Ehkäisevän työn vahvistaminen vahvistamalla hallinnon alat ylittävää toimintaa

Samankaltaiset tiedostot
Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen

Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa

Yhteensovittava johtaminen

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Perhekeskukset Suomessa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden johtamista

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Rovaniemen lapset ja perheet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Perhekeskukset Suomessa

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Monitoimijainen perhevalmennus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Lasten palvelujen yhteensovittaminen ja johtaminen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Yhteensovittava johtaminen Marja-Leena Perälä Monitoimijainen yhteistyö Lape Uusimaa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kasvu, oppiminen, perheet

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Viidesluokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä tuen tarpeista sekä avunsaannista ja palveluista

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät Lastensuojelun haasteet kehittämistyöllä tuloksiin

yhteensovittava johtaminen

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Terveyden edistämisen laatusuositus

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Transkriptio:

Ehkäisevän työn vahvistaminen vahvistamalla hallinnon alat ylittävää toimintaa Esimerkkinä yhteensovittava johtaminen Nina Halme, erikoistutkija Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 1

Esityksen sisältö Monialaisen yhteistoiminnan kehittämisen tarve LNP palveluissa Mitä yhteensovittava johtaminen tarkoittaa? Yhteensovittava johtaminen ehkäisevän työn edistäjänä Näkökulmia tutkimusten valossa LNP palveluja yhteensovittavan johtamisen hyödyt 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 2

Monialaisen yhteistoiminnan kehittämisen tarve 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 3

Siirtymä Siirtymä Siirtymä Siirtymä Siirtymä LPN-palvelujen moninaisuus ja siirtymät palveluihin Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lasten ja nuorten lomatoiminta Kotiapu, siivousapu ym. Vertaistoiminta Avoin varhaiskasvatus Järjestötoiminta (kerhot) Aamu- ja iltapäivätoiminta Koti Päivähoito Esiopetus Varhaiskasvatuksen ympäristöt Perusopetus Alaluokat Yläluokat Lukio / ammatillinen koulutus Äitiys- ja lastenneuvola Terveyskeskuksen psykologi Suun terveydenhuolto Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvatus- ja perheneuvola Kotipalvelu tms. Perhetyö Ehkäisevä päihdetyö Toimeentulotuki Kouluterveydenhuolto Opiskeluhuollon psykologi Opiskeluhuollon kuraattori / vastaava kuraattori Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Nuorisotyö Terveyskeskuksen vastaanotto Lastensuojelu Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutus Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä Opiskeluterveydenhuolto Erityiset opetusjärjestelyt lukiossa / erityisopetus ja erityiset opetusjärjestelyt ammatillisessa koulutuksessa 4

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut SOTE-alueella Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kunnassa Leikkikentät, puistot ym. Lasten ja nuorten lomatoiminta Kotiapu, siivousapu ym. Vertaistoiminta Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Avoin varhaiskasvatus Järjestötoiminta (kerhot) Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Aamu- ja iltapäivätoiminta Nuorisotyö Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Erityiset opetusjärjestelyt lukiossa / erityisopetus ja erityiset opetus-järjestelyt ammatillisessa koulutuksessa Koti Päivähoito Esiopetus Varhaiskasvatuksen ympäristöt Perusopetus Alaluokat Yläluokat Lukio / ammatillinen koulutus Äitiys- ja lastenneuvola Terveyskeskuksen psykologi Suun terveydenhuolto Kasvatus- ja perheneuvola Kotipalvelu tms. Perhetyö Päihdetyö Toimeentulotuki Kouluterveydenhuolto Opiskeluhuollon psykologi Opiskeluhuollon kuraattori Muut perusterveydenhuollon palvelut Lastensuojelu Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutus Opiskeluterveydenhuolto Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena 15.12.2014 5 Perälä 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 5 Muotoiltu: Perälä, Halme & Nykänen 2012

