Maakuntahallitus 119 15.10.2012 Maakuntahallitus 67 02.06.2014 Maakuntahallitus 84 13.04.2015 Lausunto Trafille Finavia Oyj:n lisäselvitykseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 264/05.03.05/2011 MHS 15.10.2012 119 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa liittyen Finavia Oyj:n hakemukseen, jolla rajoitetaan meluisimpien suihkuko neiden pääsyä Helsinki-Van taan lentoasemalle yöaikana. Hakemus liittyy Il mailulain 14 :n mukaiseen menettelyyn, jossa lentomeluhaittojen vähentämi seksi tehtäviin lentotoiminnan rajoituksiin tulee toimin nanharjoittajan (tässä Finavia) hakea lupaa Trafilta. Lentoaseman pitäjänä Finavia Oyj:llä tai ympä ristölupaviranomaisella ei ole toimivaltaa asettaa meluun liittyviä toimintarajoi tuksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla ilman EU:n direktiivin 20/2002 mukais ta prosessia, joka on implementoitu Suomessa ilmailulakiin (luku 14). Direktii vin tarkoituksena on turvata lentoyh tiöiden oikeuksia tasapuolisella tavalla yh teisön eri jäsenmaissa. Finavia on hakenut päätöstä, jolla rajoitettaisiin suihkukoneiden pääsyä Hel sinki-vantaan lentoasemalle klo 00.30-05.30. Hakijan esittämät rajoitukset on määritelty Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupapäätöksessä, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut 4.8.2011. Toimenpiteiden esitetään koskevan tietyn melutason ylittävien suihkuko neiden täyttä rajoitta mista, suihkukoneiden laskeutumisten määrän pitämistä edellisvuosien tasol la sekä pelkästään rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan täyttä rajoit tamista. Edellä mainitusta Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupapäätöksestä ja siihen liitty västä meluasioiden käsittelystä ovat valittaneet Vaasan hallinto-oi keuteen useat tahot, myös Uudenmaan liitto ja monet sen jäsenkunnat. Uu denmaan liitolta hallinto-oikeus on pyytänyt vastaselitystä, joka käsiteltiin Uu denmaan maakuntahallituksen kokouksessa 27.8.2012. Lentomelun hallintaan liittyy useita eri viranomaisprosesseja. Uudenmaan maakuntakaa vassa on määrätty lentomelualueista, jotka tulee ottaa huomi oon kuntien kaavoituksessa ja muussa viranomaistoiminnassa. Helsinki-Van taan ympäristöluvassa on myönnetty lupa sel laiselle lentotoiminnalle, jonka aikaansaama melualue olisi merkittävässä ristiriidassa Uu denmaan maakun takaavan sekä kuntien kaavojen kanssa. Uudenmaan liitto on valittanut ym päristölupapäätöksestä, koska päätös on kaavoituksen osalta maankäyttö- ja rakennus lain sekä ympäristönsuojelulain vastainen. Ympäristölupaprosessin ollessa kesken, on Finavia hakenut Ilmailulain mu kaisesti lentotoi minnan rajoituksia koskevaa päätöstä Trafilta, joka
Esittelijän ehdotus lausunnoksi: pyytää nyt tästä asiasta lausunnon. Kuntien maankäytön suunnittelua Helsinki-Vantaan lentomelun vaikutusalu eella ohjaa Uu denmaan lainvoimainen maakuntakaava ja siinä esitetyt lento melualueet Lden 55-60 dba (lentomelualue 1) ja yli 60 dba (lentomelualue 2). Maakuntakaava on otettava huomioon ja sen toteutumista on edistettävä myös muussa viranomaistoiminnassa. Uudenmaan liitto on jo aiemmin valit tanut Helsinki-Vantaan ympäristölupapäätöksestä ja sen ristiriidasta maa kuntakaavan ja kuntien kaavoituksen suhteen. Finavian hakemus meluun liit tyvistä toimintarajoituksista perustuu suurimmaksi osaksi jo useissa lau sun noissa ja valituksissa puut teelliseksi todettuun ympäristölupahakemuk sen aineistoon. Uudenmaan liitto pitää myös Trafille jätettyä hakemusaineistoa puutteellisena etenkin kaa voitukseen liittyvien tietojen osalta. Liitteessä 6 on esitetty vain yk sityisten tahojen tekemät valitukset ympäristölupapäätöksestä lentomeluun liittyen. Lentomelualueen laajenemisesta ja siihen johtavasta myöhäisen ajan operaatiomäärien kasvusta ovat jättäneet valituksen yksityishenkilöiden lisäk si useat viranomaiset, mm. Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY keskus sekä Kerava, Vantaa, Espoo, Nurmijärvi ja Tuusula. Viranomaisten jättämät vali tukset etenkin lentomelualueen laajenemiseen liittyen, ovat olennaista aineis toa Trafin pää töksenteossa ja ne olisi pitänyt sisällyttää hakemuksen aineis toon. Uudenmaan liiton teke mä valitus ympäristölupapäätöksestä (Mhs 5.9.2011) on liitteenä 1. Hakemuksen liitteessä 7 esitettävät kartat kuvaavat myös ympäristölupaha kemuksen liittee nä olevaa Finavian omaa arviota lentomelun leviämisestä vuonna 2025. Finavian esittämä arvio tulevaisuuden lentomelualueesta on merkittävässä ristiriidassa oikeusvaikutteisten Uudenmaan maakuntakaavan ja kuntien kaavojen kanssa. Uudenmaan liiton lausunto (Mhs 22.9.2008)) AVI:lle ympäristölupahakemuksesta sisältää kuvauksen lentomelualueen laa jenemisesta suhteessa maakuntakaavaan. Lausunto on liitteenä 2. Yöajan (klo 00.30-05.30) kieltojen asettamisen myötä osa lennoista siirtyy jo ko aikaisem paan ajankohtaan tai niitä ei tehdä lainkaan. Tästä kehityksestä ei kuitenkaan ole käytettä vissä tietoja, eikä näin ollen myöskään voida arvioi da miten lentomelualue muuttuisi yöajan rajoitusten myötä. Yöajan melko vä häisten lentojen kieltämisellä ei todennäköisesti ole suurtakaan vaikutusta lentomelualueisiin, jos lennot vastaavasti tehdään myöhäisenä il ta-aikana, jo ka on melun häiritsevyyden kannalta myös erittäin hankala ajankohta. Jos me lualueiden alueellinen ulottuvuus Lden äänitasoilla arvioituna ei muutu, ei yölentojen kieltä misellä ole myöskään vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Uudenmaan liitto puoltaa Finavian esittämiä toimintarajoituksia yöajan lentoi hin. On erittäin tär keää ettei yöajan melu lisäänny. Uudenmaan liitto ei tällä lausunnolla kuitenkaan ota kantaa sii hen, pitäisikö lentotoimintaan asettaa enemmän rajoituksia myös muina ajankohti na. Aineistosta ei voi
päätellä oli siko yöajan lentojen rajoittamisella vaikutusta lentomelu alueiden laajuuteen Lden äänitasoilla arvioituna ja miten rajoitus vaikuttaisi maankäytön suunnit teluun. Uudenmaan liitto muistuttaa, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston v. 2011 antamasta Helsin ki-vantaan ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oi keuteen ja asian käsittely on kesken. Merkittävin kiistanalainen asia on lento melu, joten on epäselvää voidaanko Il mailulain mukainen päätös myöntää en nen ympäristölupapäätöksen lainvoimaisuutta. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: Liitteet: Maakuntahallitus päättää antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille edellä olevan ehdotuksen mukai sen lausunnon. Maija Stenvall 040 514 0171 Liite 1. Uudenmaan liiton valitus Vaasan hallinto-oikeudelle Helsinki-Vantaan ympäristölupapäätöksestä (maakuntahallitus 5.9.2011) Liite 2. Uudenmaan liiton lausunto Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristö lupahakemuksesta sekä Hel sinki-vantaan lentoaseman meluntorjunnan toi mintasuunnitelmasta.(maakuntahallitus 22.9.2008) Täytäntöönpano: Päätös: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. MHS 02.06.2014 67 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on pyytänyt Uudenmaan liitolta täydentävää lausuntoa liittyen Finavia Oyj:n hakemukseen, jolla rajoitetaan meluisimpien lentokoneiden Helsinki-Vantaan lentoasemalle yöaikana. Hakemus liittyy Ilmailulain 14 :n mukaiseen menettelyyn, jossa lentomeluhaittojen vähentämiseksi tehtäviin lentotoiminnan rajoituksiin tulee toiminnanharjoittajan (tässä Finavia) hakea lupaa Trafilta. Päätöksessä kiellettäisiin rahtikoneiden ja rajoitettaisiin suihkukoneiden pääsyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle klo 00.30-05.30. Finavian esittämät rajoitukset on määritelty Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupapäätöksessä, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut 4.8.2011. Ympäristölupapäätöksestä ja etenkin siihen liittyvästä meluasioiden käsittelystä ovat valittaneet useat tahot, myös Uudenmaan liitto ja monet sen jäsenkunnat. Asian käsittely on kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Samaan aikaan ovat siis käynnissä samaa kiistanalaista lentomeluaihetta käsittelevät ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupaan liittyvä oikeusprosessi että nyt lausunnon kohteena oleva Ilmailulain mukainen toimintarajoituksiin liittyvä päätöksentekoprosessi.
