:n tariffiregulaatio Tehokkuus Vastuullisuus Alueellinen tasahinnoittelu Yksi tarjousalue Suomessa

4 4 Kantaverkkopalvelun tariffikomponentit Muistin virkistämiseksi Kantaverkosta otto Jakeluverkko Kantaverkkoon anto Tuotanto Kantaverkkoon anto Kantaverkosta otto Kulutus = Kantaverkon liityntäpiste = Jakeluverkon liityntäpiste Tuotanto Yksikköhinnat /MWh 2014 Kulutusmaksu, talvi 4,22 Kulutusmaksu, muu aika 2,11 Kantaverkosta otto 0,95 Kantaverkkoon anto 0, keskihinta: noin 4,0 /MWh Kulutus Talviaika muu aika

5 5 Kantaverkkotariffi strategiset vaihtoehdot tariffin lähtökohdiksi 1. Maksujen energia- vs tehopohjaisuus? 2. Kantaverkon käyttöön (otto/anto) vs tuotantoon ja/tai kulutukseen kohdistuva tariffi? 3. Maksujen jakautuminen tuotannon ja kulutuksen kesken? 4. Eri tyyppisen ja kokoisen tuotannon ja kulutuksen yhtäläinen kohtelu? 5. Jännite-/laatutason vaikutus tariffiin?

6 6 Teho- vai energiapohjainen tariffi Nykytilanne kantaverkkotariffi on täysin energiapohjainen tariffi jakeluverkkotariffeissa n. 35 % on kiinteää tehopohjaista ja suunnitelmissa on kasvattaa edelleen tätä osuutta Kysymyksiä kantaverkon tariffikehitykseen: verkossa siirtyvä teho - ei energia - määrittää verkon siirtokapasiteettitarpeen, tulisiko tämän näkyä tariffirakenteessa ja miten? kulutuksen tai tuotannon huipunkäyttöaika vaikuttaa eri tavoin tehoja energiapohjaisissa tariffeissa, miten se tulisi ottaa huomioon?

7 7 Kulutus- ja kuormitusmaksujen suhde Nykytilanne kulutuskomponentti kattaa 75 %, kuormitus (otto/anto) 25 % Kysymyksiä miten kaiken tuotannon ja kulutuksen markkinoille pääsy (kulutuskomponentti) tulisi painottaa kantaverkosta ottoon tai antoon (kuormituskomponentti) nähden? pitäisikö kulutus- ja kuormitusmaksujen suhdetta muuttaa, ja mihin suuntaan?

8 8 Tuotannolle kohdistettava maksuosuus Nykytilanne tuotanto maksaa 10 % kantaverkon kustannuksista Kysymyksiä mikä on tuotannon oikeudenmukainen osuus kantaverkkokustannuksista? liittymispisteen takana kuormituksen rinnalla oleva tuotanto netottuu paikallisen kulutuksen kanssa, tulisiko myös tälle tuotannolle kohdistaa kantaverkkomaksuja? kuorma kasvaa yleensä hitaasti, mutta tuotannon lisäykset usein askelmaisia ja edellyttävät nopealla aikataululla kantaverkon investointeja, tulisiko tämä huomioida kantaverkkomaksuissa ja miten?

9 9 Investointien ja kustannusten jakaantuminen Verkko- ja reservi-investoinnit Neuvottelukunta

10 10 Investointiperuste miksi investointi tehdään Verkko- ja reservi-investoinnit

11 11 Esimerkki investoinnin kulujen jakaantumisesta Pohjanmaan "valtatie", 400 kv käyttöönotto laajuus Pyhäkoski-Hirvisuo 400 kv Kristinestad-Ulvila 400 kv Hirvisuo 400/110 kv muunto 220 kv -> 110 kv käyttöön 110 kv johdot kustannusten jako 400 kv hankkeet tuotanto 34 % sähkömarkkina 33 % ikääntyminen 33 % 110 kv hankkeet ja muunto tuotanto 50 % kulutus 50 % Forssan kaasuturpiinilaitos teho 2 x 160 MW kustannusten jako käyttövarmuus 100 % Estlink 2 Viro - Suomi 650 MW merikaapeli kustannusten jako sähkömarkkina 100 %

12 12 Tuotannon maksuissa tasapainotetaan useita näkökulmia Kustannusvastaavuus, aiheuttamisperiaate Osuus esim. häviöistä, reserveistä tai investoinneista Eurooppalainen regulaatio Regulaatio Tuotannon maksu /MWh 0,0 1,2 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Tuotannon maksut Itämeren alueella 0 Norja Ruotsi Suomi Tanska Puola Viro Saksa Latvia Liettua

13 13 Tuotannon ja kulutuksen tasapuolinen kohtelu Nykytilanne kaikki tuotanto liitetään yhtäläisin periaattein kantaverkkoon ja kulutus samoin Kysymyksiä uusiutuvan ja yhteistuotannon osalta on esiintynyt EU-tason näkemyksiä näiden priorisoidusta verkkoon pääsystä, tuliko uusiutuvan ja yhteistuotannon osalta menetellä nykytilanteesta poikkeavalla tavalla? tulisiko tuotanto-/kulutuskohteen koolla olla erillinen vaikutus (siis energia-/tehokomponentin lisäksi) siihen kohdistuvaan kantaverkkotariffiin, esim. vaatimiensa verkkoinvestointien suhteessa?

14 Fingrid välittää. Varmasti.