Vastaanottaja Kouvolan kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavaselostus Päivämäärä 2.9.2015, täydennetty 4.11.2015 Selostus liittyy 2.9.2015 päivättyyn kaavakarttaan Asemakaavan numero 32/001, Ekokem Diaari 1083/10.02.01/2013 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN TEOLLISUUSJÄTE- KESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Päivämäärä 2.9.2015, täydennetty 4.11.2015 Laatija Niina Ahlfors Tarkastaja Tiina Heikkilä Annu Tulonen Hyväksyjä Kuvaus Asemakaavan selostus Viite 82140717 2
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava- ja asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 2.9.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Kaupunginosa 32 Keltakangas, asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava koskee: Viialan kylän tilaa 286-424-3-293, tilojen 286-424-3-282 ja 286-424-3-295 osia, Mämmälän kylän tilojen 286-419-5-11 ja 286-419-86-1 osia. Asemakaavan muutos koskee: Korttelin 2051 erityis- ja jätteenkäsittelyaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Kortteli 2051, suojaviher- ja katualueet. Asemakaavan on laatinut yhteistyössä Kouvolan kaupungin kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kanssa Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti. Vireilletulo Asemakaava on mainittu vireille tulevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2013 (kh 15.4.2013 158 ) ja 2014 (kh 3.3.2014 53 ). Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla, paikallislehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut mielipiteiden antamista varten nähtävillä 26.3. 26.5.2014 välisenä aikana. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Asemakaavaluonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 13.4.2015 8.6.2015 välisenä aikana. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 30.9.2015-2.11.2015 välisenä aikana. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksymistä xx.xx.2015. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavamuutoksen xxxx.201_. 3
Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kouvolan Keltakankaalla, Kotkan valtatien (vt 15) itäpuolella. Suunnittelualue sijoittuu Keltakankaan jätteen käsittelyalueen pohjoisosaan, jossa Ekokem-Palvelu Oy:llä on teollisuusjätteen käsittelykeskus. Suunnittelualueen sijainti Kaavan tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen päätavoite on laajentaa Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskusta, että teollisuuden jätteiden käsittelyä pystytään myös tulevaisuudessa toteuttamaan alueella. Toimintaa on tarve laajentaa nykyisen asemakaavan ulkopuolelle sekä olemassa olevalla kaava-alueella nykyisiä rakentamiseen osoitettuja alueita laajemmin. Tavoitteena on järjestää alueen toiminta siten, että se sopii ympäristöönsä ja, että melu-, maisema tai toiminnan muut haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Teollisuusjätteen käsittelyalueen laajentaminen edellytti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ja asemakaavatyö on tehty rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. 4
SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot 3 1. Tiivistelmä 7 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 7 1.2 Asemakaava 7 1.3 Toteuttaminen 7 2. Lähtökohdat 7 2.1 Alueen yleiskuvaus 7 2.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 7 2.3 Luonnonympäristö 8 2.3.1 Maaperä ja pohjavesi 8 2.3.2 Suojelualueet- ja kohteet 9 2.4 Rakennettu ympäristö 10 2.4.1 Rakennuskanta 10 2.4.2 Asutus 10 2.4.3 Liikenne 10 2.5 Maanomistus 10 2.6 Suunnittelutilanne 10 2.6.1 Maakuntakaava 10 2.6.2 Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt 10 2.6.3 Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Maaseutu ja luonto 11 2.6.4 Kymenlaakson Energiamaakuntakaava 11 2.6.5 Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue 12 2.6.6 Yleiskaava 12 2.6.7 Asemakaava 13 2.6.8 Pohjakartta 14 2.6.9 Muut aluetta koskevat päätökset, selvitykset ja suunnitelmat 14 3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 15 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen 15 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 15 3.3 Asemakaavan tavoitteet 15 4. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 16 4.1 Tutkitut toteuttamisvaihtoehdot 16 4.2 Vaihtoehtojen vertailu 18 4.2.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus 18 4.2.2 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus 18 4.2.3 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus 18 4.2.4 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus 18 5
4.3 Asemakaavaluonnoksista saatu palaute 19 4.4 Asemakaavaratkaisun valinta 19 4.5 Kaavaehdotuksesta saatu palaute 19 5. Asemakaavan kuvaus 20 5.1 Mitoitus 20 5.2 Nimistö 20 6. Kaavan vaikutukset 21 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 21 6.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 21 6.3 Vaikutukset virkistykseen 21 6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen 21 6.5 Vaikutukset tekniseen huoltoon 22 6.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 22 6.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun 25 6.8 Vaikutukset pohjavesiin 25 6.9 Vaikutukset pintavesiin 25 6.10 Vaikutukset talouteen 25 6.11 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen 26 6.12 Vaikutukset ympäristöön 27 7. Asemakaavan toteutus 30 7.1 Toteutuksen seuranta 30 Yhteystiedot 30 Selostuksen liiteasiakirjat: 1. Ote ajantasa-asemakaavasta 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 9.11.2012 muistio 4. Yleisötilaisuuden 2.4.2014 muistio 5. Yleisötilaisuuden 21.4.2015 muistio 6. Kaavoituksen seurantalomake 7. Luonnoksena 13.4.2015 8.6.2015 nähtävillä olleet kaavaluonnosvaihtoehdot 8. Kaavaluonnoksesta annettu palautekooste ja vastineet 9. Kaavaehdotuksesta annettu palaute ja kaavoittajan vastineet Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 6
