tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari Reetta Siukola 1

Transkriptio

1 Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari Reetta Siukola 1

2 Väkivallan eri tasot (Raaseporin kihlakunnan pari- ja lähisuhdeväkivallan toimintasuunnitelma kunnille) Reetta Siukola 2

3 Väkivallan tasot Yksilötasolla väkivallalla on toimija, ja siihen kiinnitetään siksi usein huomiota esim. tiedotusvälineissä. Rakenteellisella tasolla väkivalta on sisäänrakennettuna yhteiskunnan rakenteissa, mm. perheessä, ideologisissa ja uskonnollisissa laitoksissa Liittyy mm. resurssien saatavuuteen, syrjäytymiseen yj yy ja valtasuhteisiin. Vaarana jäädä huomaamatta Kulttuurisella ll tasolla rakenteellinen ja henkilökohtainen h i väkivalta voi saada oikeutuksen. Kyse on aatteista, käsityksistä, uskonkäsityksistä, sosiaalisista normeista, rooliodotuksista ja asenteista, jotka tukevat ja ylläpitävät väkivaltaa Reetta Siukola 3

4 Työntekijään vaikuttaa väkivallan eri tasot t Yhteiskunnalliset normit ja asenteet perheväkivallasta Tunnustetaanko ongelma Saako työ arvostusta Auttamisjärjestelmä j ja sen laatu Tunnistetaanko ongelma, kuuluuko se perustehtävään Onko olemassa selkeät rakenteet ja mallit työlle Antaako työyhteisö tukea Yksilötasolla olevat tekijät Reetta Siukola 4

5 Väkivallan talo uskonnollin en vv seksuaali sta vv yksinoikeus lapsiin kohdistuva vv uhkailu, pelottelu fyysinen vv pelko taloudellinen vv sosiaalinen eristäminen henkinen vv turvattomuus Lähisuhdeterrori (intimate terrorism) Latentti väkivalta Barbro Näse enligt (Parrelationskraft PARK) Michael F. McGrane Reetta Siukola 5

6 Turvallinen koti neuvottelu fair - play jaettu vastuu seksuaalinen vastuullinen integriteetti vanhemmuus ei uhkaava käytös taloudellinen lli tuki ja kumppanuus luottamus fyysinen integriteetti psyykkinen integriteetti turvallisuus ei väkivaltaa Barbro Näse enligt Michael F. McGrane Reetta Siukola 6

7 Väkivalta ja jännite parisuhteessa (Säävälä, Pohjoisvirta, Keinänen, Salonen. Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan 2006) Jännite/pelko ärtymys Pelon, ärtymyksen kokemus Tekijä Uhri Väkivalta ja sen määrä Uhri Tekijä Jännite kasvaa Väkivalta a Anteeksipyyntö Jännite kasvaa Väkivalta a Anteeksi -pyyntö Jännite kasvaa Reetta Siukola 7 Väkivalta a Aika

8 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Reetta Siukola 8

9 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa Millaisia ovat asiakkaani? Millaisia kokemuksia heillä on lähisuhdeväkivallasta joko tekijöinä tai kokijoina? Puhunko lähisuhdeväkivallasta heidän kanssaan? Kartoitanko systemaattisesti asiakkaan tilanteen? Onko minulla keinoja ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja lisätä asiakkaani turvallisuutta? Keiden kanssa minun on hyvä tehdä yhteistyötä? t Mitä muita palveluja l on olemassa? Mitä olen jo tehnyt? Miten voisin kehittää työtäni? Reetta Siukola 9

10 Tavoitteet Lähisuhdeväkivallan vähentäminen ja ehkäisy Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen i 1. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän osaamisen vahvistaminen 2. Väkivaltatilanteen kartoittamisen ja siihen puuttumisen toimintamallien kehittäminen ja kokeilu 3. Väkivaltanäkökulman juurruttaminen valtakunnalliseen ja alueelliseen ohjaukseen Reetta Siukola 10

11 Kohderyhmät Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät ammattilaiset Päihde- ja mielenterveyspalvelujen väkivaltaa kokeneet tai käyttäneet asiakkaat Erityisryhmänä päihteiden ongelmakäyttäjänaiset t Reetta Siukola 11

