Teknisen analyysin ohjeet Liukuvat keskiarvot (Moving Averages) - Yksinkertainen (Simple) - Eksponentiaalinen (Exponential) - Painotettu (Weighted) Bollinger Bands Envelope Moving Average Convergence Divergence (MACD) Momentum Relative Strenght Index (RSI) Vaihto (Volume) Williams %R Liukuvat keskiarvot (Moving Averages) Liukuvat keskiarvot näyttävät osakkeen hinnan keskiarvon tietyllä aikavälillä. Liukuvat keskiarvot voidaan laskea mistä tahansa aikasarjasta vaikkapa avauksesta tai päätöksestä, ylimmästä/alimmasta kurssista, vaihdosta tai jopa toisesta indikaattorista. Myös toisen liukuvan keskiarvon keskiarvot ovat yleisessä käytössä. Tekninen analyysi tuntee seitsemää erilaista tapaa keskiarvojen laskemiseen. Yksinkertainen (Simple) Eksponentiaalinen (Exponential) Aikasarjoitettu (Time Series) Kolmiomainen (Triangular) Muuttuva (Variable) Vaihtokorjattu (Volumeadjusted) Painotettu (Weighted) Ainoa merkittävä ero keskiarvojen laskentatapojen välillä on lähinnä kuinka osakkeen hinnan viimeisiä hintamuutoksia käsitellään. Simple Moving Average (SMA) Yksinkertaisessa eli aritmeettisessa liukuvassa keskiarvossa kaikki arvot saavat saman painokertoimen. Laskentaperiaate: SMA lasketaan lisäämällä tietyn ajanjakson (esim. 5 päivää) arvopaperin päätöskurssit yhteen. Saatu summa jaetaan valitun ajanjakson pituudella. SMA = (Hintojen summa)/n n = Aikajaksojen määrä Päivä Päätös Hintojen summa SMA 1 23.84 2 23.96 3 23.66 4 23.01 5 23.07 117.54 23.51 6 23.19 116.89 23.38 1(11)
Tulkinta: Yleisin tulkintatapa on verrata liukuvaa keskiarvoa arvopaperin hintaan. Liukuva keskiarvo antaa ostosignaalin, kun arvopaperin hinta nousee läpi keskiarvonsa. Myyntisignaali syntyy vastaavasti arvopaperin hinnan liukuessa keskiarvonsa alapuolelle. Exponential Moving Average (EMA) EMA eli eksponentiaalinen liukuvakeskiarvo painottaa uusimpia hintamuutoksia enemmän. Tämä on perusteltua olettaen, että muutosten informaatioarvo vähenee niiden vanhetessa. Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo saadaan lisäämällä uusimman ajan hetken arvo edelliseen liukuvaan keskiarvoon sen prosentuaalisessa suhteessa. Laskentaperiaate: Esimerkiksi 33% eksponentiaalinen liukuva keskiarvo saadaan kertomalla tämän päivän päätöskurssi 33%:lla. Saatu arvo lisätään edellisen päivän liukuvaan keskiarvoon kerrottuna 67%:lla (100-33%) = 67%. käyttämällä seuraavaa laskentakaavaa: EMA = (Päätöskurssi * 0.33)+(Edellinen EMA * (1-0.33)) Laskuissa on yleensä helpompi käyttää aikajaksoja prosenttien sijasta. Prosenttilukua vastaava ajanjakso voidaan laskea alla olevalla kaavalla. Saadut ajanjaksot eivät aina ole kokonaislukuja, joten esimerkiksi 33% vastaa tarkalleen 5.0606 päivää. Aikajaksot = (2 / Prosentti) - 1 Päivä Päätös SMA Edellinen EMA EMA 1 23.84 2 23.96 3 23.66 4 23.11 5 23.07 23.51 23.3635 6 23.19 23.3635 23.3062 7 23.25 23.3062 23.2877 Kun ensimmäistä pistettä lasketaan, kaavassa esiintyvää edellistä keskiarvoa ei ole vielä olemassa. Sen sijaan kaava voidaan syöttää alkuun tavallista keskiarvoa käyttäen. 2(11)
