Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista

Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö Tieto ja todellisuus epäily, varmuus ja tiedon mahdollisuus miten tieto tavoittaa todellisuuden Tiede ja tutkimus tieteen lajit ja menetelmät tiede yhteiskunnassa Kurssin arvostelu Numeroarvostelu: 4-10 Huomioon otetaan: esitelmä tuntiaktiivisuus ja suhtautuminen koe selvittämättömät poissaolot voivat johtaa suorituksen hylkäämiseen Määrittele omin sanoin mitä on totuus Mikä on olevan perusrakenne, eli substanssi? Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista jaetaan

ontologiaan, joka tutkii olemisen ja olemassaolon käsitteitä sekä olevaisen perimmäistä laatua: Oppi olevaisesta sinänsä ja kosmologiaan, eli oppiin maailman rakenteesta ja siihen sisältyvästä tapahtumisesta Aikoinaan metafysiikan piiriin on luettu myös teologia ja psykologia Tyypillisiä, vuosisatojen ajan pohdittuja kysymyksiä ovat: kysymys todellisuuden aineellisuudesta (materialismi) ja henkisyydestä (idealismi) Metafysiikka-nimitys johtuu siitä, että Aristoteleen kirjoitusten kerääjät asettivat "fysiikan jälkeen" (kreik. ta meta ta fysika) kirjoituksia, joiden Aristoteles itse sanoi koskevan ns. ensimmäistä filosofiaa Uudemmassa tieteessä metafysiikkaa on usein arvosteltu ankarasti: Sitä on moitittu "hämäräksi" filosofiaksi Sen on katsottu perustuvan vain käsitesekaannuksiin On myös ajateltu, että empiirinen tutkimus kykenee ennenpitkää ratkaisemaan met.fys. ongelmat Toisaalta kritiikki ei ole itsekään aina kyennyt selviytymään ilman joitain metafyysisen luonteisia kannanottoja Minkä on osaltaan katsottu osoittavan, että metafysiikalla on oma välttämätön paikkansa ajattelussa Metafysiikan suurin ongelma Tutkimuskohde aistien tavoittamattomissa väitetään että:

- empiirinen eli kokemusperäinen tiedonhankinta mahdotonta - johtopäätökset uskoa, eivät tietoa alleviivaa, s 10: Sellaista, joka on, eli mitä tahansa olevaa Kutsutaan filosofiassa olioksi tai entiteetiksi Usein puhutaan myös objekteista Varhaisin filosofia Kreikan filosofian synty Ensimmäiset filosofit olivat luonnontutkijoita - heidän ensimmäiset kysymyksensä olivat: Mitä on maailma ja olevaisuus? - mistä se on muodostunut? - miten se on saanut alkunsa? - mikä pitää sitä käynnissä? Kaikki maailmassa muutoksen tilassa, eli kaikki virtaa Olevaisen perustana yksi substanssi, vesi Ennusti auringonpimennyksen 585 ekr. Paljon muuta hänestä ei tiedetä Thaleen käsitys maailmasta ANAKSIMENES (N. 600 ekr.) olevaisen perusta on ilma sielu on ilmaa ilma voi a) tihentyä: (ilma vesi maa kivi) tai b) ohentua: (ilma tuli) HERAKLEITOS (535-475 ekr.) Kaikki virtaa", kaikki muuttuu Substanssina tuli (Jumala on ikuinen alkutuli) Logos = maailmanjärjestys, järki; kaaoksen vastakohta ja se kaava, jonka mukaan kaikki tapahtuu Logos pitää kaikkea yllä DEMOKRITOS (SYNT. N. 460 ekr.) Olevan perustana atomit atomit jakamattomia, kovia, läpäisemättömiä, jatkuvassa putoamisliikkeessä

atomien törmäyksistä syntyvät aistimukset atomeja: 1) sieluatomit (hienorak.), 2) aineatomit elämä = sieluatomit yhtyvät aineatomeihin kuoleminen = atomit katoavat Olemassaolo-odotuksien kriittistä tarkastelua Anselm Canterburylainen 1033-1109 s. 15-16 Canterburyn arkkipiispa Skolastikko Ontologinen Jumalan olemassaolon todistus: Ontologinen todistus Jumalaa suurempaa oliota ei voida ajatella On kaksi mahdollisuutta: Hän on olemassa mielikuvituksessa Hän on olemassa todellisuudessa Olio joka on olemassa sekä todellisuudessa että mielikuvituksessa on suurempi kuin olio joka on olemassa vain mielikuvituksessa Suurin kuviteltavissa oleva olio on täydellinen Täydellisyyteen kuuluu olemassaolo Johtopäätös: Jumala on olemassa Mikä ongelma päättelyketjussa on? I Jumalaa suurempaa oliota ei voida ajatella II On kaksi mahdollisuutta: Hän on olemassa mielikuvituksessa Hän on olemassa todellisuudessa III Olio joka on olemassa sekä todellisuudessa että mielikuvituksessa on suurempi kuin olio joka on olemassa vain mielikuvituksessa IV Suurin kuviteltavissa oleva olio on täydellinen V Täydellisyyteen kuuluu olemassaolo VI Johtopäätös: Jumala on olemassa Mikä ongelma päättelyketjussa on? On ongelmallista esittää olemassaolo olion ominaisuudeksi, kuten vaikkapa väri Olemassaolo voisi olla ennemminkin olion ominaisuuksien muodostama kokonaisuus Jos Anselmin päättely pitää paikkansa, sen avulla voidaan todistaa minkä tahansa täydellisen asian olemassaolo: Kumpi selitys on parempi? Miksi pilvet kulkevat taivaalla?

A:Jumala laittoi pilvet taivaalle, jotta saataisiin sadetta ja varjoa. Pilvet kulkevat näkymättömien enkelien kuljettamina B: Pilvien muodostuminen ja liikkuminen voidaan selittää termodynamiikan laeilla Kumpi selitys on parempi? Miksi valonnopeus on 299 792 458 m/s? A: Niin vain on B: Maailmankaikkeuden Luoja sääti niin Vilhelm Ockham 1288-1348 Englantilainen fransiskaanimunkki Skolastikko Ockhamin partaveitsi Leikkaa pois turhat olemassaolo-oletukset Ontologisen säästäväisyyden periaate: Mikäli kaksi erilaista selitystä selittää ilmiön yhtä hyvin tai yhtä huonosti On valittava ontologisesti yksinkertaisempi selitys ( = se jossa on vähemmän selittäviä tekijöitä) Olisiko Ockhamin partaveitsi hyvä väline arkiajattelussa? Mikä on ihmisen keskeisin ominaisuus, joka erottaa hänet muista tuntemistamme oloista? Aristoteles: Ihminen on rationaalinen eläin Olevan tasot, alleviivaa s. 19-20 Ihmisten olemassaolo näyttää poikkeavan useimpien muiden maailmassa olevien olioiden olemassaolosta Ihminen on ajatteleva, tietävä ja tunteva tietoinen ympäröivästä todellisuudesta tietoinen itsestään ja olemassaolostaan Mikä on niin varma asia, että sitä ei voi epäillä? René Descartes ~ Renatus Cartesius (1596 1650) Ranskalainen filosofi, matemaa-tikko ja luonnontieteilijä Descartesin filosofialla oli 1600-luvun Euroopassa lähes ehdoton auktoriteettiasema

