VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUSTOIMEN YHDISTYMISSELVITYS Koulutuslautakunta 21.11.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.11.2012 Kunnanhallitus 26.11.2012 Kunnanvaltuusto 10.12.2012
2
1. Taustaa, valtakunnallinen kehitys ja valtionneuvoston kehittämissuunnitelman linjaukset Laukaan kunnassa päivähoidon hallinnollisesta asemasta on keskusteltu reippaan 10 vuoden aikana. Asiasta on tehty valtuustoaloite 1990- luvun lopussa. Tällöin lainsäädäntö esti kuntia muuttamasta päivähoidon hallinnollista asemaa esimerkiksi opetustoimen yhteyteen. Elokuussa 2003 Suomessa säädettiin väliaikainen laki, jonka turvin kunta sai päättää, minkä toimielimen alaisuuteen lasten päivähoito kuuluu. Pysyväksi laki tuli vuoden 2007 alussa. Vapaakuntakokeilun aikana 90-luvulla moni kunta kokeili päivähoitopalvelujen siirtämistä opetus- tai koulutuslautakunnan alaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa 2009 selvityshenkilöt Tuulikki Petäjäniemen ja Simo Pokin selvittämään varhaiskasvatuksen asemaa valtionhallinnossa. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli päivittää varhaiskasvatuksen hallinnon tilanne kunnissa, arvioida ja tehdä tarvittavat ehdotukset varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa ja ehdotuksen aiheuttamista lainsäädännön muutostarpeista, tehdä ehdotukset toimenpiteiksi ja niiden toteuttamisen aikatauluksi sekä arvioida ehdotuksen ja toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset, vaikutukset valtion ja kunnallisten viranomaisten toimintaan, yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdolliset muut vaikutukset. Selvitys valmistui 19.2.2010. Selvityksessä on päädytty sille kannalle, että päivähoidon hallinto tulee siirtää kokonaisuutena sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki. Hallinnonalan vaihdoksen jälkeen päivähoitopalvelut eivät olisi enää sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja sosiaalipalveluita vaan varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM) vuoden 2013 alussa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 4.10.2011). Siirto toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu muutoksia päivähoitopalvelujen asiakkaille, eikä nykyisen päivähoitojärjestelmän toimivuudessa tapahdu laadullisia heikennyksiä. OKM:n ja STM:n virkamiestyöryhmä valmistelee tarvittavat säädösmuutokset siirron toimeenpanoa varten. Työryhmä arvioi myös hallinnonalan siirron taloudelliset ja viranomaisten toimintaan kohdistuvat vaikutukset sekä huolehtii päivähoidon valvontaan liittyvistä asioista valvonnan tason ja laadun varmistamiseksi. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä varhaiskasvatuslain laatiminen. Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että siirto koskee lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 :ssä määriteltyjä päivähoidon palveluja. Siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128 /1996) säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia. 3
OKM ja STM asettivat alkuvuodesta 2012 laaja-alaisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallitusohjelmassa mainittu laki varhaiskasvatuksesta. Noin 60 % kunnista ovat siirtäneet päivähoidon opetustoimeen. Myös opetusministeri on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan kaikkien kuntien tulisi siirtää päivähoito opetustoimeen 2013 alkuun mennessä. Myös kunnat ovat muuttaneet hallinto-organisaatioita niin, että tuoreimpien tilastojen mukaan päivähoidon hallinto on yhdessä opetus- ja sivistystoimen kanssa 162 kunnassa, ts. puolessa Suomen kunnista. Päivähoidon hallinnon siirtymistä opetustoimeen vauhdittavat hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuun siirtäminen laajempiin kokonaisuuksiin. Kuntaja palvelurakenneuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut voivat siirtyä yhteistoiminta-alueiden, liikelaitos- tai perusturvakuntayhtymien hoidettavaksi ja päivähoitopalvelut voivat jäädä lähipalveluina peruskuntaan. 