Harjoitus 5 / viikko 7

Samankaltaiset tiedostot
DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE Sähkötekniikan perusteet

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Physica 6 Opettajan OPAS (1/18)

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

DEE Sähkötekniikan perusteet

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

2 Pistejoukko koordinaatistossa

järjestelmät Jatkuva-aikaiset järjestelmät muunnostason ratkaisu Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Öljysäiliö maan alla

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

RESISTANSSIMITTAUKSIA

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

DEE Sähkötekniikan perusteet

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

järjestelmät Luento 8

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Sähkökentät ja niiden laskeminen I

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

7. Resistanssi ja Ohmin laki

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

Aluksi. Ympyrästä. Ympyrän osat. MAB2: Ympyrä 4

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Luku Ohmin laki

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Matematiikan kurssikoe, Maa 9 Integraalilaskenta RATKAISUT Torstai A-OSA

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Transkriptio:

DEE-000 Piiianalyysi Hajoitus 5 / viikko 7 5. Laske solmupistemenetelmällä oheisen kuvan esittämän piiin jännite ja vita i. 0k ma k k k i ma Solmupistemenetelmää käytettäessä takasteltavan kytkennän jännitelähteet kannattaa muuntaa vitalähteiksi, koska solmupistemenetelmä peustuu Kichhoffin vitalakiin. Muunnos ei ole välttämätön, mutta helpottaa usein kytkennän takastelua. Tässä tehtävässä enegialähteet ovat jo valmiiksi vitalähteitä, joten muunnosta ei tavita. Aloitetaan tehtävän atkaiseminen yhdistämällä innankytketyt 0000 ja 000. Kun yhdistettyä esistanssia mekitään :llä, saadaan: 5000 0000 000 3 Ennen solmupisteyhtälöiden kijoittamista on selvitettävä kytkennästä löytyvien potentiaalien lukumäää. Takasteltavasta kytkennästä näitä löytyy kolme kappaletta. Kytkennän alaeuna on yhdessä potentiaalissa, ja kaksi muuta löytyvät kytkennän vasemmasta ja oikeasta yläeunasta. Tämän jälkeen valitaan yksi näistä potentiaaleista ns. efeenssipotentiaaliksi, jonka avoksi valitaan 0. Jäljelle jää siis kaksi tuntematonta potentiaalia, eli solmupisteyhtälöitä tulee kaksi kappaletta. Olkoon efeenssipotentiaali kytkennän alaeunassa. alitaan kytkennän vasemman yläkulman potentiaaliksi ja oikean yläkulman potentiaaliksi ja kijoitetaan solmupisteyhtälöt eli Kichhoffin vitalait molemmille solmupisteille.

0 000 0 000 0.0 0.05 3 3 000 5000 5000 3 3 5000 000 5000 0.0 000 0.05 000 8 3 5 5 3 5 0 0 50 3.57 5.857 Nyt kannattaa palauttaa mieleen, että kytkennän alaeunaan valittiin efeenssipotentiaali 0. Saatu tulos takoittaa siis sitä, että kytkennän vasemmassa yläkulmassa on noin 3.57 alhaisempi potentiaali kuin kytkennän alaeunassa. Edelleen kytkennän oikeassa yläkulmassa on noin 5.857 alhaisempi potentiaali kuin kytkennän alaeunassa. Lasketaan kysytty jännite ja vita i. on positiivinen vasemmalta oikealle. Täten = 3.57 ( 5.857) 39.3. ian i positiivinen suunta on mekitty alhaalta ylös, joten 0 3.57 i A 3.6 ma. 000 000 5.3 Käytä solmupistemenetelmää atkaistaksesi jännitteet v ja v. Käytetään solmupistemenetelmää, joten aloitetaan tehtävä muuntamalla kytkennän vasemman eunan jännitelähde vitalähteeksi. Jännitelähteen kanssa sajassa oleva vastus tulee vitalähteen innalle, ja vitalähteen lähdevita saadaan Ohmin laista: = U/, jossa U on jännitelähteen lähdejännite ja jännitelähteen kanssa sajassa oleva vastus. Täten vitalähteen

lähdeviaksi saadaan 50 / 0 seuaavalta: 7.5 A. Lähdemuunnoksen jälkeen kytkentä näyttää 40 7.5 A 0 80.5 A 4 Ennen solmupisteyhtälöiden kijoittamista on selvitettävä kytkennästä löytyvien potentiaalien lukumäää. Takasteltavasta kytkennästä näitä löytyy kolme kappaletta. Kytkennän alaeuna on yhdessä potentiaalissa, ja kaksi muuta löytyvät kytkennän vasemmasta ja oikeasta yläeunasta. Tämän jälkeen valitaan yksi näistä potentiaaleista ns. efeenssipotentiaaliksi, jonka avoksi valitaan 0. Jäljelle jää siis kaksi tuntematonta potentiaalia, eli solmupisteyhtälöitä tulee kaksi kappaletta. Olkoon efeenssipotentiaali kytkennän alaeunassa. alitaan kytkennän vasemman yläkulman potentiaaliksi a ja oikean yläkulman potentiaaliksi ja kijoitetaan solmupisteyhtälöt eli Kichhoffin vitalait molemmille solmupisteille. a 0 a 0 a 7.5 0 80 40 0 a.5 4 40 a 0 80 40 40 a 40 4 40 7.5.5 7 a 80 40 a 40 40 7.5.5 a 00 50 Täten tehtävänantoon mekityiksi jännitteiksi v ja v saadaan: v v a 0 00 0 50.