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava on mainittu vireille tulevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2013 (kh 15.4.2013 158 ) ja 2014 (kh 3.3.2014 53 ). Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 26.3.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.3.2014 lähtien MRL 63:n mukaisesti. Kaavaluonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 13.4.2015 8.6.2015. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 30.9. 2.11.2015. 1.2 Asemakaava Päätavoite asemakaavatyössä on laajentaa Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskusta, että teollisuuden jätteiden käsittelyä pystytään myös tulevaisuudessa toteuttamaan alueella. 1.3 Toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kouvolan Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus sijaitsee Kouvolan kaupungin Hyötyvirta-alueella, Keltakankaalla Viialan kylän alueella. Hyötyvirta-alue on monipuolinen ympäristöalan yritysalue ja siellä sijaitsee useita yrityksiä. Suunnittelualueen pohjoispuolitse kulkee Matarojantie (375) ja itäpuolella noin kilometrin päässä suunnittelualueesta länteen Kotkan valtatie (vt 15). Käsittelykeskuksen eteläpuolella sijaitsee käytöstä poistettu ja suljettu Anjalankosken kaupungin Keltakankaan yhdyskuntajätteen kaatopaikka ja pohjoispuolella metsäalue ja Kymenlaakson ajoharjoittelurata. Käsittelykeskuksen itäpuolella on metsäalueita. 2.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen koilliskulmaa leikkaa maakuntakaavassa merkitty laaja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Sippolan ja Summanjoen laaksojen maisema-alue). Tämä on merkitty myös luonnonsuojeluohjelma-alueeksi (MAO 050015). Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen maisema-alue edustaa Kaakkoisen viljelyseudun tyypillistä viljelymaisemaa. Alueella on korkeat kulttuurihistorialliset arvot. Sippolanjoen ja Summanjoen muodostama jokilaakso sijaitsee seudulle luonteenomaisesti rapakivikallioon muodostuneessa murroslaaksossa. Paikoin joki levenee laajaksi ja tasaiseksi viljelylaaksoksi ja paikoin se puristuu jyrkkäseinäisten kallioiden väliin kapeaksi joenuomaksi. Jokivarren savikoille syntyneet viljelmät vaihtelevat laajahkoista vauraista peltoaukioista pienipiirteisiin peltonäkymiin. Karjatalouden muovaamat laidunniityt sekä heinäladot tuovat maiseman yksityiskohtiin vaihtelevuutta. Pitkäaikainen asutus ja alueen historialliset vaiheet näkyvät myös maisemakuvassa. Hankealueesta noin 700 metriä länteen sijaitsee Kymijoen kulttuurimaisema (Rakennettu kulttuuriympäristö). Kymijoen laaja kulttuurimaisema ulottuu Valkealan Alakylästä Anjalankosken Muhjärvelle. Kymijoen koskien varrelle syntynyt teollisuus on antanut voimakkaan panoksen alueen maisemakuvaan. Matarojan taloryhmä on osa valtakunnallisesti merkittävää maisemaympäristöä. Rakennusryhmä koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuksista, jotka ovat säilyneet hyvin autentti- 7
sina. Rakennukset mainitaan Kymenlaakson maakunnallisessa inventoinnissa Kymenlaakson rakennuskulttuuri, kohteet Anjalankoski 51, 52, 53, 54, 55. Muinaismuistoalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt hankealueen ympäristössä. Punaisella viivalla on esitetty kaava-alueen rajaus. 2.3 Luonnonympäristö Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointia varten on hankealueelle ja sen välittömään lähiympäristöön laadittu luontoselvitys 30. 31.7.2014, jossa selvitettiin kasvillisuuden yleispiirteet kuvioimalla laajennusalueen ja sen välittömän lähiympäristön kasvillisuus ja metsätyypit. Kaavoitettava alue on pääosin merkittävästi muutettua jätteenkäsittelyaluetta. Pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat alueet ovat rakentamatonta havupuuvaltaista metsää, mutta voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä sekä paikoin maanmuokkaustoimien vaikuttamia. Alueella esiintyy toiminta-alueiden läheisyydessä voimakasta reunavaikutusta. Alueella ei sijaitse huomionarvoisia luontokohteita. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee yksi silmälläpidettävän (NT) lajin, kissankäpälän esiintymä. Lähin luonnonsuojelun kannalta merkittävät lain mukaiset alueet sijaitsevat 3,5 kilometrin etäisyydellä. 2.3.1 Maaperä ja pohjavesi Teollisuusjätekeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Keltakankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta, valtatien 15 länsipuolella. Keltakankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,35 km 2. Keltakankaan pohjavesialueella sijaitsee Keltakankaan pohjavedenottamo ja pohjavesipumppaamo. Hertta-tietokannan mukaan pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila Keltakankaan pohjavesialueella on hyvä. 8
Suunnittelualue on pääasiallisesti moreeni- ja kallioaluetta, nykyisen teollisuusjätekeskuksen itäja pohjoispuolilla maaperä on hiekkaa. Teollisuusjätekeskuksen itäpuolella on laajahko kallioalue. Maa- ja kallioperän laadusta johtuen alueella ei muodostu runsaasti pohjavettä. Alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa. Maaperään suotautuva vesi varastoituu eri korkeustasoihin ja virtaa pääasiallisesti alueen kalliopinnan topografian mukaisesti. Rakennetuilla alueilla pohjavettä ei muodostu. 2.3.2 Suojelualueet- ja kohteet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luontoarvojen perusteella suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin suojeltu alue on koillispuolella sijaitseva vanhojen metsien suojeluohjelman alue Pilkkakorvenmäki (AMO050351), joka on toteutettu yksityisen maalla sijaitsevana luonnonsuojelualueena (YSA206722) sekä pohjoisempana sijaitseva soidensuojeluohjelman alue Hangassuo (SSO050140). Molemmat alueen kuuluvat Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena Alajalansuo-Hangassuo-Haukkasuo-Pilkkakorvenmäki (FI0401006). Alueet sijaitsevat noin 3,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Kaksi Natura-aluetta sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta koilliseen. Hangassuo edustaa kermikeitaita, jolla on myös linnustollisia arvoja. Pilkkakorvenmäki on puolestaan pääosin luonnontilaista, monipuolista vanhaa metsää, jossa vuorottelevat ravinteisuustasot karuista kalliolakialueista (CIT) aina mesiangervotyypin (OFiT) lehtoon. Suojeluperusteet ovat Hangassuon osalta Natura-luontotyypit keidassuot sekä Pilkkakorvenmäen osalta silikaattikalliot, luonnonmetsä ja lehdot. (ymparisto.fi, http://natura2000.eea.europa.eu/#) Suojelualueet suunnittelualueen ympäristössä Peruskartassa hankealueen pohjoisosaan on merkitty suojeltava puu. Kymen lääninhallituksen vuonna 1967 antamassa päätöksessä pyörässuonkankaan mukuramänty juuristoineen on julistettu kaikelta vahingoittamiselta rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. 9
