1 1. Ydinkokonaisuus Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen Kertomuksen laatija Mari Noromies
2 LUENTOPÄIVÄT 7.-8.2.2011 Paijan Maatilamajoitus, Köllintie 20, Ypäjä Syksyinen kuva Juhla-Areenalta Osallistujat maanantaina 7.2.2011 Tiina Lepola (Hushållska) Johanna Rekola (Rekolan tila) Jarna Kalpala (Kalpalinna) Anna Pentikäinen (Myllykylän tila) Milla Hovi (Kuuman Maatilamajoitus) Sari Taivassalo (Six Dimensions) Outi Perho (Roineen Metsästysmökki) Pauli Perho (Roineen Metsästysmökki) Minna Alakoski (Loimijoki Golf) Perttu Jaakkola (Loimijoki Golf) Marja Levomäki (Levomäen Maatilamökit) Sinikka Iso-Herttua (Matkailupalvelu Iso-Herttua) Elise Anttinen (Hunajakoto) Pirjo Salo (Birgitan Paja) Veli-Matti Koski (Vanha-Norri) Erkki Tervomaa (Tyykikylä Oy) Enni Aalto (Tervakosken Tervaniemi) Virpi Voutilainen (Tervakosken Tervaniemi) Heikki Iivonen (Tervakosken Tervaniemi) Hannu Paija (Paijan Maatilamajoitus) Päivi Paija (Paijan Maatilamajoitus) Osallistujat tiistaina 8.2.2011 Johanna Rekola (Rekolan tila) Jarna Kalpala (Kalpalinna) Anna Pentikäinen (Myllykylän tila) Milla Hovi (Kuuman Maatilamajoitus) Outi Perho (Roineen Metsästysmökki) Pauli Perho (Roineen Metsästysmökki) Minna Alakoski (Loimijoki Golf) Perttu Jaakkola (Loimijoki Golf) Marja Levomäki (Levomäen Maatilamökit) Sinikka Iso-Herttua (Matkailupalvelu Iso-Herttua) Elise Anttinen (Hunajakoto) Pirjo Salo (Birgitan Paja) Veli-Matti Koski (Vanha-Norri) Päivi Paija (Paijan Maatilamajoitus) Hannu Paija (Paijan Maatilamajoitus) Mika Tonder (Tamora Oy) Mari Noromies (Oiva koulutusohjelma) Tomi Enäjärvi (Oiva koulutusohjelma) Karl-Erik Michelsen (Tamora Oy) Mari Noromies (Oiva koulutusohjelma) Tomi Enäjärvi (Oiva koulutusohjelma)
3 Maanantai 7.2.2011 Paijan Maatilamajoitus kouluttajana Karl-Erik Michelsen Aamu aloitettiin kahvituksella, jonka jälkeen Tomi toivotti yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi ja esitteli koulutusohjelmaa; tavoitteet, sisältö, ydinteemojen runko, Studia Generalia iltapäivät ja menetelmät. Menetelmistä mainittakoon liiketoimintasuunnitelma, asiantuntijoiden kiihdytyskaista 14, käyttäjäkokemusarviointi, Oivan Aivot ja Studia Generalia asiantuntijoiden iltaluennot Verkatehtaalla. Isäntäpari Hannu ja Päivi Paija kertoivat lyhyesti yrityksensä toiminnasta, joka juontaa vuoteen 1994. Tällä hetkellä tilalla on 35 majoituspaikkaa ja Juhla-Areena rakennettiin vuonna 2003 vanhaan konehalliin. Sen jälkeen rakennettiin savusauna ja takkatupa. Lisäksi heillä on matkailuauton ja lomaosakkeen vuokrausta. Peltoa viljellään edellään 71 hehtaaria. Asiakkaita käy vuosittain noin 12 000 henkilöä. Paikalla olevat yrittäjät esittäytyivät: Tiina Lepola, sisustusliike Hushållska Forssassa. Johanna Rekola, Rekolan tila Tammelassa. Perinteinen maatila, jossa vuokrattavissa kesämökkejä pidempiaikaiseen käyttöön. Erilaisia tiloja, joihin matkailutoimintaa voisi kehittää. Jarna Kalpala, Kalpalinnan laskettelukeskus Turengissa. Perheyritys. Anna Pentikäinen, Myllykylän tila Ypäjänkylässä. 20 paikkainen maatilamatkailukohde, jossa Anna yhdessä miehensä Heikki Perhon kanssa ovat pyörittäneet toimintaa nyt vuoden ajan. Matkailutoimintaa jatketaan nyt siis toisessa polvessa. Sari Taivassalo, Tammelasta löytyi unelmien tila, johon toivottavasti tullaan kehittämään matkailutoimintaa. Sari toimii itse tällä hetkellä opettajan Hyvinkäällä ja miehensä Kristian yrittäjänä. Perttu Jaakkola ja Minna Alakoski, Loimijoki Golf Ypäjällä. 18-väyläinen olfkenttä oheispalveluineen. Pertun vastuulla on kenttä ja Minna huolehtii pääasiassa Ypäjä Country Clubin asiakaspalveluista. Toiminta toisessa polvessa.
4 Outi ja Pauli Perho, Roineen metsästysmökki Ypäjänkylällä. Isän vanhan metsästysmökkiin aloitettu pienimuotoisesti majoitustoimintaa, jota halutaan edelleen kehittää. Milla Hovi, Kuuman Maatilamajoitus Jokioisilla. Yrityksessä mukana koko perhe, mutta Milla hoitaa käytännön asiakaspalvelun ja maatilamajoituksen toiminnan. Vahva yhteistyö pihapiirissä toimivien islanninhevosyrittäjien kanssa. Heikki Iivonen, Enni Aalto ja Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi. Vanha kartano sijaitsee Tervakosken Puuhamaan naapurissa. Uudistetut ja remontoidut mökit majoitukseen. Kartano palvelee lisäksi kokous-, yritys- ja juhlia järjestäviä asiakkaita. Koulutuksesta haetaan lisäoppia johtamiseen ja bisneksen tekoon. Veli-Matti Koski, Vanha-Norri Tammelasta. Maaseuturavintola Kaukjärven kylässä. Perheyritys toisessa polvessa. Veli-Matti asuu vaimonsa Tiinan sekä perheensä kanssa samassa rakennuksessa ja ravintolan toiminta on hiipunut satunnaisiin juhlatilaisuuksiin vuoden aikana. Pariskunta pyörittää myös Eerikkilän Urheiluopiston ravintolaa, jonne yritystoiminta on tällä haavaa keskittynyt. Koulutuksesta haetaan mahdollisia uusia ideoita Vanha-Norrin tulevaisuuteen. Erkki Tervomaa, Forssan Tyykikylä Oy eli Forssan Holjat. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä kevyen musiikin kulttuuritapahtuma. Päivisin holjaa tunnelmaa torilla ja mahdollisesti myös tulevissa oheistapahtumissa ja iltaisin huippuartistit torin esiintymislavalla. Pirjo Salo, Birgitan Paja Jokioisilla. Keraamikko, joka hakee uusia kontakteja ja yhteistyökumppaneita. Pirjo on erityisen kiinnostunut tarjoamaan mm. keramiikkakurssi palveluja muiden matkailuyrittäjien asiakasryhmille oheistuotteena. Oman talon yhteyteen Jokioisten keskustassa remontoidaan piharakennusta työ-, myynti- ja näyttelytiloiksi.
