Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1
Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty: Palveluita Osaamista koulutusta Työvälineitä lomakkeita 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 2
Systemaattinen väkivallan kartoitus Miksi kysyä? Antaa mahdollisuuden kertoa Kysyminen jo interventio eli väliintulo Mikä perustelee? Mikä estää? 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 3
Miksi pitää kysyä? Asiasta josta ei puhuta ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 4
Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Oikeusministeriön selvitys 8 vuotiaan lapsen surmasta oli merkkejä väkivallasta ja epäillyksiä, mutta ei puututtu Valtion tarkastusviraston tekemässä lastensuojelun tarkastuskertomuksessa 6/2012 todetaan, että lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Tarkastuksen mukaan perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 5
Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 6
Tutkimuksen (Virkki T. ym.) mukaan työntekijät perustelevat väkivallan seulonnan seuraavasti Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. Väkivaltaa kyseenalaistavan prosessin käynnistäminen, välittäminen, : sysäyksen antaminen on väkivallan kohtaamisessa. jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeää. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 7
Väkivaltaan puuttumattomuutta perustelevat näkökulmat (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 8
Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 9
Systemaattinen väkivallan kartoitus on oikeus että velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 10
Väkivaltaa ei tunnistettu tai ilmaistu Väkivallan systemaattinen kartoitus Väkivaltaa kokenut tunnistettu MARAK riskinarviointi MARAK riskinarvioinnin kokous 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 11