Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki"

Transkriptio

1 Luentorunko Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet ( ) Järki aisoihin Rationalistit aloittivat tiedon rajojen etsimisen. Rationalistit päätyivät ristiriitaisiin tuloksiin. He kuitenkin tekivät outoja ontologisia oletuksia ja sitoumuksia, kuten Jumalan ja sieluaineksen olemassaolo. Empirismi Vaihtoehto tieto-opillisena kantana: empirismi (empeiria, kr. kokemus). Tiedon perimmäinen lähde on kokemus. Järki on kokemuksen alamainen. Empiristit: tältä pohjalta on etsittävä vielä tarkemmin järjen ja tiedon rajoja. Rationalismin kritiikki Mistä päättelyn ainekset on saavutettu, tuskin muutama sisäsyntyinen idea riittää? Myös järkitiedon täytyy perustua kokemukseen. John Locke ( ): Järjessä ei ole mitään, mikä ei ennen ole ollut aisteissa. Lapsi on syntyessään pikemmin tabula rasa, (lat. tyhjä taulu ). Nykytiedon mukaan ainakin sisäsyntyisiä valmiuksia on olemassa. Empirismi, ideat ja järki Kuinka järki ja sen ideat voi saavuttaa kokemuksen kautta? Järki on yleistä, aistimukset erityisiä Ideoita muodostetaan kokemuksesta abstraktion avulla. Ensin havaitaan konkreettisia olioita ja niissä havaitaan yhteisiä ominaisuuksia, joiden perusteella muodostetaan idea. Eliminaation menetelmä Järki voi koskea vain näiden kokemuksesta abstrahoitujen ideoiden suhteita. Piispa George Berkeley George Berkeley ( ) vei empirisminsä niin pitkälle, että väitti koko todellisuuden olevan vain kokemusta. Fenomenalismi: todellisuus on havaintoa Entäpä havaitsija itse? Berkeley: todellisuus on, koska Jumala havaitsee sen. 1

2 David Hume Hume ( ) oli rankin tiedon mahdollisuuksien rajaaja. Koska kaikki tieto tulee kokemuksesta, eikokemusperäiset ideat, ovat tyhjiä, mielettömiä. Sellaisista ideoista pitää luopua! Humen tieto-oppi Mitä sellaiset ideat ovat? Hume: Jumaluus, minuus, syy-seuraus - suhde ym. Kokemuksen perusteella ei voi päätellä, että asiat jatkuvat niin kuin menneisyydessä. Mitä voi tietää? Ei kovin paljoa. Skeptisismi Hume oli epäileväinen metafyysisen tiedon mahdollisuutta kohtaan. skeptisismi Descartes in skeptisismi oli metodista skeptisismiä, menetelmä, jonka avulla etsittiin varmaa tietoa. Humen skeptisismi on epistemologista skeptisismiä: tietoa ei ole. Skeptisismi Akateeminen skeptisismi Antiikin Kreikassa: emme pysty perustelemaan uskomuksiamme tyydyttävästi. Mitään ei voi tietää, koska kaikelle voi esittää yhtä vakuuttavan vastaväitteen. Pyrrhon ( eaa.): Kun pidättäytyy (epokhe) ottamasta asioihin kantaa, saa mielenrauhan. Skeptisismin muodot Globaali skeptisismi: mitään ei voi tietää. Lokaali skeptisismi: tiettyjä/tietynlaisia asioita ei voi tietää. Esimerkiksi tiedon suhteen voi olla lokaali skeptikko: voimme tietää asioista, muttemme tiedosta itsestään. Hieman heikompi kanta on fallibilisimi, jonka mukaan tietoa on, muttei absoluuttisen varmaa. Realismi Skeptisismiä vastustaa epistemologinen realismi, jonka mukaan meillä voi olla tietoa todellisuudesta. Realismi vaikuttaa ehkä enemmän arkijärjen mukaiselta, ja sitä halutaan puolustaa. Kuinka voimme siis kumota Humen ja muiden skeptiset argumentit? 2