2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Rakennuskanta Käsittelykeskuksen toimisto- ja saniteettitilat sekä vaaka sijaitsevat suunnittelualueella. Lisäksi alueella on halli, jossa välivarastoidaan ja tarvittaessa käsitellään jätteitä. Muutoin alue on pääosin avointa kenttää ja läjitysalueita. Käsittelykeskuksen kaatopaikka- ja kenttäalueilta kerätään vedet tasausaltaisiin. 2.4.2 Asutus Lähin asuinkiinteistö sijaitsee Matarojantien pohjoispuolella, mutta on asumaton. Vajaan kilometrin etäisyydellä käsittelykeskuksesta itään on Matarojan kylä, jossa on asutusta. Kotkan valtatien (Vt 15) ja Matarojantien risteyksessä, noin kilometrin etäisyydellä käsittelykeskuksesta, on vakituisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia. Etäisyys lähimpään, Kotkan valtatien länsipuolella sijaitsevaan Keltakankaan taajamaan on noin 1,5 km. 2.4.3 Liikenne Käsittelykeskukselle kuljetaan Kotka-Kouvola valtatieltä (Vt 15) Matarojantielle (maantie Sippola- Alaportti 371) ja edelleen Ekokaarta pitkin Ekoväylälle. Kotkan valtatien (Vt 15) keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) Keltakankaan risteyksen pohjoispuolella oli vuonna 2014 noin 7 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja risteyksen eteläpuolella noin 6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrät olivat vastaavasti risteyksen pohjoispuolella noin 820 ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolella noin 830 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matarojantiellä (mt 371) liikennemäärä oli vuonna 2014 noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä noin 58 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matarojantien liikennemäärän osalta on huomioitavaa, että tierekisteripohjainen liikennemäärätieto koskee pidempää yhteysväliä valtatien 15 liittymästä Sippolaan saakka ja raskaan liikenteen määrä on tien länsipäässä lähellä teollisuusjätekeskusta suurempi kuin em. yhteysvälillä. Lisäksi keskimääräisten liikennemäärien osalta on huomioitavaa, että arkipäivinä liikennemäärät ovat keskimääräisiä liikennemääriä suurempia. Esimerkiksi valtatien kokonaisliikennemäärä n. 13 % ja raskaan liikenteen määrä n. 33 % suurempi kuin keskimääräiset liikennemäärät. Valtatien 15 arkipäivän keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Keltakankaan risteyksen pohjoispuolella on näin ollen arviolta 8 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolella noin 7 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vastaavasti raskaan liikenteen määrät arkipäivinä ovat sekä risteyksen pohjois- että eteläpuolilla arviolta 1 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. 2.5 Maanomistus Nykyinen teollisuusjätekeskuksen toiminta-alue sijaitsee pääosin Ekokem Palvelu Oy:n omistamalla mailla ja osittain Kouvolan kaupungilta vuokratulla alueella Matarojantien varressa. Suunnitellut laajennusalueet Ekokemin on tarkoitus ostaa itäpuolella Tornaattorilta ja Matarojantien varresta Kouvolan kaupungilta. 2.6 Suunnittelutilanne 2.6.1 Maakuntakaava Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu vaihemaakuntakaavoilla ja suunnittelualuetta ja sen vaikutusaluetta koskevat kaikki Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Taajamat ja niiden ympäristöt-, Maaseutu ja luonto-, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialuemaakuntakaava. 2.6.2 Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristöt (vahv. 28.5.2008 ja 18.1.2010) suunnittelualue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). 10
Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Kuvaan on lisätty kaavaalueen rajaus punaisella viivalla. 2.6.3 Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Maaseutu ja luonto Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Maaseutu ja luonto (vahv. 14.12.2010) hankealueen itäpuolelle on osoitettu laaja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue; Sippolan ja Summanjoen laaksojen maisemat. Matarojantien yhteyteen hankealueen koillispuolelle on osoitettu ylimaakunnallinen patikointireitti. 2.6.4 Kymenlaakson Energiamaakuntakaava Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa (vahv. 10.4.2014) suunnittelualueen eteläpuolelle, EJalueen eteläreunaan, on osoitettu tuulivoimaloiden alue kohdemerkintänä (tv1). 11
Ote Kymenlaakson yhdistetyistä vaihemaakuntakaavoista Maaseutu ja luonto sekä Energia. Kuvaan on lisätty kaava-alueen rajaus punaisella viivalla. 2.6.5 Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Kauppa ja merialue (vahv. 26.11.2014) ei hankealueelle ole esitetty mitään varauksia. 2.6.6 Yleiskaava Alueella on voimassa Anjalankosken taajamayleiskaava (hyv. 24.3.2003), jossa alue on varattu pääosin yhdyskuntarakenteen huollon alueeksi (ET). Hankealueen eteläreunaan on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus Matarojantieltä Liikkalantielle Kotkan valtatien suuntaisesti. Hankealueen itäpuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M). 12
Ote Anjalankosken taajamayleiskaavasta. Kuvaan on lisätty kaava-alueen rajaus punaisella viivalla. 2.6.7 Asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa oleva asemakaava, joka on saanut lainvoiman 8.8.2006. Asemakaavassa suunnittelualue on varattu keskiosaltaan jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) ja lounaisnurkasta erityisalueeksi (E). 13
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kuvaan on lisätty kaava-alueen rajaus punaisella viivalla. 2.6.8 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään Kouvolan kaupungin hyväksymää ja ylläpitämää vektorimuotoista asemakaavan pohjakarttaa. 2.6.9 Muut aluetta koskevat päätökset, selvitykset ja suunnitelmat Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointia varten on laadittu seuraavat selvitykset: - Melumallinnus, Ramboll, 2014 - Haju- ja pölymallinnukset, Ramboll, 2014 - Luonto- ja kasvillisuusselvitys, Ramboll, 2014 - Havainnekuvat, poikkileikkaus ja näkyvyysanalyysi, Ramboll, 2014 14