Tulkinta: Yleisin tulkintatapa on verrata liukuvaa keskiarvoa arvopaperin hintaan. Liukuva keskiarvo antaa ostosignaalin, kun arvopaperin hinta nousee läpi keskiarvonsa. Myyntisignaali syntyy vastaavasti arvopaperin hinnan liukuessa keskiarvonsa alapuolelle. Weightened Moving Average (WMA) WMA eli painotettu liukuva keskiarvo korostaa tuoreimpia hintamuutoksia vanhojen arvojen kustannuksella. Se lasketaan kertomalla jokaisen päivän päätöskurssi tietyllä painokertoimella. Laskentaperiaate: Oheisessa taulukossa on kuvattu, kuinka viiden päivän painotettu liukuva keskiarvo lasketaan. Päivä Painokerroin Hinta Painotettu keskiarvo 1 1 x 10.00 = 10.00 2 2 x 11.00 = 22.00 3 3 x 9.00 = 27.00 4 4 x 11.00 = 44.00 5 5 x 12.00 = 60.00 Yhteensä 15 x 53.00 = 163.00 / 15 = 10.867 Painoarvo perustuu liukuvan keskiarvon päivien lukumäärään. Oheisessa esimerkissä ensimmäinen päivä sai painokertoimeksi yksi. Tuorein tämän päivän arvo taas sai kertoimeksi viisi antaen sille moninkertaisen painoarvon viisi päivää vanhaan arvoon verrattuna. Tulkinta: Yleisin tulkintatapa on verrata liukuvaa keskiarvoa arvopaperin hintaan. Liukuva keskiarvo antaa ostosignaalin, kun arvopaperin hinta nousee läpi keskiarvonsa. Myyntisignaali syntyy vastaavasti arvopaperin hinnan liukuessa keskiarvonsa alapuolelle. 3(11)
Bollinger Bands John Bollingerin 1980-luvulla kehittämä Bollinger Bands eli Bollingerin nauhat on Envelopen kaltainen indikaattori. Sen avulla pystytään mittaamaan ovatko vallitsevat hinnat suhteellisesti korkealla vai matalalla. Envelopessa nauhat piirretään liukuvan keskiarvon ylä- ja alapuolelle kiinteää prosenttiyksikköä käyttäen. Bollingerissa taas käytetään volatilitettia kuvaavaa keskihajontaa, jonka ansiosta nauhat mukautuvat dynaamisesti markkinoiden mukaan. Toisin sanoen nauhat levenevät volatiliteetin noustessa ja kapenevat sen laskiessa. Laskentaperiaate: Bollinger Bands koostuu kolmesta nauhasta. Keskimmäinen, yleensä yksinkertainen liukuva keskiarvo (SMA), kuvastaa keskipitkää trendiä. Kaavan n-kirjain kuvaa käytettyä ajanjaksoa (oletusasetuksena esimerkiksi 20 periodia). Ylä- ja alanauhan sekä keskinauhan välimatkan laskennassa käytetään volatiliteettia, yleensä tarkastellun ajanjakson keskihajontaa. D-kirjain kuvaa käytettyjen keskihajontayksiköiden määrää. Päivä Päätös SMA Keskihajonta 2 x keskihajonta Ylänauha Keskinauha Alanauha 1 23.84 2 23.96 4(11)