Descartes: Mikä on täysin varmaa?, (s.94-96) Voin epäillä miltei kaikkea, sillä voinhan ajatella, että oma ruumiini ja ympärilläni olevat asiat ovat vain näkemääni unta Vaikka epäilenkin kaikkea, en kuitenkaan voi epäillä sitä seikkaa, että epäilen Samalla kun ajattelen, että kaikki ajatukseni ovat kuvittelua ja harhaa, oivallan heti, että minä, joka ajattelen, olen välttämättömästi myös olemassa: cogito, ergo sum, ajattelen, siis olen. Mikä heikkous tai ongelma päättelyketjussa on? Voin epäillä miltei kaikkea, sillä voinhan ajatella, että oma ruumiini ja ympärilläni olevat asiat ovat vain näkemääni unta Vaikka epäilenkin kaikkea, en kuitenkaan voi epäillä sitä seikkaa, että epäilen Samalla kun ajattelen, että kaikki ajatukseni ovat kuvittelua ja harhaa, oivallan heti, että minä, joka ajattelen, olen välttämättömästi myös olemassa: cogito, ergo sum, ajattelen, siis olen. Descartes: Ajatellessani kaikkivaltiaan, äärettömän ja ikuisen olion ajatusta - huomaan ehdottoman varmasti, etten minä äärellisenä olentona olisi voinut itse keksiä tällaista ajatusta,- vaan minua täydellisemmän olennon on täytynyt sijoittaa se mieleeni Ehdottoman varmasti käsitän siis, että minun lisäkseni on olemassa ainakin yksi olento, nimittäin Jumala Descartes: Onko kaikki sittenkin huijausta? Mutta vielä on se mahdollisuus, että kaikki mielteeni ovat pahan hengen aiheuttamaa kuvittelua Täydellinen ja kaikkivaltias Jumala ei voisi kuitenkaan sallia sellaista petosta, sillä se olisi epätäydellisyyttä Miten keho ja ajattelu liittyvät toisiinsa? Mieli ja ruumis -ongelma Filosofinen ongelma 1600-luvulta lähtien Descartes ajatteli ruumiin ja sielun erillisiksi substansseiksi oli vaikeata ajatella selkeästi ja täsmällisesti, miten ne voivat vaikuttaa toisiinsa Descartesin mielestä yhdistävänä linkkinä toimi käpyrauhanen, mutta hän ei yrittänyt lähemmin kuvata sen toimintaa Nykyajan mielenfilosofia, s. 19 Ihmismieli, etenkin tietoisuus pyritään palauttamaan aineellisen maailman piiriin

Oma tietoisuus on kuitenkin ihmiselle olemassa HENKISENÄ ILMIÖNÄ Tämä ristiriita tekee mieli-ruumis-ongelman yhä polttavaksi Reduktionismi Palauttaa selitettävän ilmiön alemman tason ilmiöön Ontologisen reduktionismin mukaan ylemmän tason kokonaisuus on vain alemman tason ilmiöiden summa Reduktionistinen materialismi katsoo, että kaikkeus on täysin palautettavissa alkeishiukkasiin, eikä ilmiöiden taustalla ole mitään muuta Ratkaisuehdotuksia mieli-ruumis ongelmaan Materialismi: Eliminoiva materialismi: On vain ainetta ja sen ilmiöitä. Mieli ja tajunta ovat epätodellisia ilmiöitä/ongelmia Tietoisuuden luonnetta ei vielä kokonaan ymmärretä Tiede tulee poistamaan nämä ongelmat, kuten se poisti esim. pahat henget sairauksien aiheuttajina Reduktiivinen (=palauttava) materialismi: Suosii Ockhamin partaveistä Mieli on todellinen Sen tapahtumat voidaan palauttaa aineen ilmiöiksi, eli mieli on ainetta Emergentti materialismi: Mieli nousee aineellisesta maailmasta Mutta sitä ei voida palauttaa aineellisen maailman ilmiöihin Mieli on jotakin enemmän Holistinen näkemys: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ---- Ongelma: miten osien vuorovaikutuksesta voi syntyä kokonaisuus, joka ei palaudu osikseen? Riippuuko tajunnan ulkopuolinen todellisuus meistä, vai onko se itsenäinen? Millä tavoin aineelliset kappaleet koskettavat tietoisuutta tai ilmentyvät sille? Olevan tasot, s. 19-20 sir Karl Popper 1902-1994, s. 19-20 ja 127 Englantilais-itävaltalainen tieteenfilosofi Falsifikaatioperiaate: Vain sellainen tieteellinen teoria joka voidaan tarvittaessa osoittaa vääräksi, on pätevä Esim. astrologia, freudilaisuus ja marxismi eivät ole Popperin mukaan päteviä Popper hylkäsi reduktionismin 3 maailman teoriallaan: Popperin kolme maailmaa Kuinka monta todellisuutta on olemassa? Popperin kolme maailmaa, alleviivaa s. 19-20:

Todellisuus voidaan jakaa kolmeen suhteellisen itsenäiseen alueeseen: Maailma 1. Fysikaalinen, aineellinen todellisuus, eli Materiaalinen maailma Oliot alkeishiukkasista ja arjen esineistä galakseihin Maailma 2. Subjektiivinen tajunta eli ihmismieli, Mentaalinen maailma Ajatukset, tunteet ja tahtomukset Suhteellisen itsenäinen = autonominen materiaaliseen perustaan, eli maailmaan 1. nähden Maailma 3 Ihmisen luoma ja ylläpitämä kulttuuri Tieteelliset teoriat, taideteokset, luvut ja yhteiskunnalliset institutiot Kulttuurinen maailma Suhteellinen itsenäinen, eli autonominen materiaaliseen perustaan eli maailmaan 1 nähden s. 20-21: Ontologiassa on usein kyse olioluokkien ja -tasojen selvittämisestä On selvitettävä voidaanko ongelmallinen taso leikata pois Ockhamin partaveitsellä, eli voidaanko se palauttaa tutumpaan tasoon Ontologinen idealismi, s 21. Idealismin eri suuntaukset kieltäytyvät hyväksymästä aineellista maailmaa ainoaksi tosiolevaksi Idealismi olettaa vastakohtana materialismille, että todellisuus on luonteeltaan ei-aineellista (käsitteellistä, henkistä, sielullista) ei-aineellista todellisuutta ei ainakaan kokonaan voi palauttaa aineelliseen todellisuuteen Solipsismi, s. 21 Maailma on ihmisen omien kokemusten summa vain itsestään tietoinen minä on olemassa, kaikki on ainoastaan sen mielikuvia tai ajatuksia Maailmoja 1. tai 3. ei itsenäisesti olemassa Solipsismia ei kukaan ole varsinaisesti kannattanut, mutta se on tietoteoreettisissa tarkasteluissa esitetty erääksi mahdolliseksi näkemykseksi Fenomenalismi, s. 21 Pohjautuu osin Immanuel Kantin ajatteluun

Oleminen on havaituksi tulemista Esiintymät tai ilmiöt, fenomeenit ovat todellisuutta koskevan tiedon ainoana perustana Maailmoja 1. tai 3. ei itsenäisesti olemassa Hegel: Objektiivinen idealismi, s. 21 Todellisuutta ei voi samaistaa yksityisen subjektin ajatteluun tai kokemuksiin Todellisuus on yksilöllisistä minuuksista riippumattoman absoluuttisen maailmanhengen historiallista kehittymistä s. 21: Hegelin perintönä ontologinen idealismi eli kukoistuskautta 1800-luvulla Eriasteiset materialismin muodot ovat kuitenkin nykyisin suositumpia Dualismi, s. 21-22 Arkiajattelun yleisin metafyysinen oletus Olevan muodostaa kaksi toisistaan riippumatonta, mutta keskenään vuorovaikutuksessa olevaa tekijää 1. Aine ja ruumis 2. Henki ja sielu Materialismin mukaan näkemys ei ole uskottava, koska erillisten maailmojen 1. ja 2. vuorovaikutusta on vaikea ymmärtää Miten luvut ovat olemassa? Ihmisten keksimä tapa todellisuuden ilmiöiden käsittelyyn Osa kulttuuria Matematiikka on loogisen päättelyn eräs muoto Fibonaccin lukujono ajatuksena on laskea yhteen kaksi edellistä lukua, ja näin saada seuraavan luvun arvo ensimmäiset kymmenen lukua järjestyksessä ovat 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 Fibonaccin lukujono Fibonaccin jono on kiinnostava sikäli, että sen kahden perättäisen luvun suhde lähestyy kultaista leikkausta Koska Fibonacci-tyyppisesti eteneviä korkoa korolle-summautuvia prosesseja löytyy paljon biologisesta luonnosta, löytyy sieltä myös paljon kultaista leikkausta vastaavia suhteita PYTHAGORAS (N. 500 ekr.) Matemaatikko: a²+b²=c²