3 Immanuel Kant Immanuel Kant ( ): Puhtaan järjen kritiikki Filosofina heräsi dogmaattisesta unesta Humen skeptisen teorian ansiosta ja alkoi laatia siihen vastausta. Kant pyrki rajaamaan tarkasti tiedon mahdollisuudet. Kant hyväksyi empiristien (Humen) kritiikin kausaaliteetin havaitsemisen mahdollisuudesta ym. Kantin mielestä pelkän järjen avulla voi päätyä ristiriitaisiin lopputuloksiin (järjen antinomiat). Kuitenkin hän halusi puolustaa jonkinlaisen metafysiikan mahdollisuutta. Skeptisismin sijaan Kant pyrki rajaamaan myös metafysiikan mahdollisuuden. Kokemuksen muoto Hume: syy-seuraus -suhdetta ei voida havaita sellaisenaan. Kant: Se onkin kokemuksemme muoto, ei (ehkä) maailman ominaisuus. Emme voi havaita maailmaa kuin syy-seuraus -suhteiden järjestämänä. Muita havainnon muotoja eli kategorioita ovat esimerkiksi aika ja tila: voimme havaita maailman vain ajallisena ja avaruudellisena. Onko todellisuuden muoto sama? Emme voi tietää. Kopernikaaninen käänne Nikolaus Kopernikus käänsi maailmankuvamme esittäessään, että maa kiertää aurinkoa eikä toisin päin, kuten aiemmin oli luultu. Kantin kopernikaaninen käänne Immanuel Kant käänsi samalla tavalla kuvan havaintokyvystä: Tietomme kohteet eivät olekaan vain maailmasta vaan osittain omasta mielestämme lähtöisin. Ilmiöt ja asiat sinänsä Täytyy erottaa: 1. maailma, niin kuin se on itsessään. 2. maailma, niin kuin se meille ilmenee. Jälkimmäinen maailma on ilmiöiden (Phenomena/ Dinge für uns) maailma. Ensimmäinen on olioiden sinänsä (Noumena/Dinge an sich) maailma. Voimme tietää olioista sinänsä vain, että ne ovat. Ontologinen realismi Loppu tietomme koskeekin ilmiöitä. Tieto-opillinen idealismi: tietomme kohteet ovat (ainakin osittain) mielemme tuotteita. Järjen ja kokemuksen rooli tiedossa Kantin mukaan kategorioihin kuuluivat monet asiat, jotka kuuluvat perinteisesti järjen piiriin. Kokemus on aina jotenkin järjestynyttä. Siksi järkeä ei voi erottaa yksiselitteisesti kokemuksesta. Kokemus ilman ymmärrystä on sokea ja ymmärrys ilman kokemusta on tyhjää. 3

4 Tiedon lajit Kantin mukaan On tietoa ennen kokemusta (a priori) ~ vrt. rationalismi, analyyttinen, välttämätön tieto..ja kokemuksen jälkeistä (a posteriori) ~ vrt. empirismi, synteettinen, satunnainen tietoa Kantin tieto-oppi Kokemus ja ymmärrys sisältävät sekä apriorista että aposteriorista ainesta. Apriorisia elementtejä ovat kokemusta järjestävät muodot, kuten syy seuraus -suhde. Ne määräävät tiedon muodon. Aposteriorinen tieto koskee maailmallisia sisältöjä. Empirismi keskittyi liikaa sisältöön ja rationalismi muotoon. Kant: molemmat ovat tärkeitä; empirismi ja rationalismi ovat molemmat rajoitetusti oikeassa. Lopputulos Rationalismi johtaa ristiriitoihin. Empirismistä seuraa skeptisismi. Kant: voimme välttää skeptisismin sillä rajaamalla tiedon kohteet ilmiöihin. Metafysiikan ja ontologian mahdollisuus: olioista sinänsä emme voi tietää, kuin että ne ovat. Kategorisoida sitä ei voi. Onko olevan kategorisointi olevana mahdollista? Tietoteoria ensimmäisenä filosofiana ei ainoastaan peri ykkössijaa filosofian erityisalojen tärkeyskilpailussa, vaan haluaa metafysiikan suljettavaksi ulos kilpailusta. Hume ja Kant: emme voi sanoa todellisuudesta sinänsä oikein mitään rajallisten tietokykyjemme vuoksi. Metafysiikka perinteisessä mielessä, olevan kategorisointina olevana on perusteetonta spekulaatiota. Ontologian oikeutus? Hume: metafysiikka tai ontologia on mahdotonta, hyödytöntä hölynpölyä Kant: voimme puhua vain ilmiöistä, olevaa sinänsä emme voi kategorisoida Looginen positivismi (empirismi), Wittgenstein, Popper: Tieteiden ykseys: on vain yksi, loogis-empiristinen tapa kuvata todellisuutta. Metafysiikka muussa mielessä mieletöntä hölynpölyä, josta ei voi sanoa mitään merkityksellistä: Verifikaatioperiaate Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen / Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava Ontologian oikeutus? Nietzsche: ilmiömaailmamme ja metafysiikassa tapahtuva luokittelu perustuu erinäisiin aatehistorioihin ja valtapyrkimyksiin Post-moderni antirealismi (jälkistrukturalistit, Rorty): suurten modernin ajan metakertomusten aika on ohitse. Suuret yhtenäiset ontologiset ja tietoteoreettiset rakennelmat ovat mahdottomia. On vain joukkoja erilaisia diskursseja.. Arkipuheessa ja filosofiassa metafysiikalla onkin usein pejoratiivinen sävy: tuohan on silkkaa metafysiikkaa. 4