haasteet Hyvinvointi- ja terveyserot lisääntyneet Painopiste on korjaavissa palveluissa Lapsen ja perheen osallisuus on vähäistä Työntekijöiden kokemuksen hyödyntämisessä on kehitettävää Käytössä on menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta ei ole tietoa Käytännöt vaihtelevat palvelukokonaisuudessa Palvelut lasten ja perheiden näkökulmasta hajanaisia Voimavarat niukkenevat yhteistoiminta on vähäistä Kehittämistyö pirstaleista hyvät käytännöt eivät valtavistaistu 15.12.2014 Palvelujärjestelmän Lapsen ja perheen hyvinvointi ja terveys tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserojen nousu on taittunut Painopiste on ehkäisevissä palveluissa ja tuen tarpeisiin vastaavuus on parantunut Lapsen ja perheen osallisuus on parantunut Työntekijöiden kokemus on käytössä, kun palveluja kehitetään Käytössä on enemmän menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä Käytännöt ovat yhtenäisiä palvelukokonaisuudessa Lasten ja perheiden palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja muodostavat kokonaisuuden Alueen toimijoiden voimamavaroja yhdistetty Kehittämistyö osana päivittäistä toimintaa Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 6

Investointi lapsiin kannattaa Heckman 2008 /suom. & muotoilu Perälä ym. 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena 2012 Perälä 7

Kansallinen ohjaus velvoittaa yhteistyöhön Useat säädökset velvoittavat kuntia ja ammattilaisia yhteistoimintaan, mutta antavat vähän ohjausta siihen, mitä tukirakenteita yhteistoiminnan ohjaus tarvitsee ja miten johtamista voidaan kehittää yhteistoimintaa tukevaksi Nuorisolaki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Nuorisolaissa kunnassa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (opetus, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi sekä työ- ja poliisihallinto (693/2010) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa järjestäjäkohtainen monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (1287/2014) Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE): lasten, nuorten ja perheidenpalveluja uudistetaan Kehitetään LNP palvelukokonaisuuksia Vahvistetaan lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteen sovittavaa johtamista 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 8

Mitä yhteensovittava johtaminen tarkoittaa? 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 9

Horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio Horisontaalinen Integraatio Kyllä Ei Vertikaalinen integraatio Kyllä Yhteistoiminta Koordinaatio ja monialaiset ryhmät (Vertikaalinen & horisontaalinen) Koordinaatio Yhteinen johto Hallinnollinen yhdistäminen (Vertikaalinen) Ei Yhteistyö Moniammatilliset ryhmät, projektit (Horisontaalinen) Sopimuksellisuus Kilpailijoiden keskinäisiä sopimuksia (Lähde: Perälä, Halme ym. 2012) mukailtu Axelsson & Axelsson 2006) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 10

Näkökulmien yhdistäminen johtamisessa Vertikaalinen johtaminen / hallinnollinen yhteensovittaminen Selkeä linjavastuu kunnassa Tehokas voimavarojen käyttö palvelutoiminnassa Eri tasojen palvelujen yhteensovittaminen Horisontaalinen johtaminen / toiminnallinen yhteensovittaminen Palvelut asiakasnäkökulmasta kokonaisuudeksi Palvelukokonaisuuden johtaminen hallintokunnat ylittävä johtaminen yhteensovittava johtaminen Hallinnollinen integraatio ei korvaa toiminnallista integraatiota - Hyvässä yhteistoiminnassa tarvitaan molemmat 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 11

Strateginen Operatiivinen Vertikaalinen integraatio Yhteensovittavan johtamisen tukirakenne Lapset, nuoret ja perheet Hallinnonalojen palvelut ja asiakastyö Moniammatilliset ryhmät Avun hakeminen ja saaminen, Oikea-aikainen tuki, palvelukokonaisuuden muodostuminen Palvelujohtaja Monialaiset työryhmät Horisontaalinen integraatio Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä Palvelujohtaja Palvelujohtaja Kunta Kunnan strateginen virkamies- ja poliittinen johto Asiakasprosessien kehittäminen, seuranta ja arviointi Käytäntöjen yhtenäistäminen ja muutoksen tukeminen Palvelujen strateginen suunnittelu, toiminnan kehittäminen, seuranta ja arviointi; hallinnonalat ylittävistä käytännöistä sopiminen Palvelutoiminnan ohjaus ja johtaminen; muutoksen johtaminen hallinnonalalla Kunnan strateginen johtaminen, toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta (Lähde: Perälä, Halme ym. 2012) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä

LNP-palvelujen johtoryhmä Strategisen tason ryhmä Valmistelee LNP palveluihin liittyvät strategiat ja suunnitelmat kunnan johdolle ja tukee niiden toimeenpanoa Koordinoi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa Vastaa hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä, sovittaa LNP-palveluja ja niitä ohjaavia strategioita yhteen monialaisten ryhmien työn kunnan LNP palvelujen suunnitelmiin ja tukee niiden toimeenpanoa hallinnonaloilla Seuraa ja arvioi LNP hyvinvoinnin ja terveyden tilaa osallistuu näiltä osin hyvinvointikertomuksen valmisteluun Ryhmässä on kaikkien niiden tahojen edustus, joita asia koskee (tarvittaessa myös järjestöjen ym. tahojen edustus) Asema selkeästi määritelty, vastuuhenkilö nimetty 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 13

Monialainen työryhmä Operatiivisen tason ryhmä Kehittää ja yhtenäistää asiakastyön käytäntöjä ja palveluprosesseja strategisten linjausten mukaisesti tukee toimi- tai palvelualueen johtoa vastuualueen toiminnan kehittämisessä ja toimeenpanon arvioinnissa Nimeämisperusteena esim. alue, asiakasryhmä, teema Esimerkiksi Kaste Opiskeluhuollon ohjausryhmä Alle kouluikäisten palvelut Nuoret ja opiskeluikäiset Ryhmässä on kaikkien niiden tahojen edustus, joita asia koskee (ml. lapset, nuoret ja vanhemmat) Vastuut määritelty, vastuuhenkilö nimetty 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 14

LNP:n palveluja yhteensovittavan johtaminen sisältää toimenpide-ehdotuksia joilla kunnat voivat edistää tuen ja palvelujen saamista ajallaan tuen tarpeen tunnistamista, arjen tukea ja yhteisöllistä toimintaa, palvelujen yhteensovittamista, perheiden osallisuutta vahvistaa LNP palvelujen strategista johtamista strategian ja suunnitelmien monialaista valmistelua jatkuvaa tietoon perustuvaa toiminnan kehittämistä tehostaa hallinnonalat ylittävää johtamista ja yhtenäistää käytäntöjä tukena lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä, jolla on selkeä tehtävä ja asema päätöksenteossa 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 15

LNP palveluja yhteensovittavan johtaminen mallin painoalueet 1. Hallinnonalat ylittävä johtaminen 2. Kuntastrategia sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 3. Lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden osallisuus sekä palvelujen tuottajien kumppanuus 4. LNP tarpeiden mukaiset palvelut 5. Asiakasprosessien sujuvuuden parantaminen 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 16

Painoalueilla tavoitteita ja toimintaa ohjaavia kysymyksiä Tavoitteet kuvaavat tilanteen, johon pyritään Toimintaa ohjaavat kysymykset toimenpiteet Kysymyksillä haetaan paikallinen keino saavuttaa tavoite toimintatavat, pelisäännöt, vastuun- ja työnjako, tiedon välittäminen ja toiminnan seuranta Kirjalliset sopimukset sopijaosapuolina ne johtajat ja vastuuhenkilöt, jotka ovat vastuussa ko. toiminnasta kunnassa, yhteistoiminta-alueella ym. muussa organisaatiossa: järjestöt, yksityiset yrittäjät, seurakunnat Sitoutumisen sekä asiakaskaslähtöisen ja osallistavan toimintaperiaatteen mukaan sopimiseen tulee osallistua ne tahot, joita sopimus koskee 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 17

Yhteensovittava johtaminen ehkäisevän työn edistäjänä 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 18