Perusti Etelä-Italiaan veljeskunnan, jossa tiukat säännöt Olevaisen perustana ovat luvut (jotka itsenäisiä olioita) Sielu puhdistuu matematiikan harrastamisen kautta Sielunvaellusoppi vegetaristi Ykseys vai moneus, s. 27: Monismi = oppi ykseydestä maailma koostuu vain yhdestä oliosta tai yhdenlaisista olioista idealismi ja materialismi ovat monistisia Pluralismi Todellisuus on ykseyteen palautumaton moneus --> Popperin kolme maailmaa ovat kaikki olemassa Benedictus de Spinoza (1632-1677) Descartes oli olettanut, että todellisuuden ytimen muodostaa aine eli ulottuvuus ja henki eli ajattelu - kaksi toisiinsa palautumatonta substanssia Tämä oli Spinozan mielestä liian vaikeatajuinen ajatus Spinoza: On vain yksi ääretön substanssi, joka on oman itsensä syy mutta jolla on äärettömän monia olomuotoja Ulottuvuus ja ajattelu ovat ne olomuodot, jotka voimme tajuta Substanssi on Jumala, eli luonto Gottfried Wilhelm Leibniz (1646 1716) Pluralismi/monismi: Vastusti Spinozan monismia Maailma muodostuu äärettömästä määrästä aineettomia, jakamattomia perusyksiköitä eli monadeja Leibniz oli siis tavallaan pluralisti Toisaalta teoria on monistinen, koska monadit ovat kaikki samanlaisia Ks. Leibnitzin laki s. 40 Mitä aika on? Ihmisen keksimä tapa todellisuuden ilmiöiden käsittelyyn Tapahtumien looginen järjestys Ajassa voidaan havaita liikettä ja tapahtumia Suhteellisuusteorian mukaan aika on olevan neljäs ulottuvuus Mitä aika on?

Ihmisten apuväline todellisuuden ymmärtämiseen Eräs avaruuden ulottuvuus suhteellisuusteorian mukaan Tapa jäsentää asioiden tapahtuminen loogiseen järjestykseen Immanuel Kant, aika ja avaruus, s. 29: Aika ja avaruus eivät ole olemassa havainnoivan subjektin, eli ihmisen ulkopuolella Ihmismieli sijoittaa ne havainnoimaansa maailmaan kokemuksen välttämättöminä ennakkoehtoina Kokemusta ei voi olla mistään, ellei kokemuksia sijoiteta ajallis-avaruudelliseeen tilanteeseen Ontologinen realismi, s. 29: Kant on väärässä Aika ja avaruus ovat todellisuuden omia rakenteita Niitä voidaan tutkia riippumatta ihmisen tietokyvyn rakenteesta Voiko tulevaa muuttaa menneeseen palaamalla? Mahdollisten tai rinnakkaisten maailmojen teoria, s.36 Miten taivaankappaleet vaikuttavat ihmisen elämään? Miksi säätä on vaikea ennustaa? Onko tuleva ennalta määräytynyt? Sattuma vai välttämättömyys?, s. 32 --> Determinismi Kaikki tapahtuminen on ennalta määrättyä Mikään ei voisi tapahtua toisin Syyn ja vaikutuksen suhde, eli kausaliteetti on ehdoton Esim. klassisen fysiikan maailmankuva on tämä Uskonnoissa tämä näkemys tunnetaan fatalismina tai predestinaationa Voiko pieni ötökkä saada aikaan asioita, jotka vaikuttavat koko maailman tulevaisuuteen? Kaaosteoria on deterministinen: esim säätilan muutokset ovat aiempien syiden määräämiä, mutta lukuisien muuttujien vuoksi vaikeita ennustettavia, s. 33 In-determinismi Tapahtuminen ei noudata poikkeuksetonta lakia, eikä ole ehdotonta Esim. 1: Kvanttifysiikka: alkeishiukkasen käytös voidaan tuntea tai ennustaa vain tilastollisen todennäköisyyden perusteella Esim. 2: Vapaa tahto ihmisten ja eläinten toiminnassa

Onko ihminen vapaa? Vapautta rajoittavat: Sosiaaliset normit ja odotukset Luonnonlait Lainsäädäntö Ympäristön olosuhteet Perustarpeet: ravinto, asunto jne. Moraali Fobiat, ennakkoluulot Geenit Tietämättömyys Muiden ihmisten huomioonotto Muiden toiminta Tahdonvapauden kritiikkiä: 1. Predestinaatio-oppi: Jumala on ennalta säätänyt mitä ihminen elämänsä aikana tulee tekemään 2. Ihminen toimii taloudellisten ja sosiaalisten valtarakenteiden alistamana 3. Epäsosiaalisen käytöksen syynä voi olla sairaus s. 37: Universaaliongelma Mitä vihreä on? Onko vihreä itsenäisesti olemassa, eli onko eri esineiden vihreä samaa ainetta? Miten voimme tietää näkevätkö kaikki muutkin vihreätä, silloin kun minä näen vihreätä? Universaaliongelma Onko maailmassa vain yksilöitä? Vai onko myös useille yksilöille yhteisiä piirteitä, eli universaaleja olemassa?... Miten selitetään, että sama ominaisuus, esim. väri voi olla samanaikaisesti useilla eri yksilöillä?

Kasvi on todellinen, mutta onko maailmassa myös vihreyttä? Onko vihreä väri yksi ja sama ominaisuus, joka on kasvin lehdissä ja monessa muussakin oliossa? Vai ovatko käsitteet vain ihmisen tapoja nimiä todellisuuden luokitteluun? 1. Käsiterealismi Ideat/käsitteet ovat itsenäisesti olemassa olevia olioita (kanta peräisin Platonilta) 2. Nominalismi Esim. Aristoteles: Käsitteet sopimuksen luonteisia nimiä, sanoja, eli vain kielen piiriin kuuluvia ilmiöitä, joita eivät vastaa mitkään olemassa olevat oliot Platonin ideaoppi Luolavertaus: aistimaailman ilmiöt vain heijastumia ideamaailmasta Platonin ideaoppi Maailmassa ei ole täydellistä kolmiota tai hevosta yms., sillä maailma on koko ajan muutoksen tilassa Alati muuttuvasta ei ole mahdollista muodosta pysyvää tietoa Ideaoppi Tiedon kohteena on yliaistillinen ideoiden maailma Ennen syntymää epätäydelliseen muuttuvaan maailmaan, sielu on havainnut ideoita täydellisessä, muuttumattomassa ideoiden maailmassa Ymmärrys ja järki perustuu näiden ideoiden mieleenpalauttamiseen Nykyään ei ilmeisesti ole filosofeja, jotka kannattaisivat platonilaista kahden rinnakkaisen maailman teoriaa Sitä pidetään todellisuuden turhana monimutkaistamisena (Ockhamin partaveitsi) Ideamaailma on uskon, ei tiedon asia Geometrian suhteen platonilaistyyppinen näkemys on kuitenkin vallalla: Maailmassa ei ole olemassa täydellisiä geometrisiä kappaleita, ne ovat vain ideoita kuvitteellisessa todellisuudessa Niitä voidaan vain vajavaisesti jäljitellä ihmisen tekemissä piirroksissa tai esineissä