Uudenmaan maakuntahallitus on 15.10.2012 antamassaan aiemmassa lausunnossaan Trafille todennut, että Finavian hakemus meluun liittyvistä toimintarajoituksista perustuu suurimmaksi osaksi puutteelliseksi todettuun ympäristölupahakemuksen aineistoon. Finavian esittämä arvio tulevaisuuden lentomelualueesta on merkittävässä ristiriidassa oikeusvaikutteisten Uudenmaan maakuntakaavan ja kuntien kaavojen kanssa. Uudenmaan liitto ei voinut puutteellisten aineistojen perusteella ottaa kantaa yöajan (klo 00.30-05.30) kieltojen asettamisen vaikutuksiin. Jos osa yöajan lennoista siirtyisi joko aikaisempaan ajankohtaan tai niitä ei tehtäisi lainkaan olisi tällä vaikutusta lentomelualueiden laajuuteen Lden äänitasoilla arvioituna. Tästä kehityksestä ei kuitenkaan ollut käytettävissä tietoja ja Uudenmaan liitto ei voinut arvioida lentoliikenteen toimintarajoitusten vaikutusta suhteessa maakuntakaavaan. Uudenmaan liitto muistutti myös, että on epäselvää voidaanko Ilmailulain mukainen päätös myöntää ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaisuutta. Trafi on nyt pyytänyt täydentävää lausuntoa alueen kunnilta sekä Uudenmaan liitolta erityisesti siitä, miten Helsinki-Vantaan melualueet on otettu huomioon maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti uusien asuntoalueiden osalta ja miten lentoaseman kehittämistä koskevat suunnitelmat ja tavoitteet on otettu huomioon. Lisäksi pyydetään selvitystä siitä, miten lentoliikenteen kasvuun ja siitä mahdollisesti aiheutuvan melun lisääntymiseen on varauduttu varaamalla riittävät puskurivyöhykkeet ennustetilanteen verhokäyrien ympärille. (kysymykset 1-3) Trafi pyytää selvitystä myös siitä, miten merkittävänä pidetään Helsinki-Vantaan olemassaoloa ja kehittämistä sekä yöaikaisten toimintojen kieltoa. Mielipidettä kysytään myös lentoaseman merkityksestä elinkeinoelämälle, liikennepalveluiden saatavuudelle ja työllisyydelle. Myös muita lentoaseman erityispiirteitä on mahdollista esittää otettavaksi huomioon jatkotarkasteluissa. (kysymykset 4-7) Lausunto on pyydetty 31.5.2014 mennessä. Uudenmaan liitto on saanut lisäaikaa 2.6.2014 saakka. Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Helsinki-Vantaan merkitys Uudenmaan elinkeinoelämälle ja työllisyydelle (kysymykset 4-7 ) Helsinki-Vantaan lentokenttäalue on erittäin keskeinen elinkeinoelämälle Uudenmaalla ja koko Suomessa. Se on myös merkittävä työpaikka-alue. Uusimaa on Suomen taloudellisen toiminnan keskus. Uudellamaalla on maan suurin ja monipuolisin sekä kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä. Matkailulla on tärkeä rooli. Uudenmaan asema on suorien lentoreittien ansiosta hyvä. Alue toimii porttina Aasiaan ja Aasiasta Eurooppaan. Elinkeinojen kilpailukyvyn kannalta hyvät kansainväliset yhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Hyvät yhteydet lisäävät myös alueen houkuttelevuutta. Yrityksille suunnattujen kyselyjen mukaan hyvä saavutettavuus ja hyvät kansainväliset yhteydet ovat keskeisiä yritysten sijoittumiseen vaikuttavia
tekijöitä. Myös matkailuelinkeinolle hyvien lentoyhteyksien merkitys on suuri. Uudenmaan visio 2040 on Uusimaa Itämeren alueen kärjessä. Tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtana on globaalitalous ja sen tuomat haasteet. Aasian, USA:n ja BRIICS-maiden kehitys on tärkeää myös Uudenmaan taloudelliselle kasvulle ja yritysten toiminnalle. Kansainvälisen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kannalta on elintärkeää, että huolehditaan yhteyksien kehittämisestä ja varmistamisesta kansainvälisille markkinoille. Tärkeimpiä ovat globaalit ja eurooppalaiset lentoyhteydet. Edellä mainitut linjaukset sisältyvät maakuntavaltuuston vuonna 2013 hyväksymään Uusimaa-ohjelmaan, joka sisältää vision ja strategian (maakuntasuunnitelma 2040) sekä strategiset valinnat (maakuntaohjelma 2014-2017). Se on laadittu Uudenmaan liiton ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Uusimaa-ohjelmassa linjataan myös kasvun ja yhteistyön suuntaa tulevina vuosina. Ytimenä on pääkaupunkiseudun kärkikolmio, jonka muodostavat Helsinki, Espoo ja Vantaa, jossa keskeisenä alueena on Aviapolis. Pohjoinen kasvuvyöhyke on määritelty kansallisella tasolla Suomessa yhdeksi keskeisistä painopistealueista. Tukholma-Pietari -kasvukäytävä muodostaa tärkeän itä-länsi-yhteyden. Lentokenttäalue yritysalueineen on merkittävä osa kasvuvyöhykettä. Lentokenttäalue ja siihen lukeutuva Aviapolis on yksi Uudenmaan suurimmista ja nopeimmin kasvavista työpaikkakeskittymistä. Työpaikkojen kokonaismäärä Aviapolisin suuralueella on lähes 34 000 (v. 2010). Alue