RAKENTAMISTAPAOHJEET Ro 7971 1 8 IKURI POHJOISOSA KORTTELIT: 3715 / osa, 3716 / osa, 3717, 3718, 3720, 3721 / osa, 3722 / osa, 3724, 3725 / osa, 3727 / osa ja 3732 / osa Liittyy asemakaavaan no 7971 Rakennustapaohjeisiin liittyy havainnepiirros ja kaavakartta alue määrityksin sekä seuraavat liitekuvat: rakennusten julkisivujen päämateriaalit ja värit; rakennusten kattomuodot ja värit sekä tonttien istutukset ja aitaukset: Yhdyskuntapalvelut, Asemakaavoitus; 23.8.2006 Tark. 2.2.2007
Rakentamistapaohjeet ro 7971 jakautuu yllä olevan kuvan mukaisesti kahdeksaan osaalueeseen.
Rakennusten julkisivujen päämateriaalit ja värit: Tumma julkisivu Vaalea kiviaines Punatiili
Rakennusten kattomuodot ja värit: Satulakatto (Rakennuksen harjasuunta ja kattokaltevuus määritelty asemakaavassa) Tumman harmaa tai musta katto, kattokaltevuus 1:4 1:8 Punainen katto
Tonttien istutukset ja aitaukset: Virkistysalue Tontin osat, joilla tulee säilyttää olemassa olevaa puustoa. Rakenteellinen aita tai pensasaita Pensasaita Istutettava pikkupuu
Rakentamistapaohjeet ro 7971 1 8 23.8.2006 (Koskee kaikkia osa alueita 1 8) Yleistä: Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on asemakaavassa annettujen määräysten lisäksi ohjata kaava alueen uudisrakentamista siten, että asuinalueesta muodostuu kaupunkikuvallisesti laadukas ja ympäristöönsä sopiva kokonaisuus sekä asukkailleen viihtyisä asuinpaikka. Ikurin pohjoisosan täydennysrakennusalueella pyritään melko tiiviiseen mutta samalla vehreään luonnonläheiseen toteutukseen. Tavoitteena on sopeuttaa omakotirakentaminen vanhaan rakenteeseen. Yhtiömuotoiset tontit voivat muodostaa omaleimaisia aluekokonaisuuksia kuitenkin sopeutuen alueen mittakaavaan. Olemassa olevaa puustoa pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään myös tonteilla. Kaavan rakenne: ja mitoitus Kaava alue jakautuu koilliseen ja lounaiseen osaan. Koillisen osan asuintontit ryhmittyvät pääosin uuden Ruismäenkadun varrelle, mutta myös Raivaajantien ja Haukiluomantien varrelle. Lounaisessa osassa asuintontit ovat osin vanhan katuverkon varressa ja osin Tornikallionkadun ja Tuohikorventien jatkeen uudiskatujen varrella. Kahden asuinrakentamiselle varatun alueen välissä on Myllypuron luonnonsuojelualueeseen liittyvä virkistysalue. Myllypuronkadun varteen on osoitettu suojaviheraluekaistat. Periaatteena on ollut täydentää nykyistä omakotialuetta erillispientalotonteilla ja yhtiömuotoiseksi suunnitelluilla tonteilla siten, että erillispientalotontit sijoittuvat jo rakennettujen omakotitalotonttien yhteyteen täydentäen olemassa olevaa rakennetta siihen sopeutuen. Yhtiömuotoiset AP ja AR tontit on puolestaan sijoitettu kohtiin, jossa ne tukeutuvat jo toteutettuihin yhtiömuotoisiin tontteihin Haukiluomantien varrella tai kohtiin, joissa se on perusteltua joko kadunrakennuskustannusten säästämiseksi tai melulta suojautumisen vuoksi. Pysäköinti on mahdollista toteuttaa asuinpientalojen tonteilla asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömässä läheisyydessä. Rivitalotonteilla pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi osin asuntokohtaisesti, osin yhteisillä pysäköintialueilla. Koko kaava alueen pinta ala on 23,6 ha. Asuinrakennusten korttelialueen pinta ala on 9,4 ha eli 40 % pinta alasta. Rakennusoikeus on yhteensä 27989 kem2. Asukasmääräksi voidaan arvioida n. 500 henkeä (1 as / 55 kem2). Uusia asuntoja alueelle rakentuu noin 160. Virkistysaluetta on liitooravan elinpiiri mukaan luettuna 10,9 ha (46 %). Erityisalueita on 1,7 ha (7%). Katualuetta on 1,6 ha (7%). Vesialuetta kaavaalueella on 0,03 ha (0%). Erillispientalotontteja (AO) alueella on yhteensä 55 kappaletta, joista kolme on jo rakennettu. Rivitalotontteja (AR) on kaavaalueella kolme ja asuinpientalotontteja (AP) viisi.