Onko maailma suunnilleen samanlainen huomenna kuin tänään? Jos mielestäsi on, niin miten voit sen tietää? David Hume (1711 76) Valistuksen aikakauden merkittävin englantilainen filosofi Tietoteoriassaan Hume jatkoi ajatusaiheita, jotka olivat kehittyneet John Locken ja George Berkeleyn kokemusperäisissä filosofioissa Humen lähtökohtana on se elämysten eroavuus, joka vallitsee vaikutelman ja mielteen välillä Esim. kivun tunteen vaikutelma on voimakkaampi ja eloisampi elämys kuin se mielle, jonka tajunta tuosta tunteesta muodostaa Kaikki todet lauseet koskevat joko mielteiden suhteita tai tosiasioita, esim. matemaattisia totuuksia: Tosiseikkoja koskevat lauseet ilmaisevat joko a) välitöntä kokemusta, esim: tunnen kipua tai b) ovat epäsuoria, esim: tunnen kipua, KOSKA tuli polttaa minua - Hume oli kiinnostunut viimeksi mainituista Tosiseikkoja koskevat lauseet näyttävät perustuvan syy vaikutussuhteeseen (kausaalisuhde) Vain tämän suhteen ansiosta meidän on mahdollista ennakoida, mitä jostakin tapahtumasta seuraa Kokemus on opettanut, että tietyt tapahtumat esiintyvät aina peräkkäin, esim. X:ää seuraa aina Y

Sanomme silloin, että X on Y:n syy ja Y on X:n vaikutus Filosofiassa oli aiemmin ajateltu, että Y seuraa X:ää 100% varmuudella Hume osoitti, ettei näin ole, koska ei olisi ristiriitaista, että X tapahtuisi ja Y jäisi tapahtumatta Näemme valkoisen biljardipallon osuvan punaiseen ja punaisen menevän pussiin Ajattelemme, että ensimmäinen tapahtuma aiheutti toisen Aiheutumisella tarkoitamme, että seuraus oli välttämätön Emme kuitenkaan näe tätä välttämättömyyttä Näemme vain kuinka pallot osuvat toisiinsa ja jälkimmäinen pallo menee pussiin Ei ole mahdotonta että punainen pallo pysyisi paikallaan ja valkoinen kimpoaisi takaisin Uskomme välttämättömyyteen on vain tapa, jonka olemme omaksuneet, kun olemme lukuisia kertoja havainneet kuinka jokin tapahtuma johtaa toiseen Kokemus ei sisällä välttämätöntä yhteyttä X:n ja Y:n välillä Kokea voimme vain yksittäisten ilmiöiden peräkkäisyyden, emme minkäänlaista syysuhdetta Mikään vaikutelma ei vastaa syysuhteen miellettä (se on vain ihmismielen luomus), joten se on vailla perusteita tietoisuuden ulkopuolisessa maailmassa Kaikki kokemuspäätelmät edellyttävät tulevaisuuden vastaavan menneisyyttä siten, että samoja syitä seuraavat samat vaikutukset Tätä edellytystä ei voi johtaa kokemuksesta Ei ole ristiriitaista ajatella, että luonnonkulku muuttuisi Meillä ei ole mitään perustetta tietää tulevaisuudesta Mikään ei oikeuta kokemukseen perustuvaa yleistystä, induktiota Tämän kritiikin ansiosta tulee empirismin pääperiaate, kokemus, ongelmalliseksi David Hume (1711 76) Kokea voimme vain yksittäisiä ilmiöitä Mikään aistivaikutelma ei vastaa syysuhteen miellettä. Se on vain mielen luomus

Mikään ei oikeuta kokemukseen perustuvaa yleistystä, induktiota Meillä ei ole mitään perustetta tietää tulevasta Arkielämässä suuri osa järjenkäyttöämme, eli tapahtumien ennakoiminen aikaisemman kokemuksen perusteella, ei ole perusteltua tietoa, vaan uskoa Voimakkaimmin Humeen reagoi Kant, joka sai herätteen kriittis- filosofiseen menetelmäänsä: Immanuel Kant (1724-1804) Immanuel Kant (1724-1804) Tieto syntyy havainnossa Havainnot syntyvät olioiden sinänsä vaikutuksesta Oliot sinänsä kuuluvat perimmäisen todellisuuden piiriin, jonne tietomme ei ulotu tiedon varsinainen kohde on ilmiöiden maailma (ihmisen omassa tietoisuudessa) Ihmismieli sijoittaa havaitsemisen yhteydessä ilmiöihin Kant 1.ajan ja 2.avaruuden sekä 3.kausaliteetin eli syyn ja seurauksen suhteen Siksi olioita sinänsä ei voi kokea Ihmismieleen on asennettu aksioomia geometristen, matemaattisten ja loogisten ongelmien varalle = apriorinen tieto (ennen kokemusta) vastakohta: a posteriori (tieto kokemuksen jälkeen, eli empiirinen tieto) NATURALISMI, s. 54: Suosituin kanta nytkytieteessä Luonnontiede ratkaisee olemassaolokysymykset, jos ne ylipäänsä voidaan ratkaista Olemassaoloa koskevia kysymyksiä ei voi ratkaista havainnosta riippumatta a priori - vaan a posteriori, empiirisien tutkimuksen pohjalta Nykytiede pyrkii ja pystyy vastaamaan lähinnä kysymykseen MITEN? - ei juurikaan kysymyksen

MIKSI? Wilfrid Sellars (1912-1989), s. 54: Vain maailmaa PARHAITEN selittävät tieteelliset teoriat voivat viime kädessä kertoa mitä on ja mitä ei ole olemassa Tiede on olevaisen mitta Tieteestä riippumatonta filosofista metafysiikkaa tai ontologiaa ei tarvita s. 55: Heidegger ja oleminen Martin Heidegger 1889-1976 Martin Heidegger 1889-1976, s.55: Pääteos Oleminen ja aika Fundamentaaliontologinen kuvaus ihmisen olemisesta: ontologiaa ei tule pitää pelkästään kielen analyysina ontologian ongelmia ei voida ratkaista tieteen keinoin Heidegger vastusti Platonista ja Aristoteleestä lähtevää länsimaisen ajattelun traditiota Antiikin ajoista lähtien oli Heideggerin mukaan unohdettu ajatella olemista sinänsä Filosofian historia on ollut ajautumista yhä kauemmas olemisen todellisesta merkityksestä Descartesin ja Kantin filosofiat luovat maailmasta erillisen subjektin käsitteen, jonka ajattelun ja tiedon kohteena ovat objektit 1900-luvun tieteellis-tekninen ajattelu on tämän kehityksen päätepiste Syy tähän asiaan on tieteeseen ja filosofiaan sisältyvä teoreettinen ajattelu, pyrkimys tarkkailla maailmaa objektiivisesti On ogelmallista, että tieteelliselle tutkimukselle ominaista tapaa käsitellä tutkittavaa olevaa aletaan pitää ensisijaisena keinona ymmärtää oleminen myös tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella Kun subjekti nähdään objektiksi käsitetystä maailmasta erillisenä, ainoastaan omasta tietoisuudestaan varmana oliona, syntyy joukko ongelmia: kysymykset ajatuksen ja todellisuuden vastaavuudesta kysymykset ulkomaailman olemassaolon varmuudesta Jos alkuperäinen, olemista koskeva kysymys muistettaisiin, katoaisivat ongelmat s. 56: Vain inhimillisen olemassaolon kautta voimme tarkastella olemisen merkitystä entiteetti, joka jokainen meistä on itse = Dasein, tuollaolo (näin hän vältti käsitteitä subjekti, olio ja sielu ) Olemisen ja ajan analyysi kuvaa