on merkittävä työpaikka-alue Vantaan lisäksi koko Helsingin seudulla, erityisesti Helsingistä, Tuusulasta ja Keravalta käydään paljon töissä alueella. Aviapolisin suuralueella työssäkäyvistä noin 31 % asuu Vantaalla. Lähes yhtä monella eli lähes 30 %:lla asuinpaikka on Helsingissä, Espoossa lähes 10 %:lla ja muualla Helsingin seudulla asuu 20 % työssäkäyvistä. Lentokenttäalueen työpaikkojen merkitys on suhteellisesti suurin Tuusulalle. Myös muualta Suomesta käydään Aviapolisin suuralueella töissä, runsas 10 % alueen työssäkäyvistä asuu muualla kuin Uudellamaalla. Lentokenttäalue ja siihen lukeutuva Aviapolisin alue on siten erittäin merkittävä ja kasvava yritysalue, jonka vaikutukset heijastuvat yhä laajemmalle Uudellemaalle ja Etelä-Suomeen ja myös koko Suomeen. Lentoaseman miljardi-investoinnit työllistävät merkittävästi rakennusaikana ja tuovat lisää pysyviä työpaikkoja. Helsinki-Vantaan kehittämisedellytysten huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa (kysymykset 1-3) Kuntien maankäytön suunnittelua Helsinki-Vantaan lentomelun vaikutusalueella ohjaa Uudenmaan lainvoimainen (15.8.2007) maakuntakaava ja siinä esitetyt lentomelualueet Lden 55-60 dba (lentomelualue 1) ja yli 60 dba (lentomelualue 2). Maakuntakaava on
otettava huomioon ja sen toteutumista on edistettävä myös muussa viranomaistoiminnassa. Uudenmaan maakuntakaavassa on esitetty ominaisuusmerkinnällä Helsinki-Vantaan lentomelun Lden 55-60 dba ja yli 60 dba nk. verhokäyrät perustuen Ilmailulaitoksen (nyk. Finavia) arvioon lentoliikenteen kehityksestä vuoteen 2020. Verhokäyrät osoitettiin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvan maankäytön suunnittelun tueksi ja niissä on otettu huomioon lentoliikenteen kasvuennusteet. Niiden laajuus määriteltiin maakuntakaavaan laajassa yhteistyössä Uudenmaan liiton, Finavian (silloin Ilmailulaitos) ja alueen kuntien kanssa. Verho käyrien määrittely aiheutti paljon kes kustelua ja tulos oli eri osapuolten kompromissi. Kunnat ovat sen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ryhtyneet suunnittelemaan maankäyttöään maakuntakaa vassa esitettyjen verho käyrien pohjalta. Maakuntakaavan mukaan lentomelualueille ei saa osoittaa merkittävää määrää uutta asumista. Kuntien kaavoitus on edennyt lainvoimaisen Uudenmaan maakuntakaavan mukaisesti ja merkittävä määrä uusia asuntoja mahdollistavaa asemakaavoja on saanut lainvoiman myös alueilla, joka uusimman Finavian käsityksen mukaan olisikin lentomelualuetta. Kasvua on suunniteltu maakunnan asuntotuotannon kannalta keskeisille alueille, mm. Tuusulan Hyrylään, Kehäradan varteen Vantaalle sekä päärataan tukeutuvaan Keravaan. Kaavoitus on pitkäjänteistä työtä, eikä lentomelualueita voida määritellä uudelleen aina lentoliikenteen kasvuennusteiden muuttuessa. Finavia on jättänyt uudet lentoliikenteen kasvuennusteet sisältävän ympäristölupahakemuksen vuoden 2007 lopulla, vaikka Uudenmaan maakuntakaava, jossa lentomelun verhokäyrät esitetään, oli saanut lainvoiman vain muutamaa kuukautta aiemmin 15.8.2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, jossa on määritelty mm. asumiselle soveltuvat taajamatoimintojen alueet, on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Siinä ei esitetty uusia taajamatoimintojen alueita Finavian esittämälle nykyistä laajemmalle lentomelualueella. Maakuntakaavaan osoitettiin uuden nopean raideliikenneyhteyden linjaus Helsingin itään Helsinki-Vantaan lentoterminaalin kautta. Radan toteuttaminen parantaisi Helsinki-Vantaan kansainvälisiä yhteyksiä etenkin Pietarin suuntaan ja vahvistaisi lentoaseman gateway asemaa merkittävästi. Kaavoituksessa on siis jo pitkään otettu huomioon Helsinki-Vantaan kasvumahdollisuudet ja melun leviäminen. Laajoja alueita Helsinki-Vantaan ympäristössä on varattu vain työpaikkarakentamiseen tai teollisille toiminnoille. Trafin esittämä kysymys puskurivyöhykkeiden varaamisesta lentomelun verhokäyrien ympärille osoittaa, ettei maakuntakaavan roolia yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana täysin ymmärretä. Kaikki maakuntakaavamerkinnät, myös verhokäyräksi kutsutun lentomelun ominaisuusmerkinnän maantieteellinen ulottuvuus tarkentuu yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Nykyisten verhokäyrien ympärille