5 Elise Anttinen, Hunajakoto Jokioisilla on vanha sokeritehtaan johtajan asuinrakennus, joka täysin remontoitu. Hunajakodossa on 10 hengen majoitustilat persoonallisissa huoneissa sekä mahdollisuus pienimuotoisiin kokouksiin. Marja Levomäki, Levomäen maatilamökit Ypäjänkylästä. Oman tilan yhteydessä muutama vanha asuinrakennus, joiden käyttöä on mietitty. Asiakkaiden majoitustoiminta aloitettu viime vuonna Hevosopiston tapahtumien yhteydessä. Toiminnan kehittäminen. Sinikka Iso-Herttua, Matkailupalvelu Iso-Herttua Tammelan Liesjärveltä. Sinikka perheineen tarjoaa elämyksellisiä suomenhevosvaelluksia erämaamaisemassa. Lisäksi ajetaan juhlakyytejä vanhanaikaisilla hevoskärryillä. Koulutuksesta haetaan uusia ideoita yritystoiminnan kehittämiseen. Jatkossa koulutustilaisuuksissa saattaa olla myös aviomies Hannu sekä tytär Saija. Kouluttajamme Karl-Erik Michelsen kertoi taustoistaan ja Lappeenrannan yliopiston pestistään. Kallella on oma sukutila Joroisissa, jonka kehittämistä matkailukäyttöön on tehty nyt kolme vuotta. Siirryttiin asiaan. MATKAILU MUUTOKSESSA Mihin maailma on menossa ja millaisilla muutoksilla? Megatrendit 1: Isot trendit maailmalla Risteilyteollisuus kasvaa räjähdysmäisesti Vanhemmat ja korkeasti koulutetut eurooppalaiset ja amerikkalaiset etsivät ekologisia matkakohteita. Hitaat kaupungit ja hidas ruoka leviävät Italiasta muualle maailmaan. Lontoo, New York, Sydney ja Dubai ovat johtavia matkailupaikkoja 2010-luvun lopulla. Rukoushuoneet ja kompassit yleistyvät matkakohteissa ja islamilaisiin maihin suuntautuvissa lentokoneissa. Etelämantereesta tulee turistikohde, jossa on ravintoloita ja hotelleja sekä palveluita. Ostaminen ja kuluttaminen sekä suurissa ostoskeskuksissa että pienissä putiikeissa muodostaa entistä tärkeämmän osan matkailua. Mega-kohteet (Las Vegas, Orlando, Sun City, jne.) tulevat entistä suosituimmiksi. Risteilyaluksiin rakennetaan asuntoja ja niistä tulee pitemmän ajan matkakohteita. Kuuban, Egyptin, Espanjan and Thaimaan kansantaloudet tulevat entistä riippuvaisimmiksi turismista. Suurilla infrastruktuurihankkeilla lisätään automatkailua (esim. kanaalitunneli) Kiinaan tulee vuodessa noin 100 miljoonaa matkailijaa vuoteen 2018 mennessä. Ranska seuraa perästä 2-3 vuoden kuluttua. - risteilyteollisuus kasvanut. Mahdollista myös jo tavallisille ihmisille. - extreme-kohteet ihmisille, jotka ovat kokeneet jo lähes kaiken. Lumi, pimeys, hiljaisuus Suomessa kannatta panostaa näihin tuotteisiin. Uusi löytöretkeily esim. Etelämantereesta uusi turistikohde. - matkailijan etninen lähtökohta muuttuu; mm. kiinalaiset, joita tulee tulevaisuudessa paljon ja isoissa ryhmissä. Kulttuurillista haastetta aiheuttaa eri kulttuurien palveleminen. - Kuluttaminen tulee jatkumaan; isot kauppakeskuksen kuten Ideaparkit, Sellot, Jumbot jatkavat elämäänsä. - Maantieteelliset alueet muuttuvat ja tulee ns. vakituisia kävijöitä. Korostuu ulkomaisilla asiakkailla. Esim. pietarilainen asiakas ei koe kahden tunnin siirtymistä pitkänä välimatkana. Suomi muuttuu enemmän marginaalialueeksi, mutta se mahdollistaa erikoistumista. Suomi ja sen tarinat ovat edelleen hyvin käyttämätöntä resurssia.
6 Megatrendit 2: Teknostruktuuri Internetistä tulee tärkein matkailun jakelukanava ja se poistaa tieltään muut kanavat. Ihmisten ymmärtäminen ihmisinä eikä asiakkaina (tarpeet, halut, tavat, kiinnostuksenkohteet) muodostuu kriittiseksi menestystekijäksi palvelumarkkinoilla. Tietojärjestelmien kautta päästään asiakkaiden kanssa uuteen vuorovaikutussuhteeseen ja voidaan tuottaa räätälöityjä palveluja. Matkailun mainonta ja markkinointi siirtyvät verkkoon. Laatutietoiset matkailijat vaativat entistä enemmän ja parempaa tuoteinformaatiota. Strategiset liittoumat ruokapalvelujen, majoituksen, viihdepalvelujen sekä elämyspalvelujen välillä tehostavat toimintaa ja helpottavat markkinointia. Asiakkaiden käyttäytymisen ymmärtäminen auttaa identifioimaan asiakassegmenttejä ja alasegmenttejä sekä luomaan heille paremmin soveltuvia palveluita. - verkottuminen netissä myös tärkeää, jotta voidaan luoda positiivista mielikuvaa ja poistamaan mahdollisia haittatekijöitä - mitä asiakas oikeasti haluaa?? Paljon tehdään turhaa, mallinnetaan muilta. Pyrittävä pääsemään asiakkaiden maailmaan ja tuntemaan heitä jo hieman etukäteen. Asiakaskäyttäytymisen seuraaminen; miten paljon asiakas haluaa tehdä itse? Markkinoinnissa mentävä sisään asiakaspintaan esimerkiksi seuraamalla verkkokeskusteluja Euroopan megatrendit 1. Euroopan väkiluku laskee ja Eurooppaan tulee uusia värejä 2 Uusi heimoutuminen 3. Tekninen, hengellinen ja ympäristöllinen vallankumous 4. Kansalainen kärjessä 5. Uusi turvallisuuskäsite 6. Argentiina suistui entä Eurooppa 7. Kohti Euroopan kulttuurin uudistumista Adjiedj Bakas: European megatrends - vanha historia on hyödynnettävissä. Miten historiaa pidetään yllä vaiko tehdäänkö Euroopasta ns. Disneyland ja kilpaillaan amerikkalaisten kanssa? Vrt.. ABC-liikenneasemat ja pienyritys. Ongelmana on, että häviäviä pienpalveluyrittäjiä ei enää saa takaisin. KESKUSTELUA: Mikä meissä suomalaisissa on, koska valitsemme aina vaihtoehtona kasvottoman ketjun? Helppous, kiireys ei välitetä palvelun puutteesta. Kohteet ovat hyvin kyltitettyjä, jolloin matkan teko helpottuu. Aikaa on kuitenkin kulunut ja ilmeisesti nyt halutaan jo muita vaihtoehtoja. Sen jälkeen kun isot toimijat on nähty niin kohta on aika taas pienten tulla takaisin. Halutaan entistä enemmän palvelua ja yksilöllisyyttä. Suomalainen mentaliteetti ei kenties ymmärrä vaatia palvelua. Euroopan kahdeksan taloustukijalkaa Matkailu: 700 miljoonaa matkailijaa: Kilpailuvalttina tarinat, historia, vanhuus, moniarvoisuus Tietotalous: Tutkimus- ja kehityspanostuksia lisää, mutta todellisuus taitaa olla toinen. Tietotuotanto siirtyy Euroopan ulkopuolelle. Palvelut: Tuotanto siirtyy pois Euroopasta ja tilalle tulevat tietoon, historiaan, kokemukseen, kulttuuriin ja infrastruktuuriin perustuvat palvelut. Ruoka ja viini: Euroopan pitkä traditio ja paikallinen moniarvoisuus. Ilmastonmuutos: Puhtaan veden ja ruuan tuottaminen, hygieniastandardit, turvallisuus ja perifeeriset alueet. Hoiva ja wellness: Maksavien ihmisten kiinnostus oman terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan. - perinteisen teollisuuden hävitessä on etsittävä uusia teollisuuden aloja täyttämään hävinneet työpaikat. Matkailu on uusista vaihtoehdoista merkittävä. Mitä megatrendeistä voidaan lukea? Megatrendit ennustavat muutosta, joissa on selkeät painopisteet: 1. lisääntyvä väestö ja yksilön käyttäytymisen muutos 2. elämäntavan muutos eli urbanisoituminen 3. ilmaston ja ekologisen tietoisuuden muutos