elämän mielekkyysrakenteen, josta käytetään kokonaisnimeä huoli (Sorge) kolmitahoista ajallista rakennetta: mielekkäänä eletty nykyisyys (Gegenwart) mahdollistuu vain siten, että elämällä on lähtökohtaisesti historiallisena suhde omaan menneisyyteensä tai olleisuuteensa (Gewesenheit) ja sitä määrittää olennaisesti sen avoimista mahdollisuuksista muodostuva tulevaisuus (Zukunft) Olemisesta ja ajasta ilmestyi vain ensimmäinen puolisko, joka käsittää Daseinin eksistentiaalisen analytiikan Ilmestymättä jäivät: systemaattisen osan varsinainen huipentuma, jossa kysymys olemisen mielestä oli määrä vastata ajallisuuden pohjalta suunniteltu laaja historiallinen osa lisäys, s. 56: Heideggerin kesken jääneen työn tavoitteena oli löytää filosofian harjoittamiselle uusi alku Kysymys olemisesta, olemisen mielestä, joka filosofian historiassa oli unohtunut, olisi voinut tarjota tien tähän uuteen alkuun Heideggerin mielestä oli tarpeellista pohtia, mitä oleminen ylipäätään on ja mitä merkitsee se, että jotakin on Mikä on ihmisen ja eläimen viestinnän merkittävin ero? Kieli 1) puhuttu ja 2) kirjoitettu kieli: puhuttu sana ja kirjaimet ovat symboleita niiden yhteys edustamaansa asiaan on yleinen ja sopimuksenvarainen Kieli mahdollistanut ihmisellä monimutkaisten psyykkisten toimintojen, kuten kielellisen muistin ja ajattelun kehittymisen tärkein ihmistä ja eläintä erottava tekijä Milloin tietää osaavansa vieraan kielen? http://www.youtube.com/watch?v=nas9db8wrk8 Kieli ja olemassaolo s. 60 Millaisesta asiasta ei voi puhua? Ludvig Wittgenstein (1889 1951) s. 61-62 Itävaltalais-englantilainen filosofi Pääteos Tractatus Logico-Philosophicus (1921) Esipuheessa sanotaan filosofian ongelmat ratkaistun olennaisilta osiltaan lopullisesti

Tarkoitus on vapauttaa lukija pohtimasta filosofisia ongelmia, kuten tekijä oli vapauttanut itsensä Viimeinen Tractatuksen lause toteaa: "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava." Sitä, mistä ei voida puhua, ei voida myöskään ajatella ja päinvastoin Tässä rajanvedossa on filosofian varsinainen tehtävä: kaiken filosofian tulisi olla "kielen kritiikkiä, eli se ei voi sanoa mitään maailmasta Kieli on todellisuuden kuva Jotta kieli voisi ilmaista jotakin todellisuudesta, sillä ja todellisuudella on oltava yhteinen rakenne Koska niillä sitä ei ole, kieli on epätäydellinen ja puutteellinen Kieli pystyy kuvaamaan tosiasioita, mutta ei suhdettaan tosiasioihin Tämä suhde näyttäytyy kielessä, mutta sitä ei voida sanoin ilmaista Wittgenstein: Filosofia on ollut suurimmalta osaltaan erehdystä Ratkaisemattomat filosofian ongelmat ovat vain käsitesekaannusta s. 60 Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava. 1900-luvun analyyttisessä filosofiassa filosofia on nähty käsitteiden ja niiden välisten suhteiden selvittelyn välineenä Olemassaolo-ongelmat muuttuvat siten kieltä ja käsitteitä koskeviksi merkitysongelmiksi Ontologiasta siirrytään siis kielifilosofiaan s. 61 Tractatus: Maailma ei ole olioiden vaan tosiseikkojen kokonaisuus, jota kielen lauseet heijastavat Lauseet ovat asiantilojen kuvia Todet lauseet kuvaavat maailmassa vallitsevia asiantiloja eli tosiseikkoja Epätosien lauseiden kuvaamat asiantilat eivät vallitse maailmassa Kielen ja maailman suhteesta ei voida puhua, koska tähän suhteeseen viittaavat lauseet eivät ole minkään asiantilojen kuvia Ludvig Wittgenstein (1889 1951) s. 61-62 Myöhemmällä iällä Wittgenstein lievensi ja osittain jopa vesitti näkökantaansa, s.62: Lauseet eivät ole asiantilojen kuvia, vaan kielellä on monia tehtäviä, jotka pohjautuvat ihmisen

luonnollisiin toimintatapoihin Filosofian ei pidä pyrkiä selittämään tai oikeuttamaan kielenkäyttöä Filosofian tehtävä on kuvailla miten kieltä käytetään Looginen empirismi, s. 62: 1920-30-luvun nk. Wienin piiri puolustivat tiukkaa kriteeriä mielekkään ja mielettömän kielenkäytön erottamiseksi toisistaan Moriz Schlick ja Rudolf Carnap: mielekkäitä ovat vain havaittavissa olevia tapahtumia koskevat tässä ja nyt -väitteet, kuten havaitsen punaista tai edellä mainituista rakentuvat monimutkaisemmat väitteet Kaikkien mielekkäiden väitteiden tulee olla osoitettavissa tosiksi välittömien havaintojen avulla = verifikaatioteesi Looginen empirismi tuomitsee esim teologian ja metafysiikan huuhaaksi - mutta jos tälle tielle lähdetään, niin rehellisyyden nimissä samoin pitäisi tehdä monelle muullekin tieteenalalle esim. kavanttifysiikalle s. 63 Verifikaatioteesi Vain sellaiset väitteet ovat tiedollisesti mielekkäitä, jotka koostuvat yksinkertaisista havainnoista tai jotka saadaan tällaisista väitteistä loogisesti johtamalla Sovella verifikaatioteesi itseensä. Onko se mielekäs väite? - ongelmistaan huolimatta teesi on edelleen hyvin vaikutusvaltainen tieteellinen periaate: s. 64: Maailmaa koskevat kysymykset siirtyvät kieltä koskeviksi: materialismin ja idealismin välinen perinteienen kiista ei koskekaan sitä, muodostuuko maailma materiaalisista vai henkisistä olioista, vaan sitä onko psykologisia tiloja koskeva kieli palautettavissa fysikaalisiin objekteihin viittaavaan kieleen vai ei Väitelause Ilmaisee jotakin maailmassa vallitsevaa asiantilaa Väitelause on tosi, jos väite todella vallitsee eli on voimassa oleva fakta Muutoin väite on epätosi = totuuden korrespondenssiteoria, s. 67-69 Mikä seuraavista lauseista on tosi tai epätosi?