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavatyö on käynnistynyt Ekokem-Palvelu Oy:n aloitteesta ja Kouvolan kaupunki on allekirjoittanut asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa 4.10.2012. Asemakaava on mainittu vireille tulevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2013 ja 2014. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kouvolassa 9.11.2012. Muistio on selostuksen liitteessä 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.3.2014 lähtien MRL 63:n mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja asemakaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 2.4.2014 Anjalankosken ABC:n kabinetissa. Muistio on selostuksen liitteessä 4. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja kaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävilläolo aikana järjestettiin yleisötilaisuus 21.4.2015 Anjalankosken ABC:n kabinetissa. Muistio on selostuksen liitteessä 5. Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä 13.4.2015 8.6.2015 välisenä aikana (liite 7). Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä viisi lausuntoa ja kolme mielipidettä. Yhteenveto ja palaute on esitetty liitteessä 8. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 30.9. 2.11.2015. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen päätavoite on laajentaa Kouvolan teollisuusjätekeskusta niin, että jätteiden käsittelyä pystytään myös tulevaisuudessa toteuttamaan alueella. Toimintaa on tarve laajentaa nykyisen asemakaavan ulkopuolelle sekä olemassa olevalla kaava-alueella nykyisiä rakentamiseen osoitettuja alueita laajemmin. Tavoitteena on järjestää alueen toiminta siten, että se sopii ympäristöönsä ja, että melu-, maisema tai toiminnan muut haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Teollisuusjätteen käsittelyalueen laajentaminen edellytti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ja asemakaavatyö on tehty rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. 15
4. ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET 4.1 Tutkitut toteuttamisvaihtoehdot Kaavan valmisteluvaiheessa tutkittiin kahta hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) mukana ollutta hankevaihtoehtoa VE 1A ja VE 1B. Laajinta YVA:ssa mukana ollutta toteuttamisvaihtoehtoa ei ollut mahdollista tutkia kaavaratkaisulla omistusolosuhteiden vuoksi. Vaihtoehdossa VE1A teollisuusjätteen käsittelykeskuksen pinta-ala oli noin 41,4 ha suojavyöhykkeineen. Laajennuksen mukainen alue muodostui seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet noin 7,2 ha vanhan Keltakankaan, suljetun kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 14,0 ha suojavyöhykkeineen Kartta ympäristön vaikutusten arvioinnissa käytetystä vaihtoehtoisesta toteuttamismallista VE1A Vaihtoehdossa VE1B pinta-ala oli noin 51,3 ha ja laajennuksen mukainen alue muodostui seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 23,9 ha suojavyöhykkeineen 16
Kartta ympäristön vaikutusten arvioinnissa käytetystä vaihtoehtoisesta toteuttamismallista VE1B YVA:ssa selvitettävää vaihtoehtoa VE2 ei ollut mahdollista tutkia asemakaavalla maanomistusolosuhteiden vuoksi. Kartta ympäristön vaikutusten arvioinnissa käytetystä vaihtoehtoisesta toteuttamismallista VE2 17
4.2 Vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettiin Ekokem-Palvelu Oy:n Kouvolan Keltakankaan alueella toimivan teollisuusjätekeskuksen laajennusvaihtoehtojen VE1A, VE1B, VE2, ja nollavaihtoehdon VE0 ympäristövaikutukset YVA-lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Hankkeen toteuttamista tarkasteltiin seuraavista näkökulmista: Tekninen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus 4.2.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus Hankevaihtoehdoissa esitetyt toiminnat ovat valtaosin vakiintunutta tekniikkaa ja siten toteuttamiskelpoisia. Alueella on jo osin esitettyä toimintaa, joten sen toteutus on paikan päällä jo olemassa ja arvioitavissa. Toiminnoista koeteltua tekniikkaa ovat lajittelu, seulonta, murskaus, kuivaus, pesu, stabilointi, alipainekäsittely ja loppusijoitus. Näitä jätemateriaalien vastaanotto- ja käsittelytoimintoja tehdään hankevastaavan muissa vastaavissa toimipisteissä eri puolilla Suomea, joten tekniikka on olemassa olevaa toimintaa. Hankevastaavalla on näihin liittyen myös jatkuvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Uutta käsittelyä ovat sienikäsittely, kasaliuotus ja landfill mining. Hankevastaava on kehittänyt sienikäsittelyä muissa toimipisteissään muutaman vuoden ajan. Kasaliuotus ja landfill mining ovat hankevastaavalle uusia toimintoja. Landfill mining on kasvava tekniikka kiertotaloudessa. Sen merkitys on kasvamassa myös Suomessa, missä sitä on harjoitettu muutamilla teollisuuskaatopaikoilla. Toiminta perustuu koeteltuihin mekaanisiin erottelutekniikoihin. Kasaliuotus on uutta tekniikkaa ja siihen hankevastaavalla on tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota tuodaan käytäntöön, kun se on teknisesti riittävän toimintavalmista. 4.2.2 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallisesti todettiin hankkeen olevan toteuttamiskelpoinen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Syntyvät maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset arvioitiin pieneksi, koska muutoksen tuomat uudet toiminnot ovat samankaltaisia alueen nykyisten kanssa ja toiminnot tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet ole isoja. Hankkeella todettiin lisäksi olevan merkittävä vaikutus valtakunnallisesti elinkeinoelämään. Se mahdollistaa teollisjätteiden käsittelyn kustannustehokkaasti riittävän keskitetysti. Se tukee kiertotalouden edistämistä. Kiertotalous tulee olemaan yhteiskuntamme keskeisiä toimintatapoja jo lähitulevaisuudessa. 4.2.3 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten osalta kaikki vaihtoehdot todettiin toteuttamiskelpoisiksi. Syntyvistä vaikutuksista merkitykseltään suurin on muutos maisemassa, mutta sekin jää merkitykseltään vähäiseksi, koska maiseman luonne ei merkittävästi nykyisestään muutu edes laajuudeltaan suurimmassa vaihtoehdossa (VE2). 4.2.4 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalisesti hanke on myös toteuttamiskelpoinen. Kaikki hankevaihtoehdot herättävät sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä. Lähtökohtaisesti hanketta pidetään tarpeellisena, mutta hankealueen lähimmissä kiinteistöissä asuvat suhtatuvat hankkeeseen kriittisimmin ja osa vastustaa kaikkia vaihtoehtoja voimakkaasti. Merkittävin viihtyvyyshaitta läheisillä asutusalueilla on nykytilanteessa kaatopaikan ja kompostoinnin haju, jonka pelätään lisääntyvän hankkeen myötä. 18