varattava uusi puskurivyöhyke olisi tosiasiassa uusi ominaisuusmerkintä, jolla olisi samankaltaiset oikeusvaikutukset kuin muillakin lentomelualueilla. Maakuntakaava on yleispiirteinen, kuntien kaavoituksessa tarkentuva maankäytön suunnitelma riippumatta siitä osoitetaanko lentomelualueet rasterina, aaltoviivalla tai jollain muulla tavalla. Maakuntakaavan ohjausvaikutukseen ei alueen nimellä tai piirtotekniikalla ole merkitystä. Uudenmaan liitto muistuttaa, että Helsinki-Vantaan toimintarajoitusten ja melualueen käsittelyssä on olennaista erottaa mistä lentomelualueen muutospaineet johtuvat. Käytännössä, johtuen Lden melumääreen ilta-ja yöajan melutapahtumien painotuksesta, melualue laajenee lähinnä muutama myöhäisen ajan lennon vuoksi. Finavian tulisi erikseen laatia laskelmat, jossa yöajan lentojen rajoittamisen vaikutuksia lentomelualueen laajuuteen arvioidaan. Ilman näitä arvioita on mahdotonta ottaa kantaa siihen, miten yöaikaiset toimintarajoitukset vaikuttaisivat maankäyttöön ja toisaalta miten suuri merkitys muutaman yöaikaisen lennon kieltämisellä olisi koko Helsinki-Vantaan kehittämisedellytyksiin. Joka tapauksessa on selvää, että lentomelualueen laajenemisella olisi merkittäviä vaikutuksia kuntien asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle ja kuntien maankäytön kehittämisedellytyksille. Myös kuntien maankäytön kehittämismahdollisuuksilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Uudenmaan elinvoimaisuudelle. Yhteenveto Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja sitä ympäröivällä kehittyvällä työpaikkakeskittymällä on suuri merkitys paitsi Uudenmaan myös valtakunnan elinkeino- ja talouselämälle, mistä johtuen sen toimintaedellytykset pitää jatkossakin turvata. Lentoliikenteen kasvu ja siitä aiheutuva melualueiden laajeneminen on kuitenkin myös vakava ongelma monen kunnan maankäytön ja etenkin asuntotuotannon kannalta. Helsinki-Vantaan lentoliikenteen yöajan toimintarajoituksiin liittyvän päätöksenteon tulee perustua aineistoon, jossa yöajan toimintarajoitusten merkitys lentomelualueiden laajenemiselle on arvioitu. Lisäksi pitää arvioida, millaisia vaikutuksia mahdollisilla yöajan lentorajoituksilla olisi Helsinki-Vantaan lentoaseman liiketoimintaan. Trafin ei tule tehdä päätöstä ennen kuin edellä mainitut selvitykset ovat käytettävissä. Koska kysymys on koko Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittävästä asiasta, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön tulisi yhteistyössä selvittää, miten kentän kehittämisedellytykset ja siitä aiheutuva kuntien kaavoitusta sekä asuntotuotantoa rajoittava meluhaitta tulisi sovittaa yhteen. Valmistelija: Maija Stenvall 040 514 0171, Ilmi Tikkanen 040 512 2254 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano:
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Päätös: MHS Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirja tarkistettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Liikenteen turvallisuusvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Finavia Oyj:n hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla 7.4.2015 mennessä. Liikenteen turvallisuusvirasto on jatkanut Uudenmaan liiton lausuntoaikaa 30.4.2015 asti. Finavia Oyj on hakenut Liikenteen turvallisuusvirastolta ilmailulain mukaista päätöstä 9.5.2012 päivätyllä hakemuksella. Finavia Oyj on täydentänyt ja tarkentanut hakemusta käsittelyn yhteydessä. Viimeisimmässä 12.12.2014 lisäselvityksessä on määritelty lentoaseman meluntorjuntatavoite, jonka takia Liikenteen turvallisuusvirasto ilmailulakiin perustuen pyytää lausuntoa alueen kunnilta, Uudenmaan ja Lapin ELY-keskuksilta sekä Uudenmaan liitolta Finavian hakemuksesta. Korkein hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus antoi 21.1.2015 päätöksen Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaa koskeviin valituksiin. Korkein hallinto-oikeus joutui kumoamaan aluehallintoviranomaisen päätöksen riippumatta siitä, oliko päätöksen kumoaminen valittajan edun mukaista. Päätöksessä kumottiin aluehallintoviraston toimivaltaan kuulumattomina annetut toimintarajoitukset, sillä direktiiviin ja ilmailulain säännöksiin perustuen toimintarajoitusten antaminen on yksinomaan Liikenteen turvallisuusvirastolla. Päätöksen mukaan Finavia Oyj:n on saatettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta Liikenteen turvallisuusviraston ratkaistavaksi kysymys ilmailulaissa tarkoitettujen meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto tulee tehdä päätös meneillään olevan kuulemiskierroksen tulosten käsittelyn jälkeen. Päätös tehdään kansainvälisen ilmailulainsäädännön perusteella, jonka mukaan mahdollisten lentorajoitusten tulee perustua tasapainoiseen lähestymistapaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti Finavia Oyj:n on toimitettava samalla aluehallintovirastolle erillinen selvitys, jossa on arvioitu kohtuuttoman rasituksen ja terveyshaitan aiheutumista Lden>55dB lentomelualueella sijaitsevilla asuinalueilla. Selvityksessä tulee olla huomioituina mahdollisesti asetetut määräykset sekä muut melunhallintatoimet. Mainitussa selvityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota yöaikaisen melun aiheuttaman haitan ehkäisyyn. Aluehallintoviraston on annettava päätös esitetyn selvityksen perusteella, että ovatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset olemassa. Toimintarajoitukset