5.4 Käytä silmukkavitamenetelmää laskeaksesi, miten paljon tehoa A:n vitalähde syöttää piiiin. Laske piiiin syötetty kokonaisteho. Takoituksena on laskea alasilmukan vitalähteen syöttämä teho. Teho P=U, josta nyt tiedetään, A. Pitäisi siis määittää vitalähteen yli oleva jännite. Kichhoffin jännitelain mukaan vitalähteen yli oleva jännite on samansuuuinen, kuin silmukan vastuksissa tapahtuva jännitehäviö. Jos silmukkaviat määitellään siten, että on vasemmassa yläkulmassa, kietosuunta myötäpäivään ja on oikeassa yläkulmassa, kietosuunta vastapäivään, saadaan jännitehäviöksi U 4, A A joka on siis samalla vitalähteen yli oleva jännite U A. Jotta jännite saadaan laskettua, täytyy ensin siis laskea silmukkaviat ja. Muodostetaan silmukkavitayhtälöt: 600 0 40 4 54 8 5 A 400 8 40 A 0 5 atkaistaan ylemmästä yhtälöstä :sen funktiona 54 8 5 ja sijoitetaan se keskimmäiseen lausekkeeseen, jolloin :seksi saadaan: 54 8 0 5 0 70 40 0 58,9 A. 5 voidaan nyt atkaista sijoittamalla alempaan yhtälöön: 54 0,9 5 6,6 A. 5

Nyt jännitehäviöksi, eli vitalähteen yli olevaksi jännitteeksi, saadaan: U 4 6,6 4,9 0,8. A A A Ja voidaan laskea vitalähteen syöttämä teho: P U A 0,8 A 643,36 W. A A Enegialähteiden syöttämäksi kokonaistehoksi saadaan siten: P P P P 643,36 W 600 400 6847,36 W. tot A 600 400 6. Muodosta Théveninin ekvivalentti ja määitä sen avulla oheisen kuvan piiistä 0 ja 0, kun 0 saa avot 0, 6, 5, 30 ja 70. Takoitus on laskea 0 ja 0 Theveninin ekvivalentin avulla. Tämä takoittaa sitä, että muodostetaan kytkennälle Thevenin ekvivalentti vastuksen 0 napojen suhteen, eli kovataan kytkentä jännitelähteellä E Th ja sen kanssa sajassa olevalla vastuksella Th. Theveninin lähdejännite E Th on takasteltavien napojen välinen tyhjäkäyntijännite, ja Thevenin esistanssi Th on kytkennän kokonaisesistanssi takasteltavista navoista katsottuna. Muutetaan 00 :n jännitelähde vitalähteeksi. 40 :n vastus tulee nyt vitalähteen innalle, ja vitalähteen lähdeviaksi saadaan: 00/40 A = 5 A. Lähdevian suunta on ylöspäin, koska jännitelähdekin syöttää vitaa ylöspäin. Yhdistetään sitten innakkain olevat 0 :n ja 40 :n vastukset. Yhdistetyksi esistanssiksi saadaan: 0 40 8. 0 40

Myös 0 A:n ja 5 A:n vitalähteet ovat innakkain. innakkain olevat vitalähteet voidaan Kichhoffin vitalain peusteella yhdistää summaamalla. Koska molemmat lähteet syöttävät vitaa ylöspäin, yhdistetyn vitalähteen ylöspäin syöttämäksi viaksi saadaan: = 0 + 5 A = 5 A. Nyt siis kytkennässä on innakkain 5 A:n vitalähde (vita ylöspäin) ja 8 :n vastus. Tämän innankytkennän kanssa on sajassa :n vastus. Muutetaan vitalähde jännitelähteeksi. tulee jännitelähteen kanssa sajaan, ja lähdejännitteeksi E Th saadaan: E Th = 5 8 = 0. Lähteen plusnapa on ylhäällä ja miinusnapa alhaalla, jotta vian suunta säilyy muuttumattomana. Nyt ja ovat sajassa, joten niiden yhdistetyksi esistanssiksi Th saadaan Th = 8 + = 0. Th E Th Muodostettu Theveninin ekvivalentti näyttää seuaavalta. Palautetaan sitten 0 paikalleen ja lasketaan 0 ja 0. 0 ETh, 0 = 0 0 Th 0 (i) 0 = 0 0 = A, 0 = 0. (ii) 0 = 6 0 = 7.5 A, 0 = 45. (iii) 0 = 5 0 = 4.8 A, 0 = 7. (iv) 0 = 30 0 = 3 A, 0 = 90. (v) 0 = 70 0 =.5 A, 0 = 05. 6.5 Määitä alla olevan kytkennän vastuksen 3 läpi kulkeva vita käyttäen hyväksi Theveninin teoeemaa. E, E 3.8, 4, 6, 3.6

Muunnetaan E vitalähteeksi, jotta saataisiin vastukset ja innakkain ja yhdistettyä: J E 0,5 A 4. :n ja :n innankytkennästä saadaan nyt: 6 4,4. (6+4) Muunnetaan vitalähde jännitelähteeksi E J 0,5 A,4, ja lasketaan lähteet yhteen ETh E E (, 3,8) 5. Piiiin jää täten 5:n jännitelähde (plussa ylöspäin) ja.4 vastus sajassa 3 :n kanssa. iaksi saadaan: E Th Th 3 5 (,4,6) A.