Arvioinnin tulosten perusteella nämäkin vaikutukset rajautuvat pääosin itse hankealueelle ja asianmukaisesti toimiessa merkittävää haitallista vaikutusta ei synny. 4.3 Asemakaavaluonnoksista saatu palaute Kaavaluonnosten nähtävilläolon aikana saatiin viisi lausuntoa ja kolme mielipidettä. Lausuntonsa jättivät: Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson Jäte Oy, Museovirasto, Kymen Vesi Oy ja Kaakkois- Suomen ELY-keskus. Mielipiteen: TeliaSonera Finland Oyj, Keltakankaan taajaman asukas 1 ja Tornator Oyj. TeliaSonera Finland Oyj:llä, Kymenlaakson liitolla ja Museovirastolla ei ollut kaavasta huomautettavaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitettiin tarkistamaan liikennemäärätiedot uudempiin ja liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tarkastelemaan kaavan aiheuttaman liikennemäärän lisääntymisen vaikutusta Keltakankaan liittymän sivusuuntien liikenteen sujuvuudelle ja liikenneturvallisuudelle. Tornator Oyj piti molempia vaihtoehtoja hyväksyttävinä, mutta laajempaa vaihtoehtoa parempana sikäli, että se turvaa Ekokemin laajentumisen pidemmäksi aikaa. Kymenlaakson Jäte Oy esitti lausunnossaan, että hankkeen myötä lisääntyvä liikenne on huomioitava kaavan liikennejärjestelyissä. Kymen Vesi Oy:n lausunnossa esitettiin, että vaihtoehdon VE1B toteutuessa on Liikkalan vesihuolto-osuuskunnan jätevesi- ja vesijohtolinja otettava huomioon ja että Kymen Vesi Oy:n toiminta-alueen raja tulee kaavasta huolimatta rajautumaan Ekoväylään. Keltakankaan taajaman asukkaan 1 mielipiteessä hanketta vastustettiin yleisesti ja kannettiin huolta VT 15 risteysalueen huonosta toimivuudesta sekä haju- ja meluhaitoista. Lisäksi alueella mahdollisesti tulevaisuudessa harjoitettavan landfill mining toiminnan aiheuttamat vaikutukset, joista ei ole tietoa, nähtiin huolestuttavina. 4.4 Asemakaavaratkaisun valinta Tehtyjen vertailujen ja asemakaavaluonnosvaihtoehdoista saadun palautteen perusteella valittiin toteuttamisvaihtoehto VE1B kaavaehdotukseksi tarkistettavaksi. Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden jäljellä oleva täyttötilavuus on yhteensä n. 1 833 000 m 3 ja kapasitetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 30 vuodeksi. Koska palautteessa ei noussut esiin erityisesti vaihtoehtoa VE1B vastaan ja toiminta-aika on noin 20 vuotta pidempi kuin vaihtoehdossa VE1A:ssa, valitsi tilaaja toteuttamisvaihtoehdon VE1B kaavaehdotukseksi tarkistettavaksi. Luonnosvaiheen jälkeen vaihtoehto VE1B-karttaan tehtiin seuraavat muutokset: EJ-3 alueen rakennusoikeutta on pienennetty Aluevarausmerkintöjen indeksinumerot on muutettu vastaamaan kaupungin käyttämää merkintäjärjestelmää Ekoväylän katualueeseen liitettiin vähäinen lisäalue 4.5 Kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30.9. 2.11.2015 välisen ajan. Nähtävillä oloaikana asemakaavan muutosehdotuksesta annettiin yksi lausunto ja kaksi muistutusta. Molemmissa muistutuksissa vastustettiin kaavahanketta mahdollisten hajuhaittojen lisääntymisen takia. Toisessa muistutuksessa vedottiin myös vt 15 Keltakankaan liittymän toimimattomuuteen jo nykyisillä liikennemäärillä. Muistutukset ja kaavoittajan niihin laatimat perustellut vastineet ovat liitteessä 9. Kaavaselostuksen kohtaa 6.12 Vaikutukset ympäristöön tarkistettiin ympäristövaikutusten arviointi menettelyä varten tehdyn hajun leviämismallinnuksen arvojen osalta. 19
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaava mahdollistaa teollisuusjätekeskuksen laajennuksen ja vanhan suljetun Keltakankaan kaatopaikan käyttämisen ns. landfill mining toimintaan. Alue on osoitettu suurimmalta osin jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (EJ-2 ja EJ-3). Kaava-alueen reuna-alueet lännessä, pohjoisessa ja idässä on varattu suojaviheralueiksi (EV ja EV-3). 5.1 Mitoitus Kaava-alue on kooltaan noin 41,41 ha. Kaava-alueen likimääräiset pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennusoikeus/m² Pinta-ala/ha EJ-3 Jätteenkäsittelyn korttelialue Alue varataan jätteen käsittelyyn, välivarastointiin ja loppusijoitukseen. Alueelle saa rakentaa jätteen käsittelyyn, kierrätykseen ja energiantuotantoon liittyviä rakennuksia, rakenteita ja varastokenttiä sekä tarvittavia yhdyskuntateknisiä rakenteita. 18 500 23,52 EJ-2 Jätteenkäsittelyn korttelialue Alue varataan loppusijoitukseen ja jätteiden hyödyntämistä edistävään käsittelyyn. 19 000 9,50 EV Suojaviheralue 7,78 EV-3 Suojaviheralue Alueelle tulee järjestää näkösuoja Matarojantien suuntaan, joka on luonnonmukainen ja sopiva historiallisen tien ympäristölle. Jätteen hyötykäyttö maisemointirakentamisessa on mahdollista. 0,36 Yhteensä 37 500 41,16 Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 6. 5.2 Nimistö Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä. 20
6. KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Syntyvät yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on arvioitu pieneksi. Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella alueella, jonne on keskittynyt samankaltaista jäte- ja ympäristöalan toimintaa. Läheisyydessä ei ole asuinalueita tai muita yhdyskuntarakenteen muutokselle herkkiä alueita. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yhdyskuntarakennetta hajauttavien liikenneväylien rakentamista, muutoksia päätieverkkoon eikä uusien asuin-, työpaikka-, teollisuus- tai jätehuollon alueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Yhdyskuntarakenteen kannalta on kannattavaa tiivistää ja laajentaa jo olevaa jätteenkäsittelyaluetta, kuin sijoittaa sitä uusille rakentamattomille alueille tie- ja kunnallisteknisine yhteyksineen. Alueen laajuus on selvitetty ja arvioitu maakunta- ja yleiskaavoituksen yhteydessä, joita asemakaava toteuttaa. 6.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Asemakaava mahdollistaa toteutuessaan Ekokemin toiminnan alueella myös tulevaisuudessa. Ekokem työllistää Keltakankaan alueella nykyisin neljä työntekijää ja kolmesta neljään alihankkijaa. Alueen laajennus synnyttää mahdollisesti alueelle lisää työpaikkoja ja siten vaikutusten voidaan katsoa olevan myönteisiä työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan näkökulmasta. 6.3 Vaikutukset virkistykseen Hanke ei estä nykyisten virkistysreittien käyttöä eikä alueiden virkistyskäyttömahdollisuus heikkene merkittävästi nykytilanteesta hajusta, melusta, pölystä tai muista hankkeen vaikutuksista johtuen. 