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta, koulutuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat lasten päivähoito, sosiaalipalvelut ja vanhusten palvelut. Kukin näistä muodostaa oman tulosyksikön. Lisäksi lautakunnan tulosyksikkönä toimii ruokapalvelujen tulosyksikkö, joka huolehtii ruokapalveluiden tuottamisesta kaikille kunnan toimipaikoille ja kuntalaisille. Terveyspalvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos, Keski-Suomen seututerveyskeskus. Koulutuslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat perusopetus ja lukiokoulutus. Lisäksi koululaisten lakisääteinen aamu- ja iltapäivätoiminta on osa koulutuslautakunnan tehtäväkenttää. Molemmissa lautakunnissa on 9 jäsentä. 2.2. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon järjestäminen Laukaassa Varhaiskasvatustoimintaa ohjaa ja säätelee suhteellisen laaja ja monipuolinen lainsäädäntö, kuten laki ja asetus lasten päivähoidosta, lastensuojelulaki, laki ja asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, perusopetuslaki esiopetuksen osalta, työturvallisuuslaki ja työsuojelulaki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta, terveydensuojalaki, elintarvikelaki sekä pelastuslaki- ja asetus. Päivähoidon tavoitteena on päivähoitolain mukaisesti tukea päivähoidossa olevien lasten koteja toteuttamalla kasvatuskumppanuutta yhdessä kotien kanssa ja edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Päivähoidon tulee myös edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. 4
Päivähoito on lakiin perustuva subjektiivinen oikeus. Jokaisella lapsella on vanhempien vanhempainrahakauden päätyttyä oikeus saada hoitopaikka neljän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Mikäli hoidon tarpeen syynä on vanhemman äkillinen työllistyminen tai opiskelu, tulee hoitopaikka saada kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Oikeudesta esiopetukseen säädetään perusopetuslaissa. Kunnan tulee huolehtia siitä, että päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Laukaan oma varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2008. Päiväkotihoidossa tulee seitsemää yli 3-vuotiasta tai neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (608/2005) mukainen kelpoisuus. Osapäivähoidossa suhdeluku on 13 yli 3-vuotiasta lasta yhtä ammattilaista kohden. Mikäli ryhmässä on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, tämä on huomioitava joko lasten tai henkilöstön määrässä. Vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävässä toimivalla on oltava lastentarhanopettajan kelpoisuus. Esiopettajana toimivan lastentarhanopettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuutta koskevassa asetuksessa. Perhepäivähoidossa hoitaja voi samanaikaisesti hoitaa enintään neljää alle perusopetusikäistä lasta. Hoitajan omat lapset lasketaan mukaan ryhmän kokoon. Tämän lisäksi ryhmässä voi olla osapäivähoidossa esiopetuksessa oleva lapsi, koululainen tai toimintavuotta seuraavana vuonna perusopetuksen aloittava lapsi. Perhepäivähoitajan osalta ei ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ole. Laukaassa edellytetään vakinaiseen toimeen valittavalta perhepäivähoitajalta vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkintoa. Ryhmäperhepäivähoitoa määrittävät samat päivähoitolain- ja asetuksen kohdat kuin varsinaista hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoakin. Laukaassa ryhmäperhepäiväkoteja ei ole. Päivähoidon toiminnon kuvaus on esitetty erillisessä liitteessä; päivähoitoyksiköt, päivähoitomuodot, lasten ja henkilöstön määrät yksiköittäin ja tilinpäätöstiedot vuodelta 2011. Kunnan alue on jaettu kolmeen päivähoitoalueeseen: Pohjoinen alue - päivähoidossa olevien lasten lukumäärä (syksy 2012) Päiväkoti Lasten lukum. Esiopetus Yhteensä Sararannan päiväkoti 46 11 57 Jokiniemen päiväkoti 14 9 23 Ketomaan päiväkoti 39 20 59 Päiväkoti Satumökki 17 5 22 Äijälän päiväkoti 19-19 Vehniän päiväkoti 20-20 5