7 4. terveyden ja hyvän elämän etsiminen 5. tiedosta ja teknologiasta johtuvat yksilöiden ja yhteisöjen käyttäytymisen muutokset Laajakaista palveluna tulisi olla kaikissa matkailukohteissa. Sosiaalisen median paine osana asiakaskäyttäytymistä. Kiinnittää huomiota siihen miltä asiat näyttävät ja tuntuvat tieto leviää nopeasti maailmalle. Hyvässä ja pahassa. Matkailun asema elinkeinopolitiikassa Juha-Pekka Konttinen Tilastokeskus 2005: Matkailu on kuitenkin ennen kaikkea alueellinen ilmiö, jonka takia sille ovat tyypillisiä myös alueelliset vaihtelut. Absoluuttisesti tarkasteltuna niin matkailutulo kuin -työllisyys ovat keskittyneet perinteisesti ydinalueille sekä suurimpiin kaupunkeihin ja matkailukeskuksiin. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu voi olla kuitenkin erityisen tärkeä elinkeino perifeerisissä maakunnissa. Matkailua pidetäänkin yleisesti merkittävänä talouspoliittisena tekijänä, jolla voidaan vaikuttaa aluekehitykseen. Matkailun kasvu on kiivainta alueilla, jossa matkailun infrastruktuurilla ei ole selkeitä kilpailijoita (Ahvenanmaa ja Lappi). Matkailun kasvua rajoittavat kaupunki- ja infrastruktuurirakentaminen sekä teollisuuden investoinnit. Matkailun alueelliset vaikutukset ja toimintamahdollisuudet ovat riippuvaisia monen eri intressipiirin päätöksistä. Elinkeinopolitiikassa matkailu on vain yksi tekijä ja yleensä työllistämiskyvyltään selvästi heikompi kuin esimerkiksi teollisuus. Matkailuelinkeinon ongelmana on sen kausiluonteisuus (kesä tai talvi), yrityskoko (paljon pieniä yrityksiä) sekä uskottavuus (tuottaako matkailu työtä muille kuin yksittäiselle yrittäjälle). Kuntapäättäjät, maakunnalliset päättäjät ja valtakunnalliset päättäjät määrittelevät elinkeinostrategiassaan alueellisen matkailun kehittämistä. Matkailu on vain yksi tekijä ja yleensä työllistämiskyvyltään selvästi heikompi kuin esimerkiksi teollisuus. Ongelmana on myös kausiluontoisuus (kesä tai talvi) yrityskoko (paljon pieniä yrityksiä) sekä uskottavuus (tuottaako matkailu työtä muille kuin yksittäisille yrittäjälle). Matkailun kasvu on kiivainta alueilla, joissa matkailun infrastruktuurilla ei ole selkeitä kilpailijoita (Ahvenanmaa ja Lappi). Kokonaisvaltaista näkemystä elinkeinopolitiikassa ei juuri ole; kaavoitus, teiden rakentaminen, palveluiden tuottaminen jne. Case: Heinävesi (hitaus ja rauhallisuus imagollinen valinta) Miten Forssan seudun matkailuyrityksen voisivat allekirjoittaa ja hyödyntää esim. Järkivihreä Forssan seutu imagoa? Miten voidaan hyödyntää olemassa olevasta infrastruktuuria matkailullisesti vaikkapa imagollisesti esim. Kaapelitehdas, Imatrankoski, Kehräämöalue. Kuntatasolta yliohjautuvaisuus, joka ei aina mahdollista yrittäjän ja julkisen sektorin kohtaamista. Toiminnan uskottavuus asiakkaalle ja myös yrittäjille. KESKUSTELUA Oiva koulutusohjelman yhtenä tavoitteena rahoittajalla on, että muodostuisi yrittäjäryhmiä, jotka hakisivat julkista rahoitusta omiin investointeihin ja kehittämistoimintoihin. Kestävä matkailuinfrastruktuuri Menestyvä matkailukohde vaatii tuekseen aitoa, uskottavaa ja kerroksista infrastruktuuria. (Tampereen teollisuuskorttelit) Menestyvä matkailukohde hyötyy pitkästä historiasta, johon on kerääntynyt monia tarinallisia kerrostumia. (Savonlinna) Menestyvä matkailukohde hyödyntää evoluutiota, joka on hitaampi kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. (ajan pysähtyminen, historiallinen todellisuus) Menestyvä matkailukohde elää historiasta, joka täydentyy nykyajan tarpeilla (Linnanmäki) KESKUSTELUA: Kannattaa kerätä oman kohteen historia kansiin ja hyödyntää sitä omissa tuotteissa ja markkinoinnissa. Tuoda historia ja tarinat valmiiksi asiakkaalle, jotta asiakkaan ei välttämättä tarvitse kysyä ja ottaa asioita selville.
8 Kahden elinkeinon rajapinta Matkailu tarvitsee tuekseen erilaista infrastruktuuria kuin teollisuus, kauppa ja liikenne. Matkailun infrastruktuurin rakentamisella on lyhyt historia ja se on ollut alisteinen teollisen yhteiskunnan tavoitteille. Suomi on vanha matkailumaa, mutta Suomen perinteiset matkakohteet ovat joutuneet osin tuhoutuneet teollisen yhteiskunnan puristuksessa. (Imatra) Teollisen yhteiskunnan muuttaminen matkailulle on onnistunut joissakin tapauksissa (Tampere, Verkatehdas). Ei-teollisten infrastruktuurien säilyttäminen matkailun käyttöä varten on ollut työlästä ja vaikeaa. (Turun tauti) Miten voi hyödyntää teollisuutta matkailussa? Entä miten voi hyödyntää maataloutta ja maaseutua matkailussa? KESKUSTELUA: Loimijoki Golf on onnistunut tuomaan maaseutumaisuuden osaksi yrityksensä imagoa ja lisäarvoa. Värit, tuoksut, lapsuudesta saatu muistijälki kaikki ovat osa aitoutta. Aitous ja sen säilyttäminen ensiarvoisen tärkeää ja kaikki kaikessa. Korostuu myös markkinoinnissa Maaseudun maisemaa ei välttämättä tunnisteta ja siitä ei osata olla ylpeitä. Yksilö matkustuksen keskiössä Uudet elämäntyylit korostavat entistä enemmän yksilöllisyyttä ja yksilön tarvetta valita ja päättää elämästään. Yksilön vaatimukset ulottuvat ruokailuun, asumiseen, pukeutumiseen, harrastuksiin. Yksilöllisyys toteutuu myös perheen ja ryhmien sisällä. Yksilö on laatu- ja sisältötietoinen kuluttava kansalainen Vuoropuhelua asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on oikeus esittää toivomuksia. Tulosta täytyy syntyä. Kasvua vai vakautta Matkailun volyymi kasvaa ja alalle tulee uusia yrityksiä. Matkailun ongelmana on kuitenkin kasvuyritysten puuttuminen. Kasvua tapahtuu lähinnä suurissa ketjuissa, joiden omistus on joko osuuskunnissa tai kansainvälisissä yrityksissä. Pienet perheyritykset ja erityisesti maatilamatkailuyritykset eivät pyri aktiivisesti kasvamaan. Selityksiä: Pääomia ei haluta sijoittaa uusiin investointeihin. Toiminnan hallinta vaikeutuu, jos yritys kasvaa ja tulee lisää toimipaikkoja. Liikevaihdon kasvua saadaan aikaan volyymia kasvattamalla, mutta tuottavuuden lisääminen on hankalaa. Pienistä yrityksistä puuttuu innovatiivisuutta, jolla samasta yrityskoosta saataisiin enemmän tuottoa. KESKUSTELUA: Millaisia näkemyksiä paikalla olevilla yrittäjillä on omasta strategisesta kasvustaan? Paijalla hinnoittelu ja tekeminen lähtee vuosittaisesta kustannusten laskemisesta. Lisäksi lasketaan omalle rahalle korko ja sen päälle kate. Tämä kohdentuu suoraan ulosmyyntihintaan ja jos asiakas hylkää hinnan, päätöstä kunnioitetaan ja hinnasta pidetään kiinni. Kasvua haetaan kokousmatkailutuotteista. Loimijoki Golfin kasvustrategia on pidemmän aikavälin suunnitelma. Käyttöaste on noussut tasaisesti ja toimintaa kehitetään mm. tuotteiden kanssa. Loimijoki Golf on tehnyt uutta strategiaansa ja etsinyt mm. uusia kohderyhmiä. Roineen metsästysmökki on vasta aloittamassa toimintaansa. Kasvustrategia pohjautuu nykyisiin hevostapahtumiin paikkakunnalla. Tulevaisuudessa toiminta laajenee kenties luontomatkailupuolelle. Forssan Holjat on toiminut samalla formaatilla 22 vuotta. Strategia on keskittyä seutukunnan talousasiakkaisiin. Mikäli halutaan valtakunnalliseksi tapahtumaksi, kasvun tulee olla huima. Sään armoilla tapahtuvaa.