6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Teollisuusjätekeskukseen vastaanotettavien materiaalien enimmäismääräksi on arvioitu 294 000 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 7 350 yhdensuuntaista raskaan liikenteen ajoneuvoa vuodessa. Verrattaessa liikennemäärää nykyiseen teollisuusjätekeskuksen liikennemäärään, nousee liikennemäärä arviolta noin 5 350 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuodessa. Liikennöinti ajoittuu pääosin arkipäiviin, jolloin liikennemäärä kasvaa noin 21 raskaan liikenteen ajoneuvolla arkipäivinä. Edestakainen liikennemäärä on siis noin 42 raskaan liikenteen ajoneuvoa arkipäivinä. Arviossa on kuitenkin huomattavaa, että se on tehty maksimitilanteessa. Todellisuudessa liikennemäärät jäävät hyvin todennäköisesti arvioitua vähäisemmiksi. Verrattaessa liikennemäärien lisäystä valtatien 15 arkipäivien raskaan liikenteen määrään (n. 1 100 ajoneuvoa vuorokaudessa), kasvaa raskaan liikenteen määrä n. 3,8 %:lla. Valtatien 15 kokonaisliikennemäärään (7 200 8 300 ajoneuvoa vuorokaudessa) verrattuna lisäys on vastaavasti n. 0,5 0,6 %. Liikennemäärän lisäys on maltillinen ottaen huomioon valtatien 15 liikenteen määrän. Matarojantien liikennemäärät ovat valtatien 15 liikennemäärään verrattuna huomattavasti alhaisempia. Matarojantiellä raskaan liikenteen määrä on tierekisterin mukaan vuonna 2014 ollut 58 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun huomioidaan yhteysväli valtatien 15 liittymästä Sippolaan saakka. Lähempänä valtatien 15 liittymää ja siten myös teollisuusjätekeskusta ovat raskaan liikenteen ja vastaavasti myös kokonaisliikenteen määrät kuitenkin suurempia mm. Hyötyvirta-alueen liikennöinnin vuoksi. Matarojantien alkupään liikennemääristä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa. Teollisuusjätekeskuksen liikennöinti kohdistuu vain Matarojantien alkupäähän Ekokaaren risteykseen saakka. Mikäli oletetaan raskaan liikenteen määrän arkipäivinä olevan myös Matarojantiellä n. 33 % arkipäiviä suurempaa vastaavasti kuin valtateillä, olisi raskaan liikenteen määrä n. 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tähän verrattuna teollisuusjätekeskuksen raskaan liikenteen määrän 21
kasvu on n. 50 %. Koska liikenteen määrä Matarojantien valtatien 15 päässä on kuitenkin suurempaa kuin arviossa käytetyllä pidemmällä yhteysvälillä, on liikenteen määrän kasvu huomattavasti vähäisempää. Esimerkiksi Keltakankaan liittymän länsipuolen Kenraalintien raskaan liikenteen määrä oli vuonna 2014 noin 200 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on vain vähän asutusta, joka on sijoittunut aivan Kotka-Kouvola valtatien (Vt 15) varteen. Näin ollen asutus on jo vilkkaasti liikennöidyn tien tuntumassa, jolloin käsiteltävä hanke ei tilanteeseen juurikaan vaikuta. Tällä hetkellä liikenneturvallisuus jalankulkijoille, kevyelle liikenteelle sekä autoilijoille on Keltakankaan liittymän alueella huono. Raskaan liikenteen lisääntyminen liittymän kohdalla huonontaa tilannetta nykyisestä ja voi aiheuttaa haittaa liikenteen sujuvuudelle. Liittymän parantaminen tulevaisuudessa tulee lisäämään sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Keltakankaan liittymän parantamisesta eritasoliittymäksi on tehty ELYkeskuksen toimesta tiesuunnitelma. Hanke olisi suunnitelmavalmiuden puolesta toteutettavissa vuodesta 2016 alkaen, mutta investoinnille ei ole kuitenkaan tällä hetkellä osoitettu rahoitusta. 6.5 Vaikutukset tekniseen huoltoon Hyötyvirran alueen nykyiset teknisen huollon verkostot ovat riittävät palvelemaan myös asemakaavan mahdollistamia laajennusalueita. 6.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Jätteiden loppusijoitusalue nousee korkeuteen +90 m mpy ja laajenee nykyisestä lännen suuntaan sekä idän suunnassa rakentamattomalle metsäalueelle. Analyysi loppusijoitusalueen teoreettisesta näkyvyysalueesta on esitetty alla olevassa kuvassa. Näkyvyysanalyysissa ei ole huomioitu Kymenlaakson Jätteen aiheuttamia visuaalisia vaikutuksia. Laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat hankealueen eteläpuolella olevalle Kymenlaakson Jätteen alueelle. Hankealueen itäpuolelle, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, kohdistuu näkyvyysanalyysin perusteella joitakin, vähäisiä näkyvyysalueita. Matarojantieltä haarautuvan Toikanpolun alkupäässä on joitakin pellon laitaan sijoittuvia pihapiirejä, mistä voinee olla mahdollista nähdä erittäin vähäisesti metsänreunan yläpuolelle nousevan loppusijoitusalueen lakea. Käytännössä jätealue ei nousse havaittavissa määrin puuston yläpuolelle. Pääsääntöisesti uusi loppusijoitusalue ei näy hankealuetta ympäröivään maisemaan lukuun ottamatta hankealueen eteläpuolella olevaa Kymenlaakson Jätteen aluetta. Hankealuetta sivuavan Matarojantien varteen Pyörässuonmäen kohdalle, läjitysalue voi näkyä vähäisesti puuston lomasta. Sovitekuvan ottopaikasta 100 metriä pohjoiseen, näkymät hankealueelle tulevat olemaan esteettömiä, kun nykyinen tiehen rajautuva puusto poistetaan. Matarojantien varteen on suunniteltu maisemapenger suojavyöhykkeelle. Maisemapenger istutuksineen estää suorat näkymät Matarojantieltä läjitysalueelle. Maisemapenkereen rakentamisen myötä vaikutukset Matarojantien kulttuurihistorialliseen arvoon jäävät vähäisiksi tai merkityksettömiksi. Muualle ympäristöön maisemavaikutukset ovat vähäisiä tai niitä ei synny ollenkaan vähäisen näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi. Välillisiä, maiseman kokemiseen kohdistuvia vaikutuksia tulee syntymään pääasiassa melusta ja tärinästä loppusijoitusalueen louhinnan aikana. Louhinnan jälkeen melu ja tärinävaikutukset vähenevät entisestä. Alueen läheisyydessä olevien asuinkiinteistöjen kohdalla voi esiintyä hetkellisesti hajuvaikutuksia, hajujen leviäminen kasvaa kuitenkin hyvin vähän verrattuna nykytilaan. Maisemavaikutukset yhdessä näiden välillisten vaikutusten kanssa arvioidaan jäävän vähäisiksi. Välillisten vaikutusten katsotaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Kokonaisuudessaan maisemavaikutukset ovat merkitykseltään vähäisiä. Muutos näkyy vain vähäisesti ja vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Hankealueen ja sen ympäristön käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. 22
Näkyvyysanalyysi 23
