Metsätilusjärjestelyt Metsätilat tuottokuntoon Oulainen 22.2.2011 2 2011 Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto 1
Metsäpalstojen käytettävyys metsätalouteen hyvä kohtalainen heikko 2
Tilusjärjestelyprosessikaavio 3
Tarveselvitys Selvitetään alueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Selvitetään, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa. Arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. y Laaditaan toimenpide-ehdotus. Ennen toimituksen alkamista haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta tilusjärjestelylle. 4
Tilusjärjestely Toimituksen kestoaika on nykyisin alueesta ja oikeuskäsittelyistä riippuen 3-6 vuotta. perusparannukset edell. ja laajuus P jakosuunnittelu P on edellytykset tarveselvitys hakemus jakosuunn. toteut- taminen lopet- tami- nen P ei edellytyksiä raukeaa 0 1 1-3 2-4 3-6 vuosi 5
Tilusjärjestelyn sisältö Tilusten järjestely Palstan koon ja muodon parantaminen Maanostotoiminta (ELY-keskus) Yhteismetsän perustaminen Muut tavoitteet (esim. suojelu) Tie- ja kuivatusverkon mukauttaminen uuteen tilanteeseen Tieverkko (Kemera/UJTukL) peruskorjaus tieverkon täydennys Kuivatus (Kemera/UJTukL) metsäojitus 6
Tilusjärjestelyn rahoitus Tarveselvitys on maksuton. Kustannukset jaetaan maanomistajien kesken heidän tilusjärjestelystä saamansa hyödyn mukaisesti. Valtio rahoittaa kiinteistötoimitusmaksusta suurimman osan (esim. 80 %). Maanomistajat t maksavat jäljelle ll jäävän osan. Perusparannustoimenpiteet rahoitetaan tällä hetkellä KEMERA-rahoituksella o Valtion budjetissa tilusjärjestelyjen rahoitukseen on osoitettu tänä ä vuonna 7,0 M. Kaikki on sidottu käynnissä ä oleviin peltotilusjärjestelyihin 7
Asiakaslähtöisyys tilusjärjestelyssä Asiakaslähtöisyys on toimintatapa, jossa sovitetaan yhteen yksittäisten asianosaisten, alueellisten toimijoiden ja yhteiskunnan tavoitteet. o Tiivis yhteydenpito ja tiedottaminen o Kuuntelu, kuuleminen, tarpeiden ja toiveiden id selvittäminen, i osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen o Tasapuolinen kohtelu ja oikeudenmukaisuus o Tavoitteena on tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas kiinteistörakenne. (Valtion rahoitus) o Yhteisen edun nimissä i voidaan ottaa yksittäisiä iä tiloja mukaan tilusjärjestelyyn asianosaisten vastustuksesta huolimatta. 8
Metsätilusjärjestelyn välittömiä hyötyjä Metsätilusjärjestelyn hyötyjä Suurempi leimikkokoko Parantuneet korjuuolosuhteet Metsänhoidon kustannusten aleneminen Metsänhoidon aktiivisuuden lisääntyminen o Hakkuumahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Metsänkasvatusalan lisääntyminen Metsäteiden rakentamisen hyötyjä Kantohinnan nousu Metsänhoitokulujen pieneneminen Sulanmaan aikaiset leimikot Metsäojituksen toteutuksen hyötyjä Puuston kasvun ylläpito ja lisäkasvu 9
Pahkakosken uusjako (1990-1997) 1997) Yleistä Pinta-ala 4892 ha Maanomistajia 416 Jaossa vaihtuvaa aluetta 4051 ha Alueen perusparannukset Uudisojitusta 675 ha ja kunnostusojitusta 2372 ha, yhteensä 3047 ha Metsäautotietä 56 km Perustettu yhteismetsä Pinta-ala 1874 ha Maanomistajien vapaaehtoisesti perustama 149 kpl osakastiloja 22 tilalla yhteismetsäosuuden lisäksi alueella myös omaa metsää 10
Pahkakoski, Ii Ennen Jälkeen 11
Siikajoen uusjako (1993-2000) Yleistä Pinta-ala 4873 Maanomistajia 340 kpl Jaossa vaihtui aluetta 1522 ha Palstoja ennen jakoa 630 kpl ja jaon jälkeen 250 kpl Alueen perusparannukset Uudisojitusta 429 ha ja kunnostusojitusta 684 ha, yhteensä 1113 ha Ojituksen vuoksi alueelle tehty YVA-selvitys Metsäautotietä 20 km Perustettu suojelualue, joka liitetty Natura 2000-ohjelmaan Tehty luontoselvitys l Suojelualue 738 ha, josta valtiolla 567 ha ja 171 ha Siikajoen srk:lla (suojelusopimus) 12
Siikajoen Merikylä Ennen Jälkeen 13
Miten tästä eteenpäin Maanomistajat voivat hakea tarveselvityksen tekoa. Tarveselvitykseen osallistuminen ei sido maanomistajia jatkotoimenpiteisiin. i i ii Maanmittaustoimistoon tai metsäkeskukseen voi ottaa yhteyttä ttä ja kysellä tilusjärjestelyistä j t l i tä ja yhteismetsistä tarkemmin. Muutoksen avaimet ovat nyt Teidän käsissänne! 14