1. Hallinnonalat ylittävä johtaminen Yhteistyörakenteet toimialoilla, niiden ja kuntien välillä (%) (n = 490) Toimiala Kunta Kunnat Organisointi: Yhdistetty toimialan osia 72 63 54 Yhteinen johtoryhmä Moniammatillinen työryhmät Yhteiset asiantuntijatiimit (epäviralliset) Nimetty vastuuhenkilö johtamaan hallinnonalat ylittävää kokonaisuutta, asiakasprosessien koordinointia Sopimuksia: työnjako ja vastuut, tiedonkulku, varhainen puuttuminen, kustannusseuranta, konsultaatiot 63 80 86 46 36 47 84 84 45 25 34 66 73 37 20 48-78 33 63 26-46 Koulutus 97 89 80 Yhteiset tietojärjestelmät 67 38 49 Voimavarojen kohdentaminen yhteistyöhön 83 78 69 Yhteiset projektit, kehittämishakkeet 83 81 79 Lähde: Perälä ym. 2011b

Monialainen yhteistoiminta lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Toimialajohtaja-kysely, n=490 (2009) (Perälä ym. 2011) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 20

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia (esimerkkejä) millainen horisontaalinen LNP palvelujen johtoryhmä tarvitaan miten johtoryhmä integroituu osaksi kunnan LNP palveluja koskevaa päätöksentekoa ja palvelujen kehittämistä kuka vastaa yksiköiden ja organisaatioiden rajat ylittävien prosessien koordinaatiosta ja käytäntöjen yhtenäistämisestä miten sovitaan yhteisistä tavoitteista, vastuista ja voimavaroista miten varmistetaan tavoitteellinen yhteistoiminta palvelun tuottajien välillä miten varmistetaan tiedon viiveetön siirtyminen yksiköiden rajat ylittävissä käytännöissä 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 21

2. Kunnan strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tietoperusta Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen suunnittelu ei välttämättä ole integroitua palvelut näyttäytyvät hajanaisilta Lapsia, nuoria ja perheitä koskevia suunnitteluvelvoitteita useita Tietoa kerätään suunnitelmakohtaisesti Suunnitelmia ei valmistella monialaisesti Hajanaisuutta lisää, kun palveluja tuottavat kunnat, yritykset, järjestöt ja seurakunta Strategiset valinnat - Tutkimuksen perusteella Lapsen varhaisina elinvuosina toteutetut interventiot vaikuttavampia (Heckman 2008, 2011) Varhaiset vanhemmuutta ja lasten sosiaalisuutta ja oppimista tukevat toimet kannattavia investointeja (Chapman, Bhui & Bhugra 2012; Knapp & Parsonage 2011) LNP palvelujen yhteys strategiseen suunnitteluun 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 22

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia kunnassa, miten (esimerkkejä) turvataan riittävät palvelut ja palvelutoimintaan tarvittavat voimavarat mm. vahvistetaan ehkäiseviä palveluja varmistetaan lasten ja perheiden palvelustrategian integrointi kuntastrategiaan palvelustrategian monialainen valmistelu monialaisen kehittämisen johtaminen jatkuvana toimintana seurataan lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, palvelujen tarpeisiin vastaavuutta kustannuksia palvelukokonaisuudessa 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 23

3. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus ja kumppanuus Päätöksentekoon vaikuttaminen Palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa vaikuttaa eniten kunnan taloudellinen tilanne: 92 92 70 Vähän painoarvoa on lasten ja perheiden näkemyksillä: 56 56 19 tutkimustiedolla: 42 35 19 Vanhempien valintamahdollisuudet Vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden valintaan: johtajista 55 %, vanhemmista 70 % missä palvelu annetaan tai hoitoaikoihin: johtajista kolmannes, 60-70 % vanhemmista Vanhempien mukanaolo palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä 10 % 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 24

Säännöllinen asiakaspalaute Asiakastyytyväisyyskyselyt 41 % Asiakaspalautteet 31 % Vanhempien mukanaolo palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä 10 % Vanhempainryhmät tmv. 15 % 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 25

Osallisuus Pääsääntöisesti vanhempien osallisuus hyvää. Osallisuus perheessä 6 % perhe-elämä ei hallinnassa 11 % ei pyydä apua muilta, vaikka sitä tarvitsisi Äitien näkemykset osallisuudesta perheessä olivat isiä myönteisempiä Osallisuus palveluissa ja palvelutilanteessa 21 % ei käsitystä oman kunnan palveluista 16 % ei tule riittävästi huomioiduksi lasta koskevassa päätöksenteossa 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 26

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia, miten Varmistetaan, että työtavat vahvistavat lasten ja perheiden osallisuutta Varmistetaan vanhempien osallistuminen Lapset ja vanhemmat voivat vaikuttaa toimintaan Lapsia ja vanhempia kuullaan, kun palveluja kehitetään (esim. lapsiasianneuvostot, yhteistyöfoorumit, opiskelijakunnat) Varmistetaan, että lapsille ja vanhemmille annetaan riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 27

4. Tarpeidenmukaiset palvelut Lapseen liittyvät huolet, avun saaminen ja toimintatavoista sopiminen (%) (N= 995) Huolenaiheet Vanhemmat Vähintään lievä huoli Vanhemmat Apu riittävää Fyysinen terveys 19 75 * Psykososiaalinen kehitys ja terveys 16 66 * Oppiminen yleensä, oppimisvaikeudet 8 68 * Tunne-elämä 11 60 Käyttäytyminen 8 64 * Sosiaaliset suhteet 13 70 * Sopimus toimintatavoista >50 % 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 28

Vanhemmuuteen liittyvät huolet, avun saaminen ja toimintatavoista sopiminen (%) Huolen aiheet Vanhemmat Vähintään lievä huoli Vanhemmat Apu riittävää Yhteisen ajan riittämättömyys 36 65 Lähisuhdeväkivalta 4 27 * Maltin menettäminen 27 67 Oma jaksaminen 51 62 Päihteiden käyttö 7 45 * Vanhemmuuden taitojen riittävyys 30 70 Parisuhdeongelmat 16 44 Yksinäisyys 10 42 Netin ongelmakäyttö 10 59 * Sopimus toimintatavoista >50 % 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 29

Huolten kasaantuminen ja niistä puhuminen: 35 %:lla vanhemmista huolia viisi tai enemmän Äideillä huolia enemmän kuin isillä Perheen sosioekonominen asema ja perherakenne yhteydessä huolten esiintymiseen Suuret tai yllättävät elämänmuutokset lisäävät huolten määrää Toimiva parisuhde ja vanhemman hyvä terveys suojaavat huolilta Huolista puhumisen helppous Puolisolle (96 %) sekä omille ja puolison vanhemmille (86 %, ystäville (62 %) Huolista puhuminen ammattilaisille oli helppoa mm. neuvolan terveydenhoitajalle (87 %), kouluterveydenhoitajalle (81 %), päivähoidossa (87 %) Äitien oli helpompi puhua kuin isien 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 30

Sekä lapsen omaan hyvinvointiin, että kavereihin ja perheeseen liittyviä huolia esiintyy enemmän Tytöillä Lapsilla, jotka eivät asu molempien vanhempien kanssa samassa kodissa Keskivertoa heikommin koulussa pärjäävillä Oppimisen vaikeaksi kokevilla Lapsilla, joilla on vaikeuksia tulla toimeen koulukavereiden ja opettajien kanssa Lapsilla, jotka kokevat luokan ilmapiirin ja työrauhan huonoiksi Kouluviihtyvyyden heikoksi kokevilla Mielialansa alakuloiseksi kokevat 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 31

Paljon perus- ja erityispalvelujen käyttöä Lapsilla, joilla pitkäaikaissairauksia oireilua tai vaikeuksia keskivertoa enemmän mieliala keskivertoa useammin alakuloinen koulussa ja kotona kouluviihtyvyys keskivertoa huonompi: harvemmin kivaa koulussa koulussa pärjääminen keskivertoa heikompaa oppimiseen liittyviä vaikeuksia keskivertoa useammin kokemuksia kiusatuksi joutumisesta koulussa kokemuksia väkivallasta tai sen uhkasta kotona huolia keskimääräistä enemmän (vanhemman sairaus) vaikeuksia tulla toimeen koulukavereiden ja opettajien kanssa 15.12.2014 Kouluterveydenhuollon verkosto / N Halme 32

Paljon perus- ja erityispalvelujen käyttöä Vanhemmilla, joilla kielteisiä kokemuksia lapsuudenkodista (alkoholi- ja mielenterveysongelmia, perheen ristiriitoja, kiusatuksi joutumista) kokemus, että on satutettu lapsuudessa tai vanhempi on itse satuttanut omaa lastaan kokemus vanhempana pärjäämisestä arjen keskellä keskivertoa heikompi alakuloinen mieliala keskivertoa useammin keskimääräistä enemmän huolia (lapsen koulussa pärjääminen, oppiminen, oma jaksaminen, vanhemmuuden taitojen riittävyys) muu kuin ydinperhe (yksinhuoltajaperhe, uusperhe) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 33

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia Mitä arjen tukea ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa tarvitaan ja järjestetään Miten varmistetaan palvelujen helppo lähestyttävyys lähellä perheen arkea Miten 3. sektorin palvelut yhdistetään kunnan järjestämiin palveluihin Miten varmistetaan yhtenäiset periaatteet universaaleissa palveluissa (esim. laajat terveystarkastukset, varhaisen tuen prosessit) Miten varmistetaan: Tuen tuominen kotiin, kouluun Lapsen huomioiminen aikuisen palveluissa Mille ryhmille palveluja tarvitaan ja kohdennetaan (tilanteet, joissa perheessä monia huolia, poisjäävät perheet) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 34

Työntekijöiden huolten puheeksi ottamisen helppous ja valmiudet Puheeksi ottaminen helpointa fyysiseen terveyteen ja oppimiseen liittyvissä huolissa myös valmiudet tähän arvioitiin paremmiksi Perheeseen liittyvien huolten puheeksi ottaminen Koettiin vaikeammaksi kuin lapseen liittyvien huolien Työntekijät arvioivat valmiutensa huonommaksi Valmius huolten puheeksi ottamiseen parempi Äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevillä 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 35

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia (esimerkkejä) mitä arjen tukea ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa tarvitaan ja järjestetään miten järjestöjen palvelut yhdistetään kunnan järjestämiin palveluihin miten varmistetaan yhtenäiset periaatteet universaaleissa palveluissa (esim. laajat terveystarkastukset, varhaisen tuen prosessit) miten varmistetaan: tuen saaminen kotiin, päivähoitoon, kouluun lapsen huomioiminen aikuisen palveluissa mille ryhmille palveluja tarvitaan ja kohdennetaan 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 36

5. Asiakasprosessien sujuvuus Tietoa palveluista Vain n. kolmannes tiedotti yksityisen, järjestöjen ja srk palveluista (J) Palvelujen riittävyydellä ja niiden tuntemisella vahva yhteys: mitä riittävämmäksi palvelut koetaan, sitä paremmin myös tunnetaan toisten toimialojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat lasten ja perheiden palvelut (J) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 37

Yhteistyön toimivuus So-te-opetus yhteistyö toimii hyvin (>80%) (J) Yhteistyö huonointa Mielenterveys- ja päihdepalvelut 14 % (J) Palvelujen koordinaatio 52 % vanhemmista kokee, että lähiverkosto huomioitu 25 % tietoa lapsen ja perheen tilanteesta ja käyttämistä palveluista koottu yhteen 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 38

Riittävä tiedonsaanti edellytyksenä Toimiva yhteistyö vanhempien ja työntekijöiden välillä edellytti riittävää tiedonsaantia palveluista Riittävä tiedonsaanti oli myös edellytyksenä palvelujen saavutettavuudelle ja avun riittävyydelle Yksin toimiva yhteistyö ei riitä takaamaan saavutettavia palveluja ja riittävää avun saantia, vaan ne edellyttävät myös riittävää palveluista ja toiminnoista tiedottamista vanhemmille 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 39

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia miten Tietoa palveluista välitetään lapsille ja vanhemmille Palveluntuottajat saavat tietoa toistensa palveluista Varmistetaan palveluista tiedottaminen ymmärrettävästi Palvelun aloittaminen valmistellaan Varmistetaan yhteistyö ja tiedon välittäminen tilanteessa, jossa lapsi ja perhe saa useita palveluja Koordinoinaan lapsen ja perheen palvelukokonaisuus Vastuut, osallistuminen Tiedon siirto Tuetaan lapsen siirtymistä palvelun piiristä toiseen toimipaikkojen yhteistyönä 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 40

6. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukeminen Osaaminen (J) Valtaosa tyytyväisiä henkilöstön osaamiseen (90 %) ja pysyvyyteen (83 %) Yli kolmannes tyytymättömiä henkilöstön saatavuuteen, riittävyyteen ja henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuuteen Etenkin sosiaalitoimessa ongelmia henkilöstön saatavuudessa Vaikutusmahdollisuudet työssä hyvät: työntekijöistä 17 % kokee ettei juuri voi vaikuttaa omiin työtehtäviin ja 21 % ei työtahtiin liittyviä vaikutusmahdollisuuksia 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 41

Mitä voitaisiin tehdä: Sopia miten (esimerkkejä) henkilöstön osaamista ja hyvinvointia seurataan ja vahvistetaan henkilöstö saa käyttöönsä vaikuttavat ja hyvät käytännöt varmistetaan henkilöstön osallistuminen oman työnsä kehittämiseen työhyvinvoinnin sisällöistä ja vastuista sovitaan 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 42

LNP palveluja yhteensovittavan johtamisen hyödyt 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 43

Mitä integroituneempia palvelut olivat sitä riittävämpänä avun saanti koettiin (vanhempien näkökulma) sitä paremmin avun antaminen toteutui (työntekijöiden näkökulma) sitä riittävämpinä palvelut nähtiin (toimialajohtajien näkökulma) 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 44

Toimialajohtajien näkökulmasta 0.414 (6.624) Yhteistyörakenteet 0.203 (2.204) 0.689 (5.498) Palvelujen integraation taso -0.763 (-4.487) 0.311 (5.750) Palvelujen riittävyys 0.170 (2.562) 0.601 (7.027) Sovitut toimintakäytännöt Vanhempien osallisuus -0.349 (-4.049) 0.613 (7.024) 0.342 (3.742) Yhteistyön toimivuus 0.510 (5.906) 0.585 (5.390) Palvelujen tunteminen χ 2 (df=34) = 55.71, RMSEA = 0.04, WRMR = 0.66, CFI = 0.94, TLI = 0.96 Lähde: Joensuu ym. 2013 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 45

Työntekijöiden näkökulmasta 0.313 (5.215) 0.202 (3.557) 0.125 (2.325) Sovitut toimintakäytännöt Vanhempien osallisuuden vahvistaminen Johtamisen tuki 0.216 (3.823) 0.195 (3.296) 0.160 (3.156) Yhteistyön toimivuus 0.335 (6.082) Palvelujen tunteminen 0.869 (16.382) 0.897 (4.639) 0.230 (3.808) Avun antaminen Palvelujen riittävyys Perheen palvelujen koordinaatio 0.151 (3.104) χ 2 (df=219) = 792.21, RMSEA = 0.07, SRMR = 0.07, CFI = 0.83, TLI = 0.80 Lähde: Halme ym. 2014b 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 46

Vanhempien näkökulmasta Tiedonsaanti 0.516 (6.610) Yhteistyön toimivuus 0.666 (6.902) Avun riittävyys 0.444 (7.848) Vanhempien osallisuus 0.245 (3.692) 0.651 (18.372) -0.255 (-2.761) Palvelujen koordinaatio χ 2 (df=48) = 114.02, RMSEA = 0.04, SRMR = 0.04, CFI = 0.96, TLI = 0.94 0.222 (3.040) -0.251 (-3.908)) Palvelujen saavutettavuus Lähde: Halme ym. 2014a 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 47

Mitä hyötyä johtamisen mallista? Kokoaa kunnan lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien voimavarat Voidaan soveltaa kaikenlaisiin organisaatioihin ja hallintomalleihin Ei ole sidoksissa kunnan tai kuntien tapaan järjestää palvelujaan Keskittyy yhteistoiminnan johtamiseen 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 48

Kehittämiseen osallistui Edustajia seuraavista tahoista THL STM OPH Kuntaliitto / Metropolia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu A-klinikkasäätiö 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 49

KIITOS! 15.12.2014 Pois syrjästä / Nina Halme & Marja-Leena Perälä 50