5 Deskriptivismi-preskriptivismi P.F. Strawson (1959): deskriptiivinen vai preskriptiivinen/normatiivinen/revisionistinen metafysiikka Deskriptiivinen metafysiikka pyrkii kuvaamaan, miten havaitsemme tai käsitämme olevan. DM:n kohteisiin voivat kuulua ilmiöt (Kant), käsitteet, kieli, taide. Preskriptiivinen tai revisionistinen taas pyrkii sanomaan, kuinka olevasta pitäisi puhua (kuten rationalismi usein) Ontologian oikeutus Vastauksena edellisiin haasteisiin voidaan sanoa, että metafysiikkaa ei kuitenkaan voida kiertää Onhan kuvailevan metafysiikan positio jonkinlainen ontologinen kanta, samoin kuin loogisten empiristien ja post-modernistien. Ontologisia sitoumuksia on mahdoton välttää. Ontologia ei ole vain mahdollista, vaan välttämätöntä. Ontologian oikeutus Nykyisin tieto-opillisista rajoitteista ei enää välitetä. Kykenemme aivan hyvin luokittelemaan todellisuuden olioita olevan peruslajeihin halutessamme. Kysymys ensimmäisestä filosofiasta on ehkä turha: jos metafysiikan ja tieto-opin kysymykset ovat toisiinsa kietoutuneita, niin kenties oikea tuomio on tasapeli. Metafysiikan uusi nousu Eivätkö ilmiöt kerro meille asioista itsestään? voidaan ennemmin puhua olevan annettuna olemisen tavoista kuin ilmiöistä todellisesta olevasta irrallisina D.M. Armstrong: Onko tämä erilainen kuin tuo? on kiinnostavampi kysymys kuin Onko tapamme puhua tästä erilainen kuin tapamme puhua tuosta? Metafysiikka on taas pop Todellisuus ja ilmentymä Tietoteorian yksi läksy oli erottaa ilmiöt ja todellisuus. Tiedekin on todellisuuden ja sen ilmentymän yhä tarkempaa erottamista. Toisaalta se on uusi ilmenemisen tapa. Kuinka tiukasti ilmentymä kannattaa irroittaa todellisuudesta? Metafysiikka oli uuden ajan alussa jämähtänyttä eikä pysynyt luonnontieteiden kehityksen tahdissa. Nykyisin näyttää kuitenkin selvältä, että tieteet jättävät perinteisen metafysiikan alueen koskematta. Metafysiikalla on oma tehtävänsä todellisuuden ja ilmentymän eron tekemisessä. Kysymykset todellisuuden ja ilmenevän suhteesta, muodon ja sisällön suhteesta ovat edelleen akuutteja. Muoto ja sisältö Riku Juti (Johdatus metafysiikkaan, 2001): Kaikki ongelmat metafysiikassa juontavat yleisen muodon ja yksityisten sisältöjen välisestä suhteesta. Ykseys moneudessa ongelma on yksi muoto tästä yleisestä ongelmasta. Muodon ja sisällön välisen suhteen ongelma liittyy myös todellisuuden ja ilmentymän väliseen suhteeseen. Parmenideen erottelussa yleinen muoto oli todellista ja yksityinen sisältö ilmentymää. Toisaalta yleinen ja yksityinen voivat sisältyä molempiin. Voidaan myös väittää täysin päinvastaisesti, että yksityiset sisällöt ovat maailmaa, ja siinä näkyvä yleinen vain ilmentymää. 5