Toimintarajoituksilla tarkoitetaan esimerkiksi erityisen meluisien suihkukoneiden käytön määrällistä tai ajallista rajoittamista. Toimintarajoitukset voivat koskea suihkukoneiden pääsyä lentoasemalle, niukasti vaatimukset täyttävien suihkukoneiden liikennöinnin kieltoa sekä suihkukoneiden liikennöintiaikoja. Toimintarajoituksia asetettaessa on otettava huomioon rajoituksista aiheutuvat kustannukset, rajoitusten välttämättömyys melun torjumiseksi, lentoaseman erityispiirteet sekä se, ettei rajoituksin aseteta lentoliikenteen harjoittajia tai ilma-alusten valmistajia eri asemaan niiden kotivaltion tai muun seikan perusteella. Suorituskykyyn perustuvat toimintarajoitukset on määriteltävä suihkukoneen aiheuttaman melun perusteella siten kuin se määritellään Chicagon yleissopimuksen mukaisessa tyyppihyväksyntämenettelyssä. Tasapainoinen lähestymistapa Tasapainoinen lähestymistapa on kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön yleiskokouksessa hyväksytyssä päätöslauselmassa määritelty käsite. Se koostuu neljästä päätekijästä, joiden mukaisesti kaikki vaihtoehtoiset meluntorjunnan tavat on arvioitava huolellisesti. Tasapainoinen lähestymistapa edellyttää, että on tarkasteltava eri meluntorjuntatoimien mahdollisuuksia ja vaikutuksia kuten ilma-alusten melun vähentäminen sen lähteellä, maankäytön suunnittelu- ja hallintatoimet, melua vähentävät lentomenetelmät sekä toimintarajoitukset. Finavia Oyj:n 12.12.2014 lisäselvitys Trafi on todennut Finavia Oyj:lle osoitetussa lisäselvityspyynnössä, että tasapainoisen lähestymistavan mukaista tarkastelua ei voida tehdä ilman melutavoitteen määrittelyä ja että melutavoitteen sisältönä ei voi olla pelkästään esimerkiksi ympäristöluvan ehtojen täyttyminen, erityisesti koska ympäristöluvan ehtoja ei ole asetettu tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti. Lisäselvitys sisältää Finavian laatimat tekniset tarkastelut ja ulkomaisen konsultin tekemät taloudellisten vaikutusten tarkastelut. Työssä on arvioitu vuoden 2025 ennustetilanteeseen sisällytettyjen melunhallintatoimien vaikutusta. Työssä on lisäksi käsitelty muita mahdollisia melunhallinnan toimenpiteitä sekä tutkittu toimintarajoitusten meluvaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Finavia on määritellyt, että Helsinki-Vantaa lentoaseman vuoden 2025 lentokonemelualueen Lden>55 db ympäristöluvan liitekartan mukainen melualue on lentoaseman ympäristötavoite myös pitemmällä aikavälillä siten, että sen piirissä asuvien asukkaiden kokonaismäärä ei kasva pois lukien uusi maankäyttö. Finavia toteaa, että ympäristötavoite saavutetaan, mikäli liikenne kehittyy melun kannalta vuoden 2025 ennusteen mukaisesti. Tavoitetta voi Finavian mukaan vaarantaa melun kannalta hallitsematon yöliikenteen kasvu, joka tarkoittaisi että melualueen vuoden 2009 asukasmäärä olisi ennusteeseen verrattuna vuonna 2025 yli kaksinkertainen, 44 300 asukasta. Lisäselvityksen mukaan vuoden 2025 meluennuste sisältää jo lähes kaikki
mahdolliset melunhallintatoimenpiteet ja niiden vaikutukset. Käytössä olevia toimia ovat: Ensisijainen kiitoteiden käyttö Lentoonlähtöreittien optimointi Laskeutumisten vektorointi kiitotielle 15 Lentoonlähtöreittien melurajoitukset Laskeutumisten kehittäminen Käytössä olevista keinoista tärkein on lisäselvityksen mukaan kiitoteiden ensisijainen käyttöperiaate, jonka mukaan lentoonlähdöt tehdään kiitotieltä 22R ja laskeutumisia tehdään kiitotielle 15, erityisesti yöaikana. Melualueella Lden>55 db olevien asukkaiden määrä on tämän toimen ansiosta n. 68 000 vähemmän kuin ilman sen soveltamista. Lentoonlähtöreittien melurajoituksilla voidaan vähentää melualueella olevien asukkaiden määrää vielä n. 11 000 asukkaalla. Tätä melunhallintatoimea käytetään erityisesti lentoaseman länsipuolella. Kustakin melunhallintatoimenpiteestä hyötyy 1 700 68 000 asukasta ja eri toimien taloudellinen vaikutus vuoden 2013 rahassa meluhaitan arvoon vaihtelee 0,3-11 M /vuosi. Meluntorjunnan toimenpiteiden kustannus-hyötysuhde on selvityksen mukaan erittäin hyvä. Toimintarajoitusten vaihtoehtoina on tarkasteltu useita