Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

Transkriptio

1 Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

2 Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu läheisessä suhteessa (luottamus-, kiintymys-, riippuvuus-, rakkaus- tai intiimisuhteessa) tai suhteen purkauduttua Ehkäisevä työ l. preventio Primääri: ehkäistään ilmiön syntymistä Sekundääri: tunnistettaessa ilmiö siihen pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Tertiääri: ilmiön esiintyessä sen kielteisiä vaikutuksia ja haittoja pyritään rajoittamaan

3 Ihmisen reagointi vaikeisiin tapahtumiin on normaalia psyykkistä toimintaa ja näin ollen ensimmäisten oireiden ja kriisireaktioiden perusteella on mahdotonta ennustaa pitkäaikaisvaikutuksia tämä ei tarkoita, että niitä ei tulisi noteerata Mielen sairastuminen viittaa tässä ehkä hieman kapea-alaiseen terveyskäsitykseen, jolloin väkivallan yhteydessä on hyvä tunnistaa hyvinvointia vähentävät vaikutukset ja terveyttä edistävien toimenpiteiden mahdollisuudet

4 Riskit, kehitykselliset uhkat ja resilienssi Riskit korostavat kielteisten kasautuvien vaikutusten muodostamaa kehityksellistä uhkaa Riski edustaa kielteistä potentiaalia, mahdollisuutta ei vääjäämätöntä toteutumista Resilienssi korostaa ihmisen kykyä oppia vastoinkäymisistä ja muodostaa suojaavia työja toimintamalleja

5 Mielenterveyden häiriöiden, oireiden ja akuuttien kriisireaktioiden näkökulma Ajallinen ulottuvuus eli ovatko vaikutukset välittömiä vai pitkäaikaisia tai pitkäaikaisia ja välittyneitä Esim. kriisityössä käytetty käsite henkinen ensiapu viittaa sekundääriseen preventioon, jossa tunnistetaan kielteinen tapahtuma ja pyritään ulottamaan auttavat toimenpiteet koko kohdejoukolle

6 Pitkäaikaiset vaikutukset, joista uhriutuminen on keskeisimpiä käytettyjä käsitteitä väkivallan ohessa Toimijuuden tunnon ongelmat, minäpystyvyyden heikkeneminen ja havaintomaailman tulkintojen vinoutuminen Pelon, pelokkuuden ja niihin liittyvien uskomusten välittyminen ylisukupolvisesti

7 Siltala, Holma ja Hallman-Keiskoski (2014) totesivat hoitohenkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella henkisen lähisuhdeväkivallan kokemuksen hyvinvointia heikentävän roolin olevan erittäin merkitsevä kaikilla tutkimuksen osa-alueilla Tulos on tärkeä havainto, koska henkinen vv. on huomattavasti näkymättömämpää kuin fyysinen väkivalta ja saattaa tulla ohitetuksi interventioissa

8 Kaikessa lähisuhteessa tapahtuvassa väkivallassa on mukana henkinen väkivalta Hoitohenkilökunnan kokeman väkivallan määrä yleisväestöä hieman korkeampi

9 Rautiainen ja Holma (2013) taas totesivat, kuinka kliinisessä aineistossa korostuu väkivalta yhtenä potentiaalisesti ja todennäköisesti piiloon jäävänä asiana ilman erityishuomiota tai rutiiniseulontaa Vrt. THL:n suositus VISH-hankkeessa tuotetun seulan ottamisesta terveydenhuollon läpäiseväksi työkaluksi spontaanin kertomisen oletuksesta aktiiviseen kysymiseen

10 Havainto samansuuntainen kuin Trevillion ym. (2012) tutkimuksessa psykiatrisella aineistolla Väkivalta osana ongelmien kehittymistä/laukaisevana tekijänä laajaalaisemmin kuin vain oireiden siihen viittaavalla tavalla rutiiniseulonnan vaade Hoitohenkilöstön ajattelutapaa tulisi kehittää tietoisesti väkivaltaerityisestä väkivaltayleiseen ajatteluun

11 Hoidon ja ehkäisyn mahdollisuus Akuuttien tilanteiden (primäärin) ehkäisyn vaikeus (lukuunottamatta moniammatillista riskin arviointia, MARAK) hoidon ja kriisiavun rooli Vaikka henkilö tunnistaisi ja myöntäisi väkivallan osuuden oman tilansa kohdalla, niin se ei vielä tarkoita valmiutta muutokseen (Karakurt ym., 2014) automaattisesti puheeksiottamisen, seulonnan ja haittojen ehkäisyn näkökulma Myös niin kielteisen ilmiön kuin väkivallan kohdalla potilaalla on epäröintinsä ja vaikeutensa sitoutua muutostyöskentelyyn, joka kietoutuu passivoitumiseen ja toimijuuden tunnon heikentymiseen potilaan toimijuuden kunnioittaminen ja avun tarjoaminen sekä asian pitäminen asialistalla

12 Lähteet Karakurt, G., Smith, D. & Whiting, J. (2014). Impact of intimate partner violence on women s health. Journal of Family Violence, 29, Poutiainen, M. & Holma, J. (2013). Subjectively evaluated effects of domestic violence on well-being in clinical populations. ISRN nursing, Siltala, H., Holma, J. & Hallman-Keiskoski, M. (2014) Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin. Psykologia, 49, Trevillion, K., Oram, S., Feder, G. & Howard, L. M. (2012). Experiences of domestic violence and mental disorders: A systematic review and meta-analysis. PloS one, 7(12), e51740.