6 Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista: 1) Muodon kautta, esim. Järjellä (rationalismi) todellisuuden loogisen rakenteen kuvaaminen kielen tai käsitteiden kautta (deskriptiivinen, refleksiivinen transkendentaalinen metodi). Esimerkkinä kohta olemisen käsitteen (olla-verbin merkitys) selvittäminen...ja sisältö 2) Sisällön kautta. Tulevassa lähestytään olevaa lähinnä sisällön kautta eli tarkastellaan, mitä olevan lajeja on ja aletaan jälleen kategorisoida Sitä ennen ihmetellään hieman kysymystä olemisen merkityksestä (ensi viikolla). 6

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin

Lisätiedot

Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? Panu Raatikainen

Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? Panu Raatikainen Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? Panu Raatikainen Arkiajattelun näkökulmasta tavallinen, havaittava aineellinen todellisuus - joka koostuu kivistä, puista, pöydistä ja tuoleista, kissoista

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma

Lisätiedot

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI

ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Immanuel Kant ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Suomentanut Risto Pitkänen Alkuteos Kritik der Urteilskraft (1790) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2018 Suomentaja ja Gaudeamus Copyright 2018 Johdatus Arvostelukyvyn

Lisätiedot

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.

Lisätiedot

Muoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Muoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Matti Sintonen: Mistä tieteen

Matti Sintonen: Mistä tieteen Matti Sintonen: Mistä tieteen Filosofian laitos Helsingin yliopisto matti.sintonen@helsinki.fi Tieteen menetelmä Jos päämäärä on varmennetun tiedon alueen laajentaminen, kuinka se tapahtuu? Tieteen menetelmä

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto) Te ta: Fenomenologia ja luonnontiede Luonnonfilosofian seura 19.3.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto) Te ta: Fenomenologia ja luonnontiede Luonnonfilosofian seura 19.3. Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto) Teemailta: Fenomenologia ja luonnontiede Luonnonfilosofian seura 19.3.2019 antiikissa ja keskiajalla filosofia ja luonnontiede muodostavat yhden saumattoman kokonaisuuden

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.)

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.) TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta FILOSOFIAN VALINTAKOE 2007 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään. Kirjoita

Lisätiedot

Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?

Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA

Lisätiedot

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Ilpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole...

Ilpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2. Tietoteorian perusteita KIRJALLISUUTTA (1/3) Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja n:o 3/1986. Halonen, Ilpo,

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii

Lisätiedot

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2007 Antero Lehmuskoski erikoissuunnittelija, Stakes Tuloksellisuuden vaatimus Työn

Lisätiedot

Rajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi

Rajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton

Lisätiedot

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet 6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään

Lisätiedot

Konkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista

Konkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista Luentorunko 27112007 1 Teoriat konkreettisista 2 3 Ryvästeoria 4 Substanssiteoria 5 Essentialismi ja ajassa pysyvyys Mieli ruumis -ongelma (04122007) Konkreettiset Konkreettiset : Konkreettinen = avaruus-ajallinen,

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman

Lisätiedot

Nominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi

Nominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi Luentorunko 1542009 1 Nominalismi 2 Trooppiteoria 3 Teoriat Nominalismi: motivaatio Universaaleilla ei ole yhtä selviä identiteettikriteereitä kuin yksilöolioilla Realismi on ongelmallinen Nominalismi

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 2 Tiede, tieto ja totuus 2009 Ilpo Halonen, Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

An Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely

An Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely An Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely TUOMAS E. TAHKO Metametafysiikka ei ole kirjoitusvirhe. Termi on varsin ruma, mutta se oli siinä määrin vakiintunut jo ennen An Introduction to Metametaphysics

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta Päämääränä on lisätä ymmärrystä kansalaistoiminnan ja etenkin liikunta- ja urheiluorganisaatioiden johtamisesta eettisen ja vastuullisen johtamisen näkökulmasta.