vaihtoehtoja, joista operatiivisia lisätoimenpiteitä ei ole pidetty käyttökelpoisina lähinnä lentoturvallisuuden vuoksi. Mahdollisina lisätoimenpiteinä voisivat olla melumaksujen rakenteen muuttaminen ja lentojen määrän säätelymekanismin valmistelu. Toimintarajoitusten taloudellisten vaikutusten arviointi Taloudellisten vaikutusten tarkastelun konsulttina toiminut MPD Group on pohjannut kehitysennusteet vuoden 2013 liikenteen analyysiin, lentoyhtiöiden haastatteluihin sekä MPD:n omiin arvioihin Suomen kansantalouden sekä kysyntä- ja liiketaloudellisten tekijöiden kehityksestä. Kehitysennusteina on käytetty kysynnän mukaista kasvua, tarjonta-perusteista ennustetta ja hyvin aktiivista tarjontaa. Ennusteiden laatimisessa on lähdetty siitä, että ympäristöluvan mukainen laskeutumisten lisääntymistä koskevan rajoituksen taso olisi +50 % vertailuvuosien laskeutumismääriin nähden. MPD ei pidä meluisia koneita koskevaa rajoitusta tarpeettomana, sillä rajoituksen ehdotettu voimaan saattaminen varmistaa, että meluisia koneita ei käytetä öisin vuonna 2025. Meluisien koneiden rajoitus ei aiheuta suoria vaikutuksia liikenteelle vuonna 2025 eikä yörajoitusten asettaminen aiheuta Finavialle lentoliikennemaksutulojen menetyksiä. Toimintarajoitusten merkitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikainen ympäristökapasiteetti on rajallinen, sillä lentoasemaa ympäröi asutus pohjoista suuntaa lukuun ottamatta. Lentokonemelualueen laajuus Lden tunnusluvulla on hyvin herkkä klo 22-7 välisen liikenteen lisääntymiselle, sillä ilta- ja yöajan liikenteelle käytetään painotuksia siten, että yksi lento esimerkiksi yöllä vastaa kymmentä lentoa päivällä. Kunnat ovat vastustaneet
lentomelualueiden laajenemista, vaikka osa laajenemisesta johtuu laskentamenetelmän muutoksesta. Ympäristöluvasta annetuissa asukkaiden muistutuksissa on vaadittu yöliikenteen kieltämistä. Lentoaseman yleissuunnitelmatyössä on esitetty arvioita, että laskeutumiset pitkällä aikavälillä painottuisivat jatkossa suhteellisesti enemmän yöaikaan kuin on arvioitu vuoden 2025 ennusteessa. Laskeutumisten määrä on suurempi kuin lentoonlähtöjen ja ne painottuvat kiitotielle 15 ja lisäksi kiitotielle 22L, jolloin yöaikainen meluhaitta kohdistuu voimakkaasti näiden kiitoteiden lähestymissuunnan mukaisille alueille. Yöajan laskeutumisten vaikutus melualueiden laajuuteen kiitotiesuunnissa 04 ja 22 on merkittävintä ympäristötavoitteen saavuttamisen suhteen. Yhteenveto Helsinki-Vantaalla käytettävät lentokoneiden melunhallinnan toimenpiteet ovat tehokkaita eikä hyödyntämättä olevia operatiivisia toimenpiteitä melun vähentämiseksi asuntoalueilla enää juuri ole. Nämä toimet on sisällytetty vuoden 2025 meluennusteeseen. Meluisia koneita koskeva toimintarajoitus klo 0.30-5.30 vähentää yöajan klo 22-7 melua, mikäli lennot jäävät kokonaan tapahtumatta yöaikaan. Mikäli lennot siirtyvät iltayöhön tai varhaiseen aamuun, klo 22-7 välille ja rajoitusjakson ulkopuolelle, ei rajoituksella ole vaikutusta melualueen laajuuteen tai ympäristötavoitteeseen. Toimintarajoitusten tarpeellisuuden harkinta riippuu kokonaan siitä, millaisia liikenteen kehityskuvia pidetään mahdollisina ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen ympäristötavoitetta arvioidaan. Yöliikenteen laadun ja määrän ohjaamiseen tarvitaan keinoja, mikäli se muuttuu hallitsemattomasti. Yöaikaisen rajoitusajan konekaluston käyttöön voitaisiin saada merkittävä muutos nykyisten melumaksujen muuttamisella siten, että se painottaisi meluisia koneita. MPD:n ennusteen mukaan toimintarajoituksilla ei olisi taloudellisia vaikutuksia potentiaaliselle Trans-Atlantic liikenteelle. Rajoitusajan operaatiomäärän rajoitus merkitsisi, että halpalentoliikennettä ja rahtilentoja jäisi toteutumatta. Trafin kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat löytyvät http://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset/lausuntopyynnot/kuulutus Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Suomen lentoliikennestrategian 2015-2030 mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukykyä tulee voida vahvistaa jatkossa erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä siirtomatkustajaliikenteessä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käynnistetty merkittävät investoinnit, jotka tähtäävät kapasiteetin kasvattamiseen siten, että Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä voisi kasvaa nykyisestä 16 miljoonasta (2014) matkustajasta 23 miljoonaan matkustajaan vuonna 2030. Uhkana pidetään lentoasematoiminnan 24/7 tarpeen ja meluntorjunnan ristiriitaa.