Luonnonympäristö Myllypuron puronuoma ja sitä ympäröivä puronvarsilehto ovat Tampereen arvokkaimpia luonnonalueita. Myllypuron Naturaalueeseen ulottuva luonnonsuojelualue on otettu mukaan kaava alueeseen, jotta se voitaisiin asemakaavallisestikin suojella. Jotta asemakaavan toteutuminen ei aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia Natura alueelle, on hulevesien hallinnan tavoitteena, että suunnittelualueelta purkautuvien valumavesien määrä, virtaama tai laatu ei merkittävästi muutu nykytilanteeseen nähden. Jotta tavoite toteutuisi, on asemakaavaan tehty kaksi hulevesien hallintasuunnitelman mukaista aluevarausta hulevesien viivytys / imeytysaltaita varten sadevesiviemäröinnin purkupaikkoihin. Liito oravan esiintyminen asemakaava alueella on huomioitu osoittamalla lajin kannalta keskeisimmät alueet virkistysalueiksi, joille on annettu liito oravan elinympäristön suojelemiseksi tarvittavat erityismääräykset. Tontin käyttösuunnitelma: Rivitalotonteille (AR) ja asuinpientalotonteille (AP) on laadittava tontin käyttösuunnitelma ennen rakennusluvan hakemista, joka on hyväksytettävä rakennusvalvontayksikössä. Hyväksytty tontin käyttösuunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Suunnitelmassa (mk 1:200) esitetään rakennusten sijoittelu, pihajärjestelyt ja materiaalit, liittyminen ympäristöön, valaistuksen periaatteet, pysäköinti ja tontin rajautuminen, maaston korkeustasot ja tasoerojen ratkaisutapa sekä istutukset. Tonttia reunustavat alueet tulee esittää käyttösuunnitelmassa viiden metrin etäisyydeltä tontin rajoista. Omakotitalotonttien rakentajilta ei edellytetä varsinaista rakennuslupahakemusta edeltävää tontin käyttösuunnitelmaa. Erillispientalotonttien (AO) rakentajien tulee kuitenkin ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ennen rakennusluvan hakemista. Rakennustarkastajan kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä ohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. ro 7971 1, tontit 3718 8 10 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit 8 ja 9 ovat asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Tontti 10 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten. Tontin 3718 8 varsinainen rakennusoikeus on 1200 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 200 kem2, tontin pinta ala on 4688,8 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,30.
Tontin 3718 9 varsinainen rakennusoikeus on 1500 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 250 kem2, tontin pinta ala on 5212,3 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,34. Tontin 3718 10 varsinainen rakennusoikeus on 1500 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 250 kem2, tontin pinta ala on 6455,7 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,27. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Rakennusalat: Melusuojaus: Ajoyhteys: Pihat: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaalea kiviaines. Tonteilla 8 ja 9 rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittää pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy. Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tonteille on myös merkitty yksikerroksisille talousrakennuksille varatut rakennusalat. Autopaikat voidaan osoittaa asuinhuoneistokohtaisesti rakennusalalla. Tontin 10 rakennusala on kaareva ja tavoitteena on, että tuleva rakennus noudattaa rakennusalan ohjaamaa muotoa. Tontilla 3718 9 ja 10 tulee ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan olla vähintään 32 dba asemakaavassa merkityillä osuuksilla. Asemakaavassa on myös osoitettu ne rakennusalan sivut tonteille 3718 8, 9 ja 10, joiden puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Tontille 3718 8 on merkitty alueen osa, jonka kautta ajo tontille 3718 10 on sallittu. Tonteille on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varatut alueet. Tonteille 3718 8, 9 ja 10 on varattu ko. tonttien yhteiseen käyttöön varattu alue sisäistä kevyttä liikennettä, leikkiä ja oleskelua varten. Leikkipaikan pinta alan tulee olla vähintään 200 m2. Tonttien 8, 9 ja 10 osalla ei korttelin sisäosaan saa rakentaa tontteja erottavia aitoja. Ruismäenkadun varsi on varattu istutettavaksi alueen osaksi.
Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka sisältää omakotiasumisen ominaispiirteitä esim. pysäköinti asunnon yhteydessä ja pienimittakaavaisuus. Tonttien yhteiseen käyttöön varatulla sisäpihalla tavoitteena on luontaisen metsätyypin näkyminen. Myllypuronkadun suuntaan uudisrakentaminen erottuu selkeänä kasvillisuuden läpi erottuvana vyöhykkeenä, jossa rivitalon kaareva muoto on havaittavissa. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää asemakaavan mukaan vaaleaa kiviainesta. Alueen rakennusten vaalea pääväri tulee valita aluekohtaisesti harmonisesti. Valitun päävärin lisäksi voidaan käyttää harkitusti kokonaisuuteen sopeutuvia tehostevärejä julkisivun yksityiskohdissa kuten sisäänkäynnin yhteydessä. Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Ajatuksena on, että tontilla voidaan osoittaa autopaikat asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömästä läheisyydestä. Tonteilla 8 ja 9 tavoitteena on kaksikerroksisten rakennusmassojen rytmittäminen yksikerroksisilla autosuoja ja varasto osilla, jotka kytkevät pientalot toisiinsa. Asuntoihin liittyvien autosuoja ja varastorakennusten tulee liittyä luontevasti päärakennukseen. Ikurintien puoleiselle rakennusalalle rakennettavien talousrakennusten tulee olla värisävyiltään tummia. Talousrakennukset voivat olla puurakenteisia. Talousrakennusten varsinkin autotallien suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä
rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Kallion louhintaa tontin rajavyöhykkeellä tulee välttää. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Yhteiseen käyttöön varattu alue: Hulevesien hallinta: Rakennusten keskellä sijaitseva kumpare on varattu tonttien yhteiskäyttöön. Pihan jäsentelyn tulee tukea asukkaiden vuorovaikutusta myös tonttirajojen yli. Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun (17.1.2006). Istutukset: Tonttien yhteisellä sisäpihalla lähtökohtana vihersuunnittelussa tulee olla alueen luontaisen metsätyypin näkyminen ja havaittavuus asuinympäristössä. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaa aikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. ro 7971 2, tontit 3718 11 12 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit 11 ja 12 ovat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten.
Tontin 3718 11 varsinainen rakennusoikeus on 1100 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 200 kem2, tontin pinta ala on 4137,4 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,31. Tontin 3718 12 varsinainen rakennusoikeus on 1400 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 300 kem2, tontin pinta ala on 4970,9 m2, jolloin tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,34. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Rakennusalat: Melusuojaus: Ajoyhteys: Maanalainen johto: Pihat: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaalea kiviaines. Rakennusten yhtäjaksoisen julkisivun enimmäispituus on 18 metriä. (Tontin 12 itäosan rakennusaloilla ei julkisivun enimmäispituutta ole määritelty.) Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tonteille on myös yksikerroksisten talousrakennusten sekä auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Tonteille 3718 11 ja 12 on merkitty Myllypuronkadun puoleisille tontinosille auton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusalat, joille on muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä, maavallista tai niiden yhdistelmästä yhtenäinen vähintään kaksi metriä korkea melusuoja, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on vähintään 15dBA. Tontilla 11 rakennusalan pohjoissivulla parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Lisäksi tontilla 11 Myllypuronkadun puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba. Tonttien 3718 11 ja 12 rajavyöhykkeelle on osoitettu ajoyhteys, joka palvelee molempien tonttien tarpeita. Erityisesti tontin 12 liikenne kulkee tonttien rajalle merkityn ajoyhteyden kautta. Tonttien 11 ja 12 itäosan läpi kulkee jätevesiviemärilinja, jota varten on asemakaavassa osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tonteilta on varattava lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 7 m2 asuntoa kohti. Leikkipaikan pinta alan tulee olla vähintään 100 m2. Tontin 12 virkistysalueeseen rajautuville sivuille on rakennettava rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi.
Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka suojautuu Myllypuronkadun liikennemelulta ja avautuu Tuohikorvenpuistoon. Tavoiteilmeenä on pienmittakaavainen, julkisivuiltaan jäsennelty alue, jossa talousrakennukset ja autokatokset tukevat kokonaisuutta sekä sijoituksen että suunnitelmaratkaisun osalta. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää asemakaavan mukaan vaaleaa kiviainesta. Alueen rakennusten vaalea pääväri tulee valita aluekohtaisesti harmonisesti. Valitun päävärin lisäksi voidaan käyttää harkitusti kokonaisuuteen sopeutuvia tehostevärejä julkisivun yksityiskohdissa kuten sisäänkäynnin yhteydessä. Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Myllypuronkadun puoleisille tontinosille rakennettavien talousrakennusten ja niihin liittyvien rakenteiden avulla suojataan tontteja melulta. Rakennuksista ja aidasta koostuvan melusuojauksen tulee olla väriltään tumma ja yleisilmeeltään rauhallinen. Suojauksen tulee jakautua pienempiin osiin esim. rakennusten ja aidan välisen rytmityksen avulla. Talousrakennukset voivat olla puurakenteisia. Talousrakennusten, varsinkin autotallien, suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Tavoitteena on
rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun (17.1.2006). Istutukset: Aitaaminen: Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. pysäköinti, oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaa aikana suojata asianmukaisesti. Tuohikorvenpuiston virkistysalueeseen rajoittuvien tontin rajojen viereen on rakennettava puurakenteinen väriltään tumma aita tai vaihtoehtoisesti pensasaita. Rakenteellisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm. Aidan tarkoitus on osoittaa julkisen ja yksityisen alueen raja. ro 7971 3, tontit 3725 9 ja 10 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit 9 ja 10 ovat asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten. Tontin 3725 9 varsinainen rakennusoikeus on 1550 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 350 kem2, tontin pinta ala on 6473,6 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,29. Tontin 3725 10 varsinainen rakennusoikeus on 1000 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 250
kem2, tontin pinta ala on 3634,1 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,34. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Rakennusalat: Ajoyhteys: Pihat: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Tonteilla rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittää pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy. Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tonteille on myös merkitty yksikerroksisille talousrakennuksille varatut rakennusalat. Autopaikat voidaan osoittaa asuinhuoneistokohtaisesti rakennusalalla. Tontin 9 pohjoisosaan on merkitty ohjeellinen ajoyhteys. Tonteille on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varatut alueet. Tontin 9 virkistysalueeseen rajautuville sivuille on rakennettava rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Tonttien eteläsivulle on varattu alueen osa, jolle tulee tehdä ojanne hulevesien johtamiseksi alueelliseen sadevesijärjestelmään. Korttelin 3725 kaikki tontit voivat halutessaan johtaa perus ja rännivedet ko. ojanteeseen. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka sisältää omakotiasumisen ominaispiirteitä esim. pysäköinti asunnon yhteydessä ja pienimittakaavaisuus. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Rakennusten julkisivujen tulee olla asemakaavan mukaan pääasiallisesti punatiiltä. Rakennuksia täydentävät julkisivumateriaalit ja värit voi valita vapaasti.
Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Ajatuksena on, että tontilla voidaan osoittaa autopaikat asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömästä läheisyydestä. Tavoitteena on kaksikerroksisten rakennusmassojen rytmittäminen yksikerroksisilla autosuoja ja varasto osilla, jotka kytkevät pientalot toisiinsa. Asuntoihin liittyvien autosuoja ja varastorakennusten tulee liittyä luontevasti päärakennukseen. Talousrakennusten, varsinkin autotallien suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Hulevesien hallinta: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Kallion louhintaa tontin rajavyöhykkeellä tulee välttää. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Tonttien 9 ja 10 hulevedet johdetaan kaakkoissivulla sijaitsevan ojanteen kautta sadevesiviemäriin. Jos perusvesiä ei voi johtaa ojanteeseen, ne voidaan johtaa suoraan sadevesiviemäriin. Ojanne voi olla esim. viherpainanne tai imeytysoja. Sen tarkoituksena on johtaa hulevettä hitaasti eteenpäin ja samalla pidättää haitta aineita, parantaa imeytymistä ja pienentää virtausnopeutta. Myös korttelin 3725 muut tontit voivat halutessaan käyttää Tonttien 9 ja 10 alueelle sijoittuvaa ojannetta. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja ohje paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus
Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun (17.1.2006). Istutukset: Lähtökohtana on istuttaa entisen pellon metsittynyt alue vehreäksi ja asuinkäyttöön soveltuvaksi. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Näin myös rauhoitetaan naapuritonttien piha alueet. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. ro 7971 4, tontti 3724 6 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontti 3724 6 on asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten. Tontin 3724 6 varsinainen rakennusoikeus on 2750 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 550 kem2, tontin pinta ala on 10593,5 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,31. Tontille 3724 6 sallitusta kerrosalasta saa 10 % käyttää sosiaali, liike ja toimistotiloja varten. Jos em. tiloja tontille rakennetaan, tulee jokaista 50:tä sosiaali, liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti rakentaa yksi autopaikka. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Autopaikat voidaan osoittaa asuinhuoneistokohtaisesti ja pienehköillä ryhmäpysäköintipaikoilla. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Haukiluomantien varressa olevien rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Tontilla rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittää pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy.
Rakennusalat: Melusuojaus: Pihat: Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tontilla on myös yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Haukiluomantien puoleisella rakennusalan sivulla parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Tontin keskiosaan on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varattu alue. Haukiluomantien varsi on varattu istutettavaksi alueen osaksi. Tontin kaakkoiskulmauksessa on suurehkoja kivilohkareita. Alue on asemakaavassa merkitty luonnonmukaisena säilytettäväksi tontin osaksi, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. Tontin virkistysalueeseen rajautuville sivuille kaakkoiskulmaa lukuun ottamatta on rakennettava rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka sisältää omakotiasumisen ominaispiirteitä esim. pysäköinti asunnon läheisyydessä ja pienimittakaavaisuus. Haukiluomantien varrella rakennukset rajaavat katutilaa ja muodostavat parin kadun toisella puolella sijaitsevien rakennusten kanssa. Tontin piha alueiden käsittelyssä tavoitteena on luontaisen metsätyypin näkyminen erityisesti kaakkoiskulmauksen kivikkoalueella. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Asemakaavan mukaan Haukiluomantien varressa olevien rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Myös tontin muiden asuinrakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Rakennuksia täydentävät julkisivumateriaalit ja värit voi valita vapaasti. Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Ajatuksena on, että tontilla voidaan osa autopaikoista osoittaa asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömästä läheisyydestä. Tonteilla tavoitteena on kaksikerroksisten rakennusmassojen
rytmittäminen yksikerroksisilla autosuoja ja varasto osilla, jotka voivat kytkeä pientalot toisiinsa. Asuntoihin liittyvien autosuoja ja varastorakennusten tulee liittyä luontevasti päärakennukseen. Talousrakennusten, varsinkin autotallien, suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Talousrakennukset voivat olla puurakenteisia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun (17.1.2006). Istutukset: Suojelluksi merkityssä kaakkoiskulmauksessa tulee vaalia luonnonmukaisuutta ja säilyttää suuret kivilohkareet. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden.
ro 7971 5, tontit 3717 7 22 sekä 3716 8 11 ja 13 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien rakennusoikeudet on merkitty tehokkuuslukuna eli kerrosalan suhteena tontin pinta alaan. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saa käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Tonttien pinta alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Tontti pinta tonttitehok kerrosala m2 ala m2 kuus e= AO 3716 13 1222,9 0,27 330,2 3717 12 800,0 0,30 240,0 3717 20 800,0 0,30 240,0 3717 21 800,0 0,30 240,0 AO 11 3716 8 1099,8 0,27 296,9 3716 9 1099,8 0,27 296,9 3716 10 1099,8 0,27 296,9 3716 11 1099,8 0,27 296,9 3717 7 800,0 0,30 240,0 3717 8 845,1 0,30 253,5 3717 9 800,0 0,30 240,0 3717 10 800,0 0,30 240,0 3717 11 800,0 0,30 240,0 3717 13 802,8 0,30 240,8 3717 14 716,4 0,30 214,9 3717 15 799,1 0,30 239,7 3717 16 800,0 0,30 240,0 3717 17 800,0 0,30 240,0 3717 18 800,0 0,30 240,0 3717 19 800,0 0,30 240,0 3717 22 749,9 0,30 225,0 Maastoon Puistoon rajoittuvilla tonteilla 3716 13, 3717 14 ja 22 sopeuttaminen: luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa.