3 23.66 4 23.01 5 23.07 6 23.19 7 23.25 8 23.15 9 23.08 10 23.21 11 23.84 12 23.96 13 23.66 14 23.01 15 23.07 16 23.19 17 23.25 18 23.15 19 23.08 20 23.21 23.340.3356 0.6711 24.0131 23.3420 22.6709 21 23.15 23.310.3166 0.6332 23.9407 23.3075 22.6743 22 23.21 23.270.2772 0.5544 23.8244 23.2700 22.7156 Herra Bollinger suositteli keskinauhan liukuvan keskiarvon laskennassa käyttävän oletusarvona 20 periodia ja kaksinkertaista keskihajontaa. Jos aikajännettä pidennetään esimerkiksi 20 periodista 50 periodiin, myös keskihajonnan kerrointa on syytä nostaa 2:sta 2,1:een. Vastaavasti 10 periodin liukuvan keskiarvon käyttö pienentää keskihajonnan kerrointa 2:sta 1,9:ään. Sitä lyhyemmät ajanjaksot eivät tutkitustikaan toimi kovin hyvin. Yksinkertaista keskihajontaa käytettäessä noin 67 % havainnoista asettuu nauhojen väliin. Vastaavasti kaksinkertaista keskihajontaa käyttämäen vähintään 95% hinnoista asettuu nauhojen väliin. Tulkinta Yleisen tulkinnan mukaan hinnat pysyvät volatiliteetin mukaan elävien ylä- ja alanauhojen välissä. Volatiliteetin kasvaessa nauhat laajenevat antaen enemmän anteeksi. Paikallaan polkevien markkinoiden ja laskevan volatiliteetin aikana nauhat vastaavasti kapenevat. Herra Bollinger on itse todennut Bollingerin nauhoista mm. seuraavaa: Hintojen nopeat muutokset tuntuvat tapahtuvan nauhojen kaventuessa ja volatiliteetin laskiessa. Hintojen liikkuessa nauhojen ulkopuolelle voimassa olevan trendi todennäköisesti jatkuu ellei hinta käänny äkisti. Nauhojen ulkopuolisten huippujen ja pohjien jälkeiset nauhojen sisäpuolella tapahtuvat huiput ja pohjat viittaavat trendin käänteeseen. Yhdestä nauhasta alkaneella liikkeelle on taipumus jatkaa koko matkan toiseen nauhaan. Havainto on käytännöllinen tavoitehintoja asettaessa. Bollingerin nauhoja voidaan myös käyt tää puhtaiden hintakuvioiden kuten M-huippujen (kaksoishuippujen) ja W-poh jien (kaksoispohjien) tunnistamiseen. Hinnan koskettaessa ylä- tai alanauhoja sitä yksistään ei voida pitää osto- tai myyntisignaalina. Se pikenmiten kertoo kurssien olevan korkealla tai matalla. Signaalien luontiin tulisi käyttää myös muita indikaattoreita. 5(11)
Nauhojen kaventuessa volatiliteetti laskee ja leventyessä se kasvaa. Envelope Indikaattori koostuu kurssikäyrästä ja kahdesta liukuvasta keskiarvosta. Toinen niistä on alempi liukuva keskiarvo ja toinen ylempi. Indikaattori pyrkii tunnistamaan markkinoilta ylireaktioita. Tulkinta Ostosignaali saadaan, kun kurssikuvaaja osuu alempaan liukuvaan keskiarvoon ja myyntisignaali vastaavasti kurssikuvaajan ja ylemmän liukuvan keskiarvon kohdatessa. Optimaalinen liukuvien keskiarvojen etäisyys kurssikuvaajasta normaalitilanteessa riippuu osakkeen volatiliteetista. Moving Average Convergence/Divergence (MACD) Gerald Appelin kehittämä MACD on yksi käytetyimpiä teknisen analyysin indikaattoreita. MACD:ssa käytetään eksponentiaalisia liukuvia keskiarvoja, joiden erotusta MACD-kuvaaja mittaa. Laskentaperiaate MACD-kuvaaja muodostetaan perinteisesti 26 ja 12 päivän exponentiaalisten liukuvien 6(11)