Vihtavuori Leppävesi alue Päiväkoti Lasten lukum. Esiopetus Yhteensä Vihtavuoren päiväkoti 33 27 60 Leppäveden päiväkoti 33 21 54 Lievestuoreen alue Päiväkoti Lievestuoreen päiväkoti 51 21 72 Perhepäivähoito Lasten lukum. Esiopetus Yhteensä Koko kunta 250-250 Yksityiset päiväkodit Lasten lukum. Esiopetus Yhteensä 217 63 280 Yksit.perhepäivähoito 38-38 Seudullinen päivähoito 30 3 33 Lapsia yhteensä päivähoidossa 987 (31.10.2012) 2.2.1 Erityispäivähoidon järjestäminen Laukaassa erityispäivähoito on integroitu päivähoidon kokonaisuuteen. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään siinä päivähoitoryhmässä missä lapsi muutoinkin olisi päivähoidossa (lähipäivähoito-periaate). Laukaan kunnassa on 7 vakituista erityisavustajaa ja yksi vastaava ohjaaja. Lisäksi kunnan päiväkotiryhmissä on yhteensä kaksi erityislastentarhanopettajaa. Erityispäivähoitoa koordinoi erityispäivähoidon ohjaaja. Erityispäivähoito vastaa kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidosta sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoidosta. Koulutoimella ja päivähoidolla on kolme yhteistä kokopäiväistä, vakituista avustajaa. Heidän työpanos päivähoidolle on n. 0,5 henkilötyövuotta. Lapselle tehdään tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (hops). Lapselle, jolle on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, opetus järjestetään ensimmäisenä kouluvuonna pääsääntöisesti esiopetusryhmässä. Lapselle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Kaikki henkilökohtaiset suunnitelmat tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. 6
Tulevat haasteet: Hallintokuntien yhdistyessä yhteisiin käsitteisiin ja käytäntöihin (mm. yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki; yhteistyömalli/kasvatuskumppanuus) siirtyminen. Tavoitteena on saada suunnitelmallisesti selkeä jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. 2.3. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen Laukaassa Perusopetus on oppivelvollisuusiässä oleville lapsille ja nuorille tarkoitettua lakisääteistä kasvatus- ja opetustoimintaa, jota ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetuksen järjestämiseen saadaan valtionapua. Alakouluissa annetaan perusopetusta luokilla 1-2 19, luokilla 3-4 23 ja luokilla 5-6 25 tuntia viikossa. Luokilla 7-9 annetaan opetusta 30 tuntia viikossa. Laukaassa perusopetusta annetaan neljässätoista peruskoulussa. Lievestuoreen ja Vihtavuoren koulut ovat yhtenäiskouluja, joilla on oppilaita esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan saakka. Laukaan kunnanvaltuuston päättämä koulun minimioppilasmäärä on 20 oppilasta. Kunnan alue on jaettu kolmeen yläkoulupiiriin: Pohjoinen alue oppilasmäärineen (syksyn 2012): Koulu Oppilasmäärä Esiopetus Yhteensä Haapalan koulu 38 38 Kirkonkylän koulu 503 26 529 Kuhaniemen koulu 50 10 60 Kuusan koulu 69 11 80 Valkolan koulu 43 8 51 Vehniän koulu 114 16 130 Äijälän koulu 41 5 46 Sydän-Laukaan koulu 405 405 Vihtavuoren alue: Koulu Oppilasmäärä Esiopetus Yhteensä Leppäveden koulu 317 27 344 Tarvaalan koulu 28 28 Vihtavuoren koulu 444 19 463 Vuonteen koulu 23 23 Lievestuoreen alue: Koulu Oppilasmäärä Esiopetus Yhteensä Lievestuoreen koulu 308 15 323 Savion koulu 20 7 27 7
Lukuvuonna 2012-2013 perusopetuksen oppilaita esikoululaiset mukaan luettuna on koko kunnassa yhteensä 2547. Oppilasennusteen mukaan määrä kasvaa koko ajan, sillä vuonna 2015-2016 on oppilaita ennusteen mukaan jo - Perusopetuksen kuvaus on esitetty erillisessä liitteessä; koulut, henkilöstö, palvelut ja tilinpäätöstiedot vuodelta 2011. 1. Erityisopetuksen järjestäminen Laukaan kunnan erityisopetus on järjestetty sekä luokkamuotoisena että osa-aikaisena erityisopetuksena. Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus on saanut lukuvuoden 2011-2012 aikana uusia muotoja osana erityisopetuksen kehittämistoimintaa. Sen seurauksena osa erityisluokista on poistunut. Erityisluokanopettajat voivat näin toimia samanaikaisopettajina yleisopetuksen ryhmissä. Kirkonkylän koululla on kolme pienryhmää ja kaksi harjaantumisopetuksen pienryhmää. Koulussa on myös ns. alkuluokka niille koulutulokkaille, jotka tarvitsevat vielä huomattavaa tukea koulun aloittamiseksi. Kaikki em. pienryhmät palvelevat koko kuntaa, mutta pääsääntöisesti oppilaat tulevat Pohjois-Laukaan ja Kirkonkylän lähialueilta. Vihtavuoren koulussa on yksi pienryhmä. Leppäveden koulussa toimii yksi pienryhmä (ns. varikkoluokka), joka toimii yleisopetusta tukevana ryhmänä. Varikkoluokalla opiskelevilla oppilailla ei ole välttämättä erityisopetussiirtoa ja luokassa oloaika vaihtelee muutamasta tunnista muutamiin viikkoihin. Lievestuoreen koulussa on kaksi yleis- ja erityisopetusta tukeva pienryhmää. Sydän-Laukaan koulussa (7-9 lk) on kaksi erityisluokanopettajaa, jotka antavat eritysopetusta yleisopetuksen ryhmissä. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla perusopetuksen kouluilla. Opetusta varten koulutoimessa on seitsemän laaja-alaisen erityisopettajan virkaa ja yksi tuntiopettaja. Muut erityisopetuksen muodot Erityisopetusta tarvitsevia oppilaita käy koulua myös Jyväskylässä. Huhtarinteen koulu on tarkoitettu lapsille, joilla on toimintaa tai oppimista rajoittava liikuntavamma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus. Haukkalan sairaalakoulu toimii sairaalakouluna lasten- ja nuorisopsykiatrisessa avo- tai osastohoidossa oleville oppilaille ja erityiskouluna koulunkäynnin tukijaksolla oleville oppilaille. 8
Jyväskylän näkövammaisten koulu on valtion omistama erityiskoulu heikkonäköisille ja sokeille oppilaille. Kouluun haetaan erillisellä hakemuksella. Haukkarannan koulu on valtion omistama erityiskoulu kuulovammaisille ja dysfaattisille oppilaille. Kouluun haetaan erillisellä hakemuksella. 2. Ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan monissa toiminnoissa. Sillä edistetään lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Ehkäisevää lastensuojelua on myös vanhemmille annettava tuki, äitiys- ja lastenneuvoloissa, terveydenhuollon muissa palveluissa, päivähoidossa, koulutoimessa ja nuorisotyössä. Palvelut joita perheet eniten käyttävät, päivähoito- ja neuvolapalvelut, ovat peruspalveluissa keskeisimpiä turvaamassa hyvää lapsuutta. 3. Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä lastensuojelulain mukaisiin toimiin viipymättä: 1) jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Kun päivähoitoa järjestetään lastensuojelun tukitoimena, voidaan päivähoidossa huomioida ne erityiset tarpeet, jotka on kirjattu lastensuojelun asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmista vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun piirissä olevalle lapselle on järjestettävä ne tukitoimet, joita sosiaalityöntekijä näkee hänelle tarpeelliseksi. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. 4. Esiopetuksen järjestäminen Esiopetus on kuusivuotiaille tarkoitettua toimintaa, joka edistää oppivelvollisuusikää nuorempien lasten kasvatusta. Esiopetuksen on lakisääteistä ja kunnan on sitä järjestettävä, mutta lapsille esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusta ohjaa valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja esiopetukseen osallistuvalle lapselle annetaan opetusta ja ohjausta 19-21 viikkotuntia. Esiopetus on nykyisin sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan että 9
koulutuslautakunnan alaista toimintaa. Laukaassa lakisääteinen esiopetus toteutetaan siten, että päivähoitoa tarvitseville lapsille esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa ja muille koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetuspaikat muodostetaan ilmoittautumisten perusteella edellyttäen, että koulun opetusryhmään tulee vähintään seitsemän (7) lasta. Lasten vanhempien toiveita ja esiopetuspaikkoja joudutaan yleensä sovittelemaan, jotta voidaan muodostaa sopivia esiopetusryhmiä sekä kouluihin että päiväkoteihin. Esiopetuksen oppilailla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen samoin edellytyksin kuin luokkien 1-2 oppilailla. Kuljetusetuus koskee myös päivähoitopaikasta kouluun tulevaa matkaa, jos esikoululainen on ennen opetuksen alkua hoitopaikassa. Jos huoltaja haluaa lapsensa muuhun kuin tälle osoitettuun esiopetuspaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asetetaan, että huoltaja vastaa itse oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vuonna 2012 kuusi vuotta täyttäviä lapsia on n. 310. 