9 Myllykylän tila ei juurikaan ei ole markkinoinut toimintaansa. Ensimmäinen kesä meni uusilla yrittäjillä valmiiden varausten hoitamiseen ja se oli viime kesälle riittävä määrä. Se tuleekin olemaan konkreettinen toimenpide mahdolliseen kasvuun. Tervakosken Tervaniemi haluaa kasvattaa toimintaansa viikonloppuasiakkaisiin. Pietarin markkinoihin halutaan kasvua myös kokouspuolella. Kaikki 20 mökkiä on uudistettu ja kartano on remontoit. Kalpalinnan strategiana on kasvattaa toimintaansa myös kesäkauteen ja saada sitä kautta liiketoimintaansa laajennettua. Matkailuyritysten tulisi kyetä keskenään rakentamaan verkostoja, joilla rakennetaan vetovoimaisia tuotekokonaisuuksia. Tuotteiden tulisi olla kilpailukykyisiä isojen ketjujen palveluille ja tuotteille. Kilpailuetuna voi olla esim. laatu, innovatiivisuus, osata tuotteistaa omia ideoita. Forssan seudulta puuttuu selkeästi yksi iso verkostotoimija, joka sitoisi alla olevat toimijat yhteen ja pystyisi markkinoimaan ja myymään yritysten tuotteita. Yhteistyö, verkottuminen, ostaminen, valtaaminen ovat kasvun välineitä. Ensimmäinen luentopäivä päättyi. Tiistai 8.2.2011 Paijan Maatilamajoitus kouluttajana Mika Tonder Mika Tonder kertoi hieman itsestään. Hän asuu perheineen Ruokolahdella ja toimii matkailun yliopettajana Saimaan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi Mika liikkuu ympäri Suomea kouluttamassa matkailuyrittäjiä. Hän on ollut myös muutaman vuoden osakkaana matkailun ohjelmapalveluyrityksessä Päivän aihe VAHVUUKSIEN VARASSA FOKUSOIDEN Omien vahvuuksien hyödyntäminen matkailupalvelujen tuotteistuksessa. Alussa koottiin fläppitauluille Mitkä ovat vahvuuksia / heikkouksia Suomessa matkailukohteena vahvuuksia: luonto, puhdas vesi, eksoottisuus, hiljaisuus, tilavuus, korkea laatu, turvallisuus heikkouksia: pieni kansa pienet kotimaan markkinat, paikkakuntaerot, säännöt, korkeat kustannukset Hämeessä matkailukohteena vahvuuksia: lähellä ns. metropolialuetta, luonto, kansallispuistot, maaseutu heikkouksia: turha vaatimattomuus, jäykkä hallinto, lyhyt historia matkailuelinkeinossa (hyödyntäminen) Mika pyysi paikalla olevia yrittäjiä kirjaamaan oman yrityksen vahvuuksia ja kilpailuetuja Käyttäjäkokemuksen esittely Mika esitteli Paijan maatilamajoituksesta tehtävää käyttäjäkokemusta, jonka tarkoituksena ei ole arvioida eikä arvostella yritystä vaan saatua asiakaskokemusta Visuaalinen näkökulma mitä tunteita visuaaliset asiat herättävät. Näkemisen kautta kokeminen. Auditiivinen näkökulma miltä asiat kuulostaa Toiminnallinen näkökulma miten palvelu ohjaa toimimaan, millaisia mielikuvia herättää Kohtaamisten näkökulma miten ihmiset käyttäytyvät keskenään ja mitä tunteita ihmisten keskinäinen käyttäytyminen sinussa herättää Matkailuliiketoiminnan tulevaisuuden trendejä Kyky tunnistaa markkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja sopeuttaa oma toimintansa niihin on yksi yrityksen keskeinen kilpailutekijä Tulevaisuuden tekijät ja muutoksiin sopeutujat Muutosten kartoittaminen: STEEP-malli Monen tekijän yhteisvaikutus
10 Tarkastelussa 5-10 vuoden aikaperspektiivi Globaali näkökulma STEEP-malli = sosiaalinen, tekninen, taloudellinen, ympäristöllinen ja poliittinen Taloudellinen kehitys Kasvu? Muutosherkkyys Makrotalouspolitiikka: edellytyksiä nopealle toipumiselle ja uudistumiselle Taloudellisten rajoitteiden poistuminen lisää investointeja Yksityisen sektorin kasvu lisää kannattavuuspaineita ja resurssien tehostuvaa käyttöä Matkailu on kasvava ala. Kannattavuuspaine kasvaa ja resurssien tehokkaasti hyödyntämistä. Se on erittäin muutosherkkä ala; noususuhdanteen aikana matkailupalveluihin käytetään enemmän rahaa. Laskusuhdanteen aikaan matkailu on ensimmäisiä joista supistetaan. Muutosherkkyyteen täytyy osata valmistautua eli esim. ei kannata turvata koko liiketoimintaa vaikkapa pelkkien yritysasiakkaiden varaan. Kannattaa miettiä miten jokaisen yritys pystyy reagoimaan taloudelliseen myllerrykseen. Poliittinen kehitys Kansainvälinen politiikka: USA:n ja EU:n roolien vaikutukset Kiinan ja Intian merkityksen kasvu Turvallisuustekijät vaikuttavat voimakkaasti yksittäisen ihmisen kulutuspäätöksiin Kansainvälinen politiikka vaikuttaa myös meihin. Kiinalaisten ja intialaisten matkailijoiden määrä tulee kasvamaan. Näistä maista suuntautuvat matkailijat eivät kuitenkaan saavu Suomeen. Edelleen Pietari on meidän tärkein ulkomainen markkinapaikkamme. Turvallisuustekijät vaikuttavat voimakkaasti yksittäisen ihmisen kulutuspäätöksiin. Mitä ajatuksia on herättänyt? - turvallisuus on korostunut. Tuoko lisääntyvä kansainvälisyys lieveilmiöitä? Ympäristökysymys Matkailuelinkeinon kohtalon kysymys Ilmastonmuutos vaikuttaa kohteiden vetovoimaan Biodiversiteettiin ja elinympäristöihin kohdistuvat muutokset Ympäristötekijöistä johtuvat poliittiset ja taloudelliset vaikutukset matkailukulutukseen: SlowTourism Lähikohteiden kiinnostavuus korostuu. Vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme: ekoturismi / ekoköyttäytyminen /slowtourism KESKUSTELUA Metsästysmatkailu on sidottu maanomistukseen ja seuratoimintaan, lainsäädäntöön. Mika näkee ettei se tule koskaan olemaan massatuote. Imagollisesti hyvä tuote, mutta toteuttaminen on hankalaa. Eurooppalainen asiakas kokee metsästyksen ja kalastuksen urheiluna ei eränkäyntinä. Tuotteena tarkkaan kohdennettava. Teknologinen kehitys Tieto- ja viestintäteknologia & Liikenneteknologia Aallonharjalla olemista vai kilpavarustelua Palvelujen ja jakelukanavien kehitys välitysportaan kustannuksella: suora vuorovaikutus asiakkaan kanssa Saavutettavuus Päästöt Tieto- ja viestintäteknologia: Missä kannattaa olla mukana ja missä ei? Riittääkö aika? Mistä saadaan lisäarvo asiakkaalle? Mitä asioita halutaan esitellä yrityksestä? Liikenneteknologia: päästöt, infran rakentaminen ja ylläpito, poliittiset päätökset yms. vaikuttavat vahvasti Saavutettavuus, päästöt, aallonharjalla olemista vai kilpavarustelua. Suora vuorovaikutus asiakkaan kanssa vähenee ja suora riippuvuus teknisiin välineisiin kasvaa.
11 Väestörakenteelliset tekijät Väestön vanheneminen länsimaissa Nuorten kuluttajien esiin nouseminen NIE-maissa (Venäjä, Kiina) Urbanisoituminen Sosiaalisten rakenteiden muutos: hajaantuminen Terveyden ja hyvinvoinnin korostuminen Työelämän rakenteiden muuttuminen Sukupuolirakenteiden muuttuminen Urbanisoituminen, tavalliset maaseutuympäristöt eivät ole enää tuttuja. Hajaantuminen, perherakenne on muuttunut. Harmaat pantterit, uusioperheet, pienperheet, nuoret pariskunnat, nuoret lapsiperheet. Terveys ja hyvinvointi korostuu; tupakointi vähenee, veden juonti lisääntyy nuorten joukossa. KKI-ajattelu työikäisillä. Työelämärakenteiden muuttuminen; etätyö Sukupuolirakenteiden muuttuminen; naiset kuluttavat enemmän kuin miehet. Naiset tekevät kulutuspäätöksen. Sosio-kulttuuriset tekijät Money rich Time poor Yksilöllisyys Elämyksellisyys: Ainutlaatuiset kokemukset Itsensä kehittäminen Eettiset kulutusvalinnat Ollaan valmiita käyttämään enemmän rahaa lyhyempään aikaan. Suorituskeskeisyys. Yksilöllisyys. Halutaan entistä enemmän minulle räätälöityjä ja personoituja palveluja. Kohdentuu kuitenkin suoraan hintaan; massaräätälöinti kysymykseen, jolloin asiakas valitsee erilaisista vaihtoehdoista mutta palveluntarjoaja kontrolloi. Elämyksellisyys. Ainutlaatuisia kokemuksia. Itsenä kehittäminen. Korostuu mm. luontomatkailussa. Eettiset kulutusvalinnat. Mistä raaka-aineet ovat peräisin. KESKUSTELUA: Häviääkö inhimillisyys palvelusta? Varottava rahanahneuden näkymistä? Trendien vaikutus matkailukohteisiin ja -yrityksiin Kestävän kehityksen mukainen toiminta Kestävyyden eri tasot Brändi Kuluttajien valinnat Toiminnan laadulliset mittarit Riskien hallinta Matkailun turvallisuuskysymysten korostuminen Turvallisuudesta vetovoimatekijä Ilmastonmuutos Rajoitukset Matkailumuotojen kehitys Täsmämarkkinointi Markkinointi ja jakelu entistä kohdistetumpaa Semanttisuus, tunteisiin vetomainen Vuorovaikutus Massaturismin muodonmuutos Yritysten kehittyminen ja toimijoiden kouliintuminen Monikulttuurisuus Sisältöjen monipuolisuus ja muunneltavuus eri tarpeisiin Taitojen ja oppien korostuminen, monitaitajuus Verkostoitumistaidot Kannustematkailu tulee lisääntymään.