Julkisivut: Rakennusalat: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään kuusi metriä. Edelliseen poikkeuksen tekevät tontit 3716 13 sekä 3717 12, 20 ja 21, joiden maastossa on korkeuseroa kaksi metriä tai yli. Näillä tonteilla ei ole kuuden metrin maksimisääntöä. Erillispientalotonteille on osoitettu varsinaiset rakennusalat sekä auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle varatut rakennusalat. Nuolella on osoitettu ne rakennusalan sivut, joihin rakennus on rakennettava kiinni. Merkinnöillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentamista, siten että rakennukset muodostavat katutilaa. Tonttien asuinrakennuksille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Toisessa kerroksessa saa kuitenkin käyttää enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pinta alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on kuitenkin vähintään 30 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asemakaavan mukaan rakennusten siis tulee massallisesti olla 1½ kerroksisia. Poikkeuksena rinteeseen sijoittuvilla tonteilla 3716 13 sekä 3717 12, 20 ja 21 on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen. Tällöin ensimmäisen rinteeseen sijoittuvan kerroksen tulee olla osakerros samoin kuin ylimmän kerroksen. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 70 % ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennukset voidaan kuitenkin myös rakentaa kaksikerroksisiksi ilman ensimmäistä osakerrosta. Vesikatto: Pihat: Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Asuinrakennusten rakennusaloille on merkitty rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Kattokaltevuusmerkintänä on 27, joka vastaa 1:2 kattokulmaa. Tuohikorventien, Haukiluomantien ja Tornikallionkadun varsi on tonteilla varattu istutettavaksi alueen osaksi. Virkistysalueeseen rajoittuvien tonttien 3717 14 ja 22 koillisrajalle tulee rakentaa rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Korttelin 3717 pohjoisosan tontit ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella, siksi tonteille 3717 14 ja 22 on osoitettu alue, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet.
Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa suhteellisen tiivis omakotialue, joka sopeutuu jo rakennettuun omakotimiljööseen. Yhtenäinen kattomuoto ja väri sekä rakennusten sijoitus ovat mm. alueen yhtenäisyyttä luovia tekijöitä. Kunkin rakentajan tulee huolellisesti sovittaa oma suunnitelmansa muodostuvaan ympäristöön. Yksinkertaiset, konstailettomat ratkaisut, yksinkertainen muoto ja pelkistetty tyyli varmistavat yleensä parhaiten onnistuneen ja harmonisen kokonaisuuden. Rakennukset Materiaalit ja väri: Katto ja sen väri: Sokkeli Talousrakennukset: Ikkunat: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää asemakaavan mukaan peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Julkisivujen tulee olla väritykseltään vaaleita. Asemakaavan mukaan rakennuksissa tulee käyttää satulakattoa, jonka kattokaltevuus on 27. Kattojen tulee olla väriltään punaisia. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Autokatoksien ja talousrakennusten katot voivat olla päärakennuksen kattoa loivempia. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Talousrakennusten, varsinkin autotallien, suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Autotalleja ei tule sijoittaa näkyvästi kadunvarteen vaan päärakennuksen julkisivulinjan taakse. Ikkunat tulee sijoittaa ulkoseinän ulkopintaan ilman leveitä vuorilautoja. Sisennys saa maksimissaan olla 10 cm. Ylimmän kerroksen mahdolliset kattoikkunat ovat vesikaton lappeen suuntaisia tai ns. kattolyhtyjä. Kattoikkunat eivät saa rikkoa räystäslinjaa. (RT ohjetiedosto 82 10605) Tuohikorventien ja Tornikallionkadun länsisivustoilla rakennukset sijaitsevat sahanterämäisesti vähän lomittain. Sijoitus avaa mahdollisuuden rakennusten etelänurkkauksen erityiseen jäsentelyyn esim. kulmaikkunan avulla. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Rakennusten ja pihamaan korkeusasemien sopeuttaminen olemassa olevan maaston ja
suunnitellun ympäristön korkeusasemiin on onnistuneen toteutuksen yksi avainkysymys. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja olemassa olevan puuston osittainen säilyttäminen. Esimerkkiluonnos rakennuksen sijoittumisesta tontille. Esimerkkiluonnos rakennusleikkauksesta. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä
putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun (17.1.2006). Istutukset: Mahdollisuuksien mukaan tonteilla tulisi säilyttää olemassa olevaa puustoa. Erityisesti tonttien 3717 13, 14, 21 ja 22 sisäpihoilla tulee säilyttää tonteilla kasvavia puita, koska tontit ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. Aitaaminen: Tonteilla 3717 14 ja 22 Tuohikorvenpuiston virkistysalueeseen rajoittuville tontin rajoille on rakennettava puurakenteinen väriltään tumma aita tai vaihtoehtoisesti pensasaita. Rakenteellisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm. Aidan tarkoitus on osoittaa julkisen ja yksityisen alueen raja. Tontit tulee rajata katualueesta pensasaidalla. ro 7971 6, tontit 3720 8 13 ja 3721 16 21 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien rakennusoikeudet on merkitty tehokkuuslukuna eli kerrosalan suhteena tontin pinta alaan. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saa käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Tonttien pinta alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Tontti pinta tonttitehok kerrosala m2 ala m2 kuus e= AO
3720 8 657,2 0,32 210,3 3720 9 657,2 0,32 210,3 3720 10 657,2 0,32 210,3 3720 11 657,2 0,32 210,3 3720 12 657,2 0,32 210,3 3720 13 657,2 0,32 210,3 3721 16 953,1 0,30 285,9 3721 17 651,0 0,32 208,3 3721 18 651,0 0,32 208,3 3721 19 651,0 0,32 208,3 3721 20 651,0 0,32 208,3 3721 21 651,0 0,32 208,3 Julkisivut: Rakennusalat: Rakennusten julkisivujen pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Erillispientalotonteille on kadun varteen osoitettu auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Varsinaisen asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu katuun nähden poikittain vähän kauemmas katulinjasta. Asemakaavassa on osoitettu ne rakennuksien sivut, joista ajo autotalleihin tulee järjestää. Autotallien ja katoksien ovet eivät siis saa aueta kadulle päin. Tonttien asuinrakennuksille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Poikkeuksena rinteeseen sijoittuvilla tonteilla 3721 18 ja 19 on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa kuitenkin enintään 70 % ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennukset voidaan kuitenkin myös rakentaa kaksikerroksisiksi ilman ensimmäistä osakerrosta. Vesikatto: Pihat: Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennusaloille, myös auton säilytyspaikkojen ja talousrakennuksien rakennusaloille, on merkitty rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Kattokaltevuudeksi on määritelty 18, joka vastaa 1:3 kattokulmaa. Tonttien sisääntulopiha on merkitty betoni, tiili tai luonnonkivellä kivettäväksi alueenosaksi. Muilta osin Ruismäenkadun varsi on varattu istutettavaksi alueen osaksi. Virkistysalueeseen rajoittuvien tonttien 3720 8 13 ja 3721 16 lounaisrajalle tulee rakentaa rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Tontit 3720 12 ja 13 ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella, siksi niille on osoitettu alue, jolla
olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tiivis omakotialue, joka muodostaa kaupunkimaisen kokonaisuuden. Samankaltainen rakennusten sijoittuminen, julkisivumateriaali, kattomuoto ja väri sekä sisääntulopihan kiveys ovat mm. alueen yhtenäisyyttä luovia tekijöitä. Kunkin rakentajan tulee huolellisesti sovittaa oma suunnitelmansa muodostuvaan ympäristöön. Yksinkertaiset, konstailettomat ratkaisut, yksinkertainen muoto ja pelkistetty tyyli varmistavat yleensä parhaiten onnistuneen ja harmonisen kokonaisuuden. Rakennukset Materiaalit ja väri: Katto ja sen väri: Sokkeli Talousrakennukset: Asemakaavan mukaan rakennusten julkisivujen pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Tämä koskee sekä asuinrakennuksia että talousrakennuksia. Julkisivujen tulee olla väritykseltään vaaleita. Asemakaavan mukaan rakennuksissa tulee käyttää satulakattoa, jonka kattokaltevuus on 18. Kattojen tulee olla väriltään punaisia. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Autokatoksien ja talousrakennusten katot voivat olla päärakennuksen kattoa loivempia. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Koska talousrakennukset muodostavat näkyvästi katukuvaa, on niiden laadukas suunnittelu ja toteutus yhtä tärkeää kuin asuinrakennustenkin. Kuten edellä on todettu, talousrakennusten julkisivujen tulee pääosin olla rapattuja. Talousrakennuksen rakenteet, jotka ovat kahdeksaa metriä lähempänä naapuritontin asuinrakennuksen rakennusalaa, tulee palo osastoida molemminpuolista paloa vastaan. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Rakennusten ja pihamaan korkeusasemien sopeuttaminen olemassa olevan maaston ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin on onnistuneen toteutuksen yksi avainkysymys. Tonttien liittymisen virkistysalueeseen tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista virkistysalueeseen rajautuvilla tontin rajoilla saa poiketa.