a) Voi hitto! b) Onkohan hänellä poikaystävää? c) Kimi Räikkönen oli F-1 maailmanmestari 2007. d) Älä yritä kiinnittää hänen huomiotaan! Tautologia Miksi valitsemallasi lauseella on totuusarvo ja muilla ei? Lauseita, jotka ovat tosia tai epätosia riippumatta maailmassa vallitsevista tosiasioista Esim: Ulkona sataa tai ei sada Ristiriita Lause, joka on vallitsevasta asiantilasta riippumatta aina epätosi esim: Nyt pihassa sataa ja ei sada Valehtelijan paradoksi Kreetalainen mies sanoo: Kaikki kreetalaiset valehtelevat aina! Moderni versio: Tämä lause on epätosi Kylän parturi Kylän parturi leikkaa kaikkien niiden kyläläisten parrat, jotka eivät itse leikkaa partojaan. Leikkaako hän oman partansa? Alfred Tarski (1901-1983) s. 69-70: Puolalaissyntyinen loogikko Semanttinen totuusmääritelmä -teoria, jonka taustalla semanttiset paradoksit, eli luonnollisen kielen kummalliset, sisäisesti ristiriitaisilta vaikuttavat ilmiöt Luonnollinen kieli sallii ristiriitaan johtavien lauseiden muodostamisen Paradoksista selviytymiseksi on erotettava objektikieli ja metakieli Kun puhutaan totuudesta, tarkoitetaan tutkimuksen kohteena olevan kielen, eli objektikielen lauseiden totuutta Objektikielen totuudesta voidaan puhua vain metakielessä Objektikieltä tutkitaan siten metakielessä Metakielen lauseet ilmaisevat vastaavussuhteita objektikielen lauseiden ja maailmassa valitsevien asiantilojen välillä Semantiikka Tutkii merkin tai merkkiyhdistelmän yleistä suhdetta siihen (todelliseen tai epätodelliseen) asiaan tai olioon, joka on sen merkitys Keskeinen osa taiteen tutkimusta, mutta liittyy myös kielifilosofiaan

Semantiikka Ensimmäinen järjestelmällinen esitys oli Rudolf Carnapin teos Introduction to Semantics (1942) Kehittynyt voimakkaasti etenkin 1960-luvulta lähtien Perustaa ovat luoneet mm. Charles S. Peircen merkkiteoria ja Ferdinand de Saussuren teoria kielestä Esimerkki. yksittäisen merkin voi selittää vain toisten merkkien avulla tämä on päättymätön prosessi: 1. etsi jonkin sanan merkitys sanakirjasta 2. se on ilmaistu toisilla sanoilla 3. etsi niiden merkitykset ---> taas uusia sanoja, joiden merkityksen voi ilmaista taas uusilla sanoilla Yhteiskunnallinen näkökulma semantiikkaan: Merkkien ja merkitysten järjestelmä on historiallisen kehityksen tulos Valta ja politiikka ovat sen muotoutumisen keskeisiä tekijöitä Kielen ulkoiset valtarakenteet määrävät pitkälle sen, millaiseksi merkkijärjestelmä kuvaa todellisuuden ja miten sen yksitäiset merkit ymmärretään esim. sukupuolikysymykset Mikä on työntekijän ammatti? Fiktiivinen väite Klonkku putosi Tuomiovuoren syvyyksiin sormuksen kanssa Pitää paikkansa J.R.R. Tolkienin romaanissa, mutta ei todellisessa maailmassa Mitkä television ohjelmat ovat faktaa ja mitkä fiktiota? faktaa: Tosi-tv: Idols, selviytyjät, Madventures Uutiset Dokumentit Sää Keskusteluohjelmat Sisustusohjelmat TV-shop Duudsonit BB Urheilu Täsmällinen käsite

Käsite on täsmällinen, jos tiedämme mihin se viittaa, eli mitä se tarkoittaa Määrittele koira Sudesta polveutunut nelijalkainen ihmisen kesyttämä kotieläin Määrittele ihminen Aristoteles: Ihminen on rationaalinen eläin Sivistyssanoja käytetään kun halutaan ilmaista jokin asia mahdollisimman täsmällisesti multilateraali integraatio diskurssi diskriminaatio negatiivinen positiivinen objektiivinen subjektiivinen Logiikkas. s. 82 --> Logiikka Oppi pätevästä päättelystä Tärkeä osa kielifilosofiaa Uranuurtaja alalla oli Aristoteles Kehittyi keskiajan skolastiikassa hyvin pitkälle Uutta edistystä vasta 1800-luvun lopulla Monimutkaisimmillaan lauseiden ja sanojen välisten suhteiden selvittely lähestyy ulkoiselta muodoltaan matematiikkaa: Muutama käytännön esimerkki siitä mihin logiikkaa oikeasti tarvitaan: Matematiikka on loogista: jos lasket väärin, toimit epäloogisesti Epälooginen lause voi olla käsittämätön: Jos kaikki Itämeren 9 rantavaltiota leikkaisivat päästöjään mereen 4%, sen kokonaisravinnekuormitus alenisi 36% Kaikki suvaitsemattomat on vaiennettava

Muutama käytännön esimerkki siitä mihin logiikkaa oikeasti tarvitaan: Tietokoneohjelmointi pohjautuu erityisesti logiikkaaan: if -then Jotkut filosofit ovat ajatelleet, että Jumalan kaikkivaltiuden ainut rajoitus on se, että hän ei voi toimia vastoin logiikkaa Gottfried Wilhelm Leibniz ja logiikka Leibniz yritti luoda päättelykalkyylia Eli logiikkaan pohjautuvaa menetelmää, jolla oltaisiin voitu ikäänkuin laskea kuka on oikeassa Näin olisi ratkaistu kaikki riidat ja vältetty sodat Leinitzin ratkaiseva virhe: Lauseet ja maailmassa vallitsevat tosiasiat eivät välttämättä vastaa toisiaan Päättelykalkyylilla olisi voitu ehkä laskea kenen lause on tosi, mutta entä lauseen suhde maailmaan? ZENON ELEALAINEN (N. 490-430 ekr.) Akilles ja kilpikonna juoksevat kilpaa Akilles antaa konnalle tasoitusta ja antaa sen juosta ensin juoksuradan puoliväliin Saavuttaakseen kilpikonnan, Akilleksen pitää edetä paikalle, jossa kilpikonna oli Akilleksen juoksun alkaessa Sillä aikaa on kilpikonna hitaudestaan huolimatta ehtinyt jonkin matkaa eteenpäin Juoksijan on siis jatkettava paikkaan, jossa kilpikonna on nyt Sinne päästyään Akilles joutuu toteamaan, että otus on jälleen edennyt ja on siis yhä edellä Näin jatkuu rajattomasti Miten Akilles siis koskaan voi saavuttaa kilpikonnaa? ½+ ¼+ +1/16+1/32+1/64+1/128+1/256 +1/512 + 1/1024+1/2048+1/4096+1/8192+1/1 6384+1/32768 = 1, ei ääretön Esim. 1 metri voidaan jakaa siis äärettömän pieniin osiin ja niiden summa on 1 Aristoteleen syllogistista (muodollisesti pätevää) logiikkaa: Päätelmiä: 1. Musti on koira. 2. Koirat ovat kuolevaisia. siis... 3....Musti on kuolevainen

Mielenkiinnon kohteena ei aina ole väitteiden sisällöllinen totuus vaan päättelyiden looginen muoto : 1. Enkeli Gabriel on henkiolento 2. Henkiolennot ovat kuolemattomia 3. Gabriel on kuolematon Päättely on loogiselta muodoltaan oikea, mutta enkeli Gabriel on uskon asia, ei tiedon 1. Kissat ovat eläimiä 2. Kaikki koirat ovat eläimiä 3. Kaikki kissat ovat koiria Premissit 1. ja 2. ovat tosia, mutta johtopäätös on väärä Deduktio, eli loogisesti pätevä päättely s. 88: Päättely, jossa johtopäätös seuraa välttämättömästi premisseistä Jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi Esimerkki Deduktio: 1. Pekka on ihminen 2. Ihmiset ovat kuolevaisia 3. Pekka on kuolevainen Induktio, s. 88: Yksittäisten tapausten perusteella tehty yleistys Koska ei voida tutkia kaikkia tapauksia (esim. tulevaisuudessa ilmeneviä), ei induktio voi antaa varmaa tulosta* Esim: Kaikki tähän mennessä havaitut korpit ovat olleet mustia. --> Kaikki korpit ovat mustia.