12 Yrityksen menestystekijät Menestystekijöiden ja omien vahvuuksien tunnistaminen Asiakasnäkökulma (!!) Uuden markkinatilan luominen: vähemmän kilpailua Sininen meri Markkinoiden maailmankaikkeus koostuu kahdenlaisista meristä: punaisista ja sinisistä Punaiset meret: kilpaillut alueet Siniset meret: uudet markkina-alat, yrityksen omat vahvuudet Toiminta perustuu sille toiminalle, joka osataan hyvin ja jolle on kysyntää Toimialojen raja-aitojen hämärtyminen Uudet asiakaskunnat Uudet palvelut Esim. Circue du Soleil Ruuhkainen Punainen meri, jossa kova kilpailu ja ruuhka. Aava Sininen meri kattaa uudet markkina-alat, palvelu perustuu omiin vahvuuksiin ja toimintaan jolle on kysyntää. Uniikkituote. Esim. Circue du Soleil, joka muutti perinteisen sirkuksen leikaten kiinteät kustannuksensa ja etsien uuden kohderyhmän säilyttäen perusosaamisensa palvelukonseptissa. Toi esityksiin draaman. Kustannustehokkuutta, kilpailuetua. Strateginen valinta Vahvuuksien hyödyntäminen, luovuus ja kilpailukyvyn ylläpito ovat strategisia kysymyksiä Millainen strategia takaa em asioiden toteutumisen? Visio ja siihen sitoutuminen Millainen strategian pitää yrityksellä olla, jotta siniset meret löytyvät? Heikkoudet on tiedostettava ja niiden korjaamiseksi tulee tehdä ratkaisuja. Arvoinnovaatio Tapa tehdä kilpailusta merkityksetöntä Paino sekä arvossa että innovaatiossa Arvo: tuotteen/palvelun tuottama arvo a) asiakkaalle b) yritykselle Innovaatio: tuotteen/palvelun kilpailukyky verrattuna muihin samankaltaisiin tuotteisiin/palveluihin Toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti sekä kustannusrakenteeseen että asiakkaalle annettavaan arvolupaukseen Käytännössä on pystyttävä rehellisesti tuomaan erilaisia näkökulmia yrityksen toiminnassa. Asiakkaan näkökulma ja huomioida aina ansaintalogiikka. Strategiaprofiili Viitekehys omien vahvuuksien hyödyntämiselle tuotteissa/palveluissa Havainnollistaa markkinoilla vallitsevaa tilannetta Tekee toimenpiteet konkreettisiksi Määrittää: Mitkä ovat tuotteen/palvelun kilpailukyvyn päätekijät markkinoilla? Miten eri tuotteet/palvelut sijoittuvat toisiinsa nähden ko tekijöiden suhteen? on yksinkertainen työkalu, jonka pohjalle oma toiminta rakennetaan. Esimerkkinä Southwest Airlines; hinta, ateriat lennon aikana, odottaminen kentällä, istumapaikan valinnan mahdollisuus, jatkolennot, ystävällinen palvelu, nopeus, lähtöjen tiheys. Lehtoyhtiö mietti perinteisten lentoyhtiöiden, autolla liikkumisen ja oman yrityksensä kilpailutekijöitä ja vertasi niitä toisiinsa.
13 Strategiaprofiilin laatiminen Millaisia profiileja syntyy omalla alallanne? Miten oma toimintanne sijoittuu suhteessa alaan/kilpailijoihin Miten omien vahvuuksien korostaminen vaikuttaa kilpailutilanteeseen? Kyseenalaistaminen Mitkä toimialalla selviönä pidettävät asiat voitaisiin poistaa? Mitä tekijöitä voitaisiin supistaa selvästi alan normia vähäisimmäksi? Mitä tekijöitä tulisi korostaa enemmän kuin alalla on totuttu? Mitä tekijöitä tulisi luoda? Menestystekijät Markkinapotentiaalin tunnistaminen Ideoiden toteuttaminen: oma sininen meri Brändin rakentaminen: markkinointi muuttumassa mielikuvien luomisesta maineen hallintaan Omien tarpeiden ja puutteiden tunnistaminen Oikeiden toimenpiteiden määrittely Avun pyytäminen KESKUSTELUA: Keskusteltiin paljon kansainvälisistä asiakkaista, joita voisi kosiskella seutukunnalle. Mitkä ovat ne tekijät, joilla voimme kilpailla muun Etelä-Suomen, muun Suomen ja Pohjoismaiden kanssa? Mitkä ovat meidän siniset meremme? TULE MEILLE MUMMOLAAN! TEHTÄVÄNANTO KIRJAT JA LUKUKOKEMUKSET Jokainen saa itselleen oman kirjan, jotka on valittu ennakkotehtävän perusteella. Kirjan saa omaksi ja siihen kannattaa nimikoida oma nimi. Kirjojen tarkoitus ei ole kaikkien olla hyviä. Niistä on tarkoitus oppia ja saada näkökulmia. Yritä olla arvostelematta kirjaa. Tehtävänä on - kirjoittaa kuusi ohjetta toiselle matkailuyrittäjällä sekä - yksi suora ns. kantava lause kirjasta. - Kirjaa nämä asiat paperille, jotka laitat kirjan väliin. - Ehdota seuraavilla ydinteeman luentopäivillä eli maaliskuun lopussa kirjaa toiselle yrittäjälle, jolle voisi olla hyötyä tästä kirjasta. Seuraava yrittäjä kirjoittaa myös kuusi ohjetta kirjasta toiselle matkailuyrittäjälle sekä yhden lauseen. Tämän voi tehdä samalle paperille, joka on kirjan välissä. Tämän jälkeen kirjat kierrätetään vielä kerran, jonka jälkeen ne palautuvat omistajilleen. Oiva tiimi ja Tamoran kouluttajaväki kiittävät kaikkia koulutuspäiviin osallistuneita sekä Paijan Maatilamajoituksen väkeä vieraanvaraisuudesta. KIITOS!
14 TYÖPAJAPÄIVÄT 21.-22.2.2011 Scandic Forssa, Hämeentie 7, Forssa Osallistujat maanantaina 21.2.2011 Tiina Lepola (Hushållska) Johanna Rekola (Rekolan tila) Anna Pentikäinen (Myllykylän tila) Heikki Perho (Myllykylän tila) Milla Hovi (Kuuman Maatilamajoitus) Sari Taivassalo (Six Dimensions) Minna Alakoski (Loimijoki Golf) Marja Levomäki (Levomäen Maatilamökit) Sinikka Iso-Herttua (Matkailupalvelu Iso-Herttua) Elise Anttinen (Hunajakoto) Pirjo Salo (Birgitan Paja) Veli-Matti Koski (Vanha-Norri) Elina Eriksson (Tyykikylä Oy) Sanna Michelsson (Scandic Forssa) Joni Järvi (Scandic Forssa) Raija Sundblom-Mero (Museotila Hevossilta) Pekka Sahari (Willa Eeva) Leena Sivén (Tasolounas Ky / Wuolteen Kartano) Eeva-Liisa Mäkelä (Maakunta / Kultakukkura) Riikka Siuruainen (Tamora Oy) Tomi Enäjärvi (Oiva) Mari Noromies (Oiva) Osallistujat tiistaina 22.2.2011 Johanna Rekola (Rekolan tila) Anna Pentikäinen (Myllykylän tila) Heikki Perho (Myllykylän tila) Milla Hovi (Kuuman Maatilamajoitus) Minna Alakoski (Loimijoki Golf) Perttu Jaakkola (Loimijoki Golf) Marja Levomäki (Levomäen Maatilamökit) Sinikka Iso-Herttua (Matkailupalvelu Iso-Herttua) Elise Anttinen (Hunajakoto) Pirjo Salo (Birgitan Paja) Veli-Matti Koski (Vanha-Norri) Erkki Tervomaa (Tyykikylä Oy) Elina Eriksson (Tyykikylä Oy) Pekka Sahari (Willa Eeva) Anne Laulajainen (Laulajaisten villisikatarha) Eeva-Liisa Mäkelä (Maakunta / Kultakukkura) Tiina Lepola (Hushållska) Joni Järvi (Scandic Forssa) Raija Sundblom-Mero (Museotila Hevossilta) Mirja Borgström (Tamora Oy) Mari Noromies (Oiva)
15 Maanantai 21.2.2011 Scandic Forssa kouluttajana Riikka Siuruainen Tomi Enäjärvi toivotti oivalaiset tervetulleiksi ensimmäisille työpajapäiville Scandic Forssaan. Tomi kertasi lyhyesti vielä koulutusohjelmassa käytössä olevia työkaluja. Mari Noromies esitteli Oivan Aivot keskustelufoorumin toimintaperiaatteita ja aktivoi paikallaolijoita kirjautumaan alustan käyttäjiksi. Päivän kouluttaja Riikka Siuruainen kertoi olevansa kokoisin Oulunsalosta ja asuvansa perheineen pääkaupunkiseudulla. Riikka kiertää koulutusasiantuntijan ominaisuudessa ympäri Suomea koulutustehtävissä. Päivän aiheena oli yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan tutustuminen ja oman toimintaympäristön analysointi. Aluksi Riikka esitteli liiketoimintasuunnitelman periaatetta seuraavin dioin; Mikä liiketoimintasuunnitelma on? Liiketoiminnan kokonaiskuvaus Päämäärä: sovittaa liiketoiminnan eri osa-alueet toimivaksi kokonaisuudeksi Timo Rope: liiketoiminta on kuin pirunnyrkki, kun yhtä osaa muutat, se vaikuttaa kaikkiin muihinkin Yrityksen johdon laatima kuvaus yrityksen strategioista, päämääristä, tavoitteista ja keinoista, joilla strategiaa toteutetaan ja päästään päämääriin ja tavoitteisiin Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on. jäsentää ja selventää yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. toimia