12 THL toteuttaa Asiantuntijaverkosto THL, STM, ESAVI, Suomen Mielenterveysseura, A- klinikkasäätiö, Kirkkohallitus, Helsingin Diakonissalaitos Kokemusasiantuntijat Päijät-Häme alueelliset verkostot ja palveluntuottajat Osa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa Reetta Siukola 12

13 Systemaattinen tti väkivallan kartoitus on oikeus ja velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi Reetta Siukola 13

14 Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston t t lastensuojelun l tarkastuskertomus 6/ lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa Reetta Siukola 14

15 Miksi pitää kysyä? Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät ät useimmiten it sekä väkivallan kohteeksi k joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa i kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista t i t eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa Reetta Siukola 15

16 Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. i Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä y kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät Reetta Siukola 16

17 MIKSI VÄKIVALTAA PITÄÄ SEULOA - työntekijöiden perustelut (Virkki T. ym. 2011) Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. Väkivaltaa kyseenalaistavan : prosessin käynnistäminen,. välittäminen, sysäyksen. antaminen on väkivallan kohtaamisessa jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeää Reetta Siukola 17

18 Miksi väkivaltaan ei puututa (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita it kuin hyötyä Reetta Siukola 18

19 Kertomista helpottaa Kun ammattilainen Kynnyksiä kysyy suoraan ja kiireettä siten, jos minua ei kuunnella kunnolla että oikeasti haluaa tietää jos häpeän on itse nainen en ole valmis käsittelemään ei puhu alentuvasti asiaa puhuu samaa kieltä ja on olen peloissani seurauksista samaa etnistä taustaa väkivallantekijän taholta tai huolissani lasten Kun olen itse menettämisestä varma että asia pysyy salassa olen vastaanotolla ilman väkivallantekijää (Kramer ym 2003) valmis käsittelemään asiaa varma että kertovat poliisille vain suostumuksellani Reetta Siukola 19

20 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rooliin kuuluu 1. Väkivallan tunnistaminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Uhrin haastatteleminen, tukeminen ja ohjaus (neuvominen) 4. Tilanteen vaarallisuuden arvioiminen 5. Huolellinen lääkärintutkimus ja lausunto 6. Väkivallan ja sen seurausten dokumentointi (vammat, psykologiset seuraukset jne.) 7. Lapsista kysyminen ja keskusteleminen 8. Väkivallasta ilmoittaminen lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti 9. Uhrien ohjaaminen muihin palveluihin 10. Koordinoitu yhteistyö muiden alojen ammattilaisten kanssa (Perttu & Kaselitz 2006) Reetta Siukola 20

21 Systemaattisen väkivallan kartoituslomake Lomake Kysytään kaikilta osana huolellista esitietoa ja hyvää asiakastyötä/hoitoa. Tapahtuu vuorovaikutuksessa asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Tärkeintä on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin ii i rakentaminen. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan/potilaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen Reetta Siukola 21

22 Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan/potilaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden/potilaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan/potilaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin Reetta Siukola 22

23 Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset s kset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet Reetta Siukola 23

24 Suodatinkysymykset 3 2 Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin y y nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli) Reetta Siukola 24

25 Kartoituskysymykset Reetta Siukola 25

26 Arviointi Reetta Siukola 26

27 Toimenpiteet Reetta Siukola 27

28 Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka k tekee mitä ym Reetta Siukola 28

29 Systemaattinen kartoitus ja riskin arviointi Väkivaltaa ei tunnistettu tai ilmaistu Väkivallan systemaattinen kartoitus Väkivaltaa kokenut tunnistettu MARAK riskinarviointi MARAK riskinarvioinnin kokous Reetta Siukola 29

30 Tietoa lähisuhdeväkivallasta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille i ill Materiaali sisältää tietoa lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä välineitä väkivallan systemaattiseen kartoitukseen ja uhrin turvallisuuden varmistamiseen ohjeistukset väkivallan uhrin ja tekijän sekä lapsen tukemiseen ohjeita kunnille palvelujen järjestämiseen > Työn tueksi > Ehkäisevä työ > Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö Reetta Siukola 30

31 Reetta Siukola 31