eri vaiheessa. Tulkinta a) MACD:n risteämiset (crossovers) Osta, kun MACD nousee signaaliviivan yläpuolelle ja myy, kun MACD putoaa signaaliviivan alapuolelle. Toinen tapa on ostaa MACD noustessa nollan yläpuolelle ja myydä sen lasketessa nollan alapuolelle. b) Ylimyydyt ja yliostetut tilanteet MACD:a voidaan käyttää myös ylilyöntien tunnistamiseen. Jos lyhyempi EMA lähtee selkeästi eroon pidemmästä EMA:sta MACD:n noustessa, kyseessä voi olla yliostettu tilanne, ja korjausliike on mahdollinen. Sama toimii myös laskevalla markkinalla. c) Eroavaisuudet (divergences) Trendi voi olla päättymässä, jos MACD:n kehitys eroaa osakkeen hintakehityksestä. Kun nousevalla markkinalla MACD alkaa laskea, mutta osakkeen hinta jatkaa vielä ylös, havaitaan nousevan markkinan eroavaisuutta. Tällöin myyntitoimeksiannon tekeminen voisi olla järkevää. Vastaavasti jos laskevalla markkinalla MACD kääntyy ylös, mutta osakkeen laskee vielä, havaitaan laskevan markkinan eroavaisuutta. Signaalien validiteetti on parhaimmilla ylimyydyissä/yliostetuissa markkinatilanteissa. Momentum Trendiä seuraava Momentum-indikaattori toimii hyvin markkinoilla, joilla on havaittavissa joko nousevia tai laskevia trendejä. Jos kauppaa käydään kapeassa vaihteluvälissä (trading range), indikaattori ei toimi. Momentum kertoo sen, kuinka paljon osakkeen hinta on muuttunut valitulla aikavälillä. Kuten trendiä seuraavat indikaattorit yleensäkin, momentum antaa vääriä signaaleja, jos markkinoilla liikutaan kapealla alueella. Laskentaperiaate Momentumin arvojen laskeminen on yksinkertaista, mutta sen ei kannata antaa hämätä. Yksinkertainen on usein myös toimivaa. Momentum = CLOSE(i) / CLOSE(i-N)*100 7(11)
CLOSE(i) = viimeinen hinta CLOSE(i-N) = viimeinen hinta N aikayksikköä sitten Tulkinta Perusidea on ostaa, kun indikaattori käy pohjalla ja kääntyy ylös ja myydä, kun indikaattori käy huipulla ja kääntyy alas. Momentum-indikaattorin saavuttaessa historiallisesti katsottuna hyvin alhaisia tai korkeita arvoja trendi jatkaa kuitenkin oletettavasti samaan suuntaan. Momentum-indikaattoria voi käyttää myös eräänlaisena johtavana indikaattorina. Kun markkina nousee huippuunsa, indikaattori nousee terävästi ennen laskuaan alas. Markkinan tippuessa pohjilleen momentum-indikaattori taas putoaa terävästi ennen kääntymistään nousuun. Relative Strength Index (RSI) RSI eli suhteellinen voimaindeksi tuli tunnetuksi J. Welles Wilderin kirjoittaman lehtiartikkelin perusteella vuonna 1978. Se on yksi kaikkein tunnetuimpia ja käytetyimpiä teknisen analyysin indikaattoreita sijoittajien keskuudessa. Wilderin lanseeratessa RSI:n, hän suositteli 14 päivän RSI:n käyttämistä. Sen jälkeen myös 9 ja 25 päivän RSI:t ovat kasvattaneet suosiotaan. RSI on hintaa seuraava oskilaattori, joka saavuttaa 0-100 välisiä arvoja. Indikaattori vertaa viimeisten ylöspäin tapahtuneiden hintamuutosten voimakkuutta alaspäin suuntautuneisiin hintamuutoksiin. Laskentaperiaate: RSI = 100-100/[1+RS] Nousut = (nousujen summa)/rsi parametri Laskut = (laskujen summa)/rsi parametri Ensimmäinen RS = Nousut/Laskut RS1 = [(Edellinen nousu)*(rsi parametri-1) + nousu]/rsi parametri RS2 = [(Edellinen lasku)*(rsi parametri-1) + lasku]/rsi parametri Tasoitettu RS = RS1/RS2 8(11)