Loogisen päättelyn harjoittelua: Loogisesti pätevä vai ei: 1. Mikään planeetta ei ole juustoa 2. Jokin planeetta on kaasupallo 3. Jokin kaasupallo ei ole juustoa pätevä Loogisesti pätevä vai ei: 1. Jos Uranus on juustoa, se ei ole kaasupallo 2. Uranus ei ole juustoa 3. Uranus on kaasupallo Ei Loogisesti pätevä vai ei: 1. Jos Uranus on juustoa, se ei ole kaasupallo 2. Uranus on kaasupallo 3. Uranus ei ole juustoa Pätevä Kuka kuoli ensimmäiseksi, kuka viimeiseksi? a)marx kuoli ennen Nietscheä b)kant kuoli ennen Schoppenhaueria c)nietsche kuoli Schoppenhauerin jälkeen d)kant kuoli ennen Marxia Kant<Schoppenhauer<Marx<Nietsche Onko Platon idealisti? a) Jos Platon ei ole idealisti, Demokritos on b) Tasan toinen Hegelistä ja Demokritoksesta on idealisti

c) Joku idealistieista on materialisti tai Hegel on idealisti d) Kukaan idealisti ei ole materialisti Platon on idealisti Onko osa logiikasta matematiikkaa? a) Logiikka on hauskaa ja luotettavaa b) Se logiikka, joka ei kuulu filosofiaan, on matematiikkaa c) Jos kaikki logiikka kuuluu filosofiaan, kuu on juustoa d) Kuu ei ole juustoa tai logiikka on epäluotettavaa A:sta ja D:stä seuraa, että kuu ei ole juustoa. Tällöin C:stä seuraa, että kaikki logiikka ei kuulu filosofiaan, jolloin se on B:n perusteella matematiikkaa Tieto ja sen hankkiminen Määrittele tieto: Havaintoihin perustuva, muilta opittu, itsenäisesti ajateltu ja päätelty, kokemukseen perustuva, maailmassa olemassa oleva tosiasia Tieto ja sen klassinen määritelmä, s.107: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Henkilö X tietää, että P jos ja vain jos 1. X uskoo, että P 2. P on tosi 3. X:llä on perusteita sille, että P Edmund Gettier ja Gettier paradoksi, s. 108-109: Klassinen tiedon määritelmä ei riitä kertomaan mitä tieto on Arkiset intuitiot sanovat, että joissain tapauksissa ei ole syytä kutsua tiedoksi sellaista, mikä määritelmän nojalla on tietoa Jollakulla voi olla tosi, hyvin perusteltu uskomus, joka on tosi vain sattumalta, ei juuri sen perustelun nojalla, jonka uskomuksen subjekti uskoo oikeaksi ks. esimerkki s. 109: tiedon perustelun olisi oltava oikeanlainen Tiede Mitä tiede on? Mikä on tieteen merkitys ihmisen arkielämän kannalta? Tiede, tunnusmerkkejä, s. 120-122: Järkiperäistä ja järjestelmällistä uuden tiedon hankintaa Käytettävien menetelmien tulee olla objektiivisia Väitteet on julkisesti esitetty ja hyvin perusteltu Tiedettä tulee voida arvioida kriittisesti Tiede edistyy: uusi tieto korvaa jatkuvasti vanhaa

Joskus tieteessä tehdään suuriakin virheitä. - Luettele kumottuja tieteellisiä teorioita Litteä maapallo Ihminen ei kestä yli 40 km/h nopeutta Geosentrinen maailmankuva Ukkonen Jumalan vihan ilmaisuna ja muut vastaavat, joissa ilmiöt selitetään henkivoimilla E=mc² Maailman kuuluisin kaava Yksinkertainen, mutta puutteellinen Tieteellinen tieto Kritiikkiä: Wittgenstein: - Ei ole mahdollista määritellä väitteen ja tosiasioiden vastaavuutta Relativismi: - Ehdotonta totuutta ei ole. Jokaisella on oma totuutensa Skeptisismi - Varman tiedon saavuttaminen on mahdotonta ZENON ELEALAINEN (N. 490-430 ekr.) oli skeptikko: Liike on harhaa: Lentävä nuoli ei itse asiassa lennä mihinkään Koska nuoli on jokaisena ajan hetkenä aina tietyssä paikassa se on siis levossa Ääni on harhaa: Kun kapallinen jyviä kaadetaan kalliolle, siitä ei lähde ääntä, koska yhdenkään yksittäisen jyvän putoamisesta kalliolle ei lähde ääntä Skeptikon paradoksi

Skeptikko väittää, ettei varmaa tietoa ole Onko tämä väite varma vai ei? Jos se ei ole varma, varmaa tietoa voi olla Jos se on varma, varmaa tietoa on -->Väite kumoaa itse itsensä Suomen skepsis-seura hyväksyy tieteellisen tiedonhankkimisen, mutta arvostelee kritiikittömän rajatiedon ja huuhaan oppeja http://www.skepsis.fi/ Empirismi Tieto on ensisijaisesti peräisin kokemuksesta Kokemukset: aistimukset, välittömät havainnot Järjellä on kuitenkin aktiivinen osuus käsitteiden ja johtopäätösten muodostuksessa Empirismi on modernin tieteen pääperiaate Paljonko on 2+2? Mikä on tämän kolmion kulmien summa? Mikä on lyhin tie näiden pisteiden välillä? Kumpi pyramideista on suurempi? korkeampi? vanhempi? Kumpi kuvista on onnistuneempi? miellyttävämpi? Kummassa kuvassa vuoden 1975 Miss Universum on kauniimpi? Mitä eroa on kohdan a) ja b) vastauksilla? Mistä tieto tuli? kohdissa A) käytettiin järkeä kohdissa B) vastaus perustui aistivaikutelmiin, eli kokemukseen Rationalismi

Tiedon lähde on ensisijaisesti järki Todellisuus on mahdollinen ymmärtää ja selittää järjen avulla Eräät tiedot ovat synnynnäisiä Esim. Platon, Descartes, Leibniz, Spinoza Kumpaa tämä on, rationalismia vai empirismiä? Kumpi janoista on pidempi? Rationalisteja:Platon (400 300 ekr.): Platoniset kappaleet antiikin elementteihin rinnastettuina. Johannes Keplerin teoksesta»harmonices Munco» 1619 Platonin mukaan materia jo ennen viiden elementin (tuli, ilma, vesi, maa ja eetteri) syntyä muotoutui ideaalisiksi geometriksiksi kappaleiksi, joiden sivut ovat yhtä pitkät, kulmat yhtä suuret ja joiden nurkat ovat pallon sisällä Vain viisi kappaletta täyttää nämä edellytykset Näiden kappaleiden matemaattiset suhteet ja niiden suhteet elementteihin tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisiin spekulaatioihin ja rinnastuksiin Spinoza: Todellisuus on absoluuttinen ykseys, jonka attribuutteja maailman kaikki oliot ja näiden ominaisuudet ovat. Luonnossa on vain yksi substanssi, Jumala, josta kaikki, myös Jumala itse, on lähtöisin. Jumala on käsitettävissä vain itsessään, ei minkään päämäärän tai tarkoituksen kautta. Toiseksi, Jumala on paitsi ääretön ajattelu myös äärimmäinen ulottuvuus. ja kolmanneksi, Jumala toimii deterministisesti (välttämättä). Jumala on siis yhtä kuin luonto. Korkein tiedon aste on metafyysinen intuitio, jolloin ihminen tajuaa jotakin todellisuuden absoluuttisesta ykseydestä. Tässä ykseydessä ajattelu ja ulottuvuus ovat molemmat lähtöisin yhdestä ja samasta substanssista, Jumalasta, joka ei voi olla maailman ulkopuolella, mutta joka voidaan kuitenkin käsittää vain ajattelun avulla. 2 tieteellisen päättelyn menetelmää: Deduktio Yleisestä yksityiseen = Ilmiön selittäminen yleisillä periaatteilla, esim. luonnonlaeilla jos premissit, eli alkuoletukset tosia --> johtopäätös tosi Induktio Yksityisestä yleiseen = yleistäminen yksittäistapausten perusteella Tehtävä Laadi

a) deduktiivisen b) induktiivisen päättelyn mukaisia esimerkkejä Empiristejä: Francis Bacon (1561 1626), s. 134 Empiirisen tieteen perustaja Ennakko-oletuksista vapaat suunnitelmalliset kokeet ovat tärkeitä tiedon hankkimisessa Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti induktiivinen menetelmä Tieteen tavoite on luonnon hallitseminen: Tieto on valtaa! Empiirisen tiedon ja tieteen ongelmia Aistihavainto - Riippuvainen: havaitsijan aistien herkkyydestä psyykkisestä ja fyysisestä tilasta ja terveydestä havaitsijan sijoittumisesta avaruudellisesti Koetilanne: - Tuntemattomat ja hallitsemattomat tekijät virheet - Huolimattomuus - Tulosten tahallinen vääristäminen Psykologia: - Ihmisen tai eläimen käytös muuttuu koetilanteessa - Tutkijaa johdetaan tahallaan harhaan - Haastateltavan muisti reistailee Koetulosten tulkinta: - Onko havaintoja tarpeeksi? - Onko asiaa tutkittu monipuolisesti? - Suhtautuuko tutkija asiaan objektiivisesti?

Miten testaisit väitteitä: Kaikki metallit johtavat sähköä Suurituloiset ovat tavallisesti poliittisesti vanhoillisia Kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta Hattivatteja on olemassa Atomien ytimet koostuvat protoneista ja neutroneista Tiedonlähteiden luotettavuus Internet Minkälaisia ongelmia liittyy internetistä saatavaan tietoon? Millaisiin sivustoihin voi luottaa? Sanomalehdet Voiko lehtiin luottaa? Miten lehden omistaja / taustataho vaikuttaa sen kirjoitteluun? Millainen vaikutus mainostajilla on uutisointiin? Televisio Minkä kanavan uutiset ovat luotettavimmat? Radio Kumpi on luotettavampi kaupallinen radioasema vai Ylen kanavat? Tietokirjat Millainen kirja on luotettava? Opettajat Millainen opettaja on luotettava/uskottava? Propaganda Ihmisten käsitysten ja asenteiden muokkaamista totuudesta piittaamatta Kaiken propagandan täytyy olla kansanomaista ja asettaa henkinen tasonsa niiden käsityskyvyn mukaan, jotka ovat älyltään kaikkein vaatimattomimpia niistä, joiden puoleen se pyrkii kääntymään". "Käsittäen suurten joukkojen tunnepitoisen aatemaailman" propagandan tulee taidokkaasti toistoa viljellen löytää tie laajojen kansankerrosten "sydämeen" ja siten synnyttää "yleinen vakaumus jonkin tosiseikan todellisuudesta, jonkin tapahtuman välttämättömyydestä, jonkin välttämättömyyden oikeudesta".

Adolf Hitler teoksessaan Mein Kampf (Taisteluni, 1925) Lukion kurssit ovat johdantoja eri tieteenaloille seuraavaksi pohdimme koulunkäyntiä: Miten arvioit lukion tiedonkäsitystä? : lukion tiedonkäsitys a) tiedonhankinta: kokemus <----> järki lukion tiedonkäsitys b) tiedon perustelu: kritiikittömyys <----> perustelujen vaatiminen lukion tiedonkäsitys c) tiedon luonne: tieto itsensä vuoksi <----> elämänläheisyys lukion tiedonkäsitys d) tiedon luonne: irrallisuus <----> kokonaisvaltaisuus lukion tiedonkäsitys e) opiskelijan rooli: passiivisuus <----> aktiivisuus lukion tiedonkäsitys f) korostuneisuus: taito <----> tieto Millainen opetus on hyödyllisintä? keskustelu? muistiinpanojen kopioiminen taululta tai piirtoheittimeltä? tietotekniikan käyttö? tehtävien tekeminen? itsenäisten töiden ja esitelmien tekeminen? kuunteleminen? Koulun tärkeimmät aineet Koulun turhimmat oppiaineet Mainitse tieteitä, aineita tai aiheita joita ei lukiossa opeteta, vaikka pitäisi Hypoteettis-deduktiivinen pääteelymalli, s. 128-129: Ensin 1.) esitetään käytännössä aiempaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva HYPOTEESI Siitä 2.) johdetaan deduktiivisesti seurauksia Joita 3.) testataan havaintojärjestelyin

1. 2. 3. Eli tiede on loogista päättelyä Hermeneuttinen kehä, s.146-147 Ontologinen kuvaus ymmärtämisen etenemisestä spiraalimaisena prosessina Hermeneuttinen kehä, s.146-147 Kyseessä ei ole umpeutuva kehä, vaan Sulkeutumaton, spiraalimainen prosessi, mikä merkitsee sitä, ettei ymmärtäminen ole koskaan täydellistä Hermeneutiikassa korostetaan, että ennakkoluulot ovat välttämättömiä tutkimusprosessin käynnistymiselle liikkeelle panevina tekijöinä Miksi hermeneuttinen metodi on olennainen menetelmä historiatieteessä? Tiede ja etiikka Saako tieteellisen tiedon tavoittelu tuottaa kärismystä? Tiede ja etiikka Suomessa tutkitaan jonkin verran sotien historiaa ja kehitetään strategiaa ja taktiikkaa. Liittyykö tähän eettisiä ongelmia? Minkä tieteellisen keksinnön ihmiskunta välttämättä tarvitsisi? Mikä on mielestäsi uskottavin selitys tarinoille, joiden mukaan jotkut ihmiset tapaavat yöllä huoneessaan ulkoavaruuden asukkaita ja joutuvat näiden sieppaamaksi? Fi3 koe ti. 26.5. Lue s. 9-72, 88, 94-102, 106-144 Muistiinpanot Alleviivaukset Osallistu esitelmän tekoon aktiivisesti Esitelmä OpenOffice impress Lyhyt esittely filosofin elämästä ja ajattelusta Erityinen huomio seikkaan, joka on mainittu nimen yhteydessä Hanki tekstikatkelma. Lue ja analysoi sitä esityksen yhteydessä

www.filosofia.fi Aiheita Demokritos ja atomit Platon ja luola x Aristoteles ja logiikka Tuomas Akvinolainen ja Jumalan olemassaolo Descartes ja Cogito x Spinoza ja luonto Leibniz ja monadit x Locke ja tyhjä taulu x Berkeley ja olemassaolo x Hume ja tiedon rajat x Swedenborg ja matkat taivaaseen x Kant ja kategoriat Hegel ja maailmanhenki Einstein ja aika x Heidegger ja oleminen Wittgenstein ja kielen suhde maailmaan x