tarpeellisena oman toiminnan kehittämisen apuvälineenä yrittäjälle itselleen toimia apuna toiminnan arvioinnissa käytettäessä asiantuntijoita (suunnitelma usein edellytyksenä) rahoittajat edellyttävät sitä Suomessa lähes poikkeuksetta helpottaa liiketoiminnan aloittamista ja sen kehittämistä, se myös auttaa hallitsemaan varsinaista liiketoimintaa ja työstämään ideoita toteuttamiskelpoisiksi ja tuottaviksi toimenpiteiksi Tehdään ja päivitetään liiketoimintasuunnitelmaa Kerää: tietoa, tietoa ja tietoa ennen kirjoittamista Tarkastele tietoa kriittisesti Oleellista on; mitä, kenelle, miten? Millaisen asiakkaan ongelmaa tai tarvetta ratkaiset? Usein ongelmana; painotus on tuotteessa tai palvelussa, eikä asiakkaassa tai markkinassa. Liikeidean lähtökohtana tulee aina olla asiakkaan saama lisäarvo. Sen tulee houkutella ja tuoda asiakkaalle lisäarvoa! Kannattaa pohtia Ketkä ovat asiakkaamme, mikä lisäarvo heille toiminnastamme tulee? Millainen on toimintaympäristömme? Millaisia mahdollisuuksia ja muutoksia toimintaympäristömme luo, ketkä ovat kilpailijoitamme, ketkä yhteistyökumppaneitamme Miksi tämä liiketoiminta on olemassa? Mikä on meidän ylivoimainen kilpailutekijämme? Mistä se ansainta tulee? Liiketoimintasuunnitelma on parhaimmillaan: Kokonaiskuvaus siitä, miten eri osa-alueet toimivat kokonaisuutena. Hyvin kiteytetty tiivistelmä, jossa kuvataan tuote, tiivistetään ympäristö- ja markkina-analyysit, kerrotaan strategia, toimintasuunnitelma, organisaatio, rahoitus ja talous sekä kartoitetaan riskit. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja päivittäminen on aina myös tiedon hankintaprosessi, luovan ongelman ratkaisuprosessi sekä monipuolinen oppimisprosessi Ryhmäydyttiin väriteemojen mukaan ja aloitettiin ensimmäinen ryhmätyö.
16 Liiketoimintasanasto Tehtävä: - Pohtikaa hetki itseksenne, mitkä sanat liiketoimintasuunnitelmasta ovat mielestänne kaikkein olennaisimpia. - Priorisoikaa ja valitkaa 10 mielestänne kaikkein tärkeintä. - Keskustelkaa omassa ryhmässänne valinnoistanne ja valitkaa 10 ryhmänne mielestä kaikkein olennaisinta. (TOP-10) - Pohtikaa ja selkeyttää, mitä ryhmänne valinnat teille tarkoittavat ja kirjatkaa selitykset fläpille / paperille - Esitellään ryhmänne valinnat muille ryhmille PUNAISET ryhmän muodostivat Eeva-Liisa Mäkelä, Elise Anttinen, Pirjo Salo, Anna Pentikäinen, Heikki Perho, Milla Hovi ja Pekka Sahari. Heitä kaikki yhdisti mökki- / maatilamajoitus 1. Sijainti ensisijaisen tärkeää 2. Tilat 3. Kysyntä 4. Invastoinnit / Rahoitus 5. Yhteistyökumppanit / Verkostoituminen; kaikkia ei osaa tehdä, ei ehdi tehdä, uuden tiedon hankinta 6. Imago; 7. Osaamisen kehittäminen; maailma muuttuu, lainsäädäntö yms. 8. Asiakas; tyytyväinen asiakas on paras myynnin edistäjä, asiakkaan tarpeet peruslähtökohtana 9. Markkinointi; asiakkaiden löytyminen 10. Riskit; pääomavaltaisuus, toimintaan liittyvät esim. tulipalo, viranomaisten tulkintojen mielivaltaisuus - kaikki kohdat liittyvät toisiinsa, kohdat eivät tärkeysjärjestyksessä. KELTAISET ryhmän muodostivat Leena Sivén, Tiina Lepola, Minna Alakoski, Veli-Matti Koski, Raija Sundblom- Mero ja Johanna Rekola VIHREÄT - ryhmän muodostivat Elina Eriksson ja Sinikka Iso-Herttua 1. Kohderyhmä; asiakas on elinehto, asiakasryhmien rajaaminen 2. Markkinointi; oikean kohderyhmän löydyttyä valitaan oikea tapa toimia 3. Sijainti; saatavuus, lähellä asiakasta, kilpailutilanne 4. Toimintaympäristö; fyysinen / henkinen; omien voimavarojen resurssointi, arvostus 5. Henkilöstö ja osaaminen; määrä / laatu; helpottaa omia voimavaroja 6. Hinnoittelu; ei yli- eikä alihinnoittelua 7. Budjetti; tiedetään missä mennään, seurataan aktiivisesti 8. Yhteistyökumppanit; saadaan myytyä kokonaisuuksia. 9. Imago; asiakas ei saa pettyä, vastaako asiakkaan saama kuva omaa 10. Resurssit; tärkeä kartoittaa, mihin voi vaikuttaa / mihin ei voi vaikuttaa Ennen aloittamista / uuden tuotteen rakentamista - tuoteidean tulee olla riittävän hyvä, huomioitava tuotteen elinkaari - kartoittaa aloitusvaiheessa oman osaamisen kartoittaminen - selvittää kilpailutilanne Keskustelua Keskusteltiin vielä imagosta ja asiakasnäkökulmasta, asiakkaan odotuksista, viestinnän voimasta ja esim. internetsivustojen tietojen oikeellisuudesta. Sosiaalinen media on hallitsematon kanava. SINISET ryhmän muodostivat Sari Taivassalo, Marja Levomäki, Joni Järvi ja Sanna Michelsson 1. Kohderyhmä / asiakas; tulee valita kenelle mitäkin. Esimerkkinä lapsiperhe, jossa kaikki perheenjäsenet ovat asiakkaita 2. Imago; jokaisen ihmisen mielikuva yrityksestä. Pitää olla ja pysyä kunnossa 3. Osaaminen; monenlaista, jokaisen yksilön ammattitaidon hyödyntäminen, henkilöstön edelleen kehittäminen 4. Kilpailustrategia; määritetään kilpailutilanne ja valitaan omat kilpailukeinot 5. Raha; investoinnit, rahoitus, kulurakenne, hinnoittelu, taloudellinen tavoite 6. Toimintaympäristö; ulkoinen /sisäinen kuten sijainti, yhteistyökumppanit 7. Palvelu; muutakin kuin tuote esim. kotiinkuljetus 8. Talouteen liittyvät riskit; yleinen taloustilanne, missä määrin kannattaa investoida, oma taloudellinen osaaminen 9. Toiminta-ajatus / -mallit; mitä?, miksi?, kenelle?, miten? 10. Yhteistyökumppanit; kilpailijoista saa hyviä, täydentävät palvelut, sidosryhmissä näkyminen
17 Toimintaympäristön nykytilanne 1. Pohtikaa hetki itseksenne millainen on toimintaympäristönne tällä hetkellä. Pohtikaa myös: kysyntä- sekä kilpailutilanne, millaisia yhteistyökumppaneita, millaiset yhteistyösuhteet ovat 2. Jakakaa ajatukset oman ryhmänne kanssa. 3. Valmistautukaa kertomaan ja perustelemaan ajatuksenne myös muille ryhmille. Toimintaympäristön analyysi 1. Pohtikaa hetki itseksenne millaisia muutoksia lähitulevaisuus tuo tullessaan, millaisia voi tunnistaa? Positiivisia tuulia Haasteellisia asioita 2. Miten muutokset vaikuttavat omaan yritykseeni, koko matkailu-alaan (Suomi, Häme)? 3. Mitkä muutokset toimintaympäristössä ovat sellaisia mihin voimme mahdollisesti vaikuttaa (jos, miten) / emme voi vaikuttaa? 4. Mitä mahdollisuuksia muutoksen tuulet tarjoavat: Miten voin vahvistaa ja hyödyntää ennakoitavia myönteisiä muutoksia? Miten voin väistää, vaimentaa tai kääntää voitoksi haasteellisemmat asiat? 5. Jakakaa ajatukset ryhmänne kanssa ja kiteyttäkää yhdessä ajatukset jaettaviksi myös muille ryhmille. Yksittäisiä tuulia voi myös olla mukana. Toimintaympäristön analyysi 1. Katsokaa ja tarkastelkaa toimintaympäristöänne seuraavien näkökulmien sekä edellisten keskustelujen kautta. Mitkä ovat : a) Toimintaympäristönne vahvuudet b) Toimintaympäristönne heikkoudet c) Mahdollisuudet, joita valittu toimintaympäristö tarjoaa d) Uhat, joita valittu toimintaympäristön luo 2. Valmistautukaa kertomaan sekä perustelemaan ryhmän ajatukset ja valinnat myös muille ryhmille. Ryhmän valinnat fläppitaululle. SINISTEN SWOT Vahvuudet o Sijainti, 100 km Helsingistä, Turusta ja Tampereelta o Luonto ja luonnonpuistot o Maaseutumiljöö o Palvelut lähellä o Pikavuoropysäkki o Hevosopiston läheisyys Mahdollisuudet o Järkivihreä Forssa o Lähialueiden palveluiden hyödyntäminen o Superviikonloppu konsepti eli yhdistää eri tapahtumia o Eläköityvät suuret ikäluokat o Urheilumahdollisuuksien hyödyntäminen mm. ravit Heikkoudet o Ei rautatieasemaa o Hieman negatiivinen maine Forssalla o Puuttuu se YKSI suuri vetovoimainen vapaaajan toimija Uhat o o Yritysten poismuutto Kesätapahtumat vähenee entisestään Keskustelua Kuinka tapahtumia kannattaa verkottaa majoituspalvelutuottajien tarjontaan.