RSI parametri = Wilderin RSI parametri (14) Tulkinta: Wilder kirjoittaa New Concepts in Technical Trading Systems -kirjassaan viidestä tulkintatavasta. Huiput ja pohjat (Tops and Bottoms) RSI saavuttaa usein huippunsa 70 ja pohjansa 30 arvoilla. RSIn huiput ja pohjat muodostuvat yleensä ennen kohteena olevan arvopaperin hintakuvaajaa. 70 pisteen taso kuvastaa osakkeen olevan yliostettu. Kun RSI leikkaa 70 pisteen signaaliviivan yläpuolelta alaspäin, muodostetaan myyntisignaali. Todellisen noususuhdanteen aikana arvo 80 saattaa toimia paremmin, koska osakkeiden arvostustaso on korkeampi. Jos RSI saavuttaa, usein myös pohjana toimivan, arvon 30, indikaattori antaa ostosignaalin leikkauksen tapahtuessa alapuolelta ylöspäin (20 voimakkaan laskusuhdanteen aikana). Kuvaajamuodostelmat (Chart Formations) RSI muodostaa usein esimerkiksi pää-hartiat (head and shoulders) tai kolmio (triangles) - kuvaajamuodostelmia, jotka saattavat olla näkymättömissä itse hintakuvaajassa. Häiriöheilahdukset (Failure Swings) Tunnetaan myös tuki- ja vastustasojen läpimurtona. Läpimurto tapahtuu, kun RSI ohittaa edelliset huippunsa tai pohjansa. Tuki- ja vastustasot (Support and Resistance) RSI näyttää joskus hintaa selvemmin tuki- ja vastustasot. Eroavaisuudet (Divergences) RSIn ja hintakuvaajan välillä esiintyy poikkeamaa, kun hinta saavuttaa uuden huippunsa (pohjansa), mutta RSI ei saavuta uusia ääriarvoja. Tässä tapauksessa hinta yleensä korjaantuu ja liikkuu RSIn kanssa samaan suuntaan. Vaihto (Volume) 9(11)
Tietyllä aikavälillä ostettujen ja myytyjen arvopapereiden lukumäärä. Sitä käytetään arvioimaan hinnan suunnan muutosten pysyvyyttä. Tulkinta: Tavallisesti vaihto on suurimmillaan, kun hinta muuttuu trendin osoittamaan suuntaan ja pienimmillään korjausliikkeiden aikaan. Vaihto kasvaa korkeaksi usein myös hintojen ollessa ylhäällä tai paniikkimyynneissä aallonpohjan lähestyessä. Korkea vaihto voi täten merkitä myös trendin vaihtumista. Vaihto on taas usein vähäistä markkinoiden hakiessa suuntaa laskun jälkeen tai hinnan vakiintuessa tietylle tasolle. Williams %R Williams %R saa arvoja 0 ja -100 väliltä ja pyrkii tunnistamaan yliostettuja ja ylimyytyjä tilanteita. Indikaattori toimii erityisen hyvin markkinoilla, joilla ei ole selkeää suuntaa. Tulkinta Osake on yliostettu, jos Williams %R antaa arvon 0 ja -20 väliltä ja ylimyyty, jos arvo on välillä -80 ja -100. Indikaattori toimii hyvin markkinoilla, jolla ei ole havaittavissa selkeitä trendejä. Esimerkiksi selvässä laskutrendissä oleva osake voi olla ylimyydyssä tilassa pitkänkin aikaa. Williams %R:ää käytettäessä kannattaneekin odottaa signaalinsuuntainen kurssireaktio ennen toimeksiannon tekemistä. 10(11)