Liikennestrategian mukaan lentokonekaluston ja Finavian operatiivisten toimien kehittämisessä melua vähentäväksi ollaan lähellä kulminaatiopistettä, joten lentomelun torjunnan kehittäminen täytyy kohdistua uusiin lisätoimenpiteisiin. Uudenmaan liitto kuitenkin toteaa, että Finavian tulee jatkaa jo käytössä olevia melunhallintatoimenpiteitä ja aktiivisesti kehittää laskeutumisen melunhallintaa, sillä laskeutumisia on yöaikaan enemmän kuin lentoonlähtöjä. Lisäselvityksen mukaan suurin osa tarkastelluista melunhallinnan toimintarajoitusten lisätoimista eivät ole käyttökelpoisia turvallisuussyistä. Kehittämisen arvoisiksi melunhallinnan toimenpiteiksi esitettiin Helsinki-Vantaan lentoasemaa varten räätälöidyn seurantajärjestelmän luominen ja nykyisten melumaksujen muuttaminen. Yöajan liikenteen maksujen painottaminen meluisimpiin koneisiin voisi vähentää nopeammin häiritsevää yöaikaisen liikenteen määrää. Toimintarajoituksen osoittaminen meluisille koneille 93 EPNdB yhdistettynä yli 89 EPNdB koneita koskevan melumaksun uudelleen määrittely vähentää yömelun määrää viiveellä, mutta voisi nopeuttaa vähämeluisimman lentokaluston käyttöön ottoa. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikainen melu ei saa vaikeuttaa eikä aiheuttaa kohtuutonta rasitusta ja terveyshaittaa maakuntakaavan taaja-asutusalueiksi osoitetuilla alueilla, jossa on jo asumisen ja muun herkän toiminnan tiloja. Hallitsemattoman yöliikenteen melualueen kasvun vaikutus kohdistuisi laajalti Keravan suuntaan ja kiitoteiden 22L/R laskeutumismelun alueet kuroutuisivat kokonaan yhteen. Lännessä melualue ulottuisi Espoon suuntaan sekä lentoonlähtö- että laskeutumissektoreissa kauttaaltaan aiempaa kauemmaksi. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikainen melu ei vaikeuta kohtuuttomasti Helsingin metropolialueelle maakuntakaavassa osoitettujen taaja-asumisen alueiden eheyttämistä ja tiivistämistä myös asumisen ja muiden herkkien toimintojen osalta. Yöaikaisen lentoliikenteen määrällinen ja laadullinen rajoittaminen on välttämätöntä lentomelusta aiheutuvien haittojen ja melualueen laajenemisen hallitsemiseksi, koska suihkukäyttöisten rahtikoneiden käytön lisääntyminen yöaikaan tulee aiheuttamaan kasvavaa meluhaittaa tiheästi asutuilla alueilla. Ympäristöluvassa annetut ja korkeimman hallinto-oikeuden kumoamat toimintarajoitukset kohdistuvat lentojen määrän rajoittamiseen nimenomaan yön herkimpänä aikana. Liikenteen turvallisuusviraston tulee tutkia tarkkaan kumottujen toimintarajoitusten merkitykset ja vaikutukset verrattuna Finavian esittämään seurantajärjestelmään ja melumaksujen painottamiseen meluisiin koneisiin. Uudenmaan liitto on edesauttamassa yhdessä lentokenttäryhmän kanssa vuonna 1992 annettujen valtioneuvoston melun ohjearvojen päivittämistä. Ohjeiden laatimisen jälkeen on tullut uutta tutkimustietoa, suunnittelutilanteet ovat muuttuneet monimuotoisemmiksi ja eri laskentamenetelmät hankaloittavat tehtyjen selvitysten vertailua. Lisäksi vanhentuneet melun ohjearvojen huomioon ottamiseen liittyvät säädökset
aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa yhteiskunnassa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Päätös: Aila Elo 040 660 5227 Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Täytäntöönpano: Liikenteen turvallisuusvirasto