Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

Transkriptio

1 Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Työpaja Martta October 1

2 Väkivallan ehkäisy ja vanhemmuuden tuki Esityksen rakenne: Väkivaltailmiö parisuhteessa Keskeinen lainsäädäntö Tunnistamisen haasteet Tunnistaminen ja puheeksi oton välineet Väkivallan huomioiminen parisuhteessa ja erotilanteissa Martta October 2

3 Väkivalta perheessä ja parisuhteessa Väkivaltaa kokee parisuhteessaan vuosittain yli suomalaista (ATH-tutkimus, rikosuhritutkimukset) Tuoreimman rikosuhritutkimuksen mukaan 5,7 % naisista joutunut viimeisen vuoden aikana kotonaan erityyppisen väkivallan ja uhkailun kohteeksi (Krimo, 2016) Väkivalta parisuhteessa lisää väkivallan riskiä myös lapsiin (Ross 1996) Naisen riski tulla surmatuksi on erityisen suuri parisuhteen päättyessä, jopa kymmenkertainen verrattuna parisuhteen aikana tehtyihin tappoihin (Lehti, 2011) Vainoaminen yleisempää eron jälkeen kuin muuten (Marttunen ym. 2012) Martta October 3

4 Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Perustuslaki 7 :n mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen 19 :n mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu Vuoden 2012 perhesurmaselvitys: Lapsen etu ei aina toteudu viranomaistoiminnassa. Väkivallan uhkaa ei tiedosteta tai oteta riittävän vakavasti. Väkivallan riskiä tulisi arvioida systemaattisesti Martta October 5

6 Keskeinen lainsäädäntö 1) Lastensuojelulaki (LSL 4:24, 4:25, 4:34, 4:40 ) Viranomaisilla velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos perheessä väkivaltaa Jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuvat -> avohuollon tukitoimet tai äärimmillään huostaanotto Ilmoitusvelvollisuus myös poliisille, jos työtehtävässä tulee tietoon, että lapsi saattaa olla väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhri 2) Rikoslaki Suojaa jokaisen ruumiillista koskemattomuutta Tunnistaa myös henkisen väkivallan, mutta vain jos psyykkinen terveys vahingoittunut (RL 21:5 ) Lasten ruumiillinen kurittaminen kriminalisoitu Martta October 6

7 Tunnistaminen hankalaa coersive control Henkistä väkivaltaa ja toisen kontrollointia Esimerkiksi ystävien tapaamisen tai ulkoilun rajoittamista, teknistä seuraamista ja hallintaa, jatkuvaa nöyryyttämistä ja pelkoa oman mielipiteen ilmaisemisesta Uhritutkimukset antavat paljon tasaisemman kuvan väkivallan esiintymisestä parisuhteissa, kun kysytään tekojen kautta kun kysytään uhrin kokemaa pelkoa ja pakottavaa hallintaa, perheväkivallan sukupuolittuneisuus tulee paremmin esiin (Myhill, 2015) Vähän oikeuskäytäntöä, sillä Suomessa tunnusmerkistö edellyttää näyttöä terveyden vahingoittumisesta Martta October 7

8 Tunnistaminen hankalaa - Vaino Vaino kriminalisoitu vasta 2014 Tavoitteellista, intensiivistä, pakottavaa ja kontrolloivaa toimintaa, voi sisältää väkivaltaa Ero ja lapsen huoltojärjestelyt voivat antaa tilaisuuden vainoamiseen Vanhempien kertomukset eroavat usein toisistaan, ei saisi automaattisesti pitää epätosina Huoltoriita voi estää tunnistamisen (esim. voidaan tulkita tarkoitukselliseksi aseeksi, hätiköity tulkinta vieraannuttamisesta) (Nikupeteri 2013) Koko huoltoriita voi olla osa väkivallan kierrettä, lapsista riitely voi olla yritys rangaista puolisoa erosta (Beeble ym. 2007) Martta October 8