2. Henkilöstö 5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Laki koululaisten iltapäivätoiminnasta tuli voimaan 1.8.2004. Toiminnan järjestäminen on edelleen vapaaehtoista, mutta lain voimaantulon jälkeen toimintaan on mahdollisuus saada valtionosuutta tietyin edellytyksin. Valtionosuutta saavilla paikkakunnilla vastuu toiminnan lainmukaisuudesta ja toiminnan seurannasta on kunnilla. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toimintaa ohjaa Opetushallituksen antamat aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet ja toimintaa tulee tarjota vähintään 570 tuntia koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Laukaassa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta keskittyy pääsääntöisesti iltapäiviin. Laukaan on mukana Jyväskylän seudun yhteisessä Jälkkäri-toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille monipuolista ja laadukasta tekemistä mm. erilaisissa harrastuskerhoissa. Jälkkäri on sopiva yhdistelmä virkistystä ja lepoa, myös välipala kuuluu ohjelmaan. Jälkkäriin voivat osallistua 1. ja 2. luokan oppilaat sekä erityisopetukseen siirretyt 1. - 5. luokkalaiset. Myös 3. ja 4. luokan oppilaat voivat osallistua Jälkkäriin, mikäli toimintapisteessä on tilaa. Laukaassa Jälkkäri-toimintaa on Laukaan kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Kuusassa, Valkolassa, Vehniällä ja Lievestuoreella. Päivittäinen toiminta-aika on toimintapisteestä riippuen vähintään 3 tuntia. Toimintaa järjestetään, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään 12 lasta. Jälkkäriin osallistumisesta peritään kuukausimaksu, joka on vähintään 60 euroa. Lukuvuonna 2012 2013 toimintaan osallistuu 198 lasta. 10
Opetustoimen henkilöstö Opetustoimen henkilöstö (opettajat ja esikoulun opettajat) toimivat kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen alla (OVTES). Virka- ja työehtosopimus sisältää mm. työaikaan ja palkkaukseen liittyvät asiat. Koulujen esiopetuksen opettajat toimivat pääsääntöisesti osa-aikaisina opettajina, koska esiopetuksen tuntimäärä on pienempi kuin esikoulun opettajan opetusvelvollisuus. Opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säädetty omalla asetuksellaan (986/1998). Opettajien lisäksi koulun henkilökuntaan kuuluvat koulunkäyntiavustajat, koulusihteerit ja vahtimestarit, joihin sovelletaan vahtimestareita lukuun ottamatta kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Päivähoidon työntekijät, toimistotyöntekijät, avustajat ja iltapäivähoidon työntekijät Päivähoidon työntekijöihin, toimistotyöntekijöihin sekä avustajiin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Päiväkotien työntekijöitä koskee yleistyöaika, jolloin säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa. Päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan työaikaa koskevan erityismääräyksen mukaan ko. tehtävissä toimivalle annetaan kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti yksi ylimääräinen vapaapäivä, kuitenkin enintään viisi päivää vuosittain. Perhepäivähoitajia koskevat yleiset määräykset, palkkaus, työaika ja korvaukset sekä muut määräykset sisältyvät KVTES:n liitteeseen 12, jota sovelletaan omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin. Periaatteena on, että kunta varaa tarvitsemansa määrän päivähoitopaikkoja perhepäivähoitajilta, ja siitä muodostuu perhepäivähoitajan palkan tehtäväkohtainen osa/peruspalkka. Päivähoidon henkilöstö siirtyy mahdollisessa muutoksessa sivistysosaston työntekijöiksi ns. vanhoina työntekijöinä siten, että kaikki työ- ja virkasuhteen ehdot säilyvät. Päivähoidon henkilöstöön sovelletaan edelleen KVTES:n määräyksiä ja säännöksiä. 3. Tukipalvelut ja niiden järjestäminen Koulujen ja päiväkotien kiinteistöistä huolehtii kunnan kiinteistöpalvelu. Hallintokunnat maksavat käyttämistään tiloista sisäistä vuokraa, joka pitää sisällään lämmön, sähkön, veden ja kiinteistön huollosta aiheutuneet kustannukset. Kullakin kiinteistöllä on käyttövastaava, joka pääsääntöisesti on koulun tai päiväkodin johtaja. 11