Etupihan kivettävälle alueelle pinnoitteeksi suositellaan harmaata betonikiveystä esim. iso sauvakivi. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun (17.1.2006). Istutukset: Korttelin 3720 tonteilla tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää olemassa olevaa puustoa. Erityisesti tonttien 3720 12 ja 13 lounaisosassa tulee säilyttää tonteilla kasvavia puita, koska tontit ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. Etupihalle kivettävän alueenosan viereen tulee istuttaa pikkupuu. Puu istutetaan noin 250 cm päähän kadun puoleisesta tontinrajasta. Sopivia puita ovat esimerkiksi ruotsinpihlaja, suomenpihlaja, pilvikirsikka, rusokirsikka, tuohituomi tai marjaomenapuu. Jos kadulle päin halutaan näkösuojaa, voidaan tontinrajalle istuttaa esim. pieniä pensaita (n. 1,0 1,5 metriä korkeita). Mahdollisia lajeja ovat esimerkiksi norjanangervo, lumiangervo, koristearonia ja ruusupensaat. Aitaaminen: Tuohikorvenpuiston virkistysalueeseen rajoittuville tontin rajoille on rakennettava puurakenteinen väriltään tumma aita tai vaihtoehtoisesti pensasaita. Rakenteellisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm. Aidan tarkoitus on osoittaa julkisen ja yksityisen alueen raja. ro 7971 7, tontit 3727 19 23
Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien rakennusoikeudet on merkitty tehokkuuslukuna eli kerrosalan suhteena tontin pinta alaan. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saa käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Tonttien pinta alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Tontti pinta tonttitehok kerrosala m2 ala m2 kuus e= AO 11 3727 19 833,2 0,27 225,0 3727 20 890,9 0,27 240,5 AO 3727 21 1016,9 0,27 274,6 3727 22 1012,0 0,27 273,2 3727 23 982,4 0,27 265,2 Julkisivut: Rakennusalat: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Tonteilla 19 ja 20 julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään kuusi metriä. Erillispientalotonteille on kadun varteen osoitettu auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Varsinaisen asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu katuun nähden poikittain vähän kauemmas katulinjasta. Asemakaavassa on osoitettu ne rakennuksien sivut, joista ajo autotalleihin tulee järjestää. Autotallien ja katoksien ovet eivät siis saa aueta kadulle päin. Tonttien 19 ja 20 asuinrakennuksille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Toisessa kerroksessa saa kuitenkin käyttää enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pintaalasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on kuitenkin vähintään 30 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asemakaavan mukaan rakennusten siis tulee massallisesti olla 1½ kerroksisia. Rinteeseen sijoittuvilla tonteilla 21, 22 ja 23 on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen. Tällöin ensimmäisen rinteeseen sijoittuvan kerroksen tulee olla osakerros samoin kuin ylimmän kerroksen. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 70 % ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennukset voidaan kuitenkin myös rakentaa kaksikerroksisiksi ilman ensimmäistä osakerrosta.