9 Miksi niin vaikeaa? Piilorikollisuutta (häpeä) Lainsäädännön periaatteet (ydinperheideologia) Suomalainen hyvinvointivaltio ei perinteisesti ole ollut vahva toimija väkivallan suhteen Puutteellinen näyttö väkivallasta Vaikka ilmoituksia väkivallasta tulee lastensuojeluun runsaasti, lapset eivät juurikaan saa väkivaltakokemuksiinsa erityistä tukea tai hoitoa avohuollossa (palvelujen puutteet) Huolto- ja tapaamisoikeuksia ratkaistaessa väkivalta nähdään marginaalisena ongelmana, jota ei lapsen etua määriteltäessä suhteuteta vanhemmuuteen Martta October 9

10 Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston lastensuojelun tarkastuskertomus 6/ lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa 8-vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat OM selvitys 3/ Suomessa on länsimaisittain paljon perheen sisäistä kuolemaan johtavaa väkivaltaa. Tapauksista oppiminen jää kuitenkin vähäiseksi

11 Väkivallan parempi tunnistaminen Väkivallan huomioiminen palveluissa voi suojata uhreja Väkivallan tunnistamisen kehittyminen palvelee myös niitä vanhempia, joihin kohdistuu perättömiä väitteitä Väkivallan arviointikäytäntöjen linjaamiselle tarvetta, kts. Esim. sopimusneuvotteluihin laadittu toimintamalli Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä (Karhuvaara ym. 2013) Lisäksi lasten kuulemista väkivaltaan liittyen ja turvallisuuden puheeksi ottamista on kehitettävä lisää (meneillään hankkeet esim. Lape:ssa, RIKU:ssa.)

12 Hyviä käytäntöjä Väkivallan puheeksi ottaminen (menetelmät) Väkivallan kartoittaminen (luonteen ja kohdistumisen selvittäminen) Riskien arviointi Väkivallan merkityksen arviointi lasten huollon, asumisen ja tapaamisten turvallisuuden kannalta Moniammatillinen yhteistyö ehkäisee väkivaltaa (MARAK) -> Jokaisen lasta koskevan päätöksen pitäisi olla lapsen edun mukainen ja taata lapsen turvallisuus Martta October 12

13 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai pelkkä vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä entisiä tai nykyisiä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa, katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Puhuminen auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi saattaa kokea itsensä syylliseksi

14 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen - lomake THL suosittelee lähisuhdeväkivallan systemaattista kartoittamista ja suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista

15 Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet

16 Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta on yllättävän yleistä, läheisten tekemä väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin ja lapsiin (WHO 2013) Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä, ovat raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät

17 Väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen 1) Kysy väkivallasta suoraan Systemaattinen kartoitus suositeltavaa (lomake) 2) Kuuntele myötätuntoisesti ja avoimesti Kohtaa asiakas aina yksin, anna tietoa väkivallasta 3) Arvioi riski ja varmista asiakkaan turvallisuus Tee MARAK-riskinarviointi ja akuutit toimenpiteet 4) Ohjaa asiakas tukipalveluihin Varaa tukihenkilö (RIKU) ja tarvittaessa MARAK:iin 5) Dokumentoi asiakastilanne Tee tarvittavat asiakaskirjaukset (esim. PAKE) Martta October 17

18 Lähteet Beeble (2007): Abusive men s use of children to control their partners and ex-partners, European Psychologist 12(1) Karhuvaara ym. (2013): Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojatyössä, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Opas 30/2013 Krimo (2016): Rikollisuustilanne 2016, Katsauksia 22/2017 Lehti (2011): Henkirikoskatsaus 2010, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Marttunen ym. (2012): Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen (OM) Myhill (2015): Measuring Coersive Control: What can we learn from national popultion surveys?, Violence Against Women 2015 Vol 21(3) Niemi (toim.) 2017: Sukupuolistunut väkivalta Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma, Vastapaino Nikupeteri (2013): Vaino naisiin kohdistuvana eron jälkeisenä väkivaltana, Naistutkimus 26(2) Ross (1996): Risk of Physical Abuse to Children of Spouse-Abusing Parents, Child Abuseand Neglect, 20 Responding to intimate partner violence and sexual violence against women. WHO clinical and policy guidelines. World Health Organization Martta October 18

19 Kiitos! Lisätietoja: -> Työn tueksi -> Lomakkeet Yhteystiedot: Martta October kehittämispäällikkö, lakimies Martta October 19