Koulut ja päiväkodin hankkivat ruokapalvelut ruokapalvelukeskukselta. Ruokapalvelukeskus suunnittelee palvelun järjestämisen ja laskuttaa yksiköitä sisäisellä laskutuksella. Koulujen ja päiväkotien hallintopalveluita varten on koulutoimistossa kolme henkilöä, koulutoimenjohtaja, hallintosihteeri ja toimistosihteeri. Päivähoidon hallintopalveluista huolehtivat kasvatustoiminnan johtaja ja toimistosihteeri. Lisäksi hallintopalveluihin osallistuvat henkilöstö- ja yleishallinto (mm. palkkasihteerit). 4. Johtopäätökset ja esitykset 5.1 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhdistämisen yleisperustelut Varhaiskasvatuksen yhdistämisellä opetustoimeen pyritään edelleen luomaan kunnan strategian mukaisesti laadukasta, kustannustehokasta ja joustavaa palvelutarjontaa. Yhteinen hallinto luo nykyistä paremmat edellytykset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ydintehtävien toteuttamiselle. Varhaiskasvatuksen yhdistämisen etuina työryhmä näkee mm. rajapintojen poistumisen, tiedonkulun helpottamisen, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen pedagogisen jatkumon syntymisen ja henkilöstön ja tilojen joustavan ja tehokkaan käytön. Yhteinen hallinto antaa mahdollisuudet varhaiskasvatuksen ja opetustoimen toimintakulttuurien ja oppimis- ja kasvuympäristöjen yhteiselle kehittämiselle. Hoito- ja kasvatushenkilöstön sekä opetushenkilöstön yhteistyön edellytykset paranevat ja synergiahyötyjä voidaan odottaa mm. yhteisten koulutusten järjestämisestä. Yhteinen hallinnonala parantaa edellytyksiä oppilashuollon jatkumolle esiopetuksesta perusopetukseen tiedonsiirron yhtenäistämisen avulla. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppimisen tukipalvelujen koordinointi ja yhteensovittaminen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan alle kouluikäisten päivähoitoon ja esiopetukseen sisältyvää pedagogista osuutta eli lapsen kannalta toiminnan sisältöä. Varhaiskasvatuksen käsitteellä on tarkoitus nostaa esiin kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen näkökulmaa. Varhaiskasvatusta on määritelty varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa seuraavasti: Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa asiakkaita ovat lapset, jolloin sisältönä on vanhempien ja henkilöstön yhteistyöllä linjaama lasten kasvatustoiminta. Esiin nousevat lapsen kasvun ja oppimisen tuki ja erilaisten valmiuksien kehittäminen riittävän varhaisessa vaiheessa. Työryhmä esittää seuraavaa: 1. Päivähoidon ja opetustoimen hallinnollinen yhdistäminen toteutetaan 1.1.2013 alkaen. Vuoden 2013 talous- ja toimintasuunnitelman laadinta tehdään normaalisti koulujen osalta koulutuslautakunnassa ja päivähoidon osalta sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Asiaa käsittelevät asianomaiset lautakunnat ja kunnanhalli- 12
tus marraskuussa 2012. Päätöksen asiasta tekee Laukaan kunnanvaltuusto 10.12.2012. 2. Päivähoidon ja opetustoimen vastuualueen luottamushenkilöorganisaation nimeksi esitetään Kasvun ja oppimisen lautakuntaa. 3. Kasvun ja oppimisen lautakunta esitetään jaettavan kolmeen tulosyksikköön: varhaiskasvatus ja päivähoitoon, jonka esimiehenä toimii kasvatustoiminnan johtaja peruskouluihin, jonka esimiehenä toimii koulutoimenjohtaja toisen asteen koulutukseen, jonka esimiehenä toimii koulutoimenjohtaja 4. Päivähoidon toimintayksiköt jatkavat ennallaan. 5. Päivähoidon henkilöstö siirtyy sivistysosaston työntekijöiksi ns. vanhoina työntekijöinä siten, että kaikki työ- ja virkasuhteen ehdot säilyvät. Päivähoidon henkilöstöön sovelletaan edelleen KVTES:n määräyksiä ja säännöksiä. 6. Esiopetusta järjestetään edelleen sekä päiväkodeissa ja kouluissa siten, että kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset käyvät esikoulua päiväkodin ryhmissä ja muut koulujen esiopetuksen ryhmissä. Tarvittaessa esiopetuksen ryhmiä voidaan tasata päivähoidon ja koulujen ryhmien välillä. 13