Näkymä hankealueelle Matarojantieltä, Matarojan taloryhmän kohdalta. Sovitekuvassa vihreällä värillä on esitetty maanpinnan raja, violetilla Ekokemin jätealue. Näkymä hankealueelle Matarojantien ja Ekokaaren risteyksestä. Sovitekuvassa vihreällä värillä on esitetty maanpinnan raja, violetilla Ekokemin jätealue. Alla olevassa kuvassa on esitetty poikkileikkaus maisemavallista, joka on osoitettu toteutettavaksi historiallisen Matarojantien varteen. Vallilla pyritään estämään haitallisia rakentamisen ja toiminnan aikaisia maisemavaikutuksia. Kaavassa valli on ohjeistettu toteuttamaan luonnonmukaisena ja sopivana historiallisen tien ympäristölle. Poikkileikkaus maisemavallista Matarojantien ja Ekokaaren risteyksen jälkeiseltä puuttomalta alueelta. 24
6.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun Kaavoitettava alue ja sen välitön lähiympäristö ovat pääosin voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä sekä paikoin maanmuokkaustoimien vaikuttamia. Alueella esiintyy toiminta-alueiden läheisyydessä voimakasta reunavaikutusta. Teollisuusjätekeskuksen laajentaminen muuttaa kuitenkin uuden rakentamisalueen luonnonympäristön rakennetuksi alueeksi. Rakentamisen aikana laajennusalueen kasvillisuus poistetaan ja maaperää muokataan. Eläimistön osalta rakentaminen voi aiheuttaa niille soveltuvien elinympäristöjen katoamista tai pirstoutumista sekä kulkuyhteyksien heikkenemistä. Toiminnasta syntyy jo nykyisin melun ja tärinän aiheuttamia häiriöitä sekä toiminnan työkoneiden että liikenteen seurauksena. Näille tekijöille altistuva alue laajenee nykyisestä, mikä voi johtaa häiriöille herkkien lajien siirtymisen hankealueesta kauempana sijaitseville alueille. Alueella ei sijaitse huomionarvoisten lajien esiintymiä tai niille soveltuvia elinympäristöjä. Pohjoispuolella sijaitsee huomionarvoisen (NT) kissankäpälän esiintymä sekä kaakkoispuolisella metsäkuviolla luonnontilaltaan muuttunut korpi ja osittain lahopuustoinen metsäkuvio, jolla on luontoarvoja. Rakentamisessa on syytä huomioida silmälläpidettävän kissankäpälän esiintymä tien varressa, jos hanke vaatii tien leventämistä. Rakentamisen aikaisia linnustovaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla mahdolliset mittavat häiriöt, kuten räjäytykset, pesimäajan (toukokesäkuu) ulkopuolelle. Toiminnan pölyämisvaikutusta ympäröiviin metsäalueisiin lievennetään pölynsidontamenetelmillä sekä jättämällä suojapuustovyöhyke alueen reunaan. 6.8 Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset pohjavesiin arvioidaan vähäisiksi. Lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta rakentamisen tai toiminnan aikana. Toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset arvioidaan niin ikään vähäisiksi. Jätealueen laajentaminen ei estä vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden toteuttamista, sillä hankkeen vaikutukset pohjavesiin arvioidaan pieniksi ja pohjavettä pilaavien aineiden pääsy pohjavesiin estetään tiiviillä pohjarakenteilla. 6.9 Vaikutukset pintavesiin Vesistövaikutukset kohdistuvat viemäriin ja Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Vedet käsitellään Kymen Veden edellyttämälle tasolle. Mussalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrästä teollisuusjätekeskuksen vesien osuus on vain noin 0,5-0,6 % eli hyvin vähäinen. Pitoisuuslisäykset jätevedenpuhdistamolla ovat pieniä. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa kuormitus voi olla arvioitua suurempaa. Poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varaudutaan tasausaltaiden riittävällä mitoituksella. Vesiä voidaan tarvittaessa myös pidättää loppusijoitusalueiden kuivatuskerroksessa sekä jätetäytössä. Teollisuusjätekeskuksesta edelleen viemäriin johdettavien vesien määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Vesiä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella mm. jätteiden käsittelyssä sekä pölynsidonnassa. Vedet myös käsitellään ennen niiden johtamista viemäriin. Viemäriin johdettavan veden on täytettävä Kymen Veden asettamat vaatimukset viemäriin johdettavalle vedelle, jolloin niillä ei arvioida olevan vaikutusta viemäriverkostoon, Mussalon jätevedenpuhdistamon toimintaan tai jätevedenpuhdistamolta edelleen purkuvesistöön johdettavan veden laatuun. 6.10 Vaikutukset talouteen Jätekeskuksen toimintaedellytyksien turvaaminen ja alueen tehokas hyödyntäminen jätteiden seudulliseen käsittelyyn, kierrätykseen, varastointiin ja loppusijoitukseen on taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivista. Toiminnan laajuus huomioon ottaen vaikutuksia yritys- ja kunnallistalouteen voidaan pitää merkittävinä. Hankkeella on myönteisiä kunnallistaloudellisia vaikutuksia, kuten lupamaksut, yritystoiminnan ja työllisyyden kasvusta johtuvien verotulojen lisääntyminen. 25
6.11 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen Tietoja hankittiin ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen laadittavaa arviointia varten ympäristövaikutusten arvioinnin menettelyssä hankkeen muista vaikutusten arvioinnista (YVA), kartta ja tilastoaineistoista sekä osallisten näkemyksistä. Osallisten näkemyksiä kerättiin työpajan tuloksista, YVA-ohjelmasta jätetyistä mielipiteistä ja lausunnoista sekä arvioinnin aikana saadusta muusta palautteesta. Kaava mahdollistaa alueen laajentamisen noin 24 hehtaarilla, joka lisää toiminta-aikaa noin 30 vuoteen. Uudet toiminnot tuovat alueelle laajempaa jätteiden kierrätystoimintaa ja lisäksi vanha kaatopaikka voidaan ottaa hyötykäyttöön ns. landfill mining -tekniikalla. Vanhan kaatopaikan hyödyntäminen on nykytekniikalla mahdollista, mutta siihen liittyy vielä paljon avoimia epävarmuustekijöitä. Uusista toiminnoista kaatopaikan avaamista vastustettiin asukkaiden keskuudessa eniten, sillä sen epäiltiin lisäävän haju- ja vesivaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen ovat vähäisiä nykytilanteeseen verrattuna. Asukkaat totesivat valtatien 15 liittymän olevan jo nykytilanteessa huono sekä liikenteen sujuvuuden että turvallisuuden kannalta. Liittymään on suunniteltu eritasoliittymää, mutta sen toteutumisesta ei ole tarkempaa tietoa. Asukkaat nostivat esiin myös hankkeen mahdolliset vaikutukset pintavesiin. Pintavesivaikutusten arvioinnin mukaan merkittävää vaikutusta alueelta tulevien valumavesien määrään tai laatuun ei synny, sillä vedet viemäröidään käsiteltyinä. Hanke aiheuttaa jonkin verran huolta, varsinkin hajuvaikutusten osalta. Viihtyvyyshaittaa voi aiheutua lähinnä pölystä ja hajusta sekä lähimmille asuinkiinteistöille