Lisätiedot

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus 2 Tiede, tieto ja totuus 2012 Ilpo Halonen Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Doksiadis, Apostolos, Logicomix: nerouden ja hulluuden rajalla, Avain, Helsinki 2010.

Lisätiedot

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia

Lisätiedot

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

Artikkelit ilmestyivät hyvin erilaisessa vaiheessa

Artikkelit ilmestyivät hyvin erilaisessa vaiheessa Timo Vuorio Mitä tulee empirismin jälkeen? Suuntaviivoja Quinen, Davidsonin ja Rortyn artikkeleiden lukemiseen On vaikea olla käyttämättä ylisanoja arvioidessaan tämän teeman klassikkokäännösten merkitystä

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Luentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45

Luentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45 MAANTIETEEN HISTORIA JA FILOSOFIA 2008 HISTORY AND FILOSOPHY OF GEOGRAPHY 2008 Tohtorikoulutettava Regis Rouge-Oikarinen & Professori Miska Luoto 20 (!) innokasta opiskelijaa 1 Kurssin rakenne luennot

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto Kissanmaa

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto  Kissanmaa FILOSOFIAA? ARKIPÄIVÄÄ? FYSIIKKA TEKNIIKKAA? TIEDETTÄ? 1 Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto http://www.tut.fi/~trantala SISÄLTÖ FILOSOFIAA VAI ARKIPÄIVÄÄ TEKNIIKKAA VAI TIEDETTÄ INNOVAATIO

Lisätiedot

Sānkhya filosofian dualismi Purusan ja prakritin muodostaman dualismin ongelma intialaisessa sānkhya -filosofiassa

Sānkhya filosofian dualismi Purusan ja prakritin muodostaman dualismin ongelma intialaisessa sānkhya -filosofiassa Sānkhya filosofian dualismi Purusan ja prakritin muodostaman dualismin ongelma intialaisessa sānkhya -filosofiassa Teoreettisen filosofian proseminaariesitelmä?.?.2001 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 SĀMKHYA

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,

Lisätiedot

OLIOT SINÄNSÄ. Olioiden sinänsä tulkintaa Immanuel Kantin tietoteoriassa

OLIOT SINÄNSÄ. Olioiden sinänsä tulkintaa Immanuel Kantin tietoteoriassa OLIOT SINÄNSÄ Olioiden sinänsä tulkintaa Immanuel Kantin tietoteoriassa Olli Koskela Pro gradu-tutkielma Filosofia/Yhteiskuntatieteiden maisteri Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tiedekunta Jyväskylän

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA 1 MODERNI FYSIIKKA Tapio Rantala Teoreettinen ja laskennallinen materiaalifysiikka Elektronirakenneteoria http://www.tut.fi/semiphys SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA MODERNI FYSIIKKA KVANTTIFYSIIKKA

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus

Lisätiedot

Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan

Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan Esitelmä Luonnonfilosofian seurassa 19.3.2019 Eero Rauhala, Dos. Fysiikan osasto Helsingin yliopisto Eero.Rauhala@gmail.com Aiheet Johdantoa 1. Mitä transsendentaalisuudella

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Teoksen ilmestymistä keväällä

Teoksen ilmestymistä keväällä Jussi Kotkavirta kan t in pro leg o men a el i vaikeus po pul ariso id a fil o so fiaa Teoksessa Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä (suom. Gaudeamus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh

yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh 2.2. - 6.4.2017 torstaisin klo 14-16 HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene

Lisätiedot

Lyhyet kurssikuvaukset

Lyhyet kurssikuvaukset Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot