Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim. Leipä-hanke) on rahoitettu pitkäaikaisin lainoin, joita kuntayhtymällä on tällä hetkellä noin 12,2 m. Velan määrä on sen verran suuri, että sen mahdolliseen kasvattamiseen on syytä suhtautua kriittisesti. Lainojen lyhennykset ja sekä osittain rakennusten uusinta että sairaanhoidollisten kojeiden ja laitteiden uusiminen hoidetaan poistoin, joiden määrä on v. 2011 talousarviossa 3 214 361,00. Seuraavassa on listattu investointien rahoitusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia kuntayhtymän talouteen: I INVESTOINTIEN RAHOITUKSEN VAIHTOEHTOJA A Talousarvion investointiosa 10.000 ja suuremmat investoinnit investoinnin laadusta riippuen eripituiset poistoajat rahoitus poistoin poistojen määrä poistot palvelujen hinnoissa taseen vastaaviin B Talousarviolaina investointiin uudisrakennus, vanhan korjaus/saneeraus merkittävä laiteinvestointi (0,5-1 m ) laina rahalaitokselta, laina-aika 10/15 vuotta poistojen määrä poistot palvelujen hinnoissa rahoituskulujen kasvu taseen vastaaviin sekä vastattaviin rahoitus palvelujen hinnoissa C Leasingrahoitus investointikohteen hankkii ky.
hankinnan rahoittaa rahoitusyhtiö maksu vuokrina vuokrakausi 36 60 kk Ca jäännösarvovastuu rahoittajalla sairaanhoidolliset kojeet ja laitteet IT ja toimistotekniikka vuokrauskustannus pienempi kuin hankintahinta (jälkimarkkinat) Cb jäännösarvovastuu kuntayhtymällä muut kuin em:t autot, työkoneet, kalusteet jne. lunastus ei poistoja ei tasevaikutusta vuokrat tuloslaskelmassa toimintakuluina vuokrat palvelujen hinnoissa D Savonlinnan keskussairaalan kiinteistö Oy kiinteistöosakeyhtiön roolia voidaan kehittää siten, että se jatkossa vastaa: asunnoista ja niiden vuokrauksesta (H talo, Kotilahdentie, ym.) virkistykseen käytettävistä tiloista ja niiden vuokrauksesta (Rukan maja, Suutartupa) tilojen korjauksesta ja kunnossapidosta sekä mahdollisesta uudisrakentamisesta kuntayhtymän tarpeisiin toimenpiteet omaisuuden hallinnan siirto oy:lle rahoituksen järjestäminen kuntayhtymän takaukset rahoitukselle yhtiön hallinnon järjestäminen muutos kuntayhtymän taseeseen korjauskulujen, mahdollisen uudisrakentamisen ja niiden rahoituksen siirtyminen kuntayhtymältä kiinteistöosakeyhtiölle yhtiön rahoituksessa saatetaan tarvita konserniavustusta ei vaikutusta hintoihin (pois lukien mahdollinen konserniavustus)
II INVESTOINNIT 2011-2013 Kuluvan vuoden talousarviossa ja suunnitelmassa on investointeihin varattu seuraavasti: II/1 Koko kuntayhtymän investoinnit 2011-213
II/2 Tukipalvelujen investoinnit eriteltynä (huom. rakennusinvestoinnit)
III Investointien rahoituksen valinta Edellä kuvattuja vaihtoehtojen (A-D) valinta voidaan tehdä tavoitteiden ja investointien käyttötarkoituksen mukaan. Lainamäärän kasvattamisen sijaan on nyt ja lähitulevaisuudessa syytä hakea ja käyttää vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Seuraavassa on ehdotettu menettelyjä mahdollisesti jo kuluvan vuoden sekä lähitulevaisuuden järjestelyiksi: III/1 Rakennusinvestoinnit Kuntayhtymän kiinteistöjä koskevat rakennusinvestoinnit rahoitetaan talousarvion investointiosan kautta.
III/2 Lääkinnälliset kojeet ja laitteet Lääkinnälliset kojeet ja laitteet rahoitetaan leasingrahoituksella. Tällöin on mahdollisuus riippuen laitteista ja niiden vuokra-ajoista - päästä 4 18 % alemmalla kokonaisvuokralla verrattuna laitteen hankintahintaan. Toisaalta, mikäli laitteen hyödyllinen käyttöikä on pitempi kuin poistoaika, on ostohankinta todennäköisesti edullisempi. Laitteen käyttötarve on kuitenkin ratkaisevaa ja harkinta on tehtävä laitekohtaisesti. Tässä vaihtoehdossa jäännösarvovastuu on rahoittajalla. III/3 Muut Muut kohteet voidaan rahoittaa myös leasingrahoituksella. Tällöin jäännösarvon käsittely on syytä esittää jo tarjouspyyntövaiheessa. Tietohallinnon investoinneissa jatketaan jo v. 2004 aloitettua leasingrahoituslinjaa. III/4 Savonlinna keskussairaalan kiinteistö Oy Savonlinna keskussairaalan kiinteistö Oy:n rooli muiden kiinteistöjen kuin sairaalakiinteistön hallinnassa on tarpeen uudistaa ja laajentaa kohdassa D esitettyyn suuntaan. Näillä järjestelyillä voidaan aikaansaada seuraavat vaikutukset: 1. pitkäaikaisten lainojen määrä ei kasva 2. poistojen määrän kasvu pienenee siksi ajaksi, jolloin järjestelyjä käytetään 3. lääkinnällisten kojeiden ja laitteiden hankintakuluja voidaan alentaa tapauskohtaisesti 4. osa taloudellisesta rasituksesta voidaan siirtää konsernin osaan 5. joiltain osin vuokramenot kasvavat, mutta vähemmän kuin vastaavan ajan pituinen poisto hankinnasta