myös melusta, mutta haitta näyttäisi jäävän vähäiseksi viihtyvyyshaitaksi. Vaikutukset asuntojen arvoon eivät kuulu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitaviin asioihin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa aihe on otettu huomioon yhtenä huolen aiheuttajana. Osallisten arviointiprosessin aikana toimittamassa palautteessa nostettiin esiin huoli erityisesti hankkeen vaikutuksesta Matarojan ja Keltakankaan alueen asuntojen ja tonttien arvoon hajusta johtuen. Matarojan alueelle on rakennettu asuinkiinteistöjä olemassa olevasta jätteenkäsittelytoiminnasta huolimatta. Tonttien kysyntään ja kiinteistöjen arvoon vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Hanke ei vaikuta alueen elinkeinoihin merkittävästi. Eri toimintoja tehdään alueella jaksoittain, joten vaikutukset työpaikkojen määrään ovat pieniä. Alueella on jo ollut ja tulee olemaan vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa, joten ympäristövaikutukset lähialueen elinkeinoihin, kuten matkailuun, jää vähäiseksi. 26
6.12 Vaikutukset ympäristöön Melu ja tärinä Kaavan mahdollistamat toiminnot nostavat melutasoja hieman hankealueen länsi- ja eteläpuolella. Hankealueen länsi- ja eteläpuolella ei kuitenkaan ole asutusta tai muita meluvaikutuksille herkkiä kohteita melun vaikutusalueella. Nykyisen loppusijoitusalueen kohoaminen suunniteltuun täyttökorkeuteen rajoittaa melun leviämistä pohjoisen suuntaan ja suunniteltu jätetäyttöalue rajoittaa melun leviämistä idän suuntaan. Uuden loppusijoitusalueen louhinnan aikana hanke nostaa melutasoja hankealueen itäpuolella olevien asuintalojen kohdalla, mutta louhinnan loputtua ja jätetäytön kohotessa täyttö rajoittaa jätteen käsittelyn (murskaus, seulonta ym.) melun leviämistä idän suuntaan. Loppusijoituksesta aiheutuva melu (kuljetukset ja läjityksessä käytettävät työkoneet täytön päällä) on vähäisempää kuin jätteen käsittelystä (mm. murskaus ja seulonta) syntyvä melu, joten melutaso hankealueen itäpuolen lähimpien asuintalojen kohdalla pienenee noin 3-5 nykyiseen verrattuna. Muilla suunnilla meluvaikutukset lähimpien asuintalojen tai muiden melulle herkkien kohteiden osalta ovat merkityksettömät. Loppusijoitusalueen laajennuksen louhinta aiheuttaa tärinää hankealueen ympäristössä. Lähimmät asuintalot ovat alle kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella, joten tärinävaikutuksia tulee jonkin verran. Tärinän ei kuitenkaan arvioida olevan niin voimakasta, että siitä aiheutuisi hetkellistä viihtyvyyshaittaa suurempia vaikutuksia, kuten rakenteiden rikkoutumista. 27
Meluvyöhykkeet L Aeg7-22 Ilmanlaatu Rakennustöiden yhteydessä maanpintaa muokataan ja joudutaan tekemään jonkin verran louhintatöitä. Maansiirtotöissä voi kuivina ajankohtina voi muodostua pölyämistä, mutta tämän arvioidaan olevan lyhyt aikaista. Lisäksi maarakentamisesta muodostuva pöly on pääasiassa suurikokoisia hiukkasia, jotka eivät leviä kauaksi kohteesta. Pölyävien toimintojen osalta Ekokemin toiminta alueella tulee pysymään nykyisenlaisena. Alueella on tarkoitus ottaa käyttöön murskaustoimintoja, mutta nämä ovat ajoittaisia. Alueella tehtävät murskaukset ovat yleensä päivän kestäviä ja pisimmillään viikon jaksoja. Murskaustoimintojen arvioidaan hieman kasvattavan pölyn leviämisaluetta pohjoisen suunnassa, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan raja-arvon ylityksiä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Kokonaisvaikutus riippuu myös alueen taustapitoisuudesta, johon ei ole käytettävissä mittaustulosta. Kouvolan kaupunkialueen taustapitoisuutta (21-37 g/m 3 ) käytettäessä pölyävien toimintojen määrää erityisesti Hyötyvirran alueen länsipuolella ei voida enää lisätä ilman pölynsidonta toimenpiteitä. 28
Hajua aiheuttavat lisätoiminnat tullaan tekemään katetuissa tiloissa, joista hajupäästöt johdetaan hallitusti ilmaan. Lisäksi on tarkoitus lisätä pienien biohajoavaa jätettä sisältävien erien aumakäsittelyä. YVA:n yhteydessä toteutetun mallinnuksen perusteella hajujen leviäminen kasvaa kaavan toteuduttua, jolloin aistittavaa hajua (1 OU/m 3 ) voi esiintyä 3,2 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. Vastaavasti tunnistettavaa hajua voi esiintyä 1,3 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. Nykytilanne Kaavaratkaisu Ekokem Hyötyvirta Ekokem Hyötyvirta km km km km Aistittava haju 1 OU/m 3, 12 h/a Tunnistettava haju 3 OU/m 3, 12 h/a Voimakas haju 5 OU/m 3, 12 h/a Aistittava haju 1 OU/m 3, 175 h/a Tunnistettava haju 3 OU/m 3, 175 h/a Voimakas haju 5 OU/m 3, 175 h/a 1,0-2,1 1,3-2,5 1,1-2,8 1,2-3,2 0,6-0,9 0,6-0,9 0,6-1,2 0,7-1,3 0,4-0,7 0,5-0,7 0,5-0,7 0,5-0,8 0,3-0,5 0,3-0,5 0,4-0,6 0,4-0,5 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,1-0,3 0,1-0,3 0,1-0,4 0,1-0,3 Leviämismallinnuksen mukaiset arvioidut minimi ja maksimi etäisyydet hajun leviämiselle. Hyötyvirran sarakkeissa on huomioitu vain Ekokemin alueen pohjoinen puoli Useissa maissa hajufrekvenssiä 2 % vuoden tunneista voimakkaalle hajulle pidetään viihtyisyys haitan rajana. Mallinnuksen perusteella aistittavaa hajua voi esiintyä noin 500 m etäisyydellä kohteesta ja voimakasta hajua noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta 2 % vuoden tunneista. Kun huomioidaan koko Hyötyvirran alueen toimijoiden hajupäästöt, niin aistittavaa hajua esiintyy 500 600 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen ja voimakasta hajua noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta 2 % vuoden tunneista. Muutos nykytilaan on siten vähäinen. 29
7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Toteutuksesta vastaa Ekokem-Palvelu Oy. 7.1 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toetutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. Esimerkiksi ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistä valvotaan seurannan avulla. Lahdessa 4. päivänä marraskuuta 2015 Ramboll Kaavoitusyksikkö Annu Tulonen Ryhmäpäällikkö Niina Ahlfors Kaavoitusarkkitehti YHTEYSTIEDOT Kouvolan kaupunki Heikki Kauppi puh. 020 615 6066 heikki.kauppi@kouvola.fi Valtakatu 33, PL 32 45701 Kuusankoski Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 1041 45101 Kouvola Ramboll Finland Oy Yksikön päällikkö Annu Tulonen Puh. 040 675 0332 annu.tulonen@ramboll.fi Kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors Puh. 040 176 8252 niina.ahlfors@ramboll.fi 30