18 PUNAISTEN SWOT Vahvuudet ja Mahdollisuudet o Saavutettavuus; lähellä isot kaupungit ja asiakasvirrat o Hiljaisuus ja rauha; luonto, eläimet, tuoksut ja äänet o Pimeys o Miljööt; teolliset, historialliset ja myös maaseutumiljööt o Hyödyntämättömät resurssit; hienoja paikkoja joista ei tiedetä Heikkoudet o Saavutettevuus; helppo ajaa illaksi kotiin o Oheispalvelut; paljon, joista ei tiedetä o Virkamiesten suhtautuminen matkailuun; kuntakohtaista, lupa-asiat o Paikallisten palveluiden väheksyntä ; lähdetään kauemmas, arvostuksen puute o Kateus; nokkimisjärjestys Uhat o o o Ympäristön muutokset; saastuminen, hajuhaitat Muutosvastarinta; ajattelutapa positiivisemmaksi Lainsäädännön muutokset; uudet investoinnit KELTAISTEN JA VIHREIDEN SWOT Vahvuudet o Sijainti; Tku-Tre-Hki o Maaseutu lähellä; kansallispuistot o Meillä on tilaa o Kaupalliset palvelut o Tapahtumat; Pilvenmäki, Hakkapeliitta o Historia Mahdollisuudet o Lentokenttä & Midgård o Matkailuyrittäjien kokoontumiset Heikkoudet o Ei hyödynnetä jo olemassa olevia asioita; Pilvenmäki, teollinen historia ja miljöö, Kutomon Fysioterapia, Hevosopisto o Jäähalli o Sijainti; pääsee nopeasti pois o Yhteistyö o Pitkät välimatkat; sisäiset o Ei selkeää veturia Uhat o Seutukunnan päättäjät; kehittää matkailua Tarkastelkaa toimintaympäristöä nyt vain oman yrityksenne kannalta: 1. Millaisia mahdollisia muutoksia on toimintaympäristössänne lähitulevaisuudessa tulossa 2. Miten nämä muutokset vaikuttavat oman yrityksenne toimintaan (+/-)? 3. Pystyykö muutoksiin vaikuttamaan / varautumaan? (jos, niin miten?) 4. Mitkä ovat oman toimintaympäristöni vahvuudet / heikkoudet tai mahdollisuudet ja uhat? Keltaiset ja vihreät Toimintaympäristöanalyysi Plussat o Lentokenttä, rautatie, 2-tie - massat liikkuvat, käyttävät palveluita, lisää asukkaita, lisää yrityksiä o o Viikinkikylä (Midgård) Eläköityminen; ihmisillä aikaa ja rahaa, hoivakotipalvelut Miinukset o HAMK lähtee; tulevaisuus? nuoriso? kehittyminen?
19 Punaiset Toimintaympäristöanalyysi Plussat o Ulkomaan kriisit; kotimaan matkailu lisääntyy, Suomi turvallinen matkailumaa o Hämeen Hitaat; slow life, pois hektisestä elämänrytmistä o Puhtaat elintarvikkeet; suomalaisen maaseudun tuotteiden arvostus kasvaa o Turvallisuus Miinukset o Energian hinnan nousu; menot kasvaa lämmityskulut nousee, vaihtoehtoiset energiamuodot, vihreän ajatuksen myyminen asiakkaille ohjeistus o Korkojen muutokset; luottokorot kaksinumeroisiin lukuihin, vaikutus esim. investointipäätöksiin o Verotuksen muutos; alv:n nousu, kiinteistövero o Muutokset jätteen käsittelyssä Siniset; Toimintaympäristöanalyysi Plussat o Eläköityvät suuret ikäluokat; rahaa ja aikaa, omat räätälöidyt palvelut o Humppilan lentokenttä o o Slow Life FaceBook sukupolvi; sosiaalisen median kautta asiakkaalla on saatavissa maailmankokemusta ja näkemystä Miinukset o Humppilan lentokenttä; melusaaste o Riikka: erilaisille yrityksille verkostoituminen on mahdollisuus. Tuotteistaa myös talvea. Kansainvälisten asiakkaiden potentiaali. Minkälainen olo jäi päivästä? Lämmin, tuttu, kuuma, äänekäs, uusia asioita, monitahoinen, uusia tuttavuuksia, säpinää, kaksin aina kaunihimpi, yllättäviä uusia asioita, uusia keskusteluja uusien ihmisten kanssa, vanhan kertaamisen kautta uuden miettimistä, aika pysähtyä miettimään, luentopäivien kertausta, pitäisi pysähtyä, hyviä näkemyksiä Tiistai 22.2.2011 Scandic Forssa kouluttajana Mirja Borgström Aamukahvin jälkeen tehtiin lyhyt esittelykierros. Uusia kasvoja ensimmäisiin luentopäiviin meillä oli mukana Joni Järvi, Scandic Forssa. Joni opiskelee vielä ensi kevääseen asti Haaga Heliassa ja siirtyy sen jälkeen toimimaan Scandic Forssassa päätoimisesti. Elina Eriksson, Forssan Tyykikylä Oy eli Forssan Holjat. Elina työskentelee päätyönään Forssan Seudun Kehittämiskeskuksessa ja ollut mukana Holjilla viimeiset 15 vuotta. Elina on jäsenenä Holjien markkinointitoimikunnassa ja näin ollen mukana myös kehittämistyössä. Heikki Perho, Myllykylän tila Ypäjänkylässä. Yhdessä puolisonsa Anna Pentikäisen kanssa he ovat vuoden ajan olleet yrittäjinä hänen kotitilallaan. Myllykylän tilalla on majoitus- ja kokouspalveluita pienille ryhmille.
20 Eeva-Liisa Mäkelä, Hotelli Maakunta. Vuonna 2007 ostettiin Forssan keskustasta vanha hotelli, joka remontoitiin ja nykyaikaistettiin. Hotelli Maakunnassa on 15 huonetta ja juuri remontoidaan saunatiloja. Lisäksi Mäkelän perheellä on Tammelan Pyhäjärven rannalla kaksi isoa mökkikiinteistöä, joihin mahtuu yhteensä 30 majoittujaa. Raija Sundblom-Mero, Museotila Hevossilta. Raija on auktorisoitu tilintarkastaja ja kouluttautunut uuteen ammattiin HAMKista matkailun restonomiksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu Museotila Hevossiltaa, jossa on lomamökkejä, tilaus- ja savusaunoja, käsityömyymälä ja tilausravintola. Vahva yhteistyö Härkätien Pitopalvelun kanssa. Anne Laulajainen, Villisikatarha ollut 10 v. Maatalouden liitännäiselinkeinoja. Tällä hetkellä noin 80 sikaa. Avoinna sopimuksen mukaan vierailu- ja ostoskohteena. Anne ja puolisonsa Rami ovat olleet aktiivisesti mukana erilaisissa matkailuhankkeissa vuosien varrella. Pekka Sahari, Willa Eeva. Lopella toimiva mökkiyritys Päivän kouluttaja Mirja Borgström esittäytyi ja kertoi saapuvansa Imatralta, jossa hän toimi kaupungin markkinointipäällikkönä ja kulttuuritoimenjohtajana. Mirja on rakentanut useita kulttuuripainotteisia matkailutuotteita, vastannut niiden markkinointisuunnittelusta, taloudesta yms. Mirja tekee myös yhteistyötä taiteilija Jukka Rintalan kanssa. Tänään meillä on aiheena oma kehittyminen!!! Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys Terveys Itsenäisyys Arvostelukyky Luovuus Ihmissuhdetaidot ovat sen pankki, joita voitte hyödyntää asiakaskohtaamisessa. Hetken korostuminen. Ihmissuhdekyvyt, ihmiskäsitys Itsensä ja toisen ihmisen arvostus Erilaisuuden rikkaus Aitous....että olisimme ulospäin suunnilleen saman näköisiä kuin mitä sisimmässämme koemme olevamme (Martti Lindqvist) Aitous lisää uskottavuutta Vuorovaikutus Kuule, kuuntele Ole läsnä, ole hereillä Anna palaute aidosti, rehellisesti Kaikkein tärkein hetki on aina käsillä oleva hetki, kaikkein tärkein ihminen on juuri hän, joka seisoo edessäsi. Kuunteluun kannattaa panostaa. Esimerkkinä alainen-/esimiessuhde tulee olla äärimmäisen tarkka Empatia Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja tarkastella kokemusta hänen kannaltaan. Osittain synnynnäistä ohutihoisuutta. Myös opittavissa elämällä silmät, korvat, iho vastaanottavaisina.
21 Älykkyys Pienoinen tyhmyyden puute Kyky ymmärtää kokemuksia, havannoida elämää mahdollisimman virheettömästi. Sosiaalinen älykkyys, tahdikkuus, sydämen sivistys. Osittain synnynnäistä + kasvatuksen tulos, mutta myös opittavissa Terveys Toimintakyvyn perusedellytys, fyysinen ja/tai henkinen terveys Fyysinen ja henkinen terveys muodostavat kokonaisuuden Osittain perinnöllistä, osittain itse hallittua itsestään välittämistä - omat huoltovälit? Nukunko tarpeeksi? Onko minulla aikaa liikkua ulkona? Onko minulla aikaa ajatella asioita? Itsenäisyys Omiin tunteisiin ja ajatuksiin luottaminen Kyky tunnistaa vaarat ja kyky puolustautua Helppous vastaanottaa palautetta ja arvioida itseään ( ne totuudet, joita emme haluaisi kuulla, ovat meille hyödyllisimmät Helppous hyväksyä se ettei ole jokaisen rakastama Sopiva riippumattomuus siitä, mitä muut minusta ajattelevat Kykenee ottamaan myös palautteen vastaan ja kehittymään siitä. Arvostelukyky Erilaisten kokemusten arviointikyky Rajojen tunnistamiskyky Oma ärsykekerroin Tilanteiden ja ihmisten tunnistamiskyky Hyvin pitkälti opittavissa elämää elämällä, aistimalla ja havainnoimalla Luovuus Kyky käyttäytyä uudella tavalla Kyky kyseenalaistaa, ihmetellä ja hämmästellä Kyky lähteä seikkailuun elämässä Kyky kehittää uusia näkökulmia, -Katsoa totuttuja asioita uudella tavalla Luovuus ja Rohkeus ovat sukua toisilleen Anna Aikaa ja tilaa itseäsi varten Pelkistä, yksinkertaista Työskentele tunteiden kanssa, herkistä kokemuksen skaalaa. Hae laajakaistaa elämän kosteuspintoihin Pidä huolta itsestäsi, kykene vastaanottamaan ja antamaan apua tarvittaessa Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma toimii apunasi tulevaisuuden suunnittelussa niin yksityiselämässä kuin työyhteisössä Tähtikartta on suunnittelun apuväline, joka jatkossa helpottaa työtäsi useissa eri tilanteissa Henkilökohtaisen tulevaisuudenkuvan laatiminen kannattaa. Se ohjaa ja antaa suuntaa haluamasi tavoitteen saavuttamiseksi Jokaiselle on jaettu oma tähtikartta. Siihen voi jokainen kirjata omia henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmiaan. Sen jälkeen mietitään asioita ryhmässä ja esitelleen muutamia yhteisesti muille;
22 1. Missio Sydän Suuri tehtäväni? Miksi olen? Kuka olen? Mikä on tärkein tehtäväni? Mikä on toiminta-ajatukseni? Minkälaisena ihmisenä koen itseni? Miten muut minut kokevat? PUNAISET o Pitää maaseutu elävänä o Säilyttää vanhan talon henki ja historia, tehdä siitä elämäntapa koko perheelle o Olla hyvä vanhempi o Elää täyttä elämää o Hankkia kokemuksia o Elämyksien tuottaminen ja jakaminen asiakkaalle SINISET JA VIHREÄT o Helposti innostuva asioiden toteuttaminen ja asioiden loppuunvienti o Yhdessä tekemisen tunne o Ryhmässä löytyi jääräpäisyyttä, aktiivisuutta, tukipylväänä KELTAISET o Perhe kivijalkana Vastuunkanto itsestä ja muista o Kasvu ja kehittyminen o Raha riittää TYÖ HARRASTUS PERHE TALOUS - kaikkien osioiden tulee olla kunnossa - jos jokin osio uupuu, toiset osiot auttavat jaksamaan 2. Visio Tähti Tavoite? Millaiseksi ihmiseksi haluan kyvyiltäni ja ominaisuuksilta kehittyä? Mitä konkreettisia kykyjä ja henkilökohtaisia ominaisuuksia haluan itsessäni tunnistettavan esim. vuoden, kolmen tai viiden vuoden kuluttua? SINISET JA VIHREÄT o Kokemusten jakaja; older and wiser o Päämääräisyys o Kuuntelemaan oppiminen o Palautteiden ottaminen ja niiden antaminen PUNAISET o Sitku elämän lopetus Sitku sitkeydeksi o Tulla varmemmaksi omassa tekemisessä Ylpeys ja ammattitaito o Rohkeus lähteä toteuttamaan uusia suunnitelmia Unelmista todeksi o Ottaa palaute voimavaraksi o Pitkäjänteisyyttä o Innostaja, organisoija, hyvä yhteistyökumppani o Oppia hoitamaan puutarhaa o Oppia sanomaan EI o Ihmistuntemus o Turhasta murehtiminen loppuun
23 KELTAISET o Kielitaito maailma kansainvälistyy o Järjestelmällisyys; kuitit järjestykseen. Ottaa myös apu vastaan o Pitkä pinna o Päätöksen tekokyky toteuttaa ja saattaa asiat loppuun o Terveenä eläkkeelle o Visionäärin taito 3. Arvot Reimari Mitkä ovat henkilökohtaiset, tärkeimmät perusarvoni elämässä? Miksi? esim. suhteessa perhe, asiakas, työyhteisö, eettisyys, esteettisyys, kestävä kehitys, rehellisyys, luottamus, tehokkuus, terveys Miten henkilökohtaiset ja työyhteisöni arvomaailmat mielestäni kohtaavat? KELTAISET o Rehellisyys; itsellä hyvä olo o Luotettavuus; voi peilata laatuun. o Toisten arvostaminen o Menestyminen; hyvä olo tavoitteiden saavuttamisesta o Onnellisuus o Perinteiden kunnioittaminen o Ekologisuus PUNAISET o Kunnioitus o Terveys o Isänmaallisuus o Rehellisyys, eettisyys, aitous olla oma itsensä o Kestävä kehitys o Luottamus sinuun ja muihin o Elämänilo ja laatu o Kauneus o Perhe, ystävät o Vapaus, itsenäisyys o Sydämen ja mielen sivistys SINISET JA VIHREÄT o Perhe, terveys o Rehellisyys, luottamus o Työnteko; olla hyödyksi o Luonto Keskustelua Miten meidän yhteiskunnassamme on valitettavasti totuttu mittaamaan ihmisen arvo hänen työn tekemisensä kautta. Lypsylehmä-vertaus: Jokaisella firmalla on ns. oma lypsylehmänsä, joka on firman perustuote. Lehmää on lypsetty ja lypsetty ja se on osa perustoimintaa. Lehmän lisäksi kehitetään uusia hienoja tuotteita eli nousevia tähtiä, jotka joko romahtavat alas ja muuttuvat ns. kuoleviksi tuotteiksi, joita voidaan kutsua rakkikoiriksi tai sitten niistä muodostuu uusia lypsylehmiä. 4. Toimintaympäristön muutokset Tuulet Mitä toimintaympäristön muutoksia tunnistan olevan tulossa? Miten tuulet mahdollisesti vaikuttavat henkilökohtaiseen ja työyhteisöni toimintaan? Mitä mahdollisuuksia tuulet tarjoavat? Miten voin vahvistaa ja hyödyntää ennakoitavia myötätuulia? Miten voin väistää, vaimentaa tai